Oppisopimuksen avulla yritys voi hankkia uusia työntekijöitä ja kouluttaa heidät juuri omiin tarpeisiin. Oppisopimuksen avulla kuljetusalasta kiinnostunut voi opiskella itselleen ammattitutkinnon työn ohella. Oppisopimus hyödyttää siis työnantajaa ja työn tekijää.
Yrittäjä – oletko rekrytoimassa uusia kuljettajia? Oppisopimus on kustannustehokas, yrityksen tarpeisiin kohdistettu ja joustava tapa hankkia yritykseen kuljettajia – tehdä hyvistä tyypeistä ammattilaisia.
Kenelle ja millaisiin tilanteisiin oppisopimuskoulutus soveltuu?
Oppisopimuksella voi suorittaa kaikkia ammatillisia kuljetusalan opintoja. Tyypillisiä tilanteita, joissa päädytään oppisopimukseen ovat sellaiset, joissa työtehtävät muuttuvat ja tarvitaan lisää osaamista, tai jos opinnot ovat jääneet kesken ja ne halutaan viedä loppuun. Oppisopimus on myös tapa rekrytoida uusia työntekijöitä. Kortin korotukset esimerkiksi B:stä C-korttiin ja edelleen E-korttiin onnistuu nopeasti ja joustavasti. Oppisopimus on myös ratkaisu kun tarvitaan lisää osaamista työntekijälle, jonka toimenkuva muuttuu esimerkiksi kuljettajasta ajojärjestelijäksi.
Oppisopimus tapahtuu työsuhteessa. Suurin osa opetuksesta tapahtuu työpaikalla, jossa osaamista kartutetaan nimetyn työpaikkaohjaajan opastuksella. Oppisopimukseen kuuluu myös välillä koulupäiviä. Niiden määrä riippuu henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta, joka laaditaan oppisopimuksen alussa.
Oppisopimuksen voi sopia työntekijän kanssa, jolla on joko toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tai määräaikainen työsopimus. Vähimmäistyöaika on 25 tuntia viikossa. Myös yrittäjänä toimivalle voidaan solmia oppisopimus.
Mitä oppisopimus maksaa?
Koska oppisopimus on työsuhde, työnantaja maksaa opiskelijalle oppisopimuskoulutuksen ajalta työehtosopimuksen mukaisen palkan. Muita kustannuksia on erilaiset viranomaismaksut. Oppisopimukseen liittyy tietopuolisen opiskelun päiviä oppilaitoksen järjestämänä. Mikäli työnantaja ei maksa palkkaa näiltä päiviltä, opiskelijalla on mahdollisuus hakea opintososiaalisia korvauksia.
Jos rekrytoitava henkilö on työtön työnhakija, työnantaja voi hakea palkkatukea oppisopimuksen ajalle.
Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
Työtehoseura 100 vuotta
Olemme jo sadan vuoden ajan kehittäneet työelämää paremmaksi
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – onneksi sitten syntyi Työtehoseura. Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Yhteistä kaikelle tekemisellemme on käytännönläheisyys – tutkimus- ja kehittämistyömme johtaa aina teoriasta käytäntöön, jotta suomalainen työelämä kehittyy kohti parempaa myös seuraavan sadan vuoden ajan.
Kehityksen keskiössä jo vuodesta 1924
Tiesitkö tämän?
Työelämän kehittäjä 100 vuotta
100 vuoden aikana olemme kouluttaneet yli 500 000 henkilöä
olemme tehneet yli 10 000 tutkimus- ja kehittämishanketta
Sadan vuoden ajan on Työtehoseura ollut kehityksen keskiössä, läsnä ja lähellä kumppaneita, opiskelijoita ja työelämää. Suosta, kuokasta ja Jussista on tultu globaaliin yhteiskuntaan, tekoälyyn ja korkeaan teknologiaan. Vaikka muutos on jatkuvaa, pysyvät työn kehittäminen, tiedon soveltaminen ja ihmisten hyvinvointi aina ajankohtaisina. Oppiminen on elinikäistä.
1948 järjestimme ensimmäisen Työtehon suurnäyttelyn Messukeskuksessa, näyttelyvieraita 150 000
Vuosikymmenten aikana työ on muuttunut valtavasti ja muuttuu edelleen. Työn tuottavuus, työolosuhteet ja työurat ovat ottaneet aimo harppaukset parempaan. Uraauurtavaa on ollut maatalous- ja metsätyön edistäminen, aloilla, jotka ovat muuttuneet käsillä tekemisestä huipputekniseksi toimialoiksi.
Arjen keksintöjä ja uusia avauksia
1930-luvulla standardoimme reen jalasvälin vetovastuksen pienentämiseksi ja metsätyön tuottavuuden parantamiseksi
1970-luvulla aloitimme maahanmuuttajien koulutukset Vietnamin venepakolaisten tullessa maahan
2004 otimme opetuskäyttöön Euroopan ensimmäiset linja-autosimulaattorit
2022 otimme sähköbussit opetuskäyttöön ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa
100 vuoden aikana meillä on kehitetty mm: astiankuivauskaappi, pyykkioksa, metsä-äes, konekustannuslaskentaohjelma, kotitalouden kierrätyskaappi
Voi sanoa, että Työtehoseura on osaltaan ollut huoltovarmuuden turvaaja, kouluttamalla ammattilaisia varmistamaan, että tavara kulkee, infraa rakennetaan ja pyörät pyörivät. Kotien omavaraisuus, energiatehokkuus ja arjen säästäväisyys ovat arvoja, jotka ovat ajankohtaisia nykyäänkin.
Tänä päivänä Työtehoseura kouluttaa ammattilaisia työelämään 14 koulutusalalla sekä toimii työn tutkijana ja kehittäjänä useilla ammattialoilla. Työtehoseuralla on tulevaisuudessakin vahva roolinsa kehityksen keskiössä – muuttuvan yhteiskunnan ja työn muutosten mukana.
Ammatillisille oppilaitoksille ja ammatillisille kouluttajille kiertotalouden, ilmastovastuullisuuden ja yleisemminkin kestävän kehityksen edistämiseksi.
Hankkeen aikataulu:
1.2.2020 – 30.6.2023
Hankkeen toteuttajat:
Päätoteuttaja: Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Osatoteuttaja: TTS Työtehoseura.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto
Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä ammatillisten kouluttajien ja opiskelijoiden kestävyys- ja kiertotalousosaamista. Kiertotalous on haluttu tuoda osaksi ammatillisten oppilaitosten koulutussisältöjä, jotta kiertotalousajattelu olisi luonteva ja vahva osa eri alojen ammattilaisten työtä tulevaisuudessa.
Tavoite on ollut kehittää uusia koulutusmalleja, -materiaaleja ja apuja kiertotalouden ja ilmastovastuullisuuden huomioimiseen ja kouluttamiseen.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet kiertotalouteen liittyvien osaamistarpeiden kartoittaminen yrityksissä, erilaiset kiertotalouskokeilut opetuksessa sekä kiertotaloutta painottavien koulutuspolkujen suunnittelu. Eri tutkintoaloilla on tehty monenlaisia kokeiluja sekä kehitetty ammatilliseen koulutukseen soveltuvia, kiertotalouden mukaisia pedagogisia sisältöjä, tehtäviä ja toimintatapoja kiertotalousosaamisen vahvistamiseksi. Työtehoseurassa yksi tärkeä toimenpide ovat olleet eri alojen opiskelijoiden kiertotalous-aamukahvitilaisuudet.
Ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnonosan opetusmateriaalit, joita on mahdollista hyödyntää kaikkialla ammatillisessa koulutuksessa, sekä tutkinnonosan arviointimittaristo.
Kiertotalouden starttikortit ammatillisille oppilaitoksille: Korteissa on yleinen osa kiertotalouden perusperiaatteista ja miten niitä kannattaa huomioida ammatillisessa koulutuksessa, sekä muutamalle erilliselle alalle täsmennetyt tarkemmat vinkit ja hyviä esimerkkejä. Kortisto on powerpoint-pohjainen ja siinä on 38 sivua.
Kiertotalouden vaikutukset työhön ja työelämään -raportti: Raportissa kuvataan kiertotalouden aikaansaamaa muutosta tulevaisuudessa, yleisesti sekä kuudella eri toimialalla: logistiikka, talonrakennus, maarakennus, puutarha-ala, metsäala ja kiinteistöala.
Digitaaliset tarkistuslistat ja sopimukset maatalousyrittäjän apuna
Hankkeen kohderyhmiä ovat erityisesti nuoret ja maatalousyrittäjän työuraansa aloittelevat maatalousyrittäjät sekä suuren tuotantovolyymin tilaa pitävät tai tuotantoaan laajentavat maatalousyrittäjät. Käytännössä edellä mainituissa on usein kyse samoista tiloista. Hankkeen tuloksia voivat kuitenkin hyödyntää kaikki maatalousyrittäjät. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat maatalouden sidosryhmät, kuten tutkimus, neuvonta, koulutus, hallinto ja edunvalvonta, jotka työssään joutuvat tekemisiin maatalouden tuotantoresurssikysymysten kanssa. Kaikki edellä mainitut kohderyhmät voivat hyödyntää hankkeen tuloksia ja siinä tuotettua materiaalia kehittäessään ja edistäessään maamme maatalousyritysten johtamista ja tuotantoresurssien tehokasta käyttöä.
Hankkeen aikataulu:
1/2022-10/2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maatalouskoneiden tutkimussäätiö
Digitsekki-kehittämishankkeessa rakennetaan ja levitetään tuotannon johtamista ja tuotantoresurssien tehokasta käyttöä edistäviä sähköisiä tarkistuslistoja ja sopimuspohjia käyttö- ja sovellusohjeineen suomeksi ja ruotsiksi. Verkkoon yhteen paikkaan vapaasti saataville tulevasta käytännönläheisestä materiaalista tiedotetaan suoraan tiloja ja tiloja lähellä olevia toimijoita perinteisillä tiedotuskanavilla ja sosiaalisen median kanavilla. Materiaali muokataan toimivaksi yhteistyökumppaneiden ja -tilojen avulla. Näin se on helposti käyttöönotettavaa. Hanke keskittyy pääosin materiaaliin, joka soveltuu hyödynnettäväksi kaikissa tuotantosuunnissa ja tilakokoluokissa.
Tulokset ja yhteenveto
Sisältää täydennettävissä, tallennettavissa ja tulostettavissa olevat pdf-muotoiset urakointisopimukset (tyypillisesti työvaiheittain tai kokonaisurakkana): kasvinsuojelu, lannanlevitys, noukinvaunu, paalaus, puinti, silppuri, yleinen (sovellettavissa kaikkiin töihin), maatalouskoneurakoinnin yleiset sopimusehdot
Alta löytyy viisi viisi työvoiman johtamista tukevaa täydennettävää, tallennettavaa ja tulostettavaa pdf-muotoista tarkistuslistaa ohjeineen. Niiden avulla kyetään kehittämään palkkatyövoiman perehdyttämistä ja työnopastusta sekä muuta päivittäisjohtamista, kuten viestintää, maa- ja puutarhatiloilla. Myös työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistämiseen löytyy tarkistuslista.
Edellä mainitut tarkistuslistat perustuvat TTS:ssä toteutetun Työvoima-hankkeen (Työvoimasta tuottavuutta maa- ja puutarhatalouteen) materiaaleihin. Linkki maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen julkaisuun löytyy alta.
Sisäilmastokoordinaattori-PRO koulutus on suunnattu henkilöille, jotka tarvitsevat monialaista sisäilmaosaamista, kuten valvojille, tilaajille, kosteudenhallintakoordinaattoreille, puhtaudenhallintakoordinaattoreille, työnjohdolle ja niille, jotka vastaavat rakennushankkeen laadukkaasta toteutuksesta.
Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa ja syventää osallistujien valmiuksia toimia sisäilmastoalan moniosaajina ja opettaa hyödyntämään hyväksi todettuja toimintatapoja.
Koulutuksessa käsitellään mielenkiintoisia ja hyödyllisiä aihepiirejä, kuten sisäympäristön tavoitteet, lainsäädäntö, yleiset vaatimukset ja huomioitavat asiat. Lisäksi käsitellään korjaushankkeiden sisäilmakysymyksiä ja korjausmenetelmiä sekä talotekniikan merkitystä ja vaatimuksia sisäilmastolle.
Koulutuksen, kirjallisen kokeen ja työnäytön hyväksytysti suorittanut voi hakea henkilösertifiointiaSuomen Laatusertifiointi Ry:lta www.laatusertifiointi.fi
Koulutuksen sisältö:
Sisäympäristön tavoitteet, lainsäädäntö, yleiset vaateet ja huomioitavat asiat
sisäilmastoluokat
lämpöolosuhteet
sisäilma
ääniolosuhteet
valaistus
Rakennusmateriaalien päästöt ja päästöluokitukset
Koordinaattorin rooli ja toiminta suunnittelunohjauksessa, työmaa- ja käyttöönottovaiheissa
Talotekniikka, vaateet ja merkitys sisäilmastolle -lämmitys ja jäähdytys
ilmanvaihto
jatkuvat sisäilman laadunmittaukset
Korjausrakentaminen
sisäilmatutkimukset ja korjaushankkeen koordinointi
asbesti- ja haitta-aineet
mikrobit
tiiviysmittaukset, merkkiainekokeet ja tiivistyskorjaukset
Koulutuksen hinta
1080 € + alv 24 %. Koulutusmaksu sisältää koulutuksen ja materiaalit sekä aamu- ja iltapäiväkahvitukset sekä lounaat. Koulutusmaksu laskutetaan koulutuksen alettua.
Koulutuksen peruutusehdot
Koulutukseen osallistumisen voi peruuttaa viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta maksuttomasti. Myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta ja myöhemmin kuin viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista osallistumismaksun kokonaisuudessaan.
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta ja hakeutumisesta alla olevista yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
