Työtehoseura ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko-kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Kilpailussa haetaan ja jaetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään.
– Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja, yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta, taustoittaa Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala kilpailun tavoitteita.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka. Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen.
Raadissa asiantuntijoita eri toimialoilta
Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteiselle tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
Kotoudu Töihin varastoalalle
Tutkinto:
Koulutusala:
Varastoala, palvelulogistiikka
Opetusmuoto:
Lähikoulutus
Paikkakunta:
Vantaa
Kotoudu Töihin Varastoalalle on maahanmuuttajille suunnattu koulutus
Tässä koulutuksessa opetus toteutetaan suomen kielen lisäksi arabian, englannin, saksan, somalian, kurdin sekä ruotsin ja/tai suomen kielellä tuettuna. Koulutuksen tavoitteena on oppia varastotyön perustaitoja, kuten tavaran vastaanottoa, tavaran keräilyä, tavaran lähettämistä ja trukilla ajoa (vastapaino- ja työntömastotrukki ja keräilyvaunu).
Koulutukseen sisältyy 2 kuukauden työssäoppimisjakso alan yrityksessä, jonka tavoitteena on työllistyminen varastoalan tehtäviin.
Kotoudu töihin varastoalalle -koulutus on sinulle, jos
olet maahanmuuttaja
haluat tehdä varastotyötä ja olet valmis tekemään vuorotyötä
osaat puhua esimerkiksi englantia, arabiaa, kurdia, turkkia, somaliaa, saksaa tai ruotsia
osaat vähän suomen kieltä (vähintään A1.1)
sinulla on halu oppia varastotyötä ja motivaatiota hakea työpaikkaa varastoalalta
Tarjoamme sinulle
hyvän koulutuksen varastoalan tehtäviin
suomen kielen lisäksi englannin, arabian, somalian, kurdin, saksan ja ruotsin kielistä neuvontaa ja opetusta varastotyöhön liittyvissä sanastoissa
työssäoppimispaikkoja eri yrityksissä
mahdollisuuden työllistyä varastoalan tehtäviin
Kotoudu töihin varastoalalle -koulutuksessa opit mm.:
trukilla ajo ja trukkikortti (vastapaino- ja työntömastotrukki, keräilyvaunu)
tavaran vastaanotto, keräily ja lähetys
turvallinen työnteko varastossa ja työturvallisuus
varastotyöhön liittyviä suomen kielen sanoja ”varastoslangia”
Alla olevasta luettelosta löydät koulutuksen ilmoittautumislinkin. Jos Kotoudu Töihin -koulutusta ei juuri nyt ole listalla, tiedustele seuraavaa mahdollista aloitusta tai tutustu muihin avoimiin koulutuksiin.
Saat koulutuksessa perustiedot ja -taidot omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja itsenäisenä yrittäjänä toimimisesta. Koulutuksessa vahvistetaan opiskelijan ammatillista osaamista pihaan, puutarhaan ja kiinteistöjen pienimuotoiseen kunnostukseen ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä sekä rakennetaan omaa liikeideaa ohjatusti.
Koulutuksen aikana suoritetaan alaan liittyvät korttikoulutukset mm.
kasvinsuojelututkinto
työturvallisuuskortti
ensiapukortti
BE-ajokortti (ns. pikku-e). BE-kortti mahdollistaa työkoneiden ja pihajätteiden kuljetukset mm. perävaunulla.
TalkkariYrittäjä -koulutuksen toteutus
Koulutus toteutetaan 45 päivän lähi- ja verkko-opintoina ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjaksona. Lähi- ja verkko-opetuspäivät rytmitetään koko koulutuksen keston ajalle, joten lähiopetus ei tapahdu yhdenjaksoisesti. Tarkemmat lähiopetuspäivien ajankohdat varmistuvat ennen koulutuksen alkua.
Koulutuksen sisältö on:
Piha- ja puutarhatyöt (20 pv) mm.:
pihan kevät- ja syyshuolto, nurmikon kunnossapito, kasvien istutus ja hoito
pensaiden hoito ja leikkaus, hyötypuutarhan hoito ja sadonkorjuu
helppojen pihapuiden kaato
työkoneiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
Ylläpito- ja kunnostustyöt (10 pv) mm.:
ulkorakennusten pesu, maalaus ja kunnostus,
terassin pesu ja öljyäminen, piha-aitojen pesu, maalaus ja kunnostus
peli- ja leikkialueiden huolto ja kunnostus
työkoneiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
Yrittäjyys ja luvat (15 pv) mm.:
alaan liittyvä lainsäädäntö, BE-kortti (ns. pikku e), kasvinsuojelututkinto
palveluiden tuotteistaminen, hinnoittelu ja laskelmat
asiakkaat, myynti ja markkinointi, verkostot
talous, vakuutukset, hallinto
Yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakso (30 pv)
liiketoimintasuunnitelma
yrityksen käynnistämistoimenpiteet
Koulutukseen sisältyvän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson aikana opiskelija laatii ohjatusti:
liiketoimintasuunnitelman
talouslaskelmat
myynti- ja markkinointisuunnitelmat
tarvittavat investointilaskelmat
yrityksen perustamisdokumentit
Koulutukseen sisältyy henkilökohtaista ohjausta. Tavoitteena on saada yritystoiminta joustavasti käyntiin ammattilaisten osaavassa ohjauksessa.
Mikäli tunnet paloa piha- ja puutarha-alan tehtäviä ja kiinteistöjen ylläpitoa kohtaan ja yrittäjyys on haaveissa, nyt on mahdollisuus laittaa suunnitelmiin vauhtia!
Olet etsimämme tuleva TalkkariYrittäjä, jos
olet työtön tai työttömyysuhan alainen, ja olet kiinnostunut omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja siihen liittyvän yritystoiminnan käynnistämisestä.
Koulutukseen valittavalta edellytetään:
vahvaa kiinnostusta piha-, puutarha- ja kiinteistöjen ylläpito- ja kunnostustöihin
riittävää taustaa ja työkokemusta esimerkiksi puutarha-alalta, kiinteistönhoidosta, rakennusalalta, maataloudesta, kodinhoidosta tai näihin rinnasteisilta aloilta
kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan
sitoutumista yrittäjäkoulutuksen suorittamiseen
sujuvaa suomen kielen taitoa (taitotaso vähintään B 2.1)
B-ajokorttia
riittäävää fyysistä kuntoa alan työtehtävien luonteen vuoksi
asiakirjojen laatimiskykyä (mm. liiketoimintasuunnitelma, talouslaskelmat)
sähköisten ympäristöjen käyttötaitoa (Teams)
Valintahaastattelussa kartoitetaan edellämainittujen kriteerien lisäksi realistisia mahdollisuuksia aloittaa oma yritystoiminta koulutuksen päätyttyä sekä mahdollisuutta tehdä liikkuvaa työtä. Omakohtainen kokemus vastaavista tehtävistä edesauttaa työssä ja yritystoiminnassa menestymistä.
Koulutus toteutetaan ajalla 28.8. – 11.12.2024. Koulutuksen kokonaiskesto on 75 pv, joka sisältää 45 päivän teoria- ja lähiopetusjakson ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson suunnitteilla olevassa yrityksessä. Koulutukseen valitaan 10 henkilöä.
Koulutuspaikkana toimii TTS Työtehoseuran toimipisteet osoitteessa:
Jo sadan vuoden ajan Työtehoseura on kehittänyt suomalaista työelämää ja kouluttanut satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia. Juhlatapahtumassa nostettiin malja arvokkaalle historialle ja kiinnostavalle tulevaisuudelle yhdessä kumppaneiden kanssa.
– Työtehoseura on tehnyt 100 vuotta työtä, jolla on merkitystä. Sen työ on vanhaa, mutta samalla äärimmäisen modernia. Koko historiansa ajan on keskitytty talouskehityksen ja kasvun kannalta kaikkein olennaisimpaan ydinkysymykseen – tuottavuuteen ja uusien osaajien saamiseen, luonnehti Työtehoseuran valtuuskunnan puheenjohtaja
Matti Vanhanen
Tänä päivänä Työtehoseura kouluttaa ammattilaisia työelämään 14 koulutusalalla sekä toimii työn tutkijana ja kehittäjänä useilla ammattialoilla. Kuluneen 100 vuoden aikana on koulutettu yli 500 000 henkilöä ja toteutettu yli 10 000 tutkimus- ja kehittämishanketta.
– Työtehoseuran kantavana periaatteena on kehittää työtä aloilla, joiden varassa koko tämä yhä monimutkaistuva yhteiskunta pyörii. Se on nähnyt tuottavuus- ja osaamistarpeet suorittavassa työssä. Kuljetusalat, rakentaminen, työkoneet, metsäkoneet ja kotitalousalat eivät paistattele talouslehtien bisnesuutisissa, mutta kaikki kuitenkin perustuu sen varaan, että meillä on alansa osaavia yrityksiä ja työntekijöitä juuri näillä aloilla. Unohtamatta juuria pelloilla, metsissä ja kodeissa, kertasi Matti Vanhanen, antaen erityisen huomion Työtehoseuran maahanmuuttajien koulutuksille, joita on toteutettu jo 1970-luvulta alkaen.
Juhlavuoden kunniaksi Työtehoseura luovuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta arkistomateriaalia ja yhdistyksen vanhimpia dokumentteja Kansallisarkistoon. Arkistoinnin lisäksi on käynnissä vanhojen valokuvien ja tutkimusjulkaisujen digitointi sähköiseen muotoon. Historiaa arvostaen on hyvä ponnistaa tuleville vuosikymmenille.
– Työtehoseuralla on tulevaisuudessakin vahva roolinsa kehityksen keskiössä, muuttuvan yhteiskunnan ja työn muutosten mukana. Perustana on vahva yhteistyö työelämän ja kumppaneiden kanssa. Työtehoseura on mukana rakentamassa Suomesta hyvän työn kärkimaata nyt ja tulevaisuudessa, toteaa Työtehoseuran toimitusjohtaja
Metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työuran etenemistä ja metsäalan pitovoimaa selvitettiin kyselytutkimuksella
TTS Työtehoseura ja Metsäkoulutus ry toteuttivat yhteistyössä kyselytutkimuksen vuosina 2011–2018 metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittaneille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pidempään työelämässä olleiden henkilöiden työuran etenemistä, metsäalan työtehtävissä pysymistä edistäviä sekä alan ulkopuolelle ohjaavia tekijöitä. Kyselytutkimus toteutettiin syyskuussa 2023 ja siihen vastasi 683 metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittanutta henkilöä (18,5 % kohderyhmästä).
Alle puolet työskenteli metsäalalla palkkatyössä tai yrittäjänä syksyllä 2023
Metsäalan perustutkinnon suorittaneet olivat työllistyneet hyvin: valmistuessa työssä oli 92 % ja kyselyhetkellä 88 % kyselyyn vastanneista. Metsäalalle työllistyneiden osuus oli kuitenkin pienempi ja laski työuran edetessä.
Kaikista kyselyyn vastanneista työskenteli valmistuttuaan 63 % palkkatyössä tai yrittäjänä metsäalalla, 30 % muun alan palkkatyössä tai yrittäjänä, 2 % oli työttömänä, 2 % jatkoi opiskelua ja neljällä prosentilla oli jokin muu tilanne (vanhempainvapaa, työssäolon ja opiskelun yhdistäminen, eläkkeellä olo).
Metsäalalla työskentelevien osuus laski ja metsäalan ulkopuolella työskentelevien osuus kasvoi työuran edetessä. Kyselyhetkellä metsäalalla palkkatyössä tai yrittäjänä oli 47 %, muun alan palkkatyössä tai yrittäjänä 41 %, työttömänä oli 4 %, opiskelua jatkoi 5 % ja jokin muu tilanne oli kolmella prosentilla.
Muilla aloilla työskentelevät nostivat keskeisimmiksi syiksi metsäalan ulkopuolella työskentelemiseen mm. paremman palkkauksen, työsuhteen jatkuvuuden ja ympärivuotisen tasaisen työllisyyden, päivittäiset sopivammat työmatkat ja muun alan työn paremman sopivuuden itselleen. Myös työuralla etenemisen mahdollisuudet koettiin paremmiksi metsäalan ulkopuolella.
Lisää tutkimuksen tuloksista kesäkuussa 2024 julkaistavassa tulosraportissa, joka löytyy TTS Työtehoseuran ja Metsäkoulutus ry:n nettisivuilta.
Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi
Kuvio 1. Metsäalan ammatillisen tutkinnon 2011-2018 suorittaneiden työllisyystilanne valmistuessa ja kyselyhetkellä (n=683, %)
Työtehoseura ry ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko -kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.
Osallistu ja jaa hyvä käytäntö!
Mitkä pienet suuret arjen oivallukset ovat tuoneet työpaikoille ja yrityksiin parempaa työn tuottavuutta?
Kilpailussa haetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja – yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta.
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka ja siihen voi osallistua 17.4. alkaen sähköisellä Työtehoteko-lomakkeella.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen. Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteisellä tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
Työtehoseura ry on satavuotisen historiansa aikana vaikuttanut metsätyön muutosten käännekohdissa. Metsätyö on vuosikymmenissä muuttunut erikoisosaajien ammatiksi, jossa käsin tekeminen on vaihtunut huipputeknologiaan ja hevostyö harvestereihin.
Aimo harppaukset metsätyön työtehoon ovat tuoneet työvälineet, teknologia ja osaaminen. Kun Työtehoseuran metsäosasto vakiinnutti toimintansa vuonna 1942, Suomi kärsi sodanaikaisesta armottomasta työvoimapulasta.
– Metsäosasto ratkaisi elämän ja kuoleman kysymyksiä, sekä ihmisten arjen että kansakunnan kannalta. Parhaat metsätyömiehet olivat Vienan ja Aunuksen korvessa tai pakersivat korsuja Kannaksella. Ukkojen, poikasten ja akkojen piti savotoida tehokkaammin kuin ennen. Metsäteollisuus oli, jos mahdollista, vielä tärkeämpää kuin rauhanaikana. Suomi maksoi viljantuontinsa ja aseostoksensa Suur-Saksalle paljolti puutavaralla, taustoittaa ajankuvaa historioitsija
Teemu Keskisarja
Ensiaskel sodanjälkeiseen parempaan tuottavuuteen olivat kunnon työkalut. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat, joita Työtehoseura kehitti mm. Billnäs Oy:n kanssa.
Moottorisahasta tuottavuusloikka
Työtehoseuran metsäosasto kurssitti niin aputyönjohtajia kuin tavallisia työmiehiä. ”Mottimestarit” kiersivät tukkikämpillä opettamassa sahojen ja kirveiden kunnostusta. Aiheeksi vaihtui 1950-luvulla moottorisaha.
– Uusi teknologia vei työpaikan kymmeniltätuhansilta metsäläisiltä. Mutta jäljelle jääneet olivat tehokkaampia ja myös tienasivat paremmin. Ilman moottorisahan tuottavuusloikkaa ei voi kuvitella hyvinvointivaltiota. Moottorisaha oli ostajalleen, siis yksittäiselle metsurillekin, kelpo investointi, jatkaa
Teemu Keskisarja
Ennen kuin 1950-luvulla traktorit vähitellen möyrivät metsiin, jylläsi metsämaastossa ehta hevosvoima. Umpihangen aukaisu oli raskasta ja peräkkäisillä tukinajureilla oli kullakin oma jalasleveytensä. Yksi vaikuttavimmista oivalluksista oli hevosreen jalasten standardointi.
– Vanha kansa oli viisasta – muttei erehtymätöntä. ”Kukin taaplaa tyylillään” -ajattelussa reet ja jalakset olivat erilaisia kullakin ajokalupajalla ja maasepällä. Leveyden standardisointi oli todella hyvä idea. Vaikutusta sopii kokeilla tänään vaikkapa siten, että yhdellä hiihtäjällä on allaan latu ja toisella sohjoista ja sattumanvaraista uraa, vertaa
Teemu Keskisarja
Hatunnosto metsäalan ammattilaisille Maailman metsäpäivänä
Työtehoseuran henkeen on aina kuulunut reagoida nopeasti yhteiskunnan muutoksiin. Oli kyseessä sodanjälkeinen metsätyö, Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi 1970-luvulla tai nykyhetken suunta kestävästä metsänkäytöstä, on Työtehoseura vastannut tarpeisiin tutkimuksella, koulutuksella ja kehittämisellä. Siinä missä ennen kurssitettiin miehiä savottakämpillä, koulutetaan nykyisin metsäkoneenkuljettajia ja metsäalan esihenkilöitä sekä johtajia vaativiin tehtäviinsä.
Työpaikkana metsä on monelle mitä mieluisin. Työtehoseuran 100-vuotisjuhlavuotena ja Maailman metsäpäivänä 21.3., nostamme hattua menneen ajan metsureille ja tämän päivän ammattilaisille.
Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Kuvat: Työtehoseuran arkisto
Kuva Kirveenvarsi:
Entisajan opastuksena oli, että ”Jokainen tekomies valmistaa itse kirvesvartensa, jolloin hän saa siitä sopivan pitkän, muodoiltaan ja mitoiltaan sopivan ja käteen käyvän.”
Kuva Moottorisaha:
Moottorisahan yleistyminen 1950-luvulta alkaen toi tuottavuusloikan metsätyöhön.
Metsä on monelle mieluisa työympäristö. Metsäkoneenkuljettajan ammatti vaatii erikoisosaamista.
Kuljetusalan oppisopimus
Kuljetusalan oppisopimuskoulutus
Oppisopimuksen avulla yritys voi hankkia uusia työntekijöitä ja kouluttaa heidät juuri omiin tarpeisiin. Oppisopimuksen avulla kuljetusalasta kiinnostunut voi opiskella itselleen ammattitutkinnon työn ohella. Oppisopimus hyödyttää siis työnantajaa ja työn tekijää.
Yrittäjä – oletko rekrytoimassa uusia kuljettajia? Oppisopimus on kustannustehokas, yrityksen tarpeisiin kohdistettu ja joustava tapa hankkia yritykseen kuljettajia – tehdä hyvistä tyypeistä ammattilaisia.
Kenelle ja millaisiin tilanteisiin oppisopimuskoulutus soveltuu?
Oppisopimuksella voi suorittaa kaikkia ammatillisia kuljetusalan opintoja. Tyypillisiä tilanteita, joissa päädytään oppisopimukseen ovat sellaiset, joissa työtehtävät muuttuvat ja tarvitaan lisää osaamista, tai jos opinnot ovat jääneet kesken ja ne halutaan viedä loppuun. Oppisopimus on myös tapa rekrytoida uusia työntekijöitä. Kortin korotukset esimerkiksi B:stä C-korttiin ja edelleen E-korttiin onnistuu nopeasti ja joustavasti. Oppisopimus on myös ratkaisu kun tarvitaan lisää osaamista työntekijälle, jonka toimenkuva muuttuu esimerkiksi kuljettajasta ajojärjestelijäksi.
Oppisopimus tapahtuu työsuhteessa. Suurin osa opetuksesta tapahtuu työpaikalla, jossa osaamista kartutetaan nimetyn työpaikkaohjaajan opastuksella. Oppisopimukseen kuuluu myös välillä koulupäiviä. Niiden määrä riippuu henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta, joka laaditaan oppisopimuksen alussa.
Oppisopimuksen voi sopia työntekijän kanssa, jolla on joko toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tai määräaikainen työsopimus. Vähimmäistyöaika on 25 tuntia viikossa. Myös yrittäjänä toimivalle voidaan solmia oppisopimus.
Mitä oppisopimus maksaa?
Koska oppisopimus on työsuhde, työnantaja maksaa opiskelijalle oppisopimuskoulutuksen ajalta työehtosopimuksen mukaisen palkan. Muita kustannuksia on erilaiset viranomaismaksut. Oppisopimukseen liittyy tietopuolisen opiskelun päiviä oppilaitoksen järjestämänä. Mikäli työnantaja ei maksa palkkaa näiltä päiviltä, opiskelijalla on mahdollisuus hakea opintososiaalisia korvauksia.
Jos rekrytoitava henkilö on työtön työnhakija, työnantaja voi hakea palkkatukea oppisopimuksen ajalle.
Parempaa hallintaa maatalouden sukupolvenvaihdosneuvontaa kehittämällä
Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hanke pureutuu maatilojen sukupolvenvaihdosprosessien (SPV) neuvonnan kehittämiseen. Maatalousyrityksen SPV-prosessi on keskimäärin viidestä kymmeneen vuoteen kestävä liiketoiminnan kannalta kriittinen vaihe, jossa yrittäjä luovuttaa yrityksen jatkavalle sukupolvelle. SPV-prosessin hallinta vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen, kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja jatkuvuuteen.
SPV-prosessin hallinnan tunnettuja riskejä ovat esimerkiksi yrityksen jatkajan löytyminen, perintö- ja lahjaverotus sekä arvon määritys. Yrittäjän oma tietämys, pelot ja epävarmuus tulevasta sekä SPV-prosessin osapuolten kohtaamattomuus tuottavat prosessiin omat haasteensa. Osapuolten ristiriitaiset näkemykset, erimielisyydet ja riskien hallinnan kannalta oleellisten asioiden sivuuttaminen voivat halvaannuttaa yritystoiminnan pitkäksi aikaa.
Hankkeen aikataulu:
2020 – 31.12.2021
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura, ProAgrian Keskusten liitto, SFF
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
Hanke
selvittää yhdessä SPV-prosessin tuntevien maatalousyrittäjien, SPV-neuvojien ja -asiantuntijoiden kanssa maatalousyritysten keskeiset SPV-prosessissa ilmenevät, osapuolten toimintaedellytyksiä heikentävät epäselvyydet, ristiriidat, erimielisyydet ja konfliktit, jotka tuottavat keskeisiä liiketoiminnallisia riskejä.
yhdessä Suomen Sovittelufoorumin (tai sovittelun) asiantuntijoiden kanssa etsii ja soveltaa sovinnollisia menettelytapoja eli restoratiivisia käytänteitä hankalaksi koettujen asioiden ja tilanteiden käsittelyyn tavoitteena parantaa prosessin hallintaa ja lopputulosta
Hankkeen tuloksena luodaan maatalousneuvonnan SPV-asiantuntijoille täydennyskoulutus, joka lisää heidän valmiuksiaan käsitellä neuvonnassa maatalousyrityksen johtajuuteen, yrityksen ja perheen muuttuviin suhteisiin ja rooleihin liittyviä asioita sekä käyttää niiden käsittelyssä korjaavia restoratiivisia menettelytapoja.
Tapahtumat
Työpaja syksyllä 2021:
Hanke järjesti syksyllä 2021 työpajan SPV-neuvonnan asiantuntijoille. Työpajassa käytiin läpi hankkeen tuloksia sekä keskusteltiin restoratiivisuuden käsitteestä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää SPV-neuvonnassa.
Hanke järjesti syksyllä 2020 neljä työpajaa Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työpajoissa tarkasteltiin maatalousyritysten sukupolvenvaihdosprosessia ja jäljitettiin siihen liittyviä ristiriitatilanteita.
Työpajoissa kerätyn tiedon perusteella laadittiin kysely, joka lähetettiin SPV-prosessin läpikäyneille maatalousyrittäjille sekä SPV:n asiantuntijoille. Kyselyn tavoitteena on laajentaa ja syventää ymmärrystä SPV-prosessia hankaloittavista tilanteista, jotta niihin päästään etsimään toimivia ratkaisuja. Linkki kyselyyn ja esitteeseen
Kysely toteutettiin joulukuussa 2020. Siihen vastasi 37 maatalousyrittäjää ja 24 ProAgrian kokenutta neuvonnan asiantuntijaa. Kyselyn tulokset
ProAgrian neuvonnan ja hankkeen asiantuntijat kokoontuivat maaliskuun 2021 lopulla yhteiseen työpajaan pohtimaan tarkemmin täydennyskoulutuksen tarpeita, kohderyhmiä ja rakennetta (linkki ohjelmaan) ja tarkastelemaan hankkeessa tehdyn selvityksen tuloksia ProAgrian SPV-neuvonnan asiantuntijoiden ja hanketoimijoiden kesken. Tulokset valottavat tutkimuksen katvealueella jääneitä inhimillisiä ristiriitoja. Karkeasti luokiteltuna inhimilliset ristiriidat liittyvät oletusten ja luulojen varassa toimimiseen, asioiden arvottamiseen liittyviin erimielisyyksiin ja osattomuuden kokemuksiin neuvontaprosessissa.
Työpajassa pohdimme restoratiivisen lähestymistavan käyttökelpoisuutta SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyssä. Hanke esitteli neuvonnan asiantuntijoille alustavan suunnitelman täydennyskoulutuksen elementeistä, jotka liittyvät SPV-neuvontaprosessiin liittyvien inhimillisten ristiriitojen tunnistamiseen, osallisuutta rakentaviin ratkaisuihin ja sovinnollisiin menettelyihin.
Työpaja 15.11.2021: Hankkeen viimeisin työpaja toteutettiin virtuaalisesti.Kiitos kaikille osallistuneille!
Työpajan tuloksena todettiin, että inhimillisten ristiriitojen käsittely ja inhimillisten riskien hallinta osana SPV-prosessin kokonaishallintaa on tärkeää. SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat kiinnostuneita tietämään lisää inhimillisten ristiriitojen puheeksi ottamisesta ja käsittelystä. Suunniteltava täydennyskoulutus tulee mitoittaa siten, että siihen on käytännön työelämässä edellytykset myös osallistua.
Koska SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat pitkälle erikoistuneita talousasiantuntijoita, tukea SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyyn kaivataan. Erityisesti pohditaan sitä, miten yrittäjien auttaminen inhimillisissä ristiriidoissa tapahtuisi ammatillisena asiantuntijayhteistyönä.
”Puhumattomuus pilaa maatilan sukupolvenvaihdoksen” uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Maija Ala-Siurua kävi haastattelemassa hankkeen projektipäällikköä Minna Mattila-Aaltoa ja TTS Työtehoseuran yksikön johtaja Henna Hurttalaa, joka on maatilan emäntä ja jolle sukupolvenvaihdos on myös henkilökohtainen asia. Haastattelusta syntyi kaksi sukupolvenvaihdoksia koskevaa artikkelia Maaseudun Tulevaisuuteen. Ensimmäinen niistä julkaistiin 7. kesäkuuta 2021.
”Sanoittamattomista asioista voi lopulta tulla kompastuskivi, joka ravisuttaa maatilan kannattavuuden perusteita ja perheen hyvinvointia”, kiteyttää toimittaja Ala-Siurua. Kun puhutaan rahasta, on hyvä pohtia myös sitä, minkälainen ”hintalappu” annetaan ihmissuhteille. Mitä hiertävät tai kariutuneet ihmissuhteet maksavat inhimillisesti ja taloudellisesti? Mitä kustannuksia ne aiheuttavat yritykselle, perheelle ja yhteiskunnalle?
Hallittu SPV-hanke osallistui SPV- ja omistajavaihdoksia käsitteleviin paneelikeskusteluihin Sukupolven- ja omistajanvaihdokset herättävät keskustelua. Hankkeemme projektipäällikkö Minna Mattila-Aalto sai kutsun mukaan keskusteluun ja osallistui syksyn 2021 aikana kahteen sukupolven- ja omistajanvaihdoksia käsittelevään paneeliin. Toinen keskustelu käytiin syyskuussa Maaseutuparlamentin päälavalla Kurikassa ja toinen lokakuussa KoneAgria-messujen päälavalla Tampereen messukeskuksessa. Seuraavista linkeistä pääset seuraamaan näitä keskusteluja.
Uusista maaseutuyrittäjistä on pulaa. Maatalousyritysten omistajanvaihdoksista Suomessa noin 90 % on sukupolvenvaihdoksia, jossa yritys siirtyy perheen ja suvun sisällä. Sukupolvenvaihdos (SPV) on sekä liiketoiminnan, sujuvien sosiaalisten suhteiden että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen elämäntapahtuma, jonka onnistumisella on kauaskantoiset seuraukset muun muassa työllisyyteen, suomalaiseen ruoantuotantoon ja ruokahuoltoon. Sen arvoa ei pidä vähätellä.
Mukaan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on syytä ottaa ihmiset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa. Esimerkiksi jatkajan sisarukset tai yrittäjien puolisot saattavat jäädä prosessin ulkopuolelle, vaikka liittyvät kiinteästi perheeseen ja vaikuttavat usein oleellisesti yritystoimintaan.
Emme ole ajatustenlukijoita. Puhuminen ja kuunteleminen ovat avaimia muiden ihmisten ymmärtämiseen ja epäselvyyksistä johtuvien karrikojen kiertämiseen.
Rahasta, kiinteistöistä, koneista ja laitteista puhuminen voi olla helpompaa kuin puhua ihmissuhteista ja siitä, miltä asiat tuntuvat. Ihmissuhteet ja tunteet vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka kestäviä ja onnistuneita ratkaisuja ja päätöksiä pystymme tekemään – yhdessä!
Ihmiselle on luontaista vältellä hankalia puheenaiheita. Saatamme toivoa, että ristiriitoja ei ole, kun niistä ei puhuta. Voimme myös pelätä, että puhuminen pahentaa tilannetta tai ajatella, että asiat kuuluu hoitaa sinnikkäästi hammasta purren ja perheen kesken. Asiantuntija-apua on kuitenkin saatavilla, sitä kannattaa hakea ja ottaa vastaan, jo SPV-prosessia käynnisteltäessä.
Edellä kuvatut asiat ovat tekoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan SPVeen liittyviä inhimillisiä riskejä, jotka vaarantavat SPVn onnistumisen. Inhimillisten riskien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta voimme torjua niitä entistä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi
Tunnistamme kyllä SPVta uhkaavat henkilöriskit, kuten sairastumisen, avioeron, kuoleman ja tapaturman ja olemme valmiit varautumaan niihin juridisilla sopimuksilla ja vakuutuksilla. Se on jopa suhteellisen helppoa. Jatkossa pitäisi ottaa yhtä vakavissaan ja helpottaa myös inhimilliseen kanssakäymiseen ja päätöksentekoon liittyvien riskien systemaattista tunnistamista ja torjuntaa. Siihen tarvitsemme niin yrittäjien kuin monialaisen asiantuntijaverkoston panosta.
Hankkeen toteutti tammikuussa 2023 kyselyn sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, sitä paraikaa toteuttaville ja sen vasta toteuttaneille maatalousyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tieto siitä, mitkä inhimilliset riskit yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä kokevat suurimpina uhkina SPVn onnistumiselle.
Tulosten mukaan tärkein SPVta ohjaava tekijä on perhesuhteiden säilyminen. Suurimmaksi riskiksi yrittäjät kokevat jaksamisen. Toiseksi suurimmaksi riskiksi arvioitiin yrittäjäperheiden juridisen osaamisen puutteet. Suuriksi riskeiksi arvioitiin myös perheen kyky SPV-prosessin läpivientiin, kaikkien osallisten mukaan ottaminen ja pääseminen sekä kyky keskustella niin, että kaikkien osallisten näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista voit lukea artikkelistamme ”Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia” (Teho 2/2023).
Maaseudun Tulevaisuus nosti pääkirjoituksessaan inhimilliset riskit maatalousyritysten kannattavuuskysymysten rinnalle
Kuljetusala tarjoaa henkilöliikenteen parissa useita erilaisia työpaikkoja. Turun seudulla henkilöliikenteen pariin tarvitaan lähitulevaisuudessa sata uuttaa kuljettajaa!
Bussin kuljettajana pidät huolta koko yhteiskunnan toiminnasta. Linja-autoliikenteellä on merkittävä rooli maamme julkisen liikenteen hoitamisessa. Linja-autoissa kulkevien julkisen liikenteen matkustajien osuus on 60 %. Jos pääkaupunkiseudun vaikutus jätetään huomioimatta, lähes 90 prosenttia joukkoliikenteen matkoista kuljetaan busseilla. – Linja-autonkuljettajana olet yksi merkittävimmistä linkeistä yhteiskunnan toimivuudessa.
B-kortilla uuteen ammattiin linja-autonkuljettajaksi
Turun seutuliikenteessä linja-autonkuljettajan työ on itsenäistä ja monipuolista asiakaspalvelutyötä. Jos pidät ajamisesta ja viihdyt asiakaspavelutyössä, tämä työ voisi olla sinulle oikea. Opiskelun voi aloittaa vaikka sinulla olisi vain B-kortti. Nopeat ja joustavat opiskelupolut mahdollistavat myös nopean siirtymisen vakituiseen työsuhteeseen.
Linja-autonkuljettajan erilaiset työmahdollisuudet
Linja-autonkuljettajana voit toimia erityyppisissä työtehtävissä joita ovat aikataulun mukainen säännöllinen reittiliikenne, tilausliikenne, palveluliikenne ja kuljetusalan työnjohto.
4 syytä ryhtyä linja-auton-kuljettajaksi:
Kilpailukykyinen palkka
Itsenäinen asiakaspalvelutyö
Vakituinen työsuhde
Nopea koulutus ammattiin
Olet etsimämme henkilö, jos
olet vähintään 23 v
sinulla on B- tai BC-ajokortti
pidät vaihtelevasta työstä, ja viihdyt asiakaspalvelutehtävissä
Koulutuksen tavoitteena on tarjota laaja valikoima valmiuksia tuulivoima-alan nostotehtäviin. Ensimmäisen koulutuksen pilottivaihe on suunnattu jo alalla toimiville kuljettajille, toteuttaen mestari-kisälli -mallia, jossa kokeneet ammattilaiset jakavat tietojaan ja taitojaan uusille tulokkaille.
Osallistujat oppivat tuulivoima-alan nostotehtäviä ja harjoittelevat raskaiden nostolaitteiden käyttöä ammattilaisten ohjauksessa. Lisäksi suoritetaan tuulivoimateollisuuden vaatimat koulutukset Global Wind Organization – GWO:n kautta, mikä varmistaa standardien mukaisen osaamisen.
Osallistujat myös opettelevat nostoalan ammattikieltä englanniksi, mikä helpottaa kansainvälisessä työympäristössä kommunikointia.
Kohderyhmänä ovat jo ajoneuvonosturinkuljettajina toimivat henkilöt.
Koulutuksen alkaessa osallistuja antaa näytteen nostotyöstään (alkuvaiheen kartoitus), ja koulutuksen päättyessä osallistuja osoittaa osaamisensa teoriakokeella ja nostonäytteellä (loppuarviointi).
Koulutus on maksuton osallistujille ja heidän työnantajilleen.
Koulutus toteutetaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamana.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus eli Jotpa tukee työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta koko yhteiskunnassa.
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta, hakeutumisesta ja hakuprosessista niiden yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
