Kysely kertoo: Miksi opiskelija valitsee metsäalan?
Jaa artikkeli:
TTS toteutti kyselyn metsäalan ammatillisen koulutuksen syksyllä 2025 aloittaneille. Tutkimuksessa selvitettiin, millaiset tekijät vaikuttavat metsäalan ammatillisen koulutuksen valintaan, ja miten hyvin koulutuksen markkinointiviestintä tavoittaa naiset, kaupunki- tai maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Lisäksi selvitettiin, miten markkinointiviestintää tulisi edelleen kehittää.
Selvisi, että naisten ja maahanmuuttajataustaisten osuudet ovat edelleen pieniä. Syksyllä metsäalan ammatillisen koulutuksen aloittaneista naisten osuus oli 5 prosenttia ja äidinkielenään muuta kuin suomea, saamea tai ruotsia puhuneiden osuus 2 prosenttia. Näissä osuuksissa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia 2010- ja 2020-luvuilla.
Yli puolet vastaajista oli maaseututaustaisia ja vain viisi prosenttia tuli suurista, yli 100 000 asukkaan kaupungeista. Vastaajilla oli monin tavoin yhteyksiä metsäalaan jo ennen koulutuksen aloitusta: seitsemällä kymmenestä oli metsäalan työkokemusta ennen koulutuksen aloittamista, perheellä metsänomistusta tai lähipiirissä joku metsäalan koulutuksen suorittanut ja metsäalalla työssä oleva henkilö. Myös harrastuksista monet, kuten metsätöiden tekeminen (42 % vastaajista), metsästys (32 %) ja luonnossa liikkuminen (29 %), liittyivät metsään.
Tietoa metsäalan koulutuksesta vastaajat kokivat saaneensa eniten omalta lähipiiriltään: sukulaisilta (26 %), vanhemmilta (21 %) ja kavereilta (17 %). Metsäalasta, sen ammateista ja koulutuksesta kertovat videot olivat myös tärkeä tietolähde (20 %). 18 % vastaajista kertoi saaneensa paljon tietoa metsäalan oppilaitosten tutustumistilaisuuksista, ja sosiaalisesta mediasta 17 % vastaajista. Peruskoulun tai lukion opinto-ohjaajat eivät olleet kovin merkittävä tietolähde: 14% kertoi saaneensa heiltä paljon tietoa metsäalan koulutuksesta.
Kiinnostus metsäalaan ja alan tarjoamiin ammatteihin olivat merkittävimmät alanvalintaperusteet. 80 % opiskelijoista oli hakeutunut metsäalan opintoihin metsäalan kiinnostavuuden perusteella. Lähes yhtä moni koki metsäalan tarjoavan ammatin, jossa haluaa työskennellä. Itsenäinen ja käytännönläheinen työ oli kolmas tärkeä kriteeri. Halu oppia hoitamaan metsiä ja kiinnostus luontoon olivat seuraavaksi tärkeimmät alanvalintaan vaikuttaneet tekijät. Metsäalan tarjoamat monipuoliset ja laajat työskentelymahdollisuudet sekä mahdollisuus edetä uralla nousivat kymmenen tärkeimmän alanvalintaperusteen joukkoon.
Naiset toivat esiin miehiä useammin luontoon liittyvän kiinnostuksen, alan arvostuksen, oppilaitoksen hyvän maineen ja halun vaihtaa alaa metsäalan koulutuksen valintaperusteena. Miehet puolestaan kokivat omaavansa alalle sopivia taitoja, ja halun laajentaa tätä osaamista useammin kuin naiset.
Metsäalan ammatillisen koulutusvalinnan taustalla olevien tekijöiden tutkimus jatkuu marraskuuhun 2026, jolloin julkistetaan hankkeen tulokset ja kehittämissuositukset metsäalan ammatillisen koulutuksen markkinointiviestinnän edistämiseksi. Erityisiä toimenpiteitä tarvitaan naisten määrän lisäämiseksi metsäalan työntekijätehtävissä sekä kaupunkilais- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tiedon lisäämisessä metsäalasta ja sen tarjoamista työmahdollisuuksista.
Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lisätietoja www.mmsaatio.fi.
Kaavio:
Metsäalan koulutusvalintaan vaikuttaneet tekijät (vaikutti paljon, %)
Kyselyyn vastasi 397 henkilöä ja vastausprosentti oli 67,9.
Koko artikkeli luettavissa
Artikkeli kokonaisuudessaan TEHO 2/2026 sivulla 16 https://www.doria.fi/handle/10024/195179
Teksti ja lisätiedot
