Työtehoseura ry ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko -kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.
Osallistu ja jaa hyvä käytäntö!
Mitkä pienet suuret arjen oivallukset ovat tuoneet työpaikoille ja yrityksiin parempaa työn tuottavuutta?
Kilpailussa haetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja – yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta.
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka ja siihen voi osallistua 17.4. alkaen sähköisellä Työtehoteko-lomakkeella.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen. Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteisellä tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
Ihmissuhteet ja inhimillisen toiminnan riskit on tehtävä näkyviksi omistajanvaihdoksissa
Uusista maaseutuyrittäjistä on pulaa. Maatalousyritysten omistajanvaihdoksista Suomessa noin 90 % on sukupolvenvaihdoksia, jossa yritys siirtyy perheen ja suvun sisällä. Sukupolvenvaihdos (SPV) on sekä liiketoiminnan, sujuvien sosiaalisten suhteiden että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen elämäntapahtuma, jonka onnistumisella on kauaskantoiset seuraukset muun muassa työllisyyteen, suomalaiseen ruoantuotantoon ja ruokahuoltoon. Sen arvoa ei pidä vähätellä.
Mukaan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on syytä ottaa ihmiset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa. Esimerkiksi jatkajan sisarukset tai yrittäjien puolisot saattavat jäädä prosessin ulkopuolelle, vaikka liittyvät kiinteästi perheeseen ja vaikuttavat usein oleellisesti yritystoimintaan.
Emme ole ajatustenlukijoita. Puhuminen ja kuunteleminen ovat avaimia muiden ihmisten ymmärtämiseen ja epäselvyyksistä johtuvien karrikojen kiertämiseen.
Rahasta, kiinteistöistä, koneista ja laitteista puhuminen voi olla helpompaa kuin puhua ihmissuhteista ja siitä, miltä asiat tuntuvat. Ihmissuhteet ja tunteet vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka kestäviä ja onnistuneita ratkaisuja ja päätöksiä pystymme tekemään – yhdessä!
Ihmiselle on luontaista vältellä hankalia puheenaiheita. Saatamme toivoa, että ristiriitoja ei ole, kun niistä ei puhuta. Voimme myös pelätä, että puhuminen pahentaa tilannetta tai ajatella, että asiat kuuluu hoitaa sinnikkäästi hammasta purren ja perheen kesken. Asiantuntija-apua on kuitenkin saatavilla, sitä kannattaa hakea ja ottaa vastaan, jo SPV-prosessia käynnisteltäessä.
Edellä kuvatut asiat ovat tekoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan SPVeen liittyviä inhimillisiä riskejä, jotka vaarantavat SPVn onnistumisen. Inhimillisten riskien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta voimme torjua niitä entistä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi
Tunnistamme kyllä SPVta uhkaavat henkilöriskit, kuten sairastumisen, avioeron, kuoleman ja tapaturman ja olemme valmiit varautumaan niihin juridisilla sopimuksilla ja vakuutuksilla. Se on jopa suhteellisen helppoa. Jatkossa pitäisi ottaa yhtä vakavissaan ja helpottaa myös inhimilliseen kanssakäymiseen ja päätöksentekoon liittyvien riskien systemaattista tunnistamista ja torjuntaa. Siihen tarvitsemme niin yrittäjien kuin monialaisen asiantuntijaverkoston panosta.
Hankkeen toteutti tammikuussa 2023 kyselyn sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, sitä paraikaa toteuttaville ja sen vasta toteuttaneille maatalousyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tieto siitä, mitkä inhimilliset riskit yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä kokevat suurimpina uhkina SPVn onnistumiselle.
Tulosten mukaan tärkein SPVta ohjaava tekijä on perhesuhteiden säilyminen. Suurimmaksi riskiksi yrittäjät kokevat jaksamisen. Toiseksi suurimmaksi riskiksi arvioitiin yrittäjäperheiden juridisen osaamisen puutteet. Suuriksi riskeiksi arvioitiin myös perheen kyky SPV-prosessin läpivientiin, kaikkien osallisten mukaan ottaminen ja pääseminen sekä kyky keskustella niin, että kaikkien osallisten näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista voit lukea artikkelistamme ”Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia” (Teho 2/2023).
Maaseudun Tulevaisuus nosti pääkirjoituksessaan inhimilliset riskit maatalousyritysten kannattavuuskysymysten rinnalle
Yrittäjälähtöinen kehittäminen perustuu yrittäjätietoon
Sukupolvenvaihdos (SPV)- ja omistajanvaihdospalveluissa on perinteisesti ennakoitu yrityksen kriittisiä liiketoiminnallisia, tuotannollisia riskejä. Riskejä tunnistamalla ja analysoimalla voidaan varautua riskeihin ja tehdä toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi.
SPV-neuvontaprosessiin liittyy inhimillisiä riskejä, joita ei vielä tunneta. Tavoitteenamme on selvittää, mitä maatalousyrityksen SPV-prosessiin liittyvät kriittiset inhimilliset riskit ovat. Inhimillisillä riskeillä viitataan ihmisestä lähtöisin oleviin ja ihmissuhteissa syntyviin tekijöihin, jotka vaikuttavat SPVn toteuttamiseen.
Hallittu SPV -hankkeessa (2020-2021) selvitimme, millaisia inhimillisiä ristiriitoja ja hankaluuksia maatalousyritysten SPV-neuvontaprosessissa nousee esiin. Selvityksen tuloksena todettiin, että SPV-neuvontaprosessi nähdään yleensä taloudellisena toimena, johon liittyy ennen kaikkea verotusratkaisujen, rahoitusmahdollisuuksien ja erilaisten tukimuotojen tekninen selvittäminen sekä toteuttavan omistajanvaihdoksen lainmukaisuus ja taloudellisen kannattavuuden arviointi. Näin ollen SPV-prosessissa mukana olevien ihmisten kokemukset ja prosessiin liittyvät emotionaaliset ja käytännön asiat sekä osapuolten tulevaisuus rajautuvat usein tarkastelun ulkopuolelle, vaikka niiden mainitaan olevan uhka SPVn onnistumiselle.
Maatalousyritysten SPV-neuvonnassa ilmenevät inhimilliset hankaluudet ja ristiriidat koskevat ensisijaisesti perhesuhteita, perheen ja yrityksen tulevaisuutta sekä jatkajan valintaa. SPV-neuvontaprosessin ulkopuolelle jääminen, osapuolten (ml. SPV-neuvonnan asiantuntija) keskenään ristiriitaiset tiedot, jonkun prosessiin osallistuvan dominoivuus ja osapuolten neuvontaprosessin aikana keskenään tekemien sopimusten rikkominen tuottavat hankaluuksia, epäselvyyksiä sekä vaikeuksia ennakoida prosessin etenemistä ja tulevia tapahtumia. Puhumattomuus on keskeinen edellä kuvattuihin hankaluuksiin liittyvä ongelma.
Tarkoituksemme on hankkia lisää tietoa maatalousyritysten SPV-neuvontaprosessin ja -palvelujen kehittämiseksi. Tässä vaiheessa tiedonkeruuta pureudumme maatilayritysten SPV-neuvontaprosessissa ilmeneviin inhimillisiin riskeihin. Tieto inhimillisistä riskeistä luo edellytykset niiden tunnistamiseen ja ennakointiin taloudellisten ja materiaalisten riskien rinnalla. SPVn kynnyksellä olevien ja sen toteuttaneiden yrittäjien kokemustieto on oleellisen tärkeää palvelujen kehittämiseksi. Keräämme yrittäjätietoa haastatteluin, kyselyllä ja työpajoissa. Erityisesti olemme kiinnostuneita siitä, mitkä asiat jäävät SPV-neuvontaprosessissa puhumatta ja sopimatta.
Kyselyllä tietoa yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä arviosta SPV:ta uhkaavista inhimillisistä riskeistä
SPVn toteuttanut tai toteuttamisen kynnyksellä oleva maatilayrityksen jatkaja, osallistu työpajaan!
Järjestämme 1.12.2022 klo 17-18.30 työpajan, jonka tarkoituksena on tehdä SPV-neuvontaprosessiin liittyvä, inhimillisiä riskejä koskeva yrittäjätieto näkyväksi. Siinä onnistumme vain sinun kanssasi!
Sen lisäksi, että keräämme työpajatyöskentelyn avulla tietoa inhimillisistä riskeistä, työpaja tarjoaa työskentelyyn osallistuville mahdollisuuden tavata muita samojen asioiden äärellä olevia ja rakentaa tuki- ja vertaisverkostoa. Nimenomaan tuki- ja vertaisverkostoa yrittäjät ovat kertoneet kaipaavansa. Osallistumalla työpajatyöskentelyyn pääset myös suoraan vaikuttamaan SPV-neuvontapalvelujen kehittämiseen.
Voit myös olla suoraan yhteydessä asiasta hankkeen vastuulliseen johtajaan Minna Mattila-Aaltoon, jonka tavoitat s-postiosoitteesta minna.mattila-aalto@tts.fi.
Do you want to study in English to become a bus driver and work in a well-paid customer service job?
We are looking for people interested in working as a bus driver for our English-language RekryKoulutus, in which we train new bus drivers for our depots in Helsinki (Roihupelto), Vantaa (Köysikuja) and Espoo (Klovi).
3 good reasons to become a bus driver for Nobina
Competitive salary
Independent work, with the support of supervisors always at hand
You are unemployed or under threat of unemployment (e.g. laid off or in a temporary job)
You are at least 23 years old
You have at least a class B driver’s license
You have a Finnish or EU driver’s license
Your health meets the criteria defined in the driver’s license regulations
You are ready to do customer service work and shift work
We offer you:
Flexible RekryKoulutus English-language education and a job after the education (starting salary in the capital region 17.19 €/h, i.e. approx. 2800 €/month + benefits)
A permanent job in a financially stable company when you have completed your education
A thorough introduction to the driver’s work and guidance on the routes
Occupational health care and lunch vouchers (part of employment after RekryKoulutus training).
If you don’t speak Finnish yet, you should be motivated to learn the language skills required in your profession while working, because Nobina’s company language is Finnish and the operating instructions are written in Finnish. We will initially hire you for a fixed-term employment relationship and a permanent employment relationship when your language skills are at the required level.
The training includes class D driver’s licence training, professional qualification in passenger transport, and other studies related to the work of a bus driver.
Driving instruction and theory studies are carried out at the TTS training facility in Vantaa (90 days). Orientation and on-the-job training are carried out on Nobina’s routes in the capital region (30 days).
Following training, the participant has the opportunity to work for Nobina.
The training is free of charge for the participant (excluding official fees related to the training, totalling around €400).
The student is not paid a salary during the RekryKoulutus training.
The training is conducted in English, but Finnish language instruction is also included.
Timetable:
You can apply for the training until 27.3.2024
Preselection based on applications on 9.4.2024
Interviews 17 – 18.4.2024
The training starts with an assessment stage 29.4. – 3.4.2024, for which 18 people will be chosen. Following the assessment stage, 12 people will continue with the RekryKoulutus 6.5 – 22.10.2024.
When part-time layoffs in the restaurant industry hit Lea Hinnosaar started to think about what profession would always have work to offer. A friend suggested to Lea that she should become a bus driver.
Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.
Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.
Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen
Rakennusalan oppilaitoksille koulutuksen kehittämiseen sekä rakennusalan yrityksille ja järjestöille.
Hankkeen aikataulu:
1.9.2019 – 30.8.2022
Hankkeen toteuttajat:
Hanke toteutettiin kolmen eri koulutustasoa edustavan oppilaitoksen yhteistyönä: TTS Työtehoseura (koordinoi hanketta), Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen Ely
Metataidot, itseohjautuvuus ja kyky oppia uutta ovat tulevaisuuden työn avaintekijöitä. RAKAS-hankkeen tavoitteena oli kartoittaa rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden koulutustarpeita, erityisesti ns. meta- eli työelämätaitojen osalta, ja kehittää opetustarjontaa ja kouluttajien osaamista niiden osalta tarpeita vastaavaksi. Metataidoilla tarkoitetaan muun muassa johtajuus- ja- yhteistyötaitoja, viestintätaitoja ja tietoteknisiä taitoja.
Hankkeen taustalla on rakentamisen toimintatavan muutos, jossa korostuu voimakkaasti rakentamisen toimijoiden yhdessä tekeminen. Työelämä on muuttunut intensiivisemmäksi, ja pelkkä ammattiosaaminen ei enää riitä. Oman työn suunnittelu ja hallinta ovat tärkeitä taitoja. Toimiva kommunikaatio on tärkeää tiimityöskentelyn kannalta ja työnjohtajalle on tärkeää osata ratkoa konfliktitilanteita ja hallita muutosta.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeen aluksi valittiin 24 rakennusalan kannalta oleellisinta metataitoa. Näiden osalta kartoitettiin ja analysoitiin rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden osaamista ja eri koulutustasojen koulutustarpeita. Työvälineenä olivat työntekijöiden ja työnjohdon haastattelut, rakennusalan liittojen kanssa toteutetut webropol-kyselyt ja alan ammatillisten kouluttajien haastattelut.
Tulokseksi tiivistyi, että koulutuksissa tarvetta olisi kehittää yhteistyökykyjen, itseohjautuvuuden ja ratkaisukeskeisen työotteen koulutusta. Rakennustyömaiden työntekijöillä on eniten haasteita mm. taidossa ja kyvyssä sietää haasteita, häiriöitä ja muutoksia, taidossa keskittyä käsillä olevaan ongelmaan sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Työnjohdolla taas suurimmat haasteet ovat taidossa suunnitella omaa ja muiden ajankäyttöä, taidossa hallita useista osista rakentuvaa kokonaisuutta sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Haastattelut ja kyselyt osoittivat uutuusarvoisesti, että kysyttyjä metataitoja pidetään rakennustyömailla yleisesti erittäin tärkeinä ja niiden osaamisessa koetaan olevan puutteita.
Hankkeessa havaittiin, että paras tapa on tuoda metataitojen opetus systemaattisesti muun opetuksen yhteyteen, eli ”altistaa metataidoille”, sekä ammatillisessa, ammattikorkeakoulu- että yliopistotason koulutuksessa. Metataitoja ei kannata lähteä kouluttamaan erillisinä, ilman ammatillisen osaamisen kehittämistä. Metataitojen ja niiden tärkeyden tiedostaminen oli myös kouluttajille oleellista.
Hankkeen tuloksina syntyi lukuisia kokeiltuja opetusmalleja ja työkaluja mm. yhteistyötaitojen, ajanhallinnan, itsearvioinnin ja ongelmanratkaisukyvyn kehittämiseksi. Näitä uusia opetussisältöjä ja -malleja kokeiltiin, tuotiin kunkin oppilaitoksen työkalupakkiin ja kehitetään jatkossa eteenpäin. Hanke lisäsi ymmärrystä metataitojen tärkeydestä työmaille, koulutuksiin ja viestinnän sekä toteutettujen kyselyjen kautta myös rakennusalan liittoihin.
Linkit ja julkaisut
Hankkeen loppuraportti: (liite 1) Osa 1: Rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden metataidot ja niiden mittaaminen Osa 2: Konsulttimainen projektityöskentely metataitojen oppimismenetelmänä
Colourful House – TUNIn kesäopiskelijoiden Learning Lab -projekti RAKAS-hankkeelle 2021. Miten metataitoja voidaan opettaa rakennusalalla? Lue lisää pienryhmille sopivasta Colourful House -työkalusta: (liite 4)
Digitaaliset tarkistuslistat ja sopimukset maatalousyrittäjän apuna
Hankkeen kohderyhmiä ovat erityisesti nuoret ja maatalousyrittäjän työuraansa aloittelevat maatalousyrittäjät sekä suuren tuotantovolyymin tilaa pitävät tai tuotantoaan laajentavat maatalousyrittäjät. Käytännössä edellä mainituissa on usein kyse samoista tiloista. Hankkeen tuloksia voivat kuitenkin hyödyntää kaikki maatalousyrittäjät. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat maatalouden sidosryhmät, kuten tutkimus, neuvonta, koulutus, hallinto ja edunvalvonta, jotka työssään joutuvat tekemisiin maatalouden tuotantoresurssikysymysten kanssa. Kaikki edellä mainitut kohderyhmät voivat hyödyntää hankkeen tuloksia ja siinä tuotettua materiaalia kehittäessään ja edistäessään maamme maatalousyritysten johtamista ja tuotantoresurssien tehokasta käyttöä.
Hankkeen aikataulu:
1/2022-10/2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maatalouskoneiden tutkimussäätiö
Digitsekki-kehittämishankkeessa rakennetaan ja levitetään tuotannon johtamista ja tuotantoresurssien tehokasta käyttöä edistäviä sähköisiä tarkistuslistoja ja sopimuspohjia käyttö- ja sovellusohjeineen suomeksi ja ruotsiksi. Verkkoon yhteen paikkaan vapaasti saataville tulevasta käytännönläheisestä materiaalista tiedotetaan suoraan tiloja ja tiloja lähellä olevia toimijoita perinteisillä tiedotuskanavilla ja sosiaalisen median kanavilla. Materiaali muokataan toimivaksi yhteistyökumppaneiden ja -tilojen avulla. Näin se on helposti käyttöönotettavaa. Hanke keskittyy pääosin materiaaliin, joka soveltuu hyödynnettäväksi kaikissa tuotantosuunnissa ja tilakokoluokissa.
Tulokset ja yhteenveto
Sisältää täydennettävissä, tallennettavissa ja tulostettavissa olevat pdf-muotoiset urakointisopimukset (tyypillisesti työvaiheittain tai kokonaisurakkana): kasvinsuojelu, lannanlevitys, noukinvaunu, paalaus, puinti, silppuri, yleinen (sovellettavissa kaikkiin töihin), maatalouskoneurakoinnin yleiset sopimusehdot
Alta löytyy viisi viisi työvoiman johtamista tukevaa täydennettävää, tallennettavaa ja tulostettavaa pdf-muotoista tarkistuslistaa ohjeineen. Niiden avulla kyetään kehittämään palkkatyövoiman perehdyttämistä ja työnopastusta sekä muuta päivittäisjohtamista, kuten viestintää, maa- ja puutarhatiloilla. Myös työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistämiseen löytyy tarkistuslista.
Edellä mainitut tarkistuslistat perustuvat TTS:ssä toteutetun Työvoima-hankkeen (Työvoimasta tuottavuutta maa- ja puutarhatalouteen) materiaaleihin. Linkki maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen julkaisuun löytyy alta.
Tietoa uusien teknologioiden vaikutusten arviointiin peltoviljelyssä
Kohderyhmänä ovat erityisesti maatalousyrittäjät ja maatalousalan opiskelijat sekä lisäksi maatalousalan oppilaitokset ja neuvontasektori.
Hankkeen aikataulu:
2022 – 2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maatalouskoneiden tutkimussäätiö MKTS
Hankkeen tavoitteena on selvittää ja konkretisoida uuden teknologian avulla maatiloilla saavutettuja ja saavutettavissa olevia taloudellisia, ekologisia ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia hyötyjä peltoviljelyssä.
Maatalousyrittäjillä on ilmennyt selkeä tarve ja kiinnostus saada lisää tietoa peltoviljelyssä käytettävien uusien teknologioiden konkreettisista hyödyistä – sekä tutkitusta tiedosta että käytännön kokemuksista.
TeknoHyöty-hankkeen tavoitteena on selvittää ja ennen kaikkea konkretisoida uuden teknologian avulla maatiloilla saavutettuja ja saavutettavissa olevia taloudellisia, ekologisia ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia hyötyjä peltoviljelyssä. Hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia hyödyistä ja onnistuneista etenemispoluista sekä uusien teknologioiden soveltamistavoista, kustannuksista, hyödyntämisen edellytyksistä ja toimintaympäristöistä niin kotimaasta kuin kansainvälisesti.
Tavoitteena on tuottaa tietoa ja helppokäyttöisiä apuvälineitä, joiden avulla maatiloilla voidaan arvioida eri teknologioiden soveltuvuutta ja vaikutuksia oman tilan strategisiin tavoitteisiin ja käytännön toimintaan. Teknologian vaikutus maatalousyritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn voi olla ratkaisevan tärkeä, koska valitut teknologiat määrittelevät hyvin paljon tilan toimintaa kokonaisuudessaan.
Teknologioiden vaikutuksia kokonaisvaltaisesti tarkastelevan tiedon ja helppokäyttöisten apuvälineiden avulla maatalousyrittäjät pystyvät paremmin arvioimaan investointien ja teknologian käyttöönoton vaikuttavuutta omassa toiminnassaan. Tietoa uusien teknologioiden mahdollisuuksista ja kustannushyödyistä tarvitaan etenkin muutostilanteissa, kuten sukupolvenvaihdoksissa, laajentamisessa tai tuotantosuuntaa koskevissa muutoksissa.
Automaattilypsy hankkeen kohderyhmänä olivat erityisesti automaattilypsytilat ja automaattilypsyä suunnittelevat tilat sekä neuvonnan ja tutkimuksen asiantuntijat, oppilaitokset ja kunnat. Hanke toteutettiin Etelä-Pohjanmaan alueella.
Automaattilypsyä tehokkaasti – hankkeen tavoitteena oli automaattilypsytilan tuottavuuden edistäminen tiedonvälityksen keinoin. Automaattilypsytilan toiminnan kehittämistä tarkasteltiin useista eri näkökulmista. Hankkeen aikana tuotettiin materiaalia niin tuottajien kuin asiantuntijoiden käyttöön.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeessa käsiteltiin monipuolisesti eri teemoja, joiden kautta automaattilypsytilalla voidaan parantaa työn tuottavuutta. Aiheita olivat ruokinta useista eri näkökulmista, navetan tuotantoympäristö, tietojärjestelmien tuottaman tiedon hyväksikäyttö työssä ja toiminnan kehittämisessä, työnkäyttö ja työturvallisuus karjanhoitotöissä sekä utareterveyden ja maidon laadun ylläpitämistä.
Linkit ja julkaisut
Lehmien lypsyväli ja sen vaihtelu automaattilypsyssä 1/2017
Hankkeessa tuotettiin tietoa vaihtoehtoisten lannankäsittelyratkaisujen käyttöönoton edellytyksistä erilaisille siipikarjatiloille: broileritiloille, kalkkunatiloille sekä kananmunia tuottaville tiloille.
Hankkeen aikataulu:
1/2015 – 12/2018
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura, Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Suomen Siipikarjaliitto
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset), Atria Suomi, HKScan Finland, Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n Siipikarjasäätiö, Maatalouskoneiden tutkimussäätiö, MTK, Metener Oy
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa suoraan käytäntöön sovellettavaa tietoa siipikarjanlannan käytön tehostamisen mahdollisuuksista. Vaihtoehtoina tarkasteltiin nykyisten käytäntöjen tehostamismahdollisuuksia ja erityisesti lannan energiasisältöä hyödyntäviä prosessointimenetelmiä: biokaasutuotantoa ja polttoa tilan olemassa olevissa lämmitysjärjestelmissä.
Tekniikoiden käytännön toimivuuden varmistamiseksi sekä kannattavuuden ja ympäristövaikutusten arviointia varten tehtiin pilot-mittakaavan prosessikokeita biokaasutuotannosta broilerinlannalla, kalkkunanlannalla ja munintakanojen lannalla sekä poltosta broilerinlannalla. Lannan polttokokeita tehtiin myös käytännön olosuhteissa maatiloilla. Lisäksi testattiin termisen kaasutuksen toimivuutta broilerinlannan prosessointina.
Koetulosten pohjalta laadittiin todellisille tuotantotiloille (pilot-tilat eri tuotantosuunnissa) esimerkkiratkaisut lannan energiakäytölle. Ratkaisut käsittivät koko toimintaketjun lannan ja mahdollisten muiden syötteiden tuotannosta prosessijäännöksen loppukäyttöön. Esimerkkiratkaisujen tilakohtaista kannattavuutta ja elinkaarisia ympäristövaikutuksia arvioitiin nykytilaan verrattuna. Lisäksi elinkaariarvioinnin avulla tarkasteltiin, miten esimerkkitilojen siipikarjatuotannosta syntyviä ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää nykyisiä tuotanto- ja lannankäsittelykäytäntöjä tehostamalla.
Tulokset ja yhteenveto
Ainoa selkeästi kannattava biokaasutuotannon malli oli munatilalle suunniteltu suotopetiprosessi, jossa biokaasu hyödynnetään liikennekaasun tuotantoon. Merkittävä tekijä on käsiteltävän lannan määrä: munatilalla lantaa muodostuu noin nelinkertainen määrä broileri- ja kalkkunatilaan verrattuna. Lisäksi sen metaanintuottopotentiaali on kalkkunan- ja broilerinlantaa korkeampi. Haasteista huolimatta kannattavuus voi olla löydettävissä myös broilerin- ja kalkkunanlannan prosessointiin biokaasutuotannossa. Broileritilalla lisäsyötteiden määrän nostaminen voisi parantaa kannattavuutta (laitokseen jäi vapaata kapasiteettia) ja kalkkunatilan suotopetiprosessi oli lähellä kannattavuutta. Tilakohtaisia erojakin kannattavuudessa voi olla eikä näiden pilot-tilojen tulosta voi yleistää kaikille tiloille.
Linkit ja julkaisut
Julkaisu Siipikarjanlannan käytön tehostaminen, TJ435
Valmennusta ja vertaisoppimista muuttuvassa toimintaympäristössä
Tavoitteena on parantaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien tai toimintaansa alalle laajentavien hyvinvointialan yrittäjien osaamista.
Hankkeen aikataulu:
1.2. – 31.10.2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Euroopan sosiaalirahasto ESR, REACT-EU
VALVE-hankkeen tavoitteena on lisätä valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa uudessa toimintaympäristössä. Osallistujia valmennetaan omaksumaan uusia toimintatapoja, kehittämään uusia palvelutuotteita sekä parantamaan tuottavuutta. Hanke edistää yrittäjien vertaisoppimista, verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä. Verkostoitumisen kautta saadaan uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen. Vertaistuen ja -oppimisen avulla voidaan jakaa kokemuksia ja ongelman ratkaisukeinoja sekä löytää uusia näkökulmia muutosprosessin toteuttamiseen. Hanke parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin.
Hankkeessa vahvistetaan yritysten tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Vastuullinen ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia ja kestävien valintojen näkyminen asiakkaalle on edellytys kilpailukykyiseen, pitkäjänteiseen toimintaan. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy.
Hankkeen toimenpiteet, kuten yritysvalmennukset ja voimatreffit tarjoavat koulutusta, sparrausta ja vertaisoppimista. Toimenpiteet edistävät yritysten ja niiden henkilöstön osaamista ja muutoskyvykkyyttä. Hanketoimenpiteillä tuetaan yritysten ja työpaikkojen säilymistä ja yritystoiminnan elpymistä pitkään jatkuneen Covid 19 -pandemia jälkeen. Yrityksille tarjotaan konkreettista tukea yritystoiminnan uudelleen-muotoiluun ja henkilöstön työhyvinvointiin.
Liiketoimintaosaamista vahvistamalla yritysten toiminnasta saadaan kannattavaa ja taloudellisesti kestävää. Keskeistä kriisin jälkeen on keskittyä toiminnan kehittämisessä uuden ideointiin ja tulevaisuuden toimenpiteisiin.
Toimenpiteitä
kartoitetaan yritysten nykytila ja autetaan yrittäjiä fokusoimaan keskeiset kehittämisintressinsä
tarjotaan yritysvalmennusta ja sparrausta, joilla edistetään yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä
edistetään vertaisoppimista, verkostoitumista ja yhteistyötä
tarjotaan tukea jaksamiseen ja työhyvinvointiin
järjestetään voimatreffejä, joissa yrittäjät voivat vaihtaa kokemuksia, saada vertaistukea ja etsiä yhteistyökumppaneita
Hyödyt yrityksille
auttaa yrityksiä selviytymään yhdessä kriisin yli sekä kehittämään toimintaansa uudessa toimintaympäristössä
edesauttaa yrittäjiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa
tukee yrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista
edistää yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä
parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin
lisää tietoisuutta ja osaamista ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta sekä Green Care -toiminnan periaatteista
edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä
Valmennusteemat
Yritysvalmennukset on rakennettu teemakokonaisuuksista tarvelähtöisesti. Koulutukset on toteutettu valmennuksellisella otteella ja niissä on hyödynnetty vertaisoppimista. Sparrauspäivien välissä yritykset ovat toteuttaneet yrityskohtaisia kehittämistehtäviä ja -toimenpiteitä yritysvalmentajien tuella. Valmennuskokonaisuuteen ovat kuuluneet:
1. Brändäys ja markkinointi – yrityksen vision ja mission kirkastaminen ja brändäyksen merkitys oman toiminnan markkinoinnissa – sähköinen viestintä ja markkinointi – oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistaminen sekä näkyväksi tekeminen
2. Uudet tuote- ja palveluideat – uusien palvelutuotteiden kehittäminen ja tuotteistaminen – digitaalinen myynti – Green Care-toiminnan periaatteet
3. Liiketoimintaosaaminen – hinnoittelu ja kannattavuuden parantaminen liiketoiminnassa – asiakkuuksien ja kysynnän tunnistaminen – taloushallinnon perusteet
4. Tuottavuusvalmennus – itsensä johtaminen, työn organisointi, delegointi – oman toiminnan ja toimintaympäristön kehittäminen – sujuvat työprosessit ja toiminnan pullonkaulat
5. Kestävä yritystoiminta – palvelut kestävän kehityksen näkökulmasta (ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys) – kestävä yritystoiminta viestinnässä ja markkinoinnissa – palvelujen vaikuttavuus ja laatu
6. Työhyvinvointi ja yrittäjän oma jaksaminen – oma jaksaminen, henkinen ja fyysinen hyvinvointi, työyhteisön hyvinvoimti – stressin aiheuttajat ja keinot purkaa stressiä
Valmennusta ja tukea yritystoiminnan uudistamiseen
Tavoitteena on parantaa Uudenmaan ja Kanta-Hämeen Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien hyvinvointialan yrittäjien osaamista.
Hankkeen aikataulu:
1.8.2021 – 31.10.2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto ESR, REACT-EU
VALKKU-hankkeen tavoitteena on lisätä valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa uudessa toimintaympäristössä. Hanke edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan kohderyhmän tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Toimenpiteet, kuten yritysvalmennukset, vertaistapaamiset ja voimavisiitit tarjoavat koulutusta, neuvontaa, ohjausta ja vertaisoppimista. Toimenpiteet edistävät yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä.
VALKKU-hanke edesauttaa luontoa toiminnassaan hyödyntäviä yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa. Hanke tekee näkyväksi kasvun mahdollisuudet ja tarjoaa työkaluja yrityksen kasvun tueksi. Hanke parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti yksinyrittäjällä ja mikroyrityksissä. Yhteistyöverkostossa yrittäjä voi oppia toisilta yrittäjiltä ja verkostot mahdollistavat palvelujen tuottamisen kokonaisvaltaisesti eri osaamisia yhdistellen. Vertaistuen saaminen avaa yrityksille uusia näköaloja ja uskoa omiin selviytymismahdollisuuksiin. VALKKU-hanke nostaa ekologisesti kestävän kehityksen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden luonnolliseksi osaksi. Vastuullinen toimintatapa ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy.
Toimenpiteitä
yritysten nykytilan kartoitus ja toimenpiteiden kohdennus kartoituksen pohjalta esiin nousseisiin aiheisiin
tarjotaan yritysvalmennusta, neuvontaa ja ohjausta, joilla edistetään yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä
tarjotaan tukea jaksamiseen ja työhyvinvointiin
järjestetään vertaistapaamisia ja voimavisiittejä, joissa yrittäjät voivat vaihtaa kokemuksia, saada vertaistukea ja etsiä yhteistyökumppaneita
Hyödyt yrityksille
auttaa yrityksiä selviytymään kriisin yli sekä kehittämään toimintaansa uudessa toimintaympäristössä
edesauttaa yrittäjiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa sekä näkyväksi tekemisessä
tukee yrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista
edistää yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä
parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin
lisää tietoisuutta ja osaamista ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta
edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä
Tulokset ja materiaalit
TTS Työtehoseura on koonnut infograafin ja materiaalipaketin mikro- ja pk-yritysten käyttöön. Niissä on hyödynnetty VALKKU-hankkeen valmennusmateriaaleja sekä muita aiheeseen liittyviä aineistoja. Infograafissa on kuvattu yrittäjän kannalta tärkeät VALKKU-hankkeessa käsitellyt teemat.
Materiaalipaketista löytyy monipuolisesti tietoa yritystoiminnan kehittämiseen ja yrittäjän oman jaksamisen tueksi. VALKKU-hankkeen luontolähtöisiä palveluja tuottavien yrittäjien lisäksi materiaalipakettia voivat hyödyntää myös muiden alojen yrittäjät. Aineistot on jaoteltu hankkeessa toteutettujen teemojen alle. Materiaalit ovat tulostettavia ja tallennettavia PDF-tiedostoja sekä linkkejä.
