Hyppää sisältöön

Työdroonit tuovat uusia mahdollisuuksia maa- ja metsätalouden töihin

Työdrooneilla voi jo nyt tehdä monia maa- ja metsätalouden töitä, kuten siementen ja lannoitteiden levitystä. Teknologia kehittyy nopeasti, prosessit tehostuvat ja käyttö todennäköisesti kasvaa ja monipuolistuu tulevaisuudessa. Kannattava käyttö edellyttää riittävästi tehtäviä, sujuvaa työketjua sekä osaamista.

Työdroonien mahdollisuuksia ja käytännön kokemuksia käsiteltiin 5. marraskuuta järjestetyillä Digimaatalous-webikahveilla. Tilaisuus käynnisti kolmen webinaarin sarjan, jossa tarkastellaan ajankohtaisia maatalouden teknologioita.  

Raskaiden työdroonien hyötykuorma voi olla kymmeniä kiloja, ja pellolla niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lannoitteiden ja siementen levittämisessä. Verrattuna traktorilla tehtävään työhön drooni ei tiivistä maata tai tallaa kasvustoa, ja sillä voidaan päästä töihin myös silloin, kun pelto ei märkyyden vuoksi kanna raskasta kalustoa.

TTS:n PeDro-hankkeessa on selvitetty työdroonien käyttöä peltotöissä. Merkittävä osa työajasta voi kulua säiliön täyttämiseen, akkujen vaihtamiseen ja lataamiseen sekä lentojen käynnistämiseen. Hankkeen kokeessa 3,65 hehtaarin syysviljalohko käsiteltiin kuudella lennolla. Vaikka teoreettinen kapasiteetti oli yli kymmenen hehtaaria tunnissa, käytännön työsaavutus jäi noin 3,5 hehtaariin tunnissa.

Droonin lentonopeus ei yksin ratkaise työn tehokkuutta. Käytännössä kokonaisuuteen vaikuttavat esimerkiksi säiliön täyttö, akkujen vaihto ja lataaminen sekä se, miten sujuvaksi koko työketju saadaan rakennettua”, tähdensi asiantuntija Eerikki Kaila, TTS.

Työdroonien kannattavuuteen vaikuttaa erityisesti se, kuinka paljon laitteelle kertyy vuosittaista käyttöä ja millaisissa töissä sitä hyödynnetään. Oma drooni on perusteltu, jos käyttöä on usein ja sille on selkeä tarve ja on aikaa opetella operointi ja datan käsittely. Hankintaa puoltaa, jos voi itse tarjota lentopalvelua lähialueella.

Ostopalvelu sopii satunnaiseen tarpeeseen. Urakointipalveluna teknologiaa voi hyödyntää ilman omaa laiteinvestointia, lupaprosessia ja operoinnin opettelua, suositti Aleksi Kärnä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutista.

Entinen jumbojet lentäjä, nykyinen drooniurakoitsija Antti-Heikki Kotkanen on tehnyt niin maatalouden kuin metsätalouden lennätyksiä. Pellolla työskentely on Kotkasen mukaan nopeampaa ja helpompaa kuin metsässä. Esimerkiksi metsän boorilannoitus on tehtävä korkeamman lentokorkeuden vuoksi manuaalisesti, kun peltolannoitus voidaan lentää automaatilla. Kotkanen uskoo droonitoiminnan kasvuun ja monipuolistumiseen.

Tulevaisuus näyttää droneyrittäjälle ja sitä myöden myös viljelijöille hyvältä, kun laitteet kehittyvät ja ala menee eteenpäin, totesi Kotkanen webinaarin päätteeksi.

Sarjan seuraavina aiheina ovat eksoskeletonit ja paikannushäiriöt.

Katso webinaarin tallenteet

Uudet teknologiat & maatalous -Youtubesta.

Yhteystiedot

Haku