Saat koulutuksessa perustiedot ja -taidot omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja itsenäisenä yrittäjänä toimimisesta. Koulutuksessa vahvistetaan opiskelijan ammatillista osaamista pihaan, puutarhaan ja kiinteistöjen pienimuotoiseen kunnostukseen ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä sekä rakennetaan omaa liikeideaa ohjatusti.
Koulutuksen aikana suoritetaan alaan liittyvät korttikoulutukset mm.
kasvinsuojelututkinto
työturvallisuuskortti
ensiapukortti
BE-ajokortti (ns. pikku-e). BE-kortti mahdollistaa työkoneiden ja pihajätteiden kuljetukset mm. perävaunulla.
TalkkariYrittäjä -koulutuksen toteutus
Koulutus toteutetaan 45 päivän lähi- ja verkko-opintoina ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjaksona. Lähi- ja verkko-opetuspäivät rytmitetään koko koulutuksen keston ajalle, joten lähiopetus ei tapahdu yhdenjaksoisesti. Tarkemmat lähiopetuspäivien ajankohdat varmistuvat ennen koulutuksen alkua.
Koulutuksen sisältö on:
Piha- ja puutarhatyöt (20 pv) mm.:
pihan kevät- ja syyshuolto, nurmikon kunnossapito, kasvien istutus ja hoito
pensaiden hoito ja leikkaus, hyötypuutarhan hoito ja sadonkorjuu
helppojen pihapuiden kaato
työkoneiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
Ylläpito- ja kunnostustyöt (10 pv) mm.:
ulkorakennusten pesu, maalaus ja kunnostus,
terassin pesu ja öljyäminen, piha-aitojen pesu, maalaus ja kunnostus
peli- ja leikkialueiden huolto ja kunnostus
työkoneiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
Yrittäjyys ja luvat (15 pv) mm.:
alaan liittyvä lainsäädäntö, BE-kortti (ns. pikku e), kasvinsuojelututkinto
palveluiden tuotteistaminen, hinnoittelu ja laskelmat
asiakkaat, myynti ja markkinointi, verkostot
talous, vakuutukset, hallinto
Yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakso (30 pv)
liiketoimintasuunnitelma
yrityksen käynnistämistoimenpiteet
Koulutukseen sisältyvän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson aikana opiskelija laatii ohjatusti:
liiketoimintasuunnitelman
talouslaskelmat
myynti- ja markkinointisuunnitelmat
tarvittavat investointilaskelmat
yrityksen perustamisdokumentit
Koulutukseen sisältyy henkilökohtaista ohjausta. Tavoitteena on saada yritystoiminta joustavasti käyntiin ammattilaisten osaavassa ohjauksessa.
Mikäli tunnet paloa piha- ja puutarha-alan tehtäviä ja kiinteistöjen ylläpitoa kohtaan ja yrittäjyys on haaveissa, nyt on mahdollisuus laittaa suunnitelmiin vauhtia!
Olet etsimämme tuleva TalkkariYrittäjä, jos
olet työtön tai työttömyysuhan alainen, ja olet kiinnostunut omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja siihen liittyvän yritystoiminnan käynnistämisestä.
Koulutukseen valittavalta edellytetään:
vahvaa kiinnostusta piha-, puutarha- ja kiinteistöjen ylläpito- ja kunnostustöihin
riittävää taustaa ja työkokemusta esimerkiksi puutarha-alalta, kiinteistönhoidosta, rakennusalalta, maataloudesta, kodinhoidosta tai näihin rinnasteisilta aloilta
kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan
sitoutumista yrittäjäkoulutuksen suorittamiseen
sujuvaa suomen kielen taitoa (taitotaso vähintään B 2.1)
B-ajokorttia
riittäävää fyysistä kuntoa alan työtehtävien luonteen vuoksi
asiakirjojen laatimiskykyä (mm. liiketoimintasuunnitelma, talouslaskelmat)
sähköisten ympäristöjen käyttötaitoa (Teams)
Valintahaastattelussa kartoitetaan edellämainittujen kriteerien lisäksi realistisia mahdollisuuksia aloittaa oma yritystoiminta koulutuksen päätyttyä sekä mahdollisuutta tehdä liikkuvaa työtä. Omakohtainen kokemus vastaavista tehtävistä edesauttaa työssä ja yritystoiminnassa menestymistä.
Koulutus toteutetaan ajalla 28.8. – 11.12.2024. Koulutuksen kokonaiskesto on 75 pv, joka sisältää 45 päivän teoria- ja lähiopetusjakson ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson suunnitteilla olevassa yrityksessä. Koulutukseen valitaan 10 henkilöä.
Koulutuspaikkana toimii TTS Työtehoseuran toimipisteet osoitteessa:
Uusista maaseutuyrittäjistä on pulaa. Maatalousyritysten omistajanvaihdoksista Suomessa noin 90 % on sukupolvenvaihdoksia, jossa yritys siirtyy perheen ja suvun sisällä. Sukupolvenvaihdos (SPV) on sekä liiketoiminnan, sujuvien sosiaalisten suhteiden että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen elämäntapahtuma, jonka onnistumisella on kauaskantoiset seuraukset muun muassa työllisyyteen, suomalaiseen ruoantuotantoon ja ruokahuoltoon. Sen arvoa ei pidä vähätellä.
Mukaan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on syytä ottaa ihmiset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa. Esimerkiksi jatkajan sisarukset tai yrittäjien puolisot saattavat jäädä prosessin ulkopuolelle, vaikka liittyvät kiinteästi perheeseen ja vaikuttavat usein oleellisesti yritystoimintaan.
Emme ole ajatustenlukijoita. Puhuminen ja kuunteleminen ovat avaimia muiden ihmisten ymmärtämiseen ja epäselvyyksistä johtuvien karrikojen kiertämiseen.
Rahasta, kiinteistöistä, koneista ja laitteista puhuminen voi olla helpompaa kuin puhua ihmissuhteista ja siitä, miltä asiat tuntuvat. Ihmissuhteet ja tunteet vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka kestäviä ja onnistuneita ratkaisuja ja päätöksiä pystymme tekemään – yhdessä!
Ihmiselle on luontaista vältellä hankalia puheenaiheita. Saatamme toivoa, että ristiriitoja ei ole, kun niistä ei puhuta. Voimme myös pelätä, että puhuminen pahentaa tilannetta tai ajatella, että asiat kuuluu hoitaa sinnikkäästi hammasta purren ja perheen kesken. Asiantuntija-apua on kuitenkin saatavilla, sitä kannattaa hakea ja ottaa vastaan, jo SPV-prosessia käynnisteltäessä.
Edellä kuvatut asiat ovat tekoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan SPVeen liittyviä inhimillisiä riskejä, jotka vaarantavat SPVn onnistumisen. Inhimillisten riskien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta voimme torjua niitä entistä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi
Tunnistamme kyllä SPVta uhkaavat henkilöriskit, kuten sairastumisen, avioeron, kuoleman ja tapaturman ja olemme valmiit varautumaan niihin juridisilla sopimuksilla ja vakuutuksilla. Se on jopa suhteellisen helppoa. Jatkossa pitäisi ottaa yhtä vakavissaan ja helpottaa myös inhimilliseen kanssakäymiseen ja päätöksentekoon liittyvien riskien systemaattista tunnistamista ja torjuntaa. Siihen tarvitsemme niin yrittäjien kuin monialaisen asiantuntijaverkoston panosta.
Hankkeen toteutti tammikuussa 2023 kyselyn sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, sitä paraikaa toteuttaville ja sen vasta toteuttaneille maatalousyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tieto siitä, mitkä inhimilliset riskit yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä kokevat suurimpina uhkina SPVn onnistumiselle.
Tulosten mukaan tärkein SPVta ohjaava tekijä on perhesuhteiden säilyminen. Suurimmaksi riskiksi yrittäjät kokevat jaksamisen. Toiseksi suurimmaksi riskiksi arvioitiin yrittäjäperheiden juridisen osaamisen puutteet. Suuriksi riskeiksi arvioitiin myös perheen kyky SPV-prosessin läpivientiin, kaikkien osallisten mukaan ottaminen ja pääseminen sekä kyky keskustella niin, että kaikkien osallisten näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista voit lukea artikkelistamme ”Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia” (Teho 2/2023).
Maaseudun Tulevaisuus nosti pääkirjoituksessaan inhimilliset riskit maatalousyritysten kannattavuuskysymysten rinnalle
Koulutus soveltuu hyvin palvelu- ja ravintola-alan esimiestehtävissä toimiville, -tehtäviin siirtyville sekä työryhmien ja projektien vetäjille.
Lähiesimiestyön ammattitutkinto
Mahdollisuus monipuoliseen opiskeluun, jossa koulutuspäivät toteutetaan verkossa. Opiskelu soveltuu hyvin työn ohessa tehtäväksi ja käytännönläheiset harjoitustehtävät liitetään osaksi päivittäisiä työtehtäviä. Erityistä huomiota kiinnitetään vertaisoppimiseen ja keskusteluihin muiden opiskelijoiden kanssa
Laajuus
Koulutus tähtää lähiesimiestyön ammattitutkinnon (150 osp) suorittamiseen. Pakollinen tutkinnon osa on lähiesimiehenä toimiminen, jonka lisäksi osallistuja valitsee kaksi valinnaista tutkinnon osaa. Valinnaiset tutkinnon osat ovat Asiakassuhteiden hoito, Toiminnan kannattavuus, Henkilöstötyö ja Kehittämissuunnitelma.
Alkavat opinnot
Saat tarkempia tietoja varastoalalle suunnatun lähiesimiestyön ammaattitutkinnon koulutuksen toteutuksesta , hakeutumisesta, aikataulusta, tutustumalla alla olevaan avoimeen koulutukseen.
Koulutus toteutetaan verkkokoulutuksena päätoimisena päiväkoulutuksena. Opiskelua on n. 7 tuntia päivässä 5 päivänä (ma-pe) viikossa. Koulutus sisältää verkko-opetuksena luentoja, vuorovaikutusta ja monipuolisia harjoitustehtäviä sekä ryhmissä että itsenäisesti tehtyinä. Kokonaisuuteen sisältyy henkilökohtainen Disc- toimintatyyliprofiili. Keskeinen osa opiskelua ovat omatoimisesti tehtävät osaamisnäyttöjä tukevat viikkoprojektit. Koulutukseen sisältyy kaksi työssäoppimisjaksoa. Työssäoppimisen tavoitteena on saattaa työntekijät ja yritykset yhteen. Lähtökohtana on, että opiskelija hankkii työssäoppimispaikan omatoimisesti.
Laajuus
Koulutuksen laajuus on noin 148 pv, josta n. 65 pv työssäoppimista.
Alkavat opinnot
Saat tarkempia tietoja varastoalalle suunnatun lähiesimiestyön ammaattitutkinnon koulutuksen toteutuksesta , hakeutumisesta, aikataulusta, tutustumalla alla olevaan avoimeen koulutukseen.
Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.
Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.
Työtehoseura 100 vuotta-juhlavuotena välitämme hyviä uutisia työstä, työelämästä ja ammatillisesta koulutuksesta. Kerromme Työtehoseuran tarinaa ja vuosikymmenten aikaista työelämän muutosta Työtehoseuran viestintäkananavilla ja juhlavuoden tilaisuuksissa.
Kuvat kertovat
Työtehoseuran arkistoissa on runsain määrin puhuttelevia valokuvia ja materiaaleja. Kuvaotteisiin voi tutustua kohdassa ”Työn muutos kuvina”. Valokuvanäyttelyitä ovat esillä juhlavuoden tilaisuuksissa sekä syksyllä 2024 Suomen maatalousmuseo Sarkassa ja Nurmijärven kirjastossa. Yhteistyötä tehdään myös Suomen Metsämuseo Luston kanssa.
Työtehoteko-kilpailu
Juhlavuoden kiinnostavana haasteena tullaan julkaisemaan valtakunnallinen ”Työtehoteko” – kilpailu, joka on avoin niin pienille kuin suuremmille yrityksille ja työyhteisöille. Kannustamme jakamaan arjen keksintöjä ja käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoja työn tekemiseen, hyvinvointiin ja sujuvuuteen. Kilpailuohjeet julkaistaan huhtikuussa.
Arvokas historia talteen
Juhlavuoden kunniaksi olemme käynnistäneet yhdistyksen vanhimpien dokumenttien ja muun aineiston taltioinnin Kansallisarkistoon talteen myös tulevien jälkipolvien hyödynnettäväksi. Arkistojen saloista löytyy niin yhdistyksen asiakirjoja, pöytäkirjoja kuin kirjeenvaihtoa.
Työtehoseuran tutkimus- ja julkaisutoiminta on ollut vuosien saatossa ansiokasta ja tunnettua. Juhlavuotena avaamme julkaisualustan, jonka kautta Työtehoseuran julkaisuihin, tutkimusraportteihin pääsee entistäkin paremmin käsiksi. Vanhempien materiaalien digitointia tehdään tulevien vuosien aikana.
Työtehoseuran jäsenlehti Teho-lehti uudistuu juhlavuoden ilmeen mukaiseksi. Julkaisemme Teho-lehdessä historia- ja kuvakatsauksia, tulevaisuuden näkymiä unohtamatta.
Kerromme Työtehoseuran tarinaa ja vuosikymmenten aikaista työelämän muutosta Työtehoseuran viestintäkananavilla ja juhlavuoden tilaisuuksissa. Seuraa juhlavuoden etenemistä Työtehoseuran Facebookissa, Instagramissa, LinkedInissä ja X:ssä.
Avoimet ovet 30.8.2024
Juhlavuoden kunniaksi Työtehoseuran Nurmijärven Rajamäen kampuksella vietetään avointen ovien päivää 30.8.2024. Tapahtumassa pääsee vierailemaan alueen opetustiloihin, ajoneuvokalustoon ja simulaattoreihin. Kahvitarjoilun lomassa voi tutustua valokuvanäyttelyyn ja historiakatsauksiin.
TTS Työtehoseuran tekemän kyselyn mukaan koneurakoinnin veloitukset nousivat vuonna 2022 odotetusti aiempia vuosia enemmän. Erityisesti polttoöljyn voimakas hinnan nousu aiheutti merkittävää korotuspainetta urakointihintoihin keväällä 2022. Suurin osa kertoi asiakkaiden suhtautuneen hintojen nostoon hyvin.
Urakointihintakyselyllä kerätään maatilataustaisen koneurakoinnin toteutuneita taksoja joka toinen vuosi. Työtehoseuran keväällä 2023 tekemässä kyselyssä kartoitettiin vuoden 2022 urakointihintoja. Tulosten mukaan yleisimmissä peltotöissä hehtaaritaksat olivat nousseet tyypillisimmin 10–16 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2022. Eniten urakoituja peltotöitä ovat leikkuupuinti, kasvinsuojeluruiskutus ja kylvötyöt. Leikkuupuinnista veloitettiin vuonna 2022 keskimäärin 116,2 e/ha (+12,2 %). Kasvinsuojeluruiskutuksen keskitaksa oli 21,9 e/ha (+15,9 %). Kylvötöistä suorakylvön urakointitaksa oli 79,4 e/ha (+ n. 13,3 %) ja muun kylvölannoituksen 68,8 e/ha (n.+13,1 %). Raskaammissa töissä kuten maan muokkauksessa taksoissa on yli 20 prosentin nousua. Viljankuivauksessa, jossa polttoöljyn tuntikulutus on suuri, taksat olivat nousseet 20–40 %.
Maatilayrittäjät tekevät myös paljon koneurakointia muille sektoreille, kuten tienhoito-, kiinteistö-, maarakennus-, metsä-, energia- tai ympäristöurakointia. Yleisimpiä ovat lumityöt, joita on tehnyt lähes puolet vastanneista. Lumitöissä veloitus oli vuonna 2022 keskimäärin 71,0 e/h, (+16,6). Monissa töissä kuten tien lanauksessa, maan ajossa, puun siirtoajossa tai hakkuutöissä taksat ovat nousseet yli 20 %.
Kustannukset nousivat reippaasti
Polttoainekustannusten lisäksi urakointihintojen tarkistuksilla oli pyritty kattamaan tarvikkeiden hinnan nousua, koneiden ja laitteiden nousseita hintoja sekä kohonneita työkustannuksia (24 % vastaajista). Lisäksi mainittiin kohonneet varaosa- ja huoltokulut ja sähkö. Keväällä 2022 polttoaineen hinta nousi ennätyksellisen paljon. Tilastokeskuksen ”Polttoaineiden kuluttajahinnat” -tilaston mukaan kevyen polttoöljyn hinta oli korkeimmillaan 1,66 €/litra (alv 0) maaliskuussa 2022. Kesän aikana hinta oli keskimäärin noin 1,40 €/litra (alv 0) tuntumassa. Vuonna 2020 kevyen polttoöljyn hinta vaihteli noin 0,60 €/litra molemmin puolin, eli polttoainekulut olivat yli kaksinkertaistuneet kahden vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden 2023 alkupuoliskolla öljyn hinta on ollut noin keskimäärin noin 1,10 €/litra.
Tilastokeskuksen maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan traktoreiden ja viljelyyn käytettävien koneiden hinnat nousivat vuosina 2020–2022 noin 13–14 prosenttia. Hintojen nousu on jatkunut vuonna 2023. Myös palkkakustannukset ovat nousseet. Tilastokeskuksen yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston mukaan maa- ja metsätaloustyökoneiden kuljettajien säännöllisen työajan keskiansio on noussut 15,97 eurosta 17,55 euroon tunnilta eli noin kymmenen prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2022.
Asiakkaat osasivat odottaa hintojen nostoa
Valtaosa vastaajista kertoi taksojen tarkistuksen menneen hyvin asiakkaiden kanssa. Monissa vastauksissa toistui, että asiakkaat olivat ymmärtäneet kohonneiden kustannusten siirtämisen hintoihin. Asiakkaat olivat usein itsekin tietoisia kustannusten noususta ja osasivat odottaa urakointihintojen tarkistusta.
Kaikilla hintojen nosto ei ollut onnistunut yhtä hyvin. Aina asiakkaat eivät olleet suostuneet hintojen nostoon. Vaikeuksia oli ollut niin maatila-asiakkaiden, yksityisasiakkaiden kuin isojen yritystenkin kanssa. Sopimuksissa ei aina ole mahdollisuutta hinnan tarkistukseen kesken sopimuskauden. Pääosin taksoja oli korotettu ilmoitusluontoisesti. Osa oli tarkistanut hintoja yhdessä asiakkaan kanssa neuvotellen. Asiakkaiden kanssa keskustelua ja sopimista hinnoittelusta sekä selkeitä perusteluita jo ennen uuden hinnan ilmoittamista pidettiin hyvänä käytäntönä. Maksuajan pidennys oli myös ollut yksi keino päästä sopimukseen hinnan tarkistuksesta.
Keskimäärin kohonneet kustannukset oli saatu vastausten perusteella vietyä urakointihintoihin tyydyttävästi, ellei peräti kohtalaisen hyvin. Vastaajista 28 % katsoi saaneensa nousseet kulut katettua kokonaan, ja noin 46 % arvioi saaneensa kustannusnoususta katettua 70–90 %. Noin 17 % vastasi taksojen tarkistuksen kattaneen 50–70 % ja noin 10 % alle 50 % kustannuksista. Noin puolet aikoi korottaa hintoja myös vuonna 2023.
Polttoainelisä käyttöön
Suurin osa vastaajista oli vienyt nousseet polttoainekustannukset suoraan urakointitaksaan. Noin seitsemän prosenttia otti käyttöön polttoainelisän. Polttoainelisä oli koettu hyväksi tavaksi siirtää kustannukset asiakkaan maksettavaksi. Kun kulutuksia oli seurattu ja kirjattu ylös, silloin polttoainelisä oli voitu laskea todellisen kulutuksen mukaan. Tai jos polttoaineen osuuden erottaa kokonaisuudessaan laskulle omaksi riviksi, hinnan muutokset puoleen ja toiseen on helppo huomioida urakointihinnassa. Kaikkiaan tietoisuus omista kustannuksista on keskeistä kannattavalle toiminnalle.
Maatalouskoneurakoinnissa harvemmin tehdään kirjallisia sopimuksia, koska asiakkaat ovat valtaosin pitkäaikaisia vakioasiakkaita, joiden kanssa asiat sujuvat pääsääntöisesti hyvin. Suullinenkin sopimus on tietysti pätevä, mutta muistinvarainen. Kirjallisiin sopimuksiin on helpompi sisällyttää mahdollisuus tarkistaa taksaa polttoaineen hinnan merkittävästi muuttuessa. Silloinkin, kun hinnoitteluperusteet on kirjattu sopimukseen, vuoropuhelu asiakkaan kanssa on hyvää palvelua ja asiakassuhteen ylläpitoa.
Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
Tervetuloa suomalaisen elintarvikealan kasvuohjelmaan, missä vastuullinen liiketoiminta kohtaa menestyksen! Maksuttoman koulutuksemme avulla avautuu väylä vastuulliseen ja kannattavaan toimintaan niin kotimaassa kuin maailmalla.
Suomalaisille elintarvikkeille on kysyntää sekä kotimaassa että maailmalla. Ratkaisevaa on, miten kysyntä muutetaan menestykseksi kestävällä liiketoiminnalla. Me olemme täällä auttamassa sinua.
Koulutuksen alussa kartoitetaan yrityksesi tavoitteet, joiden pohjalta opintojen sisältö räätälöidään vastaamaan tarpeitasi.
Opiskelu soveltuu hyvin työn ohessa suoritettavaksi harjoitustehtävien liittyessä päivittäisiin työtehtäviin. Koulutus toteutetaan pääasiassa etäyhteyksin, yksilö- ja ryhmäohjauksena sekä työssäoppien.
Ilmoittaudu mukaan ja kehity yhdessä muiden yrittäjien kanssa. Saat konkreettisia työkaluja vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen
Hyödynnä verkoston kokemuksia ja luo synergiaa yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Tapaat kouluttajia, asiantuntijoita sekä muita elintarvikealan toimijoita ja voit luoda vahvaa verkostoa itsellesi
Koulutuksen päätyttyä sinulla on konkreettiNen tiekartta entistä vastuullisemman liiketoiminnan kehittämiseen elintarvikealalla.
Koulutuksessa opit:
tekemään yrityksellesi ja sen tuotteille kestävyys- ja vastuullisuusarvioinnin
tunnistamaan kestävän liiketoiminnan kehityskohteet
ymmärtämään hiilijalanjäljen laskennan perusteet
tuntemaan elintarvikealaa koskevat ympäristö- ja vastuullisuusjärjestelmät ja sertifioinnit
tekemään vastuullisuudesta näkyvää
Koulutuksen sisältö:
MODUULI 1 Yrityksen ja sen toiminnan ja tuotteiden vastuullisuus ja kestävyys
Vastuullisuus ja kestävä toiminta, yrityksen ja tuotteiden kestävyys- ja vastuullisuusarviointi, hiilijalanjäljen laskenta ja kehittämisen kohteiden paikantaminen
Johdatus ympäristö- ja vastuullisuusjärjestelmiin ja sertifiointeihin, eri järjestelmien soveltuvuus omaan tuotantoon ja toimintaan, oman yrityksen sertifioinnin tarve
Johdatus materiaalitehokkuuteen, pakkausmateriaalit logistiikan, kiertotalouden ja ympäristövaikutusten näkökulmasta
vastuullisuus näkyväksi: muutokset toimintatavoissa, tuotantotavoissa, materiaaleissa
toimintamallien käyttöönotto
MODUULI 2 Asiakasymmärrys ja kestävän toiminnan kaupallistaminen
kestävien ja vastuullisten tuotteiden eriyttäminen tavanomaisesta, tuotteen erottuvuustekijät, vientituotteiden vastuullisuus, tuoteportfolion suunnittelu, kestävyystoimien vaikutus asiakaskokemukseen, palvelumuotoilun mahdollisuudet kestävän toiminnan kaupallistamisessa
vastuullisuuden näkyminen yrityksen viestinnässä, vastuullisuuteen painottuvan viestintäsuunnitelman laatiminen, toimenpiteiden käynnistäminen
toimintamallien käyttöönotto
Koulutus on opiskelijalle maksuton.
Koulutus on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Käytännönläheistä tietoa maatalouden nykyaikaisen teknologian vertailuun, valintaan, käyttöön ja huoltoon. Materiaali soveltuu etenkin oppilaitoksille opiskelijoiden itseopiskelumateriaaliksi sekä maatiloilla työntekijöiden perehdytykseen/työnopastukseen ja osin huollon tueksi. Lisäksi sitä voi käyttää yhtenä tietolähteenä maatalousyritysten toiminnan ja työturvallisuuden kehittämiseen, josta löytyy lisäksi linkkejä lisätietojen lähteille.
Hankkeen aikataulu:
3/2019 – 2/2020
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maatalouskoneiden tutkimussäätiö
Digitaalisesti rikastetut kuvat
Aktivoitaviin infokenttiin on tuotu tekstiä, kuvia ja videoita, joissa annetaan tietoa nykyaikaisesta teknologiasta ja opastetaan käytettävän teknologian sujuvaa ja turvallista käyttöä sekä huoltoa ja korjausta. Infokentistä löytyy myös koneiden vertailtavuuden ja valinnan avuksi tietoa eri pelto- ja karjakoneiden laitevalmistajilta.
Osa kuvista on ns. 360-tekniikalla rakennettuja panoraamoja. 360-ympäristössä voidaan liikkua tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen avulla, ilman erikoislaseja, ja perehtyä itselle tarpeellisiin rikastettuihin sisältöihin.
Infokenttien lähteet Sivuille koottu tieto on peräisin eri lähteistä, jotka on pyritty tuomaan esille infokentissä. Tietoa on koottu sekä Työtehoseuran omista lähteistä että muiden tutkimuslaitosten lähteistä. Lisäksi tietoa on koottu kone- ja laitevalmistajien ja myyntiorganisaatioiden verkkosivuilta sekä muista julkisista lähteistä. Peltorobottien, sääasemien, kiinteiden ajourien, ajettavien korjuukoneiden, muiden ajettavien peltotyökoneiden ja ajettavien seosrehuvaunujen kohdalla tietoa ovat lisäksi keränneet HAMK / Mustialan ”Kehittyneen teknologian hyödyntäminen maataloudessa” moduulin 2021 opiskelijat Työtehoseuran toimeksiannosta, josta suuri kiitos heille!
Sivujen kuvamateriaali Sivujen kuvamateriaaleista osa on kuvattu VR-Auto- ja Tekno-oppi-hankkeiden aikana ja osa on valittu Työtehoseuran kuva-arkistoista. Lisäksi Hankkija Oy, Agritek Oy ja Wihuri Oy/Witraktor ovat antaneet sekä omia että edustamiensa koneiden ja laitteiden kuvapankkeja Tekno-oppi-hankkeen käyttöön, josta suuri kiitos heille! Kuvamateriaalin hankinnassa on käytetty hyväksi myös muita kone- ja laitevalmistajien julkisia kuvapankkeja.
Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen
Rakennusalan oppilaitoksille koulutuksen kehittämiseen sekä rakennusalan yrityksille ja järjestöille.
Hankkeen aikataulu:
1.9.2019 – 30.8.2022
Hankkeen toteuttajat:
Hanke toteutettiin kolmen eri koulutustasoa edustavan oppilaitoksen yhteistyönä: TTS Työtehoseura (koordinoi hanketta), Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen Ely
Metataidot, itseohjautuvuus ja kyky oppia uutta ovat tulevaisuuden työn avaintekijöitä. RAKAS-hankkeen tavoitteena oli kartoittaa rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden koulutustarpeita, erityisesti ns. meta- eli työelämätaitojen osalta, ja kehittää opetustarjontaa ja kouluttajien osaamista niiden osalta tarpeita vastaavaksi. Metataidoilla tarkoitetaan muun muassa johtajuus- ja- yhteistyötaitoja, viestintätaitoja ja tietoteknisiä taitoja.
Hankkeen taustalla on rakentamisen toimintatavan muutos, jossa korostuu voimakkaasti rakentamisen toimijoiden yhdessä tekeminen. Työelämä on muuttunut intensiivisemmäksi, ja pelkkä ammattiosaaminen ei enää riitä. Oman työn suunnittelu ja hallinta ovat tärkeitä taitoja. Toimiva kommunikaatio on tärkeää tiimityöskentelyn kannalta ja työnjohtajalle on tärkeää osata ratkoa konfliktitilanteita ja hallita muutosta.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeen aluksi valittiin 24 rakennusalan kannalta oleellisinta metataitoa. Näiden osalta kartoitettiin ja analysoitiin rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden osaamista ja eri koulutustasojen koulutustarpeita. Työvälineenä olivat työntekijöiden ja työnjohdon haastattelut, rakennusalan liittojen kanssa toteutetut webropol-kyselyt ja alan ammatillisten kouluttajien haastattelut.
Tulokseksi tiivistyi, että koulutuksissa tarvetta olisi kehittää yhteistyökykyjen, itseohjautuvuuden ja ratkaisukeskeisen työotteen koulutusta. Rakennustyömaiden työntekijöillä on eniten haasteita mm. taidossa ja kyvyssä sietää haasteita, häiriöitä ja muutoksia, taidossa keskittyä käsillä olevaan ongelmaan sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Työnjohdolla taas suurimmat haasteet ovat taidossa suunnitella omaa ja muiden ajankäyttöä, taidossa hallita useista osista rakentuvaa kokonaisuutta sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Haastattelut ja kyselyt osoittivat uutuusarvoisesti, että kysyttyjä metataitoja pidetään rakennustyömailla yleisesti erittäin tärkeinä ja niiden osaamisessa koetaan olevan puutteita.
Hankkeessa havaittiin, että paras tapa on tuoda metataitojen opetus systemaattisesti muun opetuksen yhteyteen, eli ”altistaa metataidoille”, sekä ammatillisessa, ammattikorkeakoulu- että yliopistotason koulutuksessa. Metataitoja ei kannata lähteä kouluttamaan erillisinä, ilman ammatillisen osaamisen kehittämistä. Metataitojen ja niiden tärkeyden tiedostaminen oli myös kouluttajille oleellista.
Hankkeen tuloksina syntyi lukuisia kokeiltuja opetusmalleja ja työkaluja mm. yhteistyötaitojen, ajanhallinnan, itsearvioinnin ja ongelmanratkaisukyvyn kehittämiseksi. Näitä uusia opetussisältöjä ja -malleja kokeiltiin, tuotiin kunkin oppilaitoksen työkalupakkiin ja kehitetään jatkossa eteenpäin. Hanke lisäsi ymmärrystä metataitojen tärkeydestä työmaille, koulutuksiin ja viestinnän sekä toteutettujen kyselyjen kautta myös rakennusalan liittoihin.
Linkit ja julkaisut
Hankkeen loppuraportti: (liite 1) Osa 1: Rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden metataidot ja niiden mittaaminen Osa 2: Konsulttimainen projektityöskentely metataitojen oppimismenetelmänä
Colourful House – TUNIn kesäopiskelijoiden Learning Lab -projekti RAKAS-hankkeelle 2021. Miten metataitoja voidaan opettaa rakennusalalla? Lue lisää pienryhmille sopivasta Colourful House -työkalusta: (liite 4)
Tietoa ja käytännön kokemuksia peltorobotiikan hyödyntämisestä viljelijöille, tutkijoille, neuvonnalle, laitevalmistajille, maahantuojille, huoltoyrittäjille ja muille kiinnostuneille.
Hankkeen aikataulu:
1/2023 – 12/2024
Hankkeen toteuttajat:
Toteuttajina TTS Työtehoseura ja Luonnonvarakeskus Luke Yhteistyössä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus ja Apetitin Räpin koetila
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera)
Peltorobotit ovat vielä harvinaisia, mutta tulevaisuudessa ne voivat osaltaan tarjota ratkaisuja maatalouden kilpailukyvyn ja kestävyyden parantamiseen. Hyötyjä on nähtävissä mm. torjunta-aineiden käytön vähentämiseen, maan rakenteen ja kasvukunnon parantamiseen sekä työvoimakysymyksiin. Peltorobotti FarmDroidin testaustoiminta on käynnistetty keväällä 2023 Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen kanssa. Muita testauskohteita ovat Apetitin Räpin tila ja käytännön vihannestuotantotila.
Tavoitteena on tuottaa käytännönläheistä tietoa peltorobotiikan hyödyntämisestä. Tutkimuskohteina ovat vaikutukset työmäärään ja viljelyprosesseihin, robotilla hoidettavissa olevat pinta-alat ja tehtävät, vaatimukset infralle ja käytännön järjestelyille. Tiedon pohjalta laaditaan peltorobotiikan hyödyntämiseen perustuvia toimintamalleja: miten peltorobotit voidaan integroida tilojen olemassa oleviin viljelyprosesseihin. Tulosten perusteella arvioidaan peltorobotiikan hyödyntämisen taloudellisia vaikutuksia ja kannattavuuden edellytyksiä.
Tulokset ja yhteenveto
PeltoRobo-hankkeessa tuotettavan konkreettisten, käytännönläheisen tiedon avulla yrittäjät voivat arvioida peltorobottien soveltumista omiin tuotantoprosesseihinsa sekä arvioida uusien tuotantomenetelmien ja viljelykäytäntöjen käyttöönottoa.
Digitaaliset tarkistuslistat ja sopimukset maatalousyrittäjän apuna
Hankkeen kohderyhmiä ovat erityisesti nuoret ja maatalousyrittäjän työuraansa aloittelevat maatalousyrittäjät sekä suuren tuotantovolyymin tilaa pitävät tai tuotantoaan laajentavat maatalousyrittäjät. Käytännössä edellä mainituissa on usein kyse samoista tiloista. Hankkeen tuloksia voivat kuitenkin hyödyntää kaikki maatalousyrittäjät. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat maatalouden sidosryhmät, kuten tutkimus, neuvonta, koulutus, hallinto ja edunvalvonta, jotka työssään joutuvat tekemisiin maatalouden tuotantoresurssikysymysten kanssa. Kaikki edellä mainitut kohderyhmät voivat hyödyntää hankkeen tuloksia ja siinä tuotettua materiaalia kehittäessään ja edistäessään maamme maatalousyritysten johtamista ja tuotantoresurssien tehokasta käyttöä.
Hankkeen aikataulu:
1/2022-10/2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maatalouskoneiden tutkimussäätiö
Digitsekki-kehittämishankkeessa rakennetaan ja levitetään tuotannon johtamista ja tuotantoresurssien tehokasta käyttöä edistäviä sähköisiä tarkistuslistoja ja sopimuspohjia käyttö- ja sovellusohjeineen suomeksi ja ruotsiksi. Verkkoon yhteen paikkaan vapaasti saataville tulevasta käytännönläheisestä materiaalista tiedotetaan suoraan tiloja ja tiloja lähellä olevia toimijoita perinteisillä tiedotuskanavilla ja sosiaalisen median kanavilla. Materiaali muokataan toimivaksi yhteistyökumppaneiden ja -tilojen avulla. Näin se on helposti käyttöönotettavaa. Hanke keskittyy pääosin materiaaliin, joka soveltuu hyödynnettäväksi kaikissa tuotantosuunnissa ja tilakokoluokissa.
Tulokset ja yhteenveto
Sisältää täydennettävissä, tallennettavissa ja tulostettavissa olevat pdf-muotoiset urakointisopimukset (tyypillisesti työvaiheittain tai kokonaisurakkana): kasvinsuojelu, lannanlevitys, noukinvaunu, paalaus, puinti, silppuri, yleinen (sovellettavissa kaikkiin töihin), maatalouskoneurakoinnin yleiset sopimusehdot
Alta löytyy viisi viisi työvoiman johtamista tukevaa täydennettävää, tallennettavaa ja tulostettavaa pdf-muotoista tarkistuslistaa ohjeineen. Niiden avulla kyetään kehittämään palkkatyövoiman perehdyttämistä ja työnopastusta sekä muuta päivittäisjohtamista, kuten viestintää, maa- ja puutarhatiloilla. Myös työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistämiseen löytyy tarkistuslista.
Edellä mainitut tarkistuslistat perustuvat TTS:ssä toteutetun Työvoima-hankkeen (Työvoimasta tuottavuutta maa- ja puutarhatalouteen) materiaaleihin. Linkki maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen julkaisuun löytyy alta.
