Hyppää sisältöön

Ihmissuhteet ja inhimillisen toiminnan riskit on tehtävä näkyviksi omistajanvaihdoksissa

”Maatalouspolitiikkaan halutaan täyskäännös”, uutisoi Helsingin Sanomat 7.7.2023 Maataloudella elantonsa ansaitsevien suomalaisten määrä on vähentynyt roimasti reilussa vuosikymmenessä – Talous | HS.fi. EU-komission Farm to Fork -strategiassa linjataan tavoitteiksi muun muassa alkutuottajan aseman parantaminen, pienten ja keskisuurten tilojen tukeminen ja uusien yrittäjien houkutteleminen alalle. 

Uusista maaseutuyrittäjistä on pulaa. Maatalousyritysten omistajanvaihdoksista Suomessa noin 90 % on sukupolvenvaihdoksia, jossa yritys siirtyy perheen ja suvun sisällä. Sukupolvenvaihdos (SPV) on sekä liiketoiminnan, sujuvien sosiaalisten suhteiden että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen elämäntapahtuma, jonka onnistumisella on kauaskantoiset seuraukset muun muassa työllisyyteen, suomalaiseen ruoantuotantoon ja ruokahuoltoon. Sen arvoa ei pidä vähätellä.

Maatilan Pellervo (6.7.2023) uutisoi hankkeemme tuloksista nostaen esiin onnistuneen prosessin ydintekijöitä:

Maatalousyrittäjäperheet arvioivat perhesuhteet tärkeimmäksi sukupolvenvaihdosta ohjaavaksi asiaksi

Hankkeen toteutti tammikuussa 2023 kyselyn sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, sitä paraikaa toteuttaville ja sen vasta toteuttaneille maatalousyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tieto siitä, mitkä inhimilliset riskit yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä kokevat suurimpina uhkina SPVn onnistumiselle. 

Tulosten mukaan tärkein SPVta ohjaava tekijä on perhesuhteiden säilyminen. Suurimmaksi riskiksi yrittäjät kokevat jaksamisen. Toiseksi suurimmaksi riskiksi arvioitiin yrittäjäperheiden juridisen osaamisen puutteet. Suuriksi riskeiksi arvioitiin myös perheen kyky SPV-prosessin läpivientiin, kaikkien osallisten mukaan ottaminen ja pääseminen sekä kyky keskustella niin, että kaikkien osallisten näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista voit lukea artikkelistamme ”Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia” (Teho 2/2023).

Maaseudun Tulevaisuus nosti pääkirjoituksessaan inhimilliset riskit maatalousyritysten kannattavuuskysymysten rinnalle

Sukupolvenvaihdoksesta pitäisi puhua enemmän 27.1.2023 Maaseudun Tulevaisuus

Maaseudun Tulevaisuus

Vaikeneminen vaikeista asioista painaa maatilojen sukupolvenvaihdoksia – puhumattomuus murtuu avoimella yrittäjäperheiden ja asiantuntijoiden yhteistyöllä 27.1.2023 Maaseudun Tulevaisuus, Maija Ala-Siurua

Sukupolvenvaihdosten määrä romahtanut neljässä vuodessa reilusti alle puoleen 23.1.2023 Maaseudun Tulevaisuus

Sukupolvenvaihdoksissa keskitytään taloudellisiin ja teknisiin seikkoihin – sen sijaan muutoksen aiheuttamat tunteet jätetään usein käsittelemättä 9.3.2021 Maaseudun Tulevaisuus, Piia Pesola

Metsäkoulutuksen tutkimus ja kehittäminen

Metsäkoulutuksen tutkimus tuottaa tietoa ja kehittämisen apuvälineitä metsäalan koulutuksen kaikille tasoille: ammatilliselle koulutukselle, MTI- ammattikorkeakouluille ja yliopistojen metsätieteiden osastoille yhteistyössä työelämän, oppilaitosten ja viranomaisten kanssa.

Metsäkoulutuksen tutkimusjulkaisuja:

Kilpeläinen, Lautanen, 2024. Metsätalousinsinöörinen laadullinen työllisyys. TTS Tiedote 2024.

Kilpeläinen, Lautanen, 2024. Metsätalousinsinöörikoulutuksen tuottaman osaamisen ja toteutuksen työelämävastaavuus. TTS tiedote 2024.

Karhu, Lautanen, 2024. Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen soveltuvuuskokeen valmistelu ja pilotointi 2023

Lindström, 2023. Hybridimallit metsäalan ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2021 – valmistumista koulutuksen kehityshaasteisiin vuoteen 2040

Forss, Pakkala, Kärhä, 2023. Metsäalan korkeakoulutuksen kehittäminen ja tehostaminen – Pilottihanke metsäteknologisesta koulutuksesta

Seuri, Lautanen, Kärhä, Hourunranta, 2023. Sahateollisuuden osaaja- ja osaamistarpeet sekä koulutuksen vetovoima

Kilpeläinen & Lautanen, 2023. Metsäalan ammatillisesta koulutuksesta vuosina 2019-2021 valmistuneiden oppimistulosten työelämävastaavuus ja laadullinen työllisyys

Kilpeläinen, Lautanen, Kärkkäinen, Pokela, Issakainen, 2022. Metsäalan koulutusvalintaan vaikuttavat tekijät ja niiden huomioiminen koulutuksen markkinointiviestinnässä.

Kilpeläinen & Lautanen, 2022. Metsätieteiden maistereiksi 2018-2020 valmistuneiden oppimistulosten työ-elämävastaavuus ja laadullinen työllisyys

Kilpeläinen & Lautanen, 2020. Metsätalousinsinöörien oppimistulokset, työelämävastaavuus ja laadullinen työllisyys 2020

Lautanen, Kilpeläinen, Jaakkola, Sirviö. 2020. Muille aloille siirtyvät metsäkoneenkuljettajat

Lautanen & Kilpeläinen, 2019. Metsäalan ammatillisesta koulutuksesta 1.1.2016-30.6.2019 valmistuneiden oppimistulosten työelämävastaavuus ja laadullinen työllisyys 2019

Kilpeläinen & Lautanen, 2019. Metsäalan ulkopuolella työskentelevät metsätieteiden maisterit

Kilpeläinen & Lautanen, 2019. Metsätalousinsinöörien uraseuranta 2018

Kilpeläinen & Lautanen, 2019. Metsäalan lisä-, täydennys-, muunto- ja jatkokoulutustarpeet

Ketola, Kilpeläinen, Lautanen, 2017. Metsäalan korkea-asteen rakenteellisen kehittämisen esiselvitystyö

Kilpeläinen & Lautanen, 2017. MMM koulutuksen tuottaman osaamisen ja työelämävastaavuuden laadullinen arviointi

Lautanen & Kilpeläinen, 2017. Metsäalan ammatillisen koulutuksen tuottaman osaamisen ja työelämävastaavuuden laadullinen arviointi

Kilpeläinen & Lautanen, 2016. Metsätalousinsinöörikoulutuksen tuottaman osaamisen ja työelämävastaavuuden laadullinen arvoiointi

Kilpeläinen & Lautanen, 2013. Metsätalousinsinöörin ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020

Kilpeläinen & Lautanen, 2014. Metsänhoitajien ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020

Lautanen & Tanttu, 2013. Metsäalan ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020

Kilpeläinen 2014. Metsätalousinsinöörien ja maatalous- ja metsätieteiden maistereiden koulutuksen ja työn välinen vastaavuus

Kilpeläinen, Lautanen, Rekola, Rieppo, Siekkinen 2014. Metsäalan koulutuksen esiselvitys

Kilpeläinen, Rieppo, Lautanen, Rekola 2014. Sijoittumisselvitys

Lautanen, Tanttu 2012. Metsäalan laadullinen ennakointi

Tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittajat

Lisätietoja

kaivinkoneenohjaamo ja kauha

Maarakennuskoneenkuljettaja

Tutkinto:Ammatillinen perustutkinto
Koulutusala:Maarakentaminen, Rakennusala
Opetusmuoto:Päiväopetus
Paikkakunta:Nurmijärvi, Vihtijärvi

Suoritettuasi maarakennuskoneenkuljettajan osaamisalan osaat käyttää ainakin yhtä maarakennuskonetta turvallisesti ohjeita ja määräyksiä noudattaen tavanomaisissa maarakentamisen kohteissa. Työssäsi hallitset myös tavanomaisiin maarakentamisen kohteisiin sisältyviä yleisimpiä mittaus- ja merkintätöitä sekä osaa käyttää rakennustyömaan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja sekä opit huoltamaan koneita.

Alan työtehtävissä sinulta vaaditaan työkokonaisuuksien ja materiaalituntemuksen hallintaa, piirustusten luku- ja mittaustaitoa, riittävää fyysistä kuntoa, työympäristön havainnointia, sekä yhteistyökykyä. Maarakennuskoneenkuljettajana pidät koneiden käytöstä sekä ulkona työskentelystä ja osaat toimia maarakennustyömaan vaihtelevissa olosuhteissa.

Tutkinnon perusteet (opintopolku.fi)

Mihin maarakennuskoneenkuljettaja työllistyy?

Valmistumisen jälkeen voit työskennellä esimerkiksi maarakennus-, talonrakennus-, viherrakennus- ja kiinteistöhoitoyrityksissä tai julkisella sektorilla valtion ja kuntien palveluksessa.

Alkavat opinnot

Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta ja hakeutumisesta alla olevista yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:

Haku