Suomalaisen ruokajärjestelmän huoltovarmuus eri näkökulmista, alkutuottajalta kuluttajalle saakka, on Ruoka Akatemian aamiaistilaisuuden aiheena 22.3.2024. Millaisiin häiriötilanteisiin on tarpeen varautua ja mitkä ovat kriittisiä kohtia ketjun toimivuudelle?
Helsingin Musiikkitalolla ja verkkolähetyksenä järjestettävän tilaisuuden teemaan johdattaa kansanedustaja, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll (kok.). Uutisankkuri Jesse Kamraksen johdolla keskustelua käyvät eri näkökulmista Juha Mantila, Huoltovarmuuskeskus; Arto Tiitinen, Raisio Oyj; Pontus Stenberg, KiitoSimeon; Mika Kari, kansanedustaja (SDP), puolustusvaliokunnan jäsen sekä Jenna Simula, kansanedustaja (PS), maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja. Huoltovarmuus aiheena kiinnostaa, sillä paikan päälle on osallistumassa yleisöä noin 70 henkilön verran.
Huoltovarmuudesta huolta pitämiseen kuuluu ketterä ja tiivis yhteistyö läpi ruokajärjestelmän. Keskusteluissa ruoditaan ajankohtaisia puhuttavia aiheita alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, logistiikan ja kaupan alan näkökulmista. Erikoisaiheena on ruokajärjestelmän kyberturvallisuus, joka vaatii yhä tarkempaa varautumista.
TTS Työtehoseuran toteuttama Ruoka Akatemia on keskustelu- ja kohtaamispaikka, joka kokoaa yhteen eritaustaisia päättäjiä, poliitikkoja ja vaikuttajia. Ruoka Akatemia-hankkeen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Työtehoseura ry:llä on pitkät perinteet suomalaisen maa- ja metsätalouden kehittäjänä, sillä yhdistys täyttää tänä vuonna 100 vuotta.
Ruoka Akatemia-aamiaistilaisuus
Pe 22.3.2024, verkkolähetys klo 9-10:30 osoitteessa https://vimeo.com/event/4143217 Videotallenne tulossa jälkikäteen Ruoka Akatemia-YouTube-kanavalle.
Kuusi metsäkonekoulutuksen järjestäjää ja kahdeksan metsäkonekoulua valmisteli ja pilotoi vuonna 2023 metsäkoneenkuljettajakoulutuksen yhteisen soveltuvuuskokeen saadakseen opiskelijoiksi alalle paremmin soveltuvia hakijoita.
Pilottikoe perustuu syvälliseen pureutumiseen metsäkoneenkuljettajan työn vaatimuksiin ja edellyttämään hakijan kyvykkyyteen. Koe muodostuu viidestä osasta. Esitietolomakkeella kartoitetaan hakijan alan tuntemusta ja kykyä noudattaa ohjeita. Haastattelulla mitataan hakijan motivaatiota sekä taustoitetaan edellytyksiä menestyä opinnoissa. Matematiikkatestissä arvioidaan loogista päättelykykyä ja matemaattista perusosaamista. Hahmottamisen ja tarkkaavaisuuden tehtävissä tarkastellaan havaintomotorisia kykyjä sekä työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Motoriikkatestissä taas mitataan hakijan hienomotorisia kykyjä.
Kokeen toimivuus ja mittaustulosten luotettavuus todennettiin 48 jatkuvan haun opiskelijan ja 386 yhteisvalinnan hakijan valinnassa 2023. Saaduissa mittaustuloksista on havaittavissa, että hyvät matemaattiset päättelytaidot ovat yhteydessä sekä hyviin havainto- että hienomotorisiin taitoihin. Yhteisvalinnan hakijoista 35 % sai matematiikan testistä 0 pistettä. Heikot matemaattiset taidot näkyivät kömpelyytenä ja hitautena soveltuvuuskokeen pilotinnin motoriikkatestissä sekä heikkoina tuloksina myös havainnoinnin ja tarkkaa-vaisuuden testissä.
Soveltuvuuskokeen tehneet yhteisvalinnan hakijat saavuttivat keskiarvona 7,3/10 valintapistettä lisää. Heitä, joilla on heikko peruskoulun päättötodistus, mutta korkea motivaatio ja metsäkoneenkuljettajan ammattiin tarvittavat kyvyt, tulos edistää saavuttamaan halutun opiskelupaikan. Soveltuvuuskokeeseen osallistuneet, valituksi tulleet hakijat ottivat 98,83 % varmuudella opiskelupaikan vastaan ja aloittivat opinnot. Soveltuvuuskokeella on siis mahdollista ohjata metsäkoneenkuljettajakoulutukseen enemmän alasta kiinnostuneita ja ammattiin soveltuvia, motivoituneita hakijoita. Opiskelijamääriin kokeella ei vuoden 2023 yhteisvalinnassa ollut vaikutusta.
Maa – ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimus- ja kehittämiskokonaisuudessa TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimus toteuttaa yhteistyössä kaikkien mukaan haluavien metsäkonekoulutuksen järjestäjien kanssa Kansallisen metsästrategian 2035 kärkihanketta 3. ”Metsäalan uudistumista ja kilpailu -kykyä edistävät toimenpiteet: otetaan käyttöön metsäkoneenkuljettajakoulutuksen valtakunnalliset soveltuvuuskokeet.” Työ jatkuu laajentamalla pilotoijien joukkoa ja kerryttämällä monipuolista tulosdataa. Lue vuoden 2023 pilotoinnin tuloksista laajemmin täältä.
Valmennusta ja vertaisoppimista muuttuvassa toimintaympäristössä
Tavoitteena on parantaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien tai toimintaansa alalle laajentavien hyvinvointialan yrittäjien osaamista.
Hankkeen aikataulu:
1.2. – 31.10.2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Euroopan sosiaalirahasto ESR, REACT-EU
VALVE-hankkeen tavoitteena on lisätä valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa uudessa toimintaympäristössä. Osallistujia valmennetaan omaksumaan uusia toimintatapoja, kehittämään uusia palvelutuotteita sekä parantamaan tuottavuutta. Hanke edistää yrittäjien vertaisoppimista, verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä. Verkostoitumisen kautta saadaan uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen. Vertaistuen ja -oppimisen avulla voidaan jakaa kokemuksia ja ongelman ratkaisukeinoja sekä löytää uusia näkökulmia muutosprosessin toteuttamiseen. Hanke parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin.
Hankkeessa vahvistetaan yritysten tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Vastuullinen ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia ja kestävien valintojen näkyminen asiakkaalle on edellytys kilpailukykyiseen, pitkäjänteiseen toimintaan. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy.
Hankkeen toimenpiteet, kuten yritysvalmennukset ja voimatreffit tarjoavat koulutusta, sparrausta ja vertaisoppimista. Toimenpiteet edistävät yritysten ja niiden henkilöstön osaamista ja muutoskyvykkyyttä. Hanketoimenpiteillä tuetaan yritysten ja työpaikkojen säilymistä ja yritystoiminnan elpymistä pitkään jatkuneen Covid 19 -pandemia jälkeen. Yrityksille tarjotaan konkreettista tukea yritystoiminnan uudelleen-muotoiluun ja henkilöstön työhyvinvointiin.
Liiketoimintaosaamista vahvistamalla yritysten toiminnasta saadaan kannattavaa ja taloudellisesti kestävää. Keskeistä kriisin jälkeen on keskittyä toiminnan kehittämisessä uuden ideointiin ja tulevaisuuden toimenpiteisiin.
Toimenpiteitä
kartoitetaan yritysten nykytila ja autetaan yrittäjiä fokusoimaan keskeiset kehittämisintressinsä
tarjotaan yritysvalmennusta ja sparrausta, joilla edistetään yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä
edistetään vertaisoppimista, verkostoitumista ja yhteistyötä
tarjotaan tukea jaksamiseen ja työhyvinvointiin
järjestetään voimatreffejä, joissa yrittäjät voivat vaihtaa kokemuksia, saada vertaistukea ja etsiä yhteistyökumppaneita
Hyödyt yrityksille
auttaa yrityksiä selviytymään yhdessä kriisin yli sekä kehittämään toimintaansa uudessa toimintaympäristössä
edesauttaa yrittäjiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa
tukee yrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista
edistää yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä
parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin
lisää tietoisuutta ja osaamista ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta sekä Green Care -toiminnan periaatteista
edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä
Valmennusteemat
Yritysvalmennukset on rakennettu teemakokonaisuuksista tarvelähtöisesti. Koulutukset on toteutettu valmennuksellisella otteella ja niissä on hyödynnetty vertaisoppimista. Sparrauspäivien välissä yritykset ovat toteuttaneet yrityskohtaisia kehittämistehtäviä ja -toimenpiteitä yritysvalmentajien tuella. Valmennuskokonaisuuteen ovat kuuluneet:
1. Brändäys ja markkinointi – yrityksen vision ja mission kirkastaminen ja brändäyksen merkitys oman toiminnan markkinoinnissa – sähköinen viestintä ja markkinointi – oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistaminen sekä näkyväksi tekeminen
2. Uudet tuote- ja palveluideat – uusien palvelutuotteiden kehittäminen ja tuotteistaminen – digitaalinen myynti – Green Care-toiminnan periaatteet
3. Liiketoimintaosaaminen – hinnoittelu ja kannattavuuden parantaminen liiketoiminnassa – asiakkuuksien ja kysynnän tunnistaminen – taloushallinnon perusteet
4. Tuottavuusvalmennus – itsensä johtaminen, työn organisointi, delegointi – oman toiminnan ja toimintaympäristön kehittäminen – sujuvat työprosessit ja toiminnan pullonkaulat
5. Kestävä yritystoiminta – palvelut kestävän kehityksen näkökulmasta (ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys) – kestävä yritystoiminta viestinnässä ja markkinoinnissa – palvelujen vaikuttavuus ja laatu
6. Työhyvinvointi ja yrittäjän oma jaksaminen – oma jaksaminen, henkinen ja fyysinen hyvinvointi, työyhteisön hyvinvoimti – stressin aiheuttajat ja keinot purkaa stressiä
Metsäkoulutuksen tutkimus tuottaa tietoa ja kehittämisen apuvälineitä metsäalan koulutuksen kaikille tasoille: ammatilliselle koulutukselle, MTI- ammattikorkeakouluille ja yliopistojen metsätieteiden osastoille yhteistyössä työelämän, oppilaitosten ja viranomaisten kanssa.
Kilpeläinen, Lautanen, Kärkkäinen, Pokela, Issakainen, 2022. Metsäalan koulutusvalintaan vaikuttavat tekijät ja niiden huomioiminen koulutuksen markkinointiviestinnässä.
Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan
Pohjois-Pohjanmaan ravitsemis- ja matkailualan mikro- ja pk-yrityksille
Hankkeen aikataulu:
1/2020 – 31.12/2022
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura toteuttajana, MARA ry yhteistyökumppanina.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 / Suomen rakennerahasto-ohjelma
KAUHA-hankkeessa kehitettiin Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien ravitsemisalan yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia pilottiyritysten henkilöstöä osallistaen. Toimenpiteiden tavoitteena oli vahvistaa työn sujuvuutta, tuloksellisuutta ja työhyvinvointia, tarjota vertaistukea ja rakentaa hyvää työnantajaimagoa.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeessa kehitettiin yhdessä yritysten kanssa välineitä sujuvaan rekrytointiin, tuottavuuteen ja työhyvinvointiin, mestari-kisälli-toimintamalliin ja hiljaisen tiedon siirtoon työyhteisössä.
Yritysten kehittämistarpeet kartoitettiin nykytila-analyysillä. Alan oppilaitoksista valmistumassa olevilta henkilöiltä kerättiin tietoa heidän työelämäodotuksistaan. Nykytilakartoituksista ilmeni, että kehittämistoimia vaativat teemat liittyvät usein henkilöstön perehdyttämiseen, työnjakoon ja toimenkuviin, töiden organisointiin, tiedonkulun parantamiseen ja palautekäytäntöihin. Yrityksissä valittiin kehittämiskohteet ja kehittäminen tehtiin koko henkilöstöä osallistaen. Tavoitteena oli, että kehittämistyöstä tulee osa arkitoimintaa.
Hankkeessa järjestettiin myös verkkovalmennuksia, webinaareja ja verkostoitumistilaisuuksia ja annettiin yrityssparrausta. Yritykset kokivat saaneensa paljon vertaistukea yhteisistä tapaamisista.
KAUHA-hankkeen yhtenä tuloksena valmistuneelle toimivaravintola.fi -sivustolle koottiin ohjeita, tietoa, toimintamalleja, työkaluja ja linkkejä avuksi ravintola-alan liiketoiminnan pyörittämiseen. Sivuston toivotaan rohkaisevan ravitsemisalan yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa työn tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevalla tavalla ja sisällyttämään kehittämistyön osaksi arkitoimintaa.
Toimivaravintola.fi -sivustolta löytyy kattavasti tietoa yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen ja toiminnan sujuvoittamiseen. Sivustoa voivat hyödyntää myös muilla aloilla toimivat yritykset ja oppilaitokset. http://toimivaravintola.fi
Maatilan työt ovat riskialttiita ja tapaturmia sattuu maatiloilla monia muita aloja enemmän. Vaihtelevat työolosuhteet, koneet ja eläimet ovat usein syynä tapaturmiin. Maatiloilla altistuu myös työperäisille sairauksille kuten melun ja tärinän aiheuttamiin tai kemiallisten ja biologisten altisteiden aiheuttamiin sairauksiin.
Ulkoisten tukirankojen käyttö kuormittavissa töissä
TTS Työtehoseura on testannut ulkoisten tukirankojen toimivuutta Ranka-hankkeessa, jonka tuloksena maatalous- ja puutarhayrittäjien sekä kalastajien käyttökokemusten mukaan testatut passiiviset ulkoiset tukirangat vähentävät fyysistä kuormittumista, ovat miellyttäviä pitää ja soveltuvat useisiin alan töihin.
Kuvateksti: HAPO MS -yläraajatuki keventää kolaamista, lapiointia ja talikointia, mutta ei sovellu harjaamiseen
Tukirankojen käyttöön tottuu nopeasti. Käyttömotivaatiota lisää, jos työ, jossa tukirangasta koetaan olevan hyötyä, on yhtäjaksoinen ja pitkäkestoinen. Tukirangat on säädettävä aina omien mittojen ja kulloisenkin vaatetuksen mukaan. Myös tuen voimakkuus on hyvä säätää käyttäjän, työn luonteen ja tuen tarpeen mukaan. Siksi tukirankojen olisi hyvä olla henkilökohtaisia.
Johtopäätös on, että nyt testatut passiiviset ulkoiset tukirangat soveltuvat − varaumin − useiden eri töiden fyysisen kuormituksen keventämiseen alkutuotannossa. Tämä tulos on linjassa ulkomaisten tutkimustulosten kanssa.
Ravitsemisalan yrityksille suunnattua koulutusta liiketoiminnan kehittämiseen, suunnitteluun, ennakointiin ja varautumiseen. Kohdealueina Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa, Keski-Suomi ja Satakunta
Hankkeen aikataulu:
10/2020 – 8/2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura toteuttajana, MARA ry yhteistyökumppanina.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 / Suomen rakennerahasto-ohjelma
Hankkeiden päätavoitteena on ollut turvata neljän maakunnan alueella ravitsemisalalla toimivien, elinkelpoisten yritysten ja työpaikkojen säilyminen myös koronaviruksen aiheuttaman akuutin kriisin aikana ja sen jälkeen. Hankkeissa on valmennettu yrityksiä omaksumaan uusia toimintatapoja siten, että niillä on myös jatkossa edellytykset selvitä mahdollisen uuden poikkeustilan yli ja käynnistää kriisinjälkeinen liiketoiminta uusin voimin. Hankkeiden kohderyhmänä ovat ravitsemisalan mikro- ja pk-yritykset; yrittäjät, esimiehet ja henkilöstö. Samalla on tuettu alueellisia tavoitteita, kuten työllisyyden kehittymistä sekä uusia innovaatioita ja kokeiluja.
Tulokset ja yhteenveto
Ravintoloiden toimintaedellytykset ovat parantuneet ja uusia toimintamalleja on otettu käyttöön. Henkilöstöhaasteisiin on löydetty uusia ratkaisuja ja yhteistyö yritysten välillä on säilynyt.
Verhoilijana osaat suunnitella ja toteuttaa verhoiltavan kohteen pehmustus- ja päällystystyöt taloudellisesti huomioiden tyylisuunnan, runkorakenteiden kestävyyden, työhön parhaiten soveltuvat materiaalit, asiakkaan toiveet ja kestävän kehityksen periaatteet. Opinnoissa verhoilijaksi perehdyt verhoilun erikoistöihin, kehität yrittäjäominaisuuksia sekä osaat tuotteistaa ja markkinoida omaa ammatillista osaamistasi.
Kiinnostus käsillä tekemiseen, esteettinen ja visuaalinen silmä sekä kiinnostus yrittämiseen edesauttavat verhoilijan työssä. Lisäksi hyvästä fyysisestä kunnosta on hyötyä verhoilualalla.
Verhoilijana työskentelet joko teollisen verhoilun tai perinteisen huonekalu- ja ajoneuvoverhoilun tehtävissä. Verhoilijat toimivat usein myös itsenäisenä yrittäjänä.
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta ja hakeutumisesta alla olevista yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
