Saat koulutuksessa perustiedot ja -taidot omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja itsenäisenä yrittäjänä toimimisesta. Koulutuksessa vahvistetaan opiskelijan ammatillista osaamista pihaan, puutarhaan ja kiinteistöjen pienimuotoiseen kunnostukseen ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä sekä rakennetaan omaa liikeideaa ohjatusti.
Koulutuksen aikana suoritetaan alaan liittyvät korttikoulutukset mm.
kasvinsuojelututkinto
työturvallisuuskortti
ensiapukortti
BE-ajokortti (ns. pikku-e). BE-kortti mahdollistaa työkoneiden ja pihajätteiden kuljetukset mm. perävaunulla.
TalkkariYrittäjä -koulutuksen toteutus
Koulutus toteutetaan 45 päivän lähi- ja verkko-opintoina ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjaksona. Lähi- ja verkko-opetuspäivät rytmitetään koko koulutuksen keston ajalle, joten lähiopetus ei tapahdu yhdenjaksoisesti. Tarkemmat lähiopetuspäivien ajankohdat varmistuvat ennen koulutuksen alkua.
Koulutuksen sisältö on:
Piha- ja puutarhatyöt (20 pv) mm.:
pihan kevät- ja syyshuolto, nurmikon kunnossapito, kasvien istutus ja hoito
pensaiden hoito ja leikkaus, hyötypuutarhan hoito ja sadonkorjuu
helppojen pihapuiden kaato
työkoneiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
Ylläpito- ja kunnostustyöt (10 pv) mm.:
ulkorakennusten pesu, maalaus ja kunnostus,
terassin pesu ja öljyäminen, piha-aitojen pesu, maalaus ja kunnostus
peli- ja leikkialueiden huolto ja kunnostus
työkoneiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
Yrittäjyys ja luvat (15 pv) mm.:
alaan liittyvä lainsäädäntö, BE-kortti (ns. pikku e), kasvinsuojelututkinto
palveluiden tuotteistaminen, hinnoittelu ja laskelmat
asiakkaat, myynti ja markkinointi, verkostot
talous, vakuutukset, hallinto
Yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakso (30 pv)
liiketoimintasuunnitelma
yrityksen käynnistämistoimenpiteet
Koulutukseen sisältyvän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson aikana opiskelija laatii ohjatusti:
liiketoimintasuunnitelman
talouslaskelmat
myynti- ja markkinointisuunnitelmat
tarvittavat investointilaskelmat
yrityksen perustamisdokumentit
Koulutukseen sisältyy henkilökohtaista ohjausta. Tavoitteena on saada yritystoiminta joustavasti käyntiin ammattilaisten osaavassa ohjauksessa.
Mikäli tunnet paloa piha- ja puutarha-alan tehtäviä ja kiinteistöjen ylläpitoa kohtaan ja yrittäjyys on haaveissa, nyt on mahdollisuus laittaa suunnitelmiin vauhtia!
Olet etsimämme tuleva TalkkariYrittäjä, jos
olet työtön tai työttömyysuhan alainen, ja olet kiinnostunut omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja siihen liittyvän yritystoiminnan käynnistämisestä.
Koulutukseen valittavalta edellytetään:
vahvaa kiinnostusta piha-, puutarha- ja kiinteistöjen ylläpito- ja kunnostustöihin
riittävää taustaa ja työkokemusta esimerkiksi puutarha-alalta, kiinteistönhoidosta, rakennusalalta, maataloudesta, kodinhoidosta tai näihin rinnasteisilta aloilta
kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan
sitoutumista yrittäjäkoulutuksen suorittamiseen
sujuvaa suomen kielen taitoa (taitotaso vähintään B 2.1)
B-ajokorttia
riittäävää fyysistä kuntoa alan työtehtävien luonteen vuoksi
asiakirjojen laatimiskykyä (mm. liiketoimintasuunnitelma, talouslaskelmat)
sähköisten ympäristöjen käyttötaitoa (Teams)
Valintahaastattelussa kartoitetaan edellämainittujen kriteerien lisäksi realistisia mahdollisuuksia aloittaa oma yritystoiminta koulutuksen päätyttyä sekä mahdollisuutta tehdä liikkuvaa työtä. Omakohtainen kokemus vastaavista tehtävistä edesauttaa työssä ja yritystoiminnassa menestymistä.
Koulutus toteutetaan ajalla 28.8. – 11.12.2024. Koulutuksen kokonaiskesto on 75 pv, joka sisältää 45 päivän teoria- ja lähiopetusjakson ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson suunnitteilla olevassa yrityksessä. Koulutukseen valitaan 10 henkilöä.
Koulutuspaikkana toimii TTS Työtehoseuran toimipisteet osoitteessa:
ELO – Elinvoimaista työtä ja yrittäjyyttä Kymenlaaksossa
Hanke on tarkoitettu kymenlaaksolaisille kaikkien alojen mikro- ja pk-yrittäjille. Myös yritystoimintaa suunnittelevat ovat tervetulleita. Osallistuminen on yrityksille maksutonta, ja samasta yrityksestä voi tulla mukaan useampi henkilö. Mukaan mahtuu 22 yritystä.
Kohderyhminä ovat myös paikalliset nuoret (18–29 v) sukupuolesta riippumatta, joiden työllistyminen on kenties haastavaa, sekä etenkin turvetuotannon alasajon vuoksi työttömyysuhan alla olevat tai uutta suuntaa työelämässä etsivät miehet.
Hankkeen aikataulu:
3/2024-6/2026
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
EU:n Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)
ELO-hankkeessa vahvistetaan alueellista yrittäjyyttä, edistetään jatkuvaa oppimista työelämässä ja tuetaan yrittäjien pärjäämistä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämistä. ELO parantaa työssä jaksamista muuttuvassa työelämässä ja tarjoaa myös tilaa verkostoitumiselle ja yhteisöllisyydelle. Nuorten ja työttömyysuhan alla olevien miesten työllistymismahdollisuuksia parannetaan omilla toimenpiteillään.
Yrittäjille
Mukaan tulevien yritysten nykytila ja haasteet kartoitetaan ja toteutetaan riihivalmennuksien sarja. Riihet ovat tehokkaita lähipäiviä Kymenlaaksossa noin kahden kuukauden välein. Riihiaiheita ovat:
Ennakointi ja suunnittelu 19.6.2024
Oman osaamisen tunnistaminen 13.8.2024
Digitaalisuus 10/2024
Markkinointi 12/2024
Talous 2/2025
Kestävä kehitys 4/2025
Biotalous ja uusi yritystoiminta 6/2025
Tuotteistaminen ja johtaminen 8/2025
Työssä jaksaminen 10/2025
Tulevaisuuden yhteistyö 12/2025
Lisäksi voidaan toteuttaa joitain lyhyempiä Teams-tapaamisia tarvittavista teemoista. Valmennuspäivien välissä yrittäjien etenemistä tuetaan ja sparrataan. Mukaan voi tulla missä tahansa vaiheessa hanketta, mutta parhaan tuen ja edun saa, jos tulee mukaan heti alussa.
Nuorille:
Hankkeessa törmäytetään yrittäjiä nuorten kanssa valittujen riihien yhteydessä – tavoitteena auttaa nuoria löytämään oma ala tai työllistymään lyhyt- tai pitkäaikaisesti ja toisaalta yrittäjiä löytämään hyviä apukäsiä. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen nuorten kanssa on lokakuussa 2024.
Miehille:
Hankkeessa kutsutaan miehiä mukaan joihinkin yrittäjille järjestettäviin riihitapaamisiin ja myös pyritään innostamaan uuden oppimisen pariin omien tapaamisten kautta. Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat miehet luottavat omiin kykyihinsä ja tunnistavat paremmin oman osaamisensa sekä mahdollisuutensa tulevaisuudessa.
Metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työuran etenemistä ja metsäalan pitovoimaa selvitettiin kyselytutkimuksella
TTS Työtehoseura ja Metsäkoulutus ry toteuttivat yhteistyössä kyselytutkimuksen vuosina 2011–2018 metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittaneille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pidempään työelämässä olleiden henkilöiden työuran etenemistä, metsäalan työtehtävissä pysymistä edistäviä sekä alan ulkopuolelle ohjaavia tekijöitä. Kyselytutkimus toteutettiin syyskuussa 2023 ja siihen vastasi 683 metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittanutta henkilöä (18,5 % kohderyhmästä).
Alle puolet työskenteli metsäalalla palkkatyössä tai yrittäjänä syksyllä 2023
Metsäalan perustutkinnon suorittaneet olivat työllistyneet hyvin: valmistuessa työssä oli 92 % ja kyselyhetkellä 88 % kyselyyn vastanneista. Metsäalalle työllistyneiden osuus oli kuitenkin pienempi ja laski työuran edetessä.
Kaikista kyselyyn vastanneista työskenteli valmistuttuaan 63 % palkkatyössä tai yrittäjänä metsäalalla, 30 % muun alan palkkatyössä tai yrittäjänä, 2 % oli työttömänä, 2 % jatkoi opiskelua ja neljällä prosentilla oli jokin muu tilanne (vanhempainvapaa, työssäolon ja opiskelun yhdistäminen, eläkkeellä olo).
Metsäalalla työskentelevien osuus laski ja metsäalan ulkopuolella työskentelevien osuus kasvoi työuran edetessä. Kyselyhetkellä metsäalalla palkkatyössä tai yrittäjänä oli 47 %, muun alan palkkatyössä tai yrittäjänä 41 %, työttömänä oli 4 %, opiskelua jatkoi 5 % ja jokin muu tilanne oli kolmella prosentilla.
Muilla aloilla työskentelevät nostivat keskeisimmiksi syiksi metsäalan ulkopuolella työskentelemiseen mm. paremman palkkauksen, työsuhteen jatkuvuuden ja ympärivuotisen tasaisen työllisyyden, päivittäiset sopivammat työmatkat ja muun alan työn paremman sopivuuden itselleen. Myös työuralla etenemisen mahdollisuudet koettiin paremmiksi metsäalan ulkopuolella.
Lisää tutkimuksen tuloksista kesäkuussa 2024 julkaistavassa tulosraportissa, joka löytyy TTS Työtehoseuran ja Metsäkoulutus ry:n nettisivuilta.
Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi
Kuvio 1. Metsäalan ammatillisen tutkinnon 2011-2018 suorittaneiden työllisyystilanne valmistuessa ja kyselyhetkellä (n=683, %)
Hiilijalanjälki ammatillisen opetuksen työkaluna
Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoite edellyttää mittavaa muutosta kaikilla yhteiskunnan tasoilla, mukaan lukien yritykset, oppilaitokset ja muut organisaatiot. Eri toimialat ovat jo aloittaneet reagoinnin muutostarpeeseen laatimalla toimialakohtaisia hiilineutraaliuden tiekarttoja.
Vaikka kestävä kehitys on osaamisvaatimuksena monissa tutkinnoissa, konkreettisia tavoitteita, kuten alan hiilipäästöjen tunnistaminen, laskeminen ja vähentäminen, ei ole vielä asetettu. On tärkeää, että nykyiset ammatilliset opiskelijat ymmärtävät aiheen merkityksen, oman vaikutusmahdollisuutensa ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset, sillä he ovat tulevaisuuden tekijöitä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Tavoitteet
Hankkeessa vahvistetaan ammatillisten opettajien osaamista ja taitoja vähähiilisyyden edistämisessä opetuksessa ja oppilaitosten toiminnassa. Erityisesti keskitytään rakentamisen ja johtamisen opetukseen. Koulutuksen myötä työkaluja ja taitoja vähähiilisyyden edistämiseen siirtyy myös em. toimialojen työpaikoille.
Hankkeen aikataulu:
5/2021–12/2022
Hankkeen toteuttajat:
Sykli, Savon koulutuskuntayhtymä, TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Opetushallitus
Toteutus
Hankkeessa on viisi koulutusosiota:
Ilmasto tänään
-Hiilijalanjäljen laskenta
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Alakohtaiset osat
Vähähiilinen rakentaminen
-Vähähiilisyyden edistäminen johtamisessa
Vähähiilinen yritys
Tulokset
Tuotettu opetusmateriaali ”Hiilijalanjälki ammatillisen opettajan työkaluna”
TTS Työtehoseuran tekemän kyselyn mukaan koneurakoinnin veloitukset nousivat vuonna 2022 odotetusti aiempia vuosia enemmän. Erityisesti polttoöljyn voimakas hinnan nousu aiheutti merkittävää korotuspainetta urakointihintoihin keväällä 2022. Suurin osa kertoi asiakkaiden suhtautuneen hintojen nostoon hyvin.
Urakointihintakyselyllä kerätään maatilataustaisen koneurakoinnin toteutuneita taksoja joka toinen vuosi. Työtehoseuran keväällä 2023 tekemässä kyselyssä kartoitettiin vuoden 2022 urakointihintoja. Tulosten mukaan yleisimmissä peltotöissä hehtaaritaksat olivat nousseet tyypillisimmin 10–16 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2022. Eniten urakoituja peltotöitä ovat leikkuupuinti, kasvinsuojeluruiskutus ja kylvötyöt. Leikkuupuinnista veloitettiin vuonna 2022 keskimäärin 116,2 e/ha (+12,2 %). Kasvinsuojeluruiskutuksen keskitaksa oli 21,9 e/ha (+15,9 %). Kylvötöistä suorakylvön urakointitaksa oli 79,4 e/ha (+ n. 13,3 %) ja muun kylvölannoituksen 68,8 e/ha (n.+13,1 %). Raskaammissa töissä kuten maan muokkauksessa taksoissa on yli 20 prosentin nousua. Viljankuivauksessa, jossa polttoöljyn tuntikulutus on suuri, taksat olivat nousseet 20–40 %.
Maatilayrittäjät tekevät myös paljon koneurakointia muille sektoreille, kuten tienhoito-, kiinteistö-, maarakennus-, metsä-, energia- tai ympäristöurakointia. Yleisimpiä ovat lumityöt, joita on tehnyt lähes puolet vastanneista. Lumitöissä veloitus oli vuonna 2022 keskimäärin 71,0 e/h, (+16,6). Monissa töissä kuten tien lanauksessa, maan ajossa, puun siirtoajossa tai hakkuutöissä taksat ovat nousseet yli 20 %.
Kustannukset nousivat reippaasti
Polttoainekustannusten lisäksi urakointihintojen tarkistuksilla oli pyritty kattamaan tarvikkeiden hinnan nousua, koneiden ja laitteiden nousseita hintoja sekä kohonneita työkustannuksia (24 % vastaajista). Lisäksi mainittiin kohonneet varaosa- ja huoltokulut ja sähkö. Keväällä 2022 polttoaineen hinta nousi ennätyksellisen paljon. Tilastokeskuksen ”Polttoaineiden kuluttajahinnat” -tilaston mukaan kevyen polttoöljyn hinta oli korkeimmillaan 1,66 €/litra (alv 0) maaliskuussa 2022. Kesän aikana hinta oli keskimäärin noin 1,40 €/litra (alv 0) tuntumassa. Vuonna 2020 kevyen polttoöljyn hinta vaihteli noin 0,60 €/litra molemmin puolin, eli polttoainekulut olivat yli kaksinkertaistuneet kahden vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden 2023 alkupuoliskolla öljyn hinta on ollut noin keskimäärin noin 1,10 €/litra.
Tilastokeskuksen maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan traktoreiden ja viljelyyn käytettävien koneiden hinnat nousivat vuosina 2020–2022 noin 13–14 prosenttia. Hintojen nousu on jatkunut vuonna 2023. Myös palkkakustannukset ovat nousseet. Tilastokeskuksen yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston mukaan maa- ja metsätaloustyökoneiden kuljettajien säännöllisen työajan keskiansio on noussut 15,97 eurosta 17,55 euroon tunnilta eli noin kymmenen prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2022.
Asiakkaat osasivat odottaa hintojen nostoa
Valtaosa vastaajista kertoi taksojen tarkistuksen menneen hyvin asiakkaiden kanssa. Monissa vastauksissa toistui, että asiakkaat olivat ymmärtäneet kohonneiden kustannusten siirtämisen hintoihin. Asiakkaat olivat usein itsekin tietoisia kustannusten noususta ja osasivat odottaa urakointihintojen tarkistusta.
Kaikilla hintojen nosto ei ollut onnistunut yhtä hyvin. Aina asiakkaat eivät olleet suostuneet hintojen nostoon. Vaikeuksia oli ollut niin maatila-asiakkaiden, yksityisasiakkaiden kuin isojen yritystenkin kanssa. Sopimuksissa ei aina ole mahdollisuutta hinnan tarkistukseen kesken sopimuskauden. Pääosin taksoja oli korotettu ilmoitusluontoisesti. Osa oli tarkistanut hintoja yhdessä asiakkaan kanssa neuvotellen. Asiakkaiden kanssa keskustelua ja sopimista hinnoittelusta sekä selkeitä perusteluita jo ennen uuden hinnan ilmoittamista pidettiin hyvänä käytäntönä. Maksuajan pidennys oli myös ollut yksi keino päästä sopimukseen hinnan tarkistuksesta.
Keskimäärin kohonneet kustannukset oli saatu vastausten perusteella vietyä urakointihintoihin tyydyttävästi, ellei peräti kohtalaisen hyvin. Vastaajista 28 % katsoi saaneensa nousseet kulut katettua kokonaan, ja noin 46 % arvioi saaneensa kustannusnoususta katettua 70–90 %. Noin 17 % vastasi taksojen tarkistuksen kattaneen 50–70 % ja noin 10 % alle 50 % kustannuksista. Noin puolet aikoi korottaa hintoja myös vuonna 2023.
Polttoainelisä käyttöön
Suurin osa vastaajista oli vienyt nousseet polttoainekustannukset suoraan urakointitaksaan. Noin seitsemän prosenttia otti käyttöön polttoainelisän. Polttoainelisä oli koettu hyväksi tavaksi siirtää kustannukset asiakkaan maksettavaksi. Kun kulutuksia oli seurattu ja kirjattu ylös, silloin polttoainelisä oli voitu laskea todellisen kulutuksen mukaan. Tai jos polttoaineen osuuden erottaa kokonaisuudessaan laskulle omaksi riviksi, hinnan muutokset puoleen ja toiseen on helppo huomioida urakointihinnassa. Kaikkiaan tietoisuus omista kustannuksista on keskeistä kannattavalle toiminnalle.
Maatalouskoneurakoinnissa harvemmin tehdään kirjallisia sopimuksia, koska asiakkaat ovat valtaosin pitkäaikaisia vakioasiakkaita, joiden kanssa asiat sujuvat pääsääntöisesti hyvin. Suullinenkin sopimus on tietysti pätevä, mutta muistinvarainen. Kirjallisiin sopimuksiin on helpompi sisällyttää mahdollisuus tarkistaa taksaa polttoaineen hinnan merkittävästi muuttuessa. Silloinkin, kun hinnoitteluperusteet on kirjattu sopimukseen, vuoropuhelu asiakkaan kanssa on hyvää palvelua ja asiakassuhteen ylläpitoa.
Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
Hyvä työvaate sopii tehtävään työhön, suojaa kemikaalisilta, mekaanisilta ja fysikaalisilta vaaroilta ja on mukava päällä. TTS Työtehoseuran opiskelijoilla ja kouluttajilla työvaatteet ovat tärkeä osa työturvallisuutta ja -hyvinvointia.
Naisten suojavaatemallisto on mitoitukseltaan miesten mallistoa suppeampi ja sopivankokoista vaatetusta esimerkiksi rakennus- ja metsätöihin voi olla hankala löytää. Epäsopiva vaatetus vaikuttaa työhyvinvointiin, heikentää työsuoritusta ja aiheuttaa vaaratilanteita.
Suojavaatteiden tekniset vaatimukset on määritelty viitestandardissa SFS-EN ISO 13688, jota täydentävät erityisstandardit muun muassa näkyville varoitusvaatteille, hitsausvaatteille, kuumuudelta ja tulelta suojaavalle vaatetukselle ja moottorisahan käyttäjien viiltosuojaimille. Vaatteeseen on merkitty EN-standardin lyhenne, standardikohtainen tunnuskuva ja suojaustaso.
Työntekijän huono näkyvyys aiheuttaa vuosittain useita tapaturmia. Varoitusvaatetus suojaa työntekijää ja auttaa havaitsemaan hänet turvallisen etäisyyden päästä. Varoitusvaatteet jaetaan näkyvyyttä parantavan materiaalin pinta-alan perusteella kolmeen luokkaan. Kolmosryhmän vaate on näkyvin ja sitä vaaditaan muun muassa liikenteenohjauksessa. Työvaatteiden näkyvyys koskettaa etenkin aloja, joilla työskennellään liikenteen, nostureiden ja muiden moottoriajoneuvojen läheisyydessä tai pimeässä. Varoitusvaatetus kuuluu henkilösuojaindirektiivin piiriin ja sen tulee olla EY-tyyppitarkastettu ja CE-merkitty.
Mitoitus miehen mukaan
TTS Työtehoseuran kouluttajat törmäävät arjessa tilanteisiin, joissa naisopiskelijoille ja pienikokoisille miehille ei löydy sopivaa työvaatetusta. Naisilla lantion ja rinnanympärys suhteessa hartioiden leveyteen ja raajojen pituuteen eroaa miesten vastaavista mitoista. Saatavilla olevien suojavaatteiden hihat ja lahkeet ovat usein liian pitkät ja hartiat roikkuvat, kun vaate on muuten sopiva. Hihojen tai lahkeiden lyhentäminen heikentää vaateen turvaominaisuuksia, jos heijastimien sijainti muuttuu tai ne leikkautuvat pois.
Teknisen kaupan erikoisliike Etra Oy:n tekninen myyjä Nina Rosenblad kertoo, että heidän valikoimissaan on useamman toimittajan suojavaatetusta ja runsaasti kokovaihtoehtoja. Naisten yläosissa kokoja löytyy väliltä XS-3XL ja satunnaisesti myös kokoa 5XL. Housujen koot ovat väliltä 34–52. ”Ehkä ongelma on se, että naisten mallistot ovat pääsääntöisesti C-mitoitettuja eivätkä sovi kaikille vartalotyypeille. Miehille löytyy normaalin C-mitoituksen lisäksi B-mitoitus hoikalle ja D-mitoitus tukevalle vartalotyypille. Pienikokoisille miehille löytyy sopivaa päällepantavaa, mutta naisten suojavaatemitoituksessa on kehitettävää”, Rosenblad tuumii. Vaikka valikoimaa on, naisten mallistoja on myymälöissä suppeasti esillä ja niitä ei pääse heti sovittamaan.
Suomen suurimman työvaatevalmistaja Image Wear Oy:n tuotekehityksen palveluyksikön päällikkö Riikka Roslin kertoo naisten suojavaatevalikoiman laajentuneen viime vuosina. ”Valmistamme naisille suojavaatteita kaikista malleistamme, pääosin C-mitoituksella. Tuotemäärä suhteessa kysyntään toisi varastointiongelmia, mikäli valikoimaa laajennettaisiin B- ja D-mitoituksella. Osa naisista löytää sopivan vaatetuksen miesten mallistosta. Mikäli naisten D-mitoituksen kysyntä kovasti kasvaa, siihen toki vastataan”, Roslin kertoo. Image Wearin myymälöissä on esillä naisten malleja ja vaatteita valmistetaan myös mittatilauksesta. Tarvittaessa tehdään esimerkiksi lahkeiden lyhennyksiä ja muita korjaustöitä. ”On tärkeää, että mitat on otettu oikein, joten myymälöistä saa myös mittauspalvelua”, Roslin vinkkaa.
Tarkkana työvaatevalinnoissa
Työvaate on tärkeä osa työhyvinvointia, työn sujuvuutta ja työturvallisuutta. Työvaatteita hankittaessa on selvitettävä työympäristön vaaratekijät, suojaustarve ja -taso. Työn ergonomiset vaatimukset kuten työasennot ja -liikkeet sekä käytettävät työvälineet ja -koneet vaikuttavat valintaan. Työvaatteiden on sovittava yhteen muiden työssä käytettävien suojainten kanssa. Valinnassa kannattaa miettiä myös vaatteiden pesu- ja kiertoprosessia. Työntekijöiden palaute ja toiveet työvaatetuksesta ovat arvokasta taustatietoa. Olemme erikokoisia ja vaihtoehtoja tarvitaan, sillä sama malli ei sovi kaikille.
Kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset mikro- ja pk-naisyrittäjät naisyrittäjät kaikilta aloilta. Mukaan mahtuu 25 yritystä. Myös yritystoimintaa suunnittelevat naiset ovat tervetulleita. Osallistuminen on yrityksille maksutonta, ja samasta yrityksestä voi tulla mukaan useampi henkilö.
VIMMA parantaa työssä jaksamista moninaistuvassa ja muuttuvassa työelämässä ja tarjoaa myös tilaa verkostoitumiselle ja yhteisöllisyydelle.
Miten VIMMA toimii?
Mukaan tulevien yritysten nykytila ja haasteet kartoitetaan yksilöllisellä selvityksellä ja toteutetaan riihivalmennuksien sarja. Riihet ovat tehokkaita lähipäiviä Pohjois-Karjalassa noin kahden kuukauden välein. Riihiaiheita ovat ainakin:
Johtaminen: oma itse ja työntekijät, 5/2023
Markkinointi: digimarkkinointi ja perinteinen, 8/2023
Työssä jaksaminen: aivoergonomia, työn prosessien ja arjen sujuvuuden kehittäminen, 10/2023
Digitaalisuus: arkinen hallinta, tietoturva, kyberuhat ja järjestelmät, 1/2024
Talous: kannattavuus, uusien tuotteiden lanseeraus, kirjanpito, 3/2024
Kestävä kehitys: ilmastovastuullisuus, kiertotalous, uudet liiketoimintamallit, 5/2024
Päätöstapahtuma: yhteistyö, mitä tästä eteenpäin? 8/2024
Lisäksi toteutetaan joitain lyhyempiä Teams-tapaamisia tarvittavista teemoista. Valmennuspäivien välissä yrittäjien etenemistä tuetaan ja sparrataan. Mukaan voi tulla missä tahansa vaiheessa hanketta. VIMMAn tuloksena syntyy myös myöhemmin hyödynnettävää koulutusmateriaalia yrittäjien käyttöön.
Käytännönläheistä tietoa maatalouden nykyaikaisen teknologian vertailuun, valintaan, käyttöön ja huoltoon. Materiaali soveltuu etenkin oppilaitoksille opiskelijoiden itseopiskelumateriaaliksi sekä maatiloilla työntekijöiden perehdytykseen/työnopastukseen ja osin huollon tueksi. Lisäksi sitä voi käyttää yhtenä tietolähteenä maatalousyritysten toiminnan ja työturvallisuuden kehittämiseen, josta löytyy lisäksi linkkejä lisätietojen lähteille.
Hankkeen aikataulu:
3/2019 – 2/2020
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maatalouskoneiden tutkimussäätiö
Digitaalisesti rikastetut kuvat
Aktivoitaviin infokenttiin on tuotu tekstiä, kuvia ja videoita, joissa annetaan tietoa nykyaikaisesta teknologiasta ja opastetaan käytettävän teknologian sujuvaa ja turvallista käyttöä sekä huoltoa ja korjausta. Infokentistä löytyy myös koneiden vertailtavuuden ja valinnan avuksi tietoa eri pelto- ja karjakoneiden laitevalmistajilta.
Osa kuvista on ns. 360-tekniikalla rakennettuja panoraamoja. 360-ympäristössä voidaan liikkua tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen avulla, ilman erikoislaseja, ja perehtyä itselle tarpeellisiin rikastettuihin sisältöihin.
Infokenttien lähteet Sivuille koottu tieto on peräisin eri lähteistä, jotka on pyritty tuomaan esille infokentissä. Tietoa on koottu sekä Työtehoseuran omista lähteistä että muiden tutkimuslaitosten lähteistä. Lisäksi tietoa on koottu kone- ja laitevalmistajien ja myyntiorganisaatioiden verkkosivuilta sekä muista julkisista lähteistä. Peltorobottien, sääasemien, kiinteiden ajourien, ajettavien korjuukoneiden, muiden ajettavien peltotyökoneiden ja ajettavien seosrehuvaunujen kohdalla tietoa ovat lisäksi keränneet HAMK / Mustialan ”Kehittyneen teknologian hyödyntäminen maataloudessa” moduulin 2021 opiskelijat Työtehoseuran toimeksiannosta, josta suuri kiitos heille!
Sivujen kuvamateriaali Sivujen kuvamateriaaleista osa on kuvattu VR-Auto- ja Tekno-oppi-hankkeiden aikana ja osa on valittu Työtehoseuran kuva-arkistoista. Lisäksi Hankkija Oy, Agritek Oy ja Wihuri Oy/Witraktor ovat antaneet sekä omia että edustamiensa koneiden ja laitteiden kuvapankkeja Tekno-oppi-hankkeen käyttöön, josta suuri kiitos heille! Kuvamateriaalin hankinnassa on käytetty hyväksi myös muita kone- ja laitevalmistajien julkisia kuvapankkeja.
Digitaaliset tarkistuslistat ja sopimukset maatalousyrittäjän apuna
Hankkeen kohderyhmiä ovat erityisesti nuoret ja maatalousyrittäjän työuraansa aloittelevat maatalousyrittäjät sekä suuren tuotantovolyymin tilaa pitävät tai tuotantoaan laajentavat maatalousyrittäjät. Käytännössä edellä mainituissa on usein kyse samoista tiloista. Hankkeen tuloksia voivat kuitenkin hyödyntää kaikki maatalousyrittäjät. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat maatalouden sidosryhmät, kuten tutkimus, neuvonta, koulutus, hallinto ja edunvalvonta, jotka työssään joutuvat tekemisiin maatalouden tuotantoresurssikysymysten kanssa. Kaikki edellä mainitut kohderyhmät voivat hyödyntää hankkeen tuloksia ja siinä tuotettua materiaalia kehittäessään ja edistäessään maamme maatalousyritysten johtamista ja tuotantoresurssien tehokasta käyttöä.
Hankkeen aikataulu:
1/2022-10/2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maatalouskoneiden tutkimussäätiö
Digitsekki-kehittämishankkeessa rakennetaan ja levitetään tuotannon johtamista ja tuotantoresurssien tehokasta käyttöä edistäviä sähköisiä tarkistuslistoja ja sopimuspohjia käyttö- ja sovellusohjeineen suomeksi ja ruotsiksi. Verkkoon yhteen paikkaan vapaasti saataville tulevasta käytännönläheisestä materiaalista tiedotetaan suoraan tiloja ja tiloja lähellä olevia toimijoita perinteisillä tiedotuskanavilla ja sosiaalisen median kanavilla. Materiaali muokataan toimivaksi yhteistyökumppaneiden ja -tilojen avulla. Näin se on helposti käyttöönotettavaa. Hanke keskittyy pääosin materiaaliin, joka soveltuu hyödynnettäväksi kaikissa tuotantosuunnissa ja tilakokoluokissa.
Tulokset ja yhteenveto
Sisältää täydennettävissä, tallennettavissa ja tulostettavissa olevat pdf-muotoiset urakointisopimukset (tyypillisesti työvaiheittain tai kokonaisurakkana): kasvinsuojelu, lannanlevitys, noukinvaunu, paalaus, puinti, silppuri, yleinen (sovellettavissa kaikkiin töihin), maatalouskoneurakoinnin yleiset sopimusehdot
Alta löytyy viisi viisi työvoiman johtamista tukevaa täydennettävää, tallennettavaa ja tulostettavaa pdf-muotoista tarkistuslistaa ohjeineen. Niiden avulla kyetään kehittämään palkkatyövoiman perehdyttämistä ja työnopastusta sekä muuta päivittäisjohtamista, kuten viestintää, maa- ja puutarhatiloilla. Myös työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistämiseen löytyy tarkistuslista.
Edellä mainitut tarkistuslistat perustuvat TTS:ssä toteutetun Työvoima-hankkeen (Työvoimasta tuottavuutta maa- ja puutarhatalouteen) materiaaleihin. Linkki maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen julkaisuun löytyy alta.
Automaattilypsy hankkeen kohderyhmänä olivat erityisesti automaattilypsytilat ja automaattilypsyä suunnittelevat tilat sekä neuvonnan ja tutkimuksen asiantuntijat, oppilaitokset ja kunnat. Hanke toteutettiin Etelä-Pohjanmaan alueella.
Automaattilypsyä tehokkaasti – hankkeen tavoitteena oli automaattilypsytilan tuottavuuden edistäminen tiedonvälityksen keinoin. Automaattilypsytilan toiminnan kehittämistä tarkasteltiin useista eri näkökulmista. Hankkeen aikana tuotettiin materiaalia niin tuottajien kuin asiantuntijoiden käyttöön.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeessa käsiteltiin monipuolisesti eri teemoja, joiden kautta automaattilypsytilalla voidaan parantaa työn tuottavuutta. Aiheita olivat ruokinta useista eri näkökulmista, navetan tuotantoympäristö, tietojärjestelmien tuottaman tiedon hyväksikäyttö työssä ja toiminnan kehittämisessä, työnkäyttö ja työturvallisuus karjanhoitotöissä sekä utareterveyden ja maidon laadun ylläpitämistä.
Linkit ja julkaisut
Lehmien lypsyväli ja sen vaihtelu automaattilypsyssä 1/2017
Valmennusta ja vertaisoppimista muuttuvassa toimintaympäristössä
Tavoitteena on parantaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien tai toimintaansa alalle laajentavien hyvinvointialan yrittäjien osaamista.
Hankkeen aikataulu:
1.2. – 31.10.2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Euroopan sosiaalirahasto ESR, REACT-EU
VALVE-hankkeen tavoitteena on lisätä valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa uudessa toimintaympäristössä. Osallistujia valmennetaan omaksumaan uusia toimintatapoja, kehittämään uusia palvelutuotteita sekä parantamaan tuottavuutta. Hanke edistää yrittäjien vertaisoppimista, verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä. Verkostoitumisen kautta saadaan uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen. Vertaistuen ja -oppimisen avulla voidaan jakaa kokemuksia ja ongelman ratkaisukeinoja sekä löytää uusia näkökulmia muutosprosessin toteuttamiseen. Hanke parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin.
Hankkeessa vahvistetaan yritysten tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Vastuullinen ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia ja kestävien valintojen näkyminen asiakkaalle on edellytys kilpailukykyiseen, pitkäjänteiseen toimintaan. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy.
Hankkeen toimenpiteet, kuten yritysvalmennukset ja voimatreffit tarjoavat koulutusta, sparrausta ja vertaisoppimista. Toimenpiteet edistävät yritysten ja niiden henkilöstön osaamista ja muutoskyvykkyyttä. Hanketoimenpiteillä tuetaan yritysten ja työpaikkojen säilymistä ja yritystoiminnan elpymistä pitkään jatkuneen Covid 19 -pandemia jälkeen. Yrityksille tarjotaan konkreettista tukea yritystoiminnan uudelleen-muotoiluun ja henkilöstön työhyvinvointiin.
Liiketoimintaosaamista vahvistamalla yritysten toiminnasta saadaan kannattavaa ja taloudellisesti kestävää. Keskeistä kriisin jälkeen on keskittyä toiminnan kehittämisessä uuden ideointiin ja tulevaisuuden toimenpiteisiin.
Toimenpiteitä
kartoitetaan yritysten nykytila ja autetaan yrittäjiä fokusoimaan keskeiset kehittämisintressinsä
tarjotaan yritysvalmennusta ja sparrausta, joilla edistetään yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä
edistetään vertaisoppimista, verkostoitumista ja yhteistyötä
tarjotaan tukea jaksamiseen ja työhyvinvointiin
järjestetään voimatreffejä, joissa yrittäjät voivat vaihtaa kokemuksia, saada vertaistukea ja etsiä yhteistyökumppaneita
Hyödyt yrityksille
auttaa yrityksiä selviytymään yhdessä kriisin yli sekä kehittämään toimintaansa uudessa toimintaympäristössä
edesauttaa yrittäjiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa
tukee yrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista
edistää yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä
parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin
lisää tietoisuutta ja osaamista ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta sekä Green Care -toiminnan periaatteista
edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä
Valmennusteemat
Yritysvalmennukset on rakennettu teemakokonaisuuksista tarvelähtöisesti. Koulutukset on toteutettu valmennuksellisella otteella ja niissä on hyödynnetty vertaisoppimista. Sparrauspäivien välissä yritykset ovat toteuttaneet yrityskohtaisia kehittämistehtäviä ja -toimenpiteitä yritysvalmentajien tuella. Valmennuskokonaisuuteen ovat kuuluneet:
1. Brändäys ja markkinointi – yrityksen vision ja mission kirkastaminen ja brändäyksen merkitys oman toiminnan markkinoinnissa – sähköinen viestintä ja markkinointi – oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistaminen sekä näkyväksi tekeminen
2. Uudet tuote- ja palveluideat – uusien palvelutuotteiden kehittäminen ja tuotteistaminen – digitaalinen myynti – Green Care-toiminnan periaatteet
3. Liiketoimintaosaaminen – hinnoittelu ja kannattavuuden parantaminen liiketoiminnassa – asiakkuuksien ja kysynnän tunnistaminen – taloushallinnon perusteet
4. Tuottavuusvalmennus – itsensä johtaminen, työn organisointi, delegointi – oman toiminnan ja toimintaympäristön kehittäminen – sujuvat työprosessit ja toiminnan pullonkaulat
5. Kestävä yritystoiminta – palvelut kestävän kehityksen näkökulmasta (ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys) – kestävä yritystoiminta viestinnässä ja markkinoinnissa – palvelujen vaikuttavuus ja laatu
6. Työhyvinvointi ja yrittäjän oma jaksaminen – oma jaksaminen, henkinen ja fyysinen hyvinvointi, työyhteisön hyvinvoimti – stressin aiheuttajat ja keinot purkaa stressiä
