Tuottavuusaamu 19.11.2026
Vuoden 2026 Tuottavuusaamu järjestetään Solo Sokos Hotel Pier 4:ssa klo 8.30–12.00. Tapahtumassa kuullaan Tuottavuusbarometrin tuoreimmat tulokset, julkistetaan Työtehoteko-kilpailun voittaja ja nostetaan esiin ajankohtaisia tuottavuuden teemoja puheenvuorojen ja keskustelun kautta.
Ohjelma:
Klo 8.30–9.00: Aamukahvi ja verkostoituminen
Klo 9.00: Avaussanat: Miksi puhumme tuottavuudesta?
TTS:n toimitusjohtaja Teemu Hassinen avaa Tuottavuusaamun ja johdattaa päivän keskeiseen kysymykseen: miten tuottavuus vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn, työelämän kehitykseen ja tulevaisuuden kasvuun.
Klo 9.05–9.25: Tuottavuusbarometri 2026: mitä työpaikoilla oikeasti tapahtuu?
TTS:n tutkimusjohtaja Henna Hurttala esittelee tuoreen katsauksen suomalaisen työelämän tuottavuuden nykytilaan. Mitä työpaikoilla tapahtuu juuri nyt: mitkä tekijät vauhdittavat kehitystä ja missä nähdään suurimmat esteet kasvulle?
Kulmakertoimia kasvuun
Klo 9.25: Työ ja talous vuonna 2035: tekoäly murroksen moottorina
Miten tekoäly muuttaa työn tekemistä, tuottavuuden lähteitä ja Suomen talouden kasvun edellytyksiä seuraavan vuosikymmenen aikana?
OP Pohjolan pääjohtaja Timo Ritakallio tarkastelee tulevaisuutta työn, teknologian ja talouden näkökulmasta.
Klo 9.55: Miksi rakennusalan tuottavuus ei kasva? Vai kasvaako?
Rakennusala on kärsinyt suhdanteista. Mitkä ovat alan todelliset esteet ja missä kehitystä on jo tapahtunut? Näkökulmia rakennusalan nykytilaan ja tulevaisuuteen avaa SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola.
Klo 10.20: Mitä on asiantuntijatyön tuottavuus? Korvaako tekoäly asiantuntijat?
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren kertoo asiantuntijatyön murroksesta tekoälyn ja teknologisen kehityksen aikakautena. Puheenvuorossa avataan, miten tuottavuutta voidaan lisätä ilman, että työn laatu, luovuus tai osaaminen kärsivät.
TTS:n tutkija Eelon Lappalainen tuo kommenttipuheenvuorossaan esille uuden tutkimuksen näkökulmia asiantuntijatyön muutokseen, tekoälyn hyödyntämiseen ja tuottavuuden kehittämiseen.
Klo 10.50: Paneelikeskustelu: Mistä rakennetaan tulevaisuuden kasvu?
Paneelissa tarkastellaan kasvun esteitä, ratkaisuja ja tulevaisuuden mahdollisuuksia eri näkökulmista. Mitä Suomessa pitäisi tehdä, jotta investoinnit ja talouskasvu vahvistuvat?
Keskustelussa mukana Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Aamupäivän ja paneelin juontaa Kirsi Alm-Siira.
Klo 11.15: Sanoista tekoihin: Tuottavuuden takojat
Tilaisuuden lopuksi palkitaan Vuoden Työtehoteko 2026 sekä jaetaan kunniamaininnat.
Klo 11.30–12: Kiitokset ja koonti: jatkokeskustelu lounaan merkeissä
Ilmoittaudu mukaan 30.10.2026 mennessä. Huomioithan, että paikkoja on rajoitettu määrä.
Tuottavuusbarometri 2025: Suomalaisyritykset panostavat tuottavuuteen – haasteita ja mahdollisuuksia tekoälyssä ja osaamisessa
Työn tuottavuuden kasvattaminen on keskeinen teema suomalaisissa yrityksissä. Peräti 76 % TTS Työtehoseuran Tuottavuusbarometriin* vastanneista yrityspäättäjistä pitää tuottavuuden lisäämistä melko tai erittäin tärkeänä juuri nyt omassa toiminnassaan. Lähes puolet yrityksistä arvioi työn tuottavuuden parantuneen viimeisen vuoden aikana, ja yli puolet uskoo tuottavuuden kasvavan myös tulevana vuonna. Yritykset kaipaavat vahvempaa panostusta osaamisen kehittämiseen, tekoälyn hyödyntämiseen sekä yhteiskunnan tukitoimiin, kuten hallinnollisen taakan ja lainsäädännöllisten esteiden purkamiseen.
Tuottavuusbarometriin vastanneet yritykset ovat tietoisia tuottavuuden merkityksestä liiketoiminnan menestykselle. Tutkimus, kehitys ja innovaatio (TKI) -investointien lisääminen nähdään tärkeänä tuottavuuden ajurina ja vajaa kolmannes yrityksistä kokee investoineensa kilpailijoita enemmän tuottavuuden lisäämiseen. Investointeja tuottavuuden parantamiseen on lisätty erityisesti suurissa yrityksissä, ja 44 % kyselyyn vastanneista arvioi tuottavuuden parantuneen viimeisen vuoden aikana, erityisesti televiestintä- ja ohjelmistoalalla. Myös tulevaisuuden tuottavuusnäkymissä suurimmat odotukset kohdistuvat seuraavan vuoden aikana teknologia-aloille. Yleisellä tasolla tuottavuuden paranemisen arviot olivat positiivisempia suurimmilla yrityksillä ja heikoimpia rakennusalalla. Vastaajista vain 7 % koki tuottavuutensa huononevan seuraavan vuoden aikana.
Investointien lisäksi koulutuksen ja osaamisen kehittämistä pidetään avainasemassa. Yritykset toivovat lisää ammatillista ja täsmäkoulutusta sekä tekoälyosaamista. Yleisinä tuottavuutta lisääviä tekijöitä Suomessa ovat erityisesti yhteiskunnallinen turvallisuus, säätelyn vähentäminen ja julkisten hankintojen prosessin kehittäminen.
– Julkisen talouden kestävyys, väestön ikääntyminen ja osaajapula sekä teknologinen kehitys ja tekoäly muuttavat työn tekemistä perustavanlaatuisesti. Työn tuottavuuden kasvu ja osaamisen kehittäminen ovat avainasemassa yrityksien kilpailukyvyn vahvistamiselle sekä kansantalouden kasvulle ja hyvinvoinnille. Kun työ sujuu, ihminen voi hyvin. Kun työ kehittyy, Suomi menestyy, TTS:n toimitusjohtaja Teemu Hassinen kiteyttää ja jatkaa:
– On hienoa, että tuottavuusbarometrin mukaan tulevaisuuden odotukset ovat pääosin positiivisia. Yritysten panostukset tuottavuuteen ovat selvästi kasvaneet, mutta osaamisen ja tekoälyn hyödyntämisen kehittämiseen pitää löytää ratkaisuja tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi, Hassinen sanoo.
Tuottavuusbarometrissä korostuu yrityksien toiveet yhteiskunnan tuesta erityisesti koulutukseen ja sääntelyn keventämiseen.
– Tuottavuuden parantaminen yrityksissä on entistä tärkeämpää. Suomen hyvä menestys tuottavuuden parantamisessa 2000-luvun alussa perustui juuri siihen. Siksi nyt on ajankohtaista kannustaa ja tarjota välineitä yrityksille hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Yritykset eivät hyödynnä tekoälyn vapauttamia resursseja
Yli 50 hengen yrityksistä puolet on hyödyntänyt tekoälyn vapauttamia resursseja tuottavuuden parantamiseksi, mutta etenkin pienemmillä yrityksillä haasteena on resurssien tehokas uudelleenkohdentaminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen tekoälyn hyödyntämiseksi.
– Tekoälyn ja automaation hyödyntäminen näkyy etenkin suurissa yrityksissä. Olemme kuitenkin vasta alussa siinä, kuinka tekoälyllä saavutetaan aidosti tuottavuutta. Barometrin mukaan vain 36 % on kohdentanut tekoälyn vapauttamaa resurssia tuottavuutta parantavasti, ja vasta 13 % on panostanut henkilöstön osaamisen uudelleensuuntaamiseen. Tähän kannattaakin kiinnittää huomiota, jotta resurssit saadaan tuottavuuden näkökulmasta tehokkaaseen käyttöön, Hassinen sanoo.
Alakohtaisia eroja tuottavuuden kehittämisessä
Tuottavuusbarometrin mukaan yleisimmät vuoden sisällä käytetyt keinot yrityksien tuottavuuden parantamiseksi olivat osaamisen kehittäminen, työhyvinvointiin panostaminen, viestinnän kehittäminen ja työohjeiden laadinta. Tuottavuusbarometrissä on kuitenkin toimialakohtaisia eroja ja tuottavuuden kehittämiseen tehtävät panostukset ja niiden vaikutukset vaihtelevat merkittävästi eri toimialojen välillä. Esimerkiksi televiestintä-, ohjelmisto- ja tietopalvelualalla, samoin kuin tukku- ja vähittäiskaupassa, tuottavuuden arvioitiin olevan keskimäärin korkeampi johtuen mahdollisesti alan innovaatioherkkyydestä ja työn teknisyydestä. Näillä aloilla tuottavuuskehitys on vahvempaa kuin esimerkiksi rakennusalalla, jossa yrityksistä vain 38 % näkee tuottavuuden paranevan.
–Tulokset kertovat, että yritykset ovat tehneet konkreettisia toimia tuottavuuden parantamiseksi, mutta selkeää kehityspotentiaalia on edelleen. Koulutuksen ja osaamisen jatkuva kehittäminen ovat kriittisiä menestystekijöitä Suomelle. Barometrin tulokset vahvistavat tarvetta panostaa erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja uuden teknologian hyödyntämiseen kaikenkokoisissa yrityksissä, toteaa Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Tuottavuusbarometriä on rahoittanut TT-säätiö, joka edistää teollisuuden osaamista, kehittämistä ja kilpailukykyä sekä teollisuudelle suotuisaa innovatiivista toimintaympäristöä.
Lisätietoja
