Saat koulutuksessa perustiedot ja -taidot omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja itsenäisenä yrittäjänä toimimisesta. Koulutuksessa vahvistetaan opiskelijan ammatillista osaamista pihaan, puutarhaan ja kiinteistöjen pienimuotoiseen kunnostukseen ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä sekä rakennetaan omaa liikeideaa ohjatusti.
Koulutuksen aikana suoritetaan alaan liittyvät korttikoulutukset mm.
kasvinsuojelututkinto
työturvallisuuskortti
ensiapukortti
BE-ajokortti (ns. pikku-e). BE-kortti mahdollistaa työkoneiden ja pihajätteiden kuljetukset mm. perävaunulla.
TalkkariYrittäjä -koulutuksen toteutus
Koulutus toteutetaan 45 päivän lähi- ja verkko-opintoina ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjaksona. Lähi- ja verkko-opetuspäivät rytmitetään koko koulutuksen keston ajalle, joten lähiopetus ei tapahdu yhdenjaksoisesti. Tarkemmat lähiopetuspäivien ajankohdat varmistuvat ennen koulutuksen alkua.
Koulutuksen sisältö on:
Piha- ja puutarhatyöt (20 pv) mm.:
pihan kevät- ja syyshuolto, nurmikon kunnossapito, kasvien istutus ja hoito
pensaiden hoito ja leikkaus, hyötypuutarhan hoito ja sadonkorjuu
helppojen pihapuiden kaato
työkoneiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
Ylläpito- ja kunnostustyöt (10 pv) mm.:
ulkorakennusten pesu, maalaus ja kunnostus,
terassin pesu ja öljyäminen, piha-aitojen pesu, maalaus ja kunnostus
peli- ja leikkialueiden huolto ja kunnostus
työkoneiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
Yrittäjyys ja luvat (15 pv) mm.:
alaan liittyvä lainsäädäntö, BE-kortti (ns. pikku e), kasvinsuojelututkinto
palveluiden tuotteistaminen, hinnoittelu ja laskelmat
asiakkaat, myynti ja markkinointi, verkostot
talous, vakuutukset, hallinto
Yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakso (30 pv)
liiketoimintasuunnitelma
yrityksen käynnistämistoimenpiteet
Koulutukseen sisältyvän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson aikana opiskelija laatii ohjatusti:
liiketoimintasuunnitelman
talouslaskelmat
myynti- ja markkinointisuunnitelmat
tarvittavat investointilaskelmat
yrityksen perustamisdokumentit
Koulutukseen sisältyy henkilökohtaista ohjausta. Tavoitteena on saada yritystoiminta joustavasti käyntiin ammattilaisten osaavassa ohjauksessa.
Mikäli tunnet paloa piha- ja puutarha-alan tehtäviä ja kiinteistöjen ylläpitoa kohtaan ja yrittäjyys on haaveissa, nyt on mahdollisuus laittaa suunnitelmiin vauhtia!
Olet etsimämme tuleva TalkkariYrittäjä, jos
olet työtön tai työttömyysuhan alainen, ja olet kiinnostunut omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja siihen liittyvän yritystoiminnan käynnistämisestä.
Koulutukseen valittavalta edellytetään:
vahvaa kiinnostusta piha-, puutarha- ja kiinteistöjen ylläpito- ja kunnostustöihin
riittävää taustaa ja työkokemusta esimerkiksi puutarha-alalta, kiinteistönhoidosta, rakennusalalta, maataloudesta, kodinhoidosta tai näihin rinnasteisilta aloilta
kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan
sitoutumista yrittäjäkoulutuksen suorittamiseen
sujuvaa suomen kielen taitoa (taitotaso vähintään B 2.1)
B-ajokorttia
riittäävää fyysistä kuntoa alan työtehtävien luonteen vuoksi
asiakirjojen laatimiskykyä (mm. liiketoimintasuunnitelma, talouslaskelmat)
sähköisten ympäristöjen käyttötaitoa (Teams)
Valintahaastattelussa kartoitetaan edellämainittujen kriteerien lisäksi realistisia mahdollisuuksia aloittaa oma yritystoiminta koulutuksen päätyttyä sekä mahdollisuutta tehdä liikkuvaa työtä. Omakohtainen kokemus vastaavista tehtävistä edesauttaa työssä ja yritystoiminnassa menestymistä.
Koulutus toteutetaan ajalla 28.8. – 11.12.2024. Koulutuksen kokonaiskesto on 75 pv, joka sisältää 45 päivän teoria- ja lähiopetusjakson ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson suunnitteilla olevassa yrityksessä. Koulutukseen valitaan 10 henkilöä.
Koulutuspaikkana toimii TTS Työtehoseuran toimipisteet osoitteessa:
Kun puhutaan ammattiurasta rakennusalalla, Joonas Laine on oiva esimerkki siitä, miten jatkuva oppiminen voi muovata polkua työelämässä ja avata uusia mahdollisuuksia.
Laineen työura alkoi parikymmentä vuotta sitten, kun hän suoritti talonrakennusalan perustutkinnon Varian ammattikoulussa. Taustalla oli niin isän ammatillinen perintö kuin oma kiinnostus konkreettiseen, käytännönläheiseen työhön.
”Olen kiinnostunut rakentamisesta, lukenut paljon erityisesti pientalo- ja korjausrakentamisesta. Tämä kiinnostus on myös ohjannut minua rakennusalalle,” kertaa Laine.
Perustutkinnosta mittaustaitoihin
Työelämään astuttuaan Laine kokeili erilaisia työtehtäviä mm. linjasaneerauksissa, kylpyhuoneremonteissa, lumitöissä ja vesivahinkosaneerauksissa, mikä tarjosi arvokasta ja monipuolista kokemusta alalta. Kuitenkin vuosien varrella heräsi halu edetä ja kehittyä ammatillisesti. Vuonna 2014 hän päätyi TTS Työtehoseuralle suorittamaan lyhyen talonrakentamiseen liittyvän kurssin, mikä avasi uusia mahdollisuuksia ja vastuuta työssä.
Lyhyen koulutuksen jälkeen Laine hakeutui Metropolian ammattikorkeakouluun opiskelemaan rakennustekniikan insinööriksi. Vaikka opiskelu alkoi innostavasti, puoli vuotta myöhemmin hän huomasi, ettei se vastannutkaan odotuksia. Opinnot jäivät kesken, mutta tämä ei lannistanut hänen intoaan kehittyä alalla.
Vuonna 2017 Laine palasi TTS Työtehoseuralle suorittamaan Rakennustuotannon erikoisammattitutkintoa, erikoistuen korjausrakentamisen työnjohtoon. Tämä avasi uusia mahdollisuuksia projektijohtamisen parissa, ja hän työskenteli korjausrakentamisen yrityksessä useiden vuosien ajan.
”Uskon, että suoritetuilla tutkinnoilla ja hankituilla pätevyyksillä on suuri merkitys rakennusalan työmarkkinoilla, ja haluan varmistaa, että olen valmis kohtaamaan tulevaisuuden haasteet,” toteaa rakennusmittaaja Joonas Laine.
Rakennusmittaajan polku
Elämässä kohtasi jälleen muutos, kun Laine löysi mittamiehen (nyk. rakennusmittaajan) työpaikan, joka tuntui omalta työltä itsenäisyytensä vuoksi. Hän sai myös ohjattavakseen mittausalan opiskelijan näyttöä työpaikallaan, jolloin hän päätti myös itse suorittaa rakennusmittauksen ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksella. Oman ammattitutkinnon suorittaminen oppisopimuksella oli looginen ja selkeä jatkumo ammattiuralle, sillä hän oli ehtinyt kerätä useamman vuoden käytännön työkokemuksen mittaamisesta rakennuksilla.
”Seuraavaksi aion suorittaa mittaustekniikan erikoisammattitutkinnon,” hän toteaa päämäärätietoisesti tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Tällä hetkellä Laine työskentelee Promittaus Oyssä, missä hän kokee mittaamisen omaksi jutukseen. Rakennusmittaajan työ on äärimmäisen itsenäistä, ja se tarjoaa sopivasti haastetta ja vaihtelevia työaikoja. Laine korostaa myös ihmisten merkitystä työmailla ja hyvää yhteistyötä eri osapuolten välillä.
”Mittaaminen on nyt intohimoni. Työ on äärimmäisen itsenäistä, ja minulla on useita työmaita päällekkäin, mikä haastaa organisoimaan aikatauluja. Työajat vaihtelevat paljon, ja päivät voivat alkaa kolmelta aamuyöllä tai päättyä kahdeksalta illalla. Vaikka työ on vaihtelevaa ja joskus haastavaa, nautin siitä suuresti,” hän kertoo työstään.
Työn tekemiseen tarvittavista taidoista hän kertoo tarvitsevansa perusmatematiikan taitoja ja tarkkuutta. Tietokoneen peruskäyttö riittää, ja mittausohjelmien ja -laitteiden käytön oppii koulutuksen kautta. Motivaatio ja kiinnostus ovat avainasemassa oppimisessa, hän toteaa tärkeämmäksi ominaisuudeksi menestyäkseen työtehtävässä.
TTS Työtehoseura on tarjonnut hänen mukaansa erinomaisen oppimisympäristön.
”Koulutukset ovat työelämälähtöisiä, ja painopiste on työnäytöissä, mikä sopii minulle, joka en ole vahvoilla kirjallisissa opinnoissa. Työnantajani Promittaus Oy suhtautuu opiskeluun positiivisesti, mikä on mahdollistanut minulle joustavan opiskelun. Lisäksi perheen tuki on tärkeää työn ja opiskelun yhdistämisessä,” hän kiittää tukiverkostoaan.
Tulevaisuudessa hän haluaa jatkaa opiskelua ja kehittää osaamista edelleen.
”Uskon, että suoritetuilla tutkinnoilla ja hankituilla pätevyyksillä on suuri merkitys rakennusalan työmarkkinoilla, ja haluan varmistaa, että olen valmis kohtaamaan tulevaisuuden haasteet,” hän tiivistää jatkuvaa opiskelun tuomaa hyötyä.
Uusista maaseutuyrittäjistä on pulaa. Maatalousyritysten omistajanvaihdoksista Suomessa noin 90 % on sukupolvenvaihdoksia, jossa yritys siirtyy perheen ja suvun sisällä. Sukupolvenvaihdos (SPV) on sekä liiketoiminnan, sujuvien sosiaalisten suhteiden että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen elämäntapahtuma, jonka onnistumisella on kauaskantoiset seuraukset muun muassa työllisyyteen, suomalaiseen ruoantuotantoon ja ruokahuoltoon. Sen arvoa ei pidä vähätellä.
Mukaan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on syytä ottaa ihmiset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa. Esimerkiksi jatkajan sisarukset tai yrittäjien puolisot saattavat jäädä prosessin ulkopuolelle, vaikka liittyvät kiinteästi perheeseen ja vaikuttavat usein oleellisesti yritystoimintaan.
Emme ole ajatustenlukijoita. Puhuminen ja kuunteleminen ovat avaimia muiden ihmisten ymmärtämiseen ja epäselvyyksistä johtuvien karrikojen kiertämiseen.
Rahasta, kiinteistöistä, koneista ja laitteista puhuminen voi olla helpompaa kuin puhua ihmissuhteista ja siitä, miltä asiat tuntuvat. Ihmissuhteet ja tunteet vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka kestäviä ja onnistuneita ratkaisuja ja päätöksiä pystymme tekemään – yhdessä!
Ihmiselle on luontaista vältellä hankalia puheenaiheita. Saatamme toivoa, että ristiriitoja ei ole, kun niistä ei puhuta. Voimme myös pelätä, että puhuminen pahentaa tilannetta tai ajatella, että asiat kuuluu hoitaa sinnikkäästi hammasta purren ja perheen kesken. Asiantuntija-apua on kuitenkin saatavilla, sitä kannattaa hakea ja ottaa vastaan, jo SPV-prosessia käynnisteltäessä.
Edellä kuvatut asiat ovat tekoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan SPVeen liittyviä inhimillisiä riskejä, jotka vaarantavat SPVn onnistumisen. Inhimillisten riskien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta voimme torjua niitä entistä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi
Tunnistamme kyllä SPVta uhkaavat henkilöriskit, kuten sairastumisen, avioeron, kuoleman ja tapaturman ja olemme valmiit varautumaan niihin juridisilla sopimuksilla ja vakuutuksilla. Se on jopa suhteellisen helppoa. Jatkossa pitäisi ottaa yhtä vakavissaan ja helpottaa myös inhimilliseen kanssakäymiseen ja päätöksentekoon liittyvien riskien systemaattista tunnistamista ja torjuntaa. Siihen tarvitsemme niin yrittäjien kuin monialaisen asiantuntijaverkoston panosta.
Hankkeen toteutti tammikuussa 2023 kyselyn sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, sitä paraikaa toteuttaville ja sen vasta toteuttaneille maatalousyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tieto siitä, mitkä inhimilliset riskit yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä kokevat suurimpina uhkina SPVn onnistumiselle.
Tulosten mukaan tärkein SPVta ohjaava tekijä on perhesuhteiden säilyminen. Suurimmaksi riskiksi yrittäjät kokevat jaksamisen. Toiseksi suurimmaksi riskiksi arvioitiin yrittäjäperheiden juridisen osaamisen puutteet. Suuriksi riskeiksi arvioitiin myös perheen kyky SPV-prosessin läpivientiin, kaikkien osallisten mukaan ottaminen ja pääseminen sekä kyky keskustella niin, että kaikkien osallisten näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista voit lukea artikkelistamme ”Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia” (Teho 2/2023).
Maaseudun Tulevaisuus nosti pääkirjoituksessaan inhimilliset riskit maatalousyritysten kannattavuuskysymysten rinnalle
Floristin starttivalmennus tarjoaa täydellisen mahdollisuuden aloittaa kukkasidonnan opiskelu ilman aikaisempaa kokemusta alalta. Koulutus on suunniteltu erityisesti niille, joilla on intohimoa kasveihin ja kukkasidontaan, mutta ei vielä perusosaamista.
Mitä odotamme hakijoilta?
Sujuva suomen kielen taito
Hyvä terveys
Kiinnostus kasveihin ja kukkasidontaan
Hyvät yhteistyötaidot
Miksi valita Floristin starttivalmennus?
Opiskelu toteutetaan monipuolisesti lähi-, verkko- ja etäopiskeluna.
Koulutuksen sisältö kattaa Myymälätyöskentelyn puutarha-alalla ja Kukkasidontatöiden tekemisen.
Lopussa odottaa 5 viikon työssäoppimisjakso, joka syventää osaamista ja valmistaa kukkakaupan haasteisiin.
Mitä Floristin starttivalmennuksen opinnot sisältävät?
Floristi-startti on osatutkinto puutarha-alan perustutkinnosta ja se muodostuu kahdesta tutkinnon osasta:
Myymälätyöskentely puutarha-alalla, 30 osp
Kukkasidontatöiden tekeminen, 15 osp
Koulutuksen päätavoitteena on antaa sinulle perustiedot kukkakaupasta ja kukkasidonnan materiaaleista. Opit perustaidot kukkasidonnasta ja saat valmiudet jatkaa opintoja floristin ammattitutkintoon.
Opiskelu on maksutonta, ja suosittelemme oman kannettavan tietokoneen käyttöä. Opintotuki ja aikuiskoulutustuki ovat mahdollisia, ja opinnot voidaan katsoa lyhytkestoisiksi, jos olet yli 25-vuotias TE-toimiston tai kuntakokeilun asiakas.
Hiilijalanjälki ammatillisen opetuksen työkaluna
Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoite edellyttää mittavaa muutosta kaikilla yhteiskunnan tasoilla, mukaan lukien yritykset, oppilaitokset ja muut organisaatiot. Eri toimialat ovat jo aloittaneet reagoinnin muutostarpeeseen laatimalla toimialakohtaisia hiilineutraaliuden tiekarttoja.
Vaikka kestävä kehitys on osaamisvaatimuksena monissa tutkinnoissa, konkreettisia tavoitteita, kuten alan hiilipäästöjen tunnistaminen, laskeminen ja vähentäminen, ei ole vielä asetettu. On tärkeää, että nykyiset ammatilliset opiskelijat ymmärtävät aiheen merkityksen, oman vaikutusmahdollisuutensa ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset, sillä he ovat tulevaisuuden tekijöitä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Tavoitteet
Hankkeessa vahvistetaan ammatillisten opettajien osaamista ja taitoja vähähiilisyyden edistämisessä opetuksessa ja oppilaitosten toiminnassa. Erityisesti keskitytään rakentamisen ja johtamisen opetukseen. Koulutuksen myötä työkaluja ja taitoja vähähiilisyyden edistämiseen siirtyy myös em. toimialojen työpaikoille.
Hankkeen aikataulu:
5/2021–12/2022
Hankkeen toteuttajat:
Sykli, Savon koulutuskuntayhtymä, TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Opetushallitus
Toteutus
Hankkeessa on viisi koulutusosiota:
Ilmasto tänään
-Hiilijalanjäljen laskenta
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Alakohtaiset osat
Vähähiilinen rakentaminen
-Vähähiilisyyden edistäminen johtamisessa
Vähähiilinen yritys
Tulokset
Tuotettu opetusmateriaali ”Hiilijalanjälki ammatillisen opettajan työkaluna”
Aika ennen Työtehoseuraa
Millaista oli aika ennen Työtehoseuraa ja millaiseen maaperään yhdistys syntyi? Historioitsija Teemu Keskisarjan katsaus johdattaa työtehon alkujuurille, aikaan, jolloin kirves oli elämäntaistelun arvokkaimpia työvälineitä ja kannustimena jokapäiväinen elanto.
Työteho on sanana nuori mutta aatteena ylimuistoinen. Yhtä lailla kuin 1900-luvun rationalisoijat olivat lukutaidottomat muinaissuomalaiset kiinnostuneita töiden tehosta – elämän ja kuoleman kysymyksestä.
Ruotsin aikana sotien Molokin kita nieli reippaat rengit ja uutterat uudisraivaajat. Armoton työvoimapula näivetti maanviljelystä vuosisadasta toiseen. Mikään pitäjä, kylä tai erämaan kaskiyhteisö ei haaskannut panoksiaan pilanpäiten. Perimätiedon pohjalta väki valmisti niin tehokkaita työkaluja kuin ikinä osasi. Kun kirves oli elämäntaistelussa arvokkaampi kuin miekka ja rauta kallis raaka-aine, maaseppä takoi kalsoa kunnioituksella. Hyvässä haravassa oli kolmea puulajia, koska syyskesän työajan säästöstä riippui ihmisten ja elikoiden selviäminen talven yli.
Jokamiehen valistusta
Suomenkielinen kansanvalistus oli vähäistä ennen 1800-lukua, mutta kansa valisti itse itseään. Tiedonvälitykseen oli kanavia. Keksinnöt levisivät kuulopuheissa, talvi-iltain tarinoissa, kaskuissa, lauluissa tai kansanrunoudessa. ”Itse tieän rauan synnyn, arvoan alun teräksen”, virkkoi Väinämöinen. Rahvaanomaiset työtehoseurat kokoustivat nuotiopiireissä, kievareissa, saunoissa ja talkoiden jälkeisissä juomingeissa.
Konstit ja keinot kehittyivät käytännön työssä: huonot unholaan ja paremmat jatkokehitykseen, oppipojan tai seuraavan sukupolven pähkäiltäviksi. Vaikkei tiede mitenkään autellut, keksinnöissä tapahtui evoluutiota ja luonnonvalintaa. Se vain oli erittäin hidasta. Jos hämäläinen isäntä ja emäntä olisivat tempautuneet 1200-luvulta aikakoneella 1700-luvulle, he olisivat suoriutuneet useimmista askareista ilman ihmeempää uudelleenkoulutusta.
Muutosvastarinta kuului asiaan. Tietäjät iäinikuiset tiesivät mielestään paremmin. Esivalta tyrkytti ideoita, joita oli syytäkin kyseenalaistaa. Suurmiehet syyttivät suomalaisia laiskottelusta talvisin eivätkä käsittäneet, että avantojen hakkaaminen kalastusta varten vei voimia enemmän kuin toi ravintoa. Eräs Turun Akatemian professori vaati Suomeen saunomiskieltoa polttopuun säästämiseksi ja savutupien asukkien ahkeroittamiseksi.
Ammoisten työtehojen laskijan kannattaa huomata, että työ ei aina kiittänyt tekijäänsä. Runebergin raatajaihanne Saarijärven Paavo perkasi ja hoiti ahkerasti maataan, mutta sai siitä vain kristillisen palkinnon.
Mullistava elinkeinovapaus
Yksityisyrittäjät olivat ani harvinaisia. Laivanveistossa saattoi syntyä yhtiön oloisia rahvaan työyhteisöjä. Käsityöläiset eivät kilpailleet vapaasti vaan tukalissa killoissa ja pitäjäkohtaisissa kiintiöissä. Räätäli, suutari, salpietarinkeittäjä tai satulaseppä ei voinut perustaa startup-manufaktuuria ilman viranomaisten kyykytystä. Elinkeinovapaus koitti vasta vuonna 1879.
Maanviljely oli yhteistä, ei kenenkään ikiomaa. Peltojen sarkajako ei kannustanut ylisuorittamiseen, kokeiluihin, riskeihin ja itsenäiseen ideoimiseen. Talonpojan yksityisomaisuuden suoja oli heikohko. Miksi rehkiä lihaksilla ja aivoilla yli voimien, jos maa kuului pohjimmiltaan naapureille, kruunulle tai aateliskartanolle? Tilaton väestö ei helpolla voinut luoda raivioita. Taksvärkki eli dagsverk oli päivätyötä, jossa torppari tuskin hihkui työnilosta.
Kohti vakautta ja vaurautta
Maaomistuksen ongelmat nujersivat kekseliäisyyden ja tehokkuuden maailman sivu. Totaalinen työtehottomuus vallitsi Venäjän maaorjuudessa ja myös Virossa, jossa uskonto, rotu ja kansanluonne olivat vertailukelpoiset Suomeen. Virolaisilla oli huomattavasti viljavampi maaperä, suhteessa väkilukuun isommat pellot ja monta viikkoa pidempi kasvukausi. Silti maarahvas oli 1800-luvulla käsittämättömän köyhää jopa nälkä-Suomeen nähden. Saksalaiset paronit olivat imeneet virolaisten verta keskiajasta saakka. Maan omistaminen oli aatelin yksinoikeus sen jälkeenkin kun varsinainen maaorjuus lakkasi Virossa 1810-luvulla. Kansa kituutti ikkunattomissa läävissä, joissa oli vain maalattia, koska uuden mökin laittaja sai luultavasti osakseen vain vuokrankorotuksen ja häädön. Jopa viinankeitto ja -myynti oli Virossa aatelin etuoikeus.
Suomalainen oli sittenkin pontevammassa asemassa. Yläluokka ei Suomessa heiluttanut ruoskaa. Ruotsinkieliset ja suomenkieliset olivat eroineenkin suunnilleen samaa kansallisuutta. Talonpoikaisella maaomistuksella ja perintötiloilla oli juurensa. Vakauden ja vaurastumisen perimmäiset esteet – sodat ja pula miestyövoimasta – helpottivat Venäjän aikana Pax Russicaan.
Työ tekijäänsä opettaa
Pohjanmaan lakeuksien raivaaminen alkoi toden teolla 1800-luvulla. Savolaiset vaihtoivat vähitellen kaskista peltoihin. Pienviljelijöiden ja torppareiden kannustimet kohenivat tai ainakin nousivat puheenaiheeksi. Väestönkasvu pakotti maatalouden laajenemisen. Tärkeät tehostukset riippuivat ja johtuivat toisistaan. Meijerin perustaminen ja karjan parantaminen vaativat luonnonniittyjen sijaan heinäpeltoja, joiden kyntö puolestaan kysyi puisen sahran tilalle rautaista kääntöauraa tai aatraa ja niin edelleen.
Sääty-yhteiskunta säröili. Rengit ja piiat vapautuivat palveluspakosta isäntiensä luona ja hiukkasen kilpailuttivat työpanostaan. Teollistuminen tapahtui äkkipäätä. Ensimmäisen aallon industrialistit perustivat osakeyhtiöitä ja tehtaita sekä opettelivat kudonnan ja sellunkeiton saloja. Luonnonkansa totutteli koneisiin, kelloon ja vuorotyöhön.
Metsäteollisuus usutti suomalaiset ankaraan talvityöhön. Puunkadon, tukinlaskun, pinotavaran teon tai pöllinparkkuun pohjaksi oli tuskin mitään tieteellistä tutkimusta, varsinkaan suomen kielellä. Eihän mikään korkeakoulu 1800-luvulla tuottanut väitöskirjoja arktisesta metsätyöstä. Työ kuitenkin opetti tekijöitään kädestä pitäen. Savotat olivat aina urakkapalkkaisia. Kannustin oli nälkä. Lukutaidottomat työläiset kehittivät niin tehokkaita tyylejä kuin ikinä kykenivät. He pyysivät uusia työkaluja. Niinkin yksinkertainen vehje kuin pokasaha ilmaantui vasta savotoimisen tarpeeseen. Kaskeajat olivat parituhatta vuotta pärjänneet kirveellä. Sahan teroittamisesta kehittyi pian taiteenlaji. Konkarit neuvoivat aloittelijoita kämpillä tuikun valossa.
Työtehoseura nappasi kopin – valistus alkaa
Moninaisessa murroksessa työn tehostamiseen kasautui totisesti taloudellista ja sosiaalista painetta! Oltiinpa kaupungissa, maaseudulla tai korvessa, kapitalisti ei voinut repiä tehoja työläisen selkänahasta. Työpäivä lyheni 1900-luvun alussa sosialistien mieliksi. Monen tunnin vähennys ei kaatanut kansantaloutta eikä edes maataloutta. Yllättäen työn orjat aikaansaivat kahdeksassa tunnissa saman kuin kahdessatoista. Jaksaminen riippui paremminvoinnista ja rationalisoinnista. Tiede, tutkimus ja painettu sana kiirehtivät työnantajien avuksi. Tähän kehityspolkuun liittyi Työtehoseuran perustaminen vuonna 1924.
Työtehoseuran tarina alkaa vuonna 1924. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa? Tutustu Työn muutokseen kuvina – otteita Työtehoseuran vuosikymmeniltä.
Työn muutos kuvina
Otteita Työtehoseuran vuosikymmeniltä
Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
Pätevyydet ja lisäkoulutukset viheralalla
Työskenteletkö viheralalla?
Kehitä osaamistasi ja vahvista asemaasi työelämässäsi.
Muuttuvassa työympäristössämme menestymisen avainasemassa ovat vahva ammattitaito, tehokas työnjohto sekä syvällinen liiketoimintaosaaminen.
Tarjoamme mahdollisuuden kehittää osaamistasi erilaisilla lyhyillä erikoistumisopinnoilla kuten pihasuunnittelu, viherkatot ja työmaavalvonta. Jos etsit joustavaa vaihtoehtoa ammattitaidon vahvistamiseen, voit suorittaa puutarha-alan erikoisammattitutkinnon, viheraluemestarin, oppisopimuksena työn ohessa. Tämä tutkinto tarjoaa kattavan opintokokonaisuuden, joka syventää ja laajentaa ammattitaitoasi.
Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen
Rakennusalan oppilaitoksille koulutuksen kehittämiseen sekä rakennusalan yrityksille ja järjestöille.
Hankkeen aikataulu:
1.9.2019 – 30.8.2022
Hankkeen toteuttajat:
Hanke toteutettiin kolmen eri koulutustasoa edustavan oppilaitoksen yhteistyönä: TTS Työtehoseura (koordinoi hanketta), Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen Ely
Metataidot, itseohjautuvuus ja kyky oppia uutta ovat tulevaisuuden työn avaintekijöitä. RAKAS-hankkeen tavoitteena oli kartoittaa rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden koulutustarpeita, erityisesti ns. meta- eli työelämätaitojen osalta, ja kehittää opetustarjontaa ja kouluttajien osaamista niiden osalta tarpeita vastaavaksi. Metataidoilla tarkoitetaan muun muassa johtajuus- ja- yhteistyötaitoja, viestintätaitoja ja tietoteknisiä taitoja.
Hankkeen taustalla on rakentamisen toimintatavan muutos, jossa korostuu voimakkaasti rakentamisen toimijoiden yhdessä tekeminen. Työelämä on muuttunut intensiivisemmäksi, ja pelkkä ammattiosaaminen ei enää riitä. Oman työn suunnittelu ja hallinta ovat tärkeitä taitoja. Toimiva kommunikaatio on tärkeää tiimityöskentelyn kannalta ja työnjohtajalle on tärkeää osata ratkoa konfliktitilanteita ja hallita muutosta.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeen aluksi valittiin 24 rakennusalan kannalta oleellisinta metataitoa. Näiden osalta kartoitettiin ja analysoitiin rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden osaamista ja eri koulutustasojen koulutustarpeita. Työvälineenä olivat työntekijöiden ja työnjohdon haastattelut, rakennusalan liittojen kanssa toteutetut webropol-kyselyt ja alan ammatillisten kouluttajien haastattelut.
Tulokseksi tiivistyi, että koulutuksissa tarvetta olisi kehittää yhteistyökykyjen, itseohjautuvuuden ja ratkaisukeskeisen työotteen koulutusta. Rakennustyömaiden työntekijöillä on eniten haasteita mm. taidossa ja kyvyssä sietää haasteita, häiriöitä ja muutoksia, taidossa keskittyä käsillä olevaan ongelmaan sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Työnjohdolla taas suurimmat haasteet ovat taidossa suunnitella omaa ja muiden ajankäyttöä, taidossa hallita useista osista rakentuvaa kokonaisuutta sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Haastattelut ja kyselyt osoittivat uutuusarvoisesti, että kysyttyjä metataitoja pidetään rakennustyömailla yleisesti erittäin tärkeinä ja niiden osaamisessa koetaan olevan puutteita.
Hankkeessa havaittiin, että paras tapa on tuoda metataitojen opetus systemaattisesti muun opetuksen yhteyteen, eli ”altistaa metataidoille”, sekä ammatillisessa, ammattikorkeakoulu- että yliopistotason koulutuksessa. Metataitoja ei kannata lähteä kouluttamaan erillisinä, ilman ammatillisen osaamisen kehittämistä. Metataitojen ja niiden tärkeyden tiedostaminen oli myös kouluttajille oleellista.
Hankkeen tuloksina syntyi lukuisia kokeiltuja opetusmalleja ja työkaluja mm. yhteistyötaitojen, ajanhallinnan, itsearvioinnin ja ongelmanratkaisukyvyn kehittämiseksi. Näitä uusia opetussisältöjä ja -malleja kokeiltiin, tuotiin kunkin oppilaitoksen työkalupakkiin ja kehitetään jatkossa eteenpäin. Hanke lisäsi ymmärrystä metataitojen tärkeydestä työmaille, koulutuksiin ja viestinnän sekä toteutettujen kyselyjen kautta myös rakennusalan liittoihin.
Linkit ja julkaisut
Hankkeen loppuraportti: (liite 1) Osa 1: Rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden metataidot ja niiden mittaaminen Osa 2: Konsulttimainen projektityöskentely metataitojen oppimismenetelmänä
Colourful House – TUNIn kesäopiskelijoiden Learning Lab -projekti RAKAS-hankkeelle 2021. Miten metataitoja voidaan opettaa rakennusalalla? Lue lisää pienryhmille sopivasta Colourful House -työkalusta: (liite 4)
Ruoka Akatemian tavoitteena on lisätä päättäjien ja vaikuttajien ymmärrystä suomalaisesta ruokajärjestelmästä ja vahvistaa tietämystä suomalaisen ruuan alkuperästä, jalostuksesta ja kaupanalasta. Ruoka Akatemia nostaa esille monipuolisesti, eri näkökulmat huomioiden ruokajärjestelmän faktoja ja tulevaisuuden näkymiä.
Ruoka Akatemia luo uudenlaista vuorovaikutusta koko ruokaketjun ja yhteiskunnan toimijoiden välillä. Keskustelu- ja kohtaamisfoorumi kokoaa yhteen hallinnonalojen, järjestöjen, median, koulutuksen, tutkimuksen, neuvonnan ja yritysten edustajia sekä poliitikkoja ja muita vaikuttajia.
Hankkeen aikataulu:
2019 – 2025
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
Ruoka Akatemioissa on nostettu esille ajankohtaisia aiheita ilmastonmuutoksesta, omavaraisuudesta ja ruoka-alan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Eduskuntavaalien alla ja jälkeen vuonna 2023 käytiin keskustelua ruoka-alan kasvun ja viennin mahdollisuuksista sekä ruokajärjestelmän merkityksestä hallitusohjelmassa. Vuoden 2024 kantavana teemana on huoltovarmuus suomalaisessa ruokajärjestelmässä.
Ruoka Akatemian ohjausryhmässä on mukana vankka joukko suomalaisen ruokajärjestelmän asiantuntijoita. Elintarvikealan yritykset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita seminaarien ja kenttäjaksojen toteutuksessa.
Ruoka Akatemian toimintamalli pohjautuu vuorovaikutteisiin, kerran vuodessa toteutettaviin seminaaripäiviin ja niitä tukeviin kaksipäiväisiin ruokaketjua esitteleviin kenttäjaksoihin. Kenttäjaksoilla on tutustuttu monipuolisesti elintarvikkeiden jatkojalostukseen, kaupanalan yrityksiin, alkutuotantoon ja kalastuselinkeinoon. Yrityskumppaneina ovat olleet mukana muiden muassa Fazer, HKScan, Apetit, NHK-Keskus, Valtra ja useita muita. Osana toteutusta ovat aamiaistilaisuudet, joissa nostetaan esille ajankohtaisia keskustelunaiheita. Tavoitteena on, että toisia tapaamalla ja tietoa vaihtamalla syntyy vuorovaikutusta ja verkostoitumista, josta hyötyvät ruokajärjestelmän kaikki osa−alueet.
Vaikuttava ruokajärjestelmä
Ruoka Akatemian taustalla on tahto kehittää ruokajärjestelmän toimijoiden välistä yhteistyötä. Suomalainen ruokajärjestelmä työllistää kaikkiaan yli 340 000 henkilöä. Ruuantuotanto, elintarvike- ja juomateollisuus, majoitus- ja ravitsemisala ja kaupanala ovat vaikuttavia työllistäjiä ja elintärkeitä suomalaiselle omavaraisuudelle. Työllistävyysvaikutus ulottuu kuljetusalalle, pakkausteollisuuteen, koulutus-, tutkimus- ja neuvontasektoreille sekä tuotekehitykseen. Ruoka-alan kasvulle ja viennin edistämiselle onmyönteiset tulevaisuudennäkymät.
Tulokset ja yhteenveto
Ruoka Akatemian kutsutilaisuuksiin (2019-2023) on osallistunut yli 200 osallistujaa. Kaikille avoimia tapahtumatallenteita ja verkkolähetyksiä on katsottu useita satoja kertoja. Ruoka Akatemian myötävaikutuksella on tehty uutisointeja eri kanavilla sekä laajaa some-viestintää mm. Ruoka Akatemian X-viestintäpalvelussa. Onnistuneina tuloksina ovat olleet osallistujien keskinäinen verkostoituminen ja vuorovaikutus eri toimijoiden, kuten tuottajien, teollisuuden, kaupanalan ja hallinnonalojen välillä.
Linkit ja julkaisut
Ruoka Akatemian videotallenteisiin voi tutustua YouTube-kanavalla.
Automaattilypsy hankkeen kohderyhmänä olivat erityisesti automaattilypsytilat ja automaattilypsyä suunnittelevat tilat sekä neuvonnan ja tutkimuksen asiantuntijat, oppilaitokset ja kunnat. Hanke toteutettiin Etelä-Pohjanmaan alueella.
Automaattilypsyä tehokkaasti – hankkeen tavoitteena oli automaattilypsytilan tuottavuuden edistäminen tiedonvälityksen keinoin. Automaattilypsytilan toiminnan kehittämistä tarkasteltiin useista eri näkökulmista. Hankkeen aikana tuotettiin materiaalia niin tuottajien kuin asiantuntijoiden käyttöön.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeessa käsiteltiin monipuolisesti eri teemoja, joiden kautta automaattilypsytilalla voidaan parantaa työn tuottavuutta. Aiheita olivat ruokinta useista eri näkökulmista, navetan tuotantoympäristö, tietojärjestelmien tuottaman tiedon hyväksikäyttö työssä ja toiminnan kehittämisessä, työnkäyttö ja työturvallisuus karjanhoitotöissä sekä utareterveyden ja maidon laadun ylläpitämistä.
Linkit ja julkaisut
Lehmien lypsyväli ja sen vaihtelu automaattilypsyssä 1/2017
Trukinkuljettamisen moniosaaja -koulutuksen tarkoituksena on antaa valmiudet työskennellä erilaisilla trukeilla monipuolisissa logistiikan työtehtävissä. Koulutus on logistiikan perustutkinnon osatutkinto,
Mihin voit työllistyä?
Koulutuksen suorittaneella on hyvät työllistymisen mahdollisuudet. Mahdollisia työpaikkoja on trukinkuljettajana erilaisissa logistiikkayrityksissä, tavaraterminaaleilla, logistiikkakeskuksissa ja varastoissa. Työ voi sisältää trukilla tavaroiden lastaamista ja purkamista, varastojen järjestelyä ja tuotteiden siirtämistä.
Voit hakeutua opiskelemaan trukinkuljettajan moniosaajakoulukseen suoraan oppilaitokseen (omaehtoinenkoulutus) tai, TE-palvelujen työvoimakoulutuksen kautta. Alla olevasta koulutuskalenterista löydät avoinna olevat koulutukset, joissa voit tutustua tarkemmin hakeutumiseen, sisältöön, toteutukseen ja opiskelijan valintaperusteisiin.
Löydä sinulle oikea koulutus
Varastoalan koulutuksia toteutetaan Vantaalla sekä Turussa. Onpa lähtötilanteesi mikä tahansa, koulutuspolku löytyy varmasti.
Jos olet työttömänä tai työttömyysuhan alainen voit hakeutua TE-Palvelujen kautta meille työvoimakoulutukseen.
Jos olet työelämässä tai haluat vaihtaa alaa, hakeudu suoraan TTS:lle
Jos toimit jo varastoalan tehtävissä ja haluat saada tutkinnon ja edetä työtehtävissä eteenpäin voit päästä tavoitteeseesi oppisopimuksella. Katso tästä lisää oppisopimuskoulutuksesta.
Tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta ja hakeutumisesta saat alla olevista koulutusten tiedoista. Tutustu koulutuksiin.
