KaMu Kanta-Häme – Kasvua ja menestystä uusiutumalla
Hankkeen kohderyhmänä ovat Kanta-Hämeen maaseutualueen yritykset, yrittäjät ja elinkeinonharjoittajat, monialaiset maatilat sekä yritystoimintaa maaseudulle suunnittelevat.
Hankkeen aikataulu:
1.11.2023 – 31.12.2025
Hankkeen toteuttajat:
Hankkeen päätoteuttaja on ProAgria Etelä-Suomi ry. Osatoteuttajia ovat Hämeen Yrittäjät ry, Hämeen Uusyrityskeskus ry ja Työtehoseura ry.
Hankkeen rahoittajat:
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Hämeen ELY-keskus.
Hankkeen tavoitteena on edistää Kanta-Hämeen seutukuntien maaseutualueiden elinkeinotoiminnan kasvua ja elinvoimaisuutta sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Hankkeen painopisteet muodostuvat kolmen pääsuuntaviivan alle: 1) Kanta-Hämeen elinvoiman kasvun eväät 2) Yritysten kehittäminen ja yhteiskehittäminen maaseudulla 3) Seudullisten yrityspalvelua maaseutuyrityksille tuottavien organisaatioiden ja rahoittajien yhteistyön kehittäminen.
Hanke varmistaa, että maaseudun yritykset, yhteisöt, monialaiset maatilat ja yritystoimintaa maaseudulle suunnittelevat saavat asiantuntija-apua sekä ohjausta yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen sekä verkostojen rakentamiseen. Hanke edistää Kanta-Hämeen alueelle syntyvää yritystoimintaa ja tukee uutta liiketoimintaa suunnittelevien sekä toimintaansa kehittävien yrittäjien tietotaitoa ja osaamista.
Tilaisuudet ja tapahtumat
Kevään aikana järjestetään Asiakaslähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen -webinaari ja aloitetaan pienryhmätoiminta. KAMU – Kasvua ja menestystä uusiutumalla Kanta-Häme -hanke järjestää tilaisuudet yhteistyössä KAMU – Kasvua ja menestystä uusiutumalla Päijät-Häme -hankkeen kanssa. Tilaisuudet ovat maksuttomia.
Webinaari: Asiakaslähtöinen uusien palvelujen ja tuotteiden kehittäminen ja tuotteistaminen Aika: Maanantai 27.5.2024 klo 13-15 Paikka: Teams
Vuorovaikutteisessa webinaarissa Suomen Yrittäjäopisto Oy:n yritystoiminnan kouluttaja Susanna Kulmala kertoo käytännönläheisesti asiakaslähtöisestä tuotteistamisesta.
Ilmoittautuminen viimeistään 23.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Tuotteistamisen pienryhmätapaaminen: Aika: Torstai 13.6.2024 klo 9-11 Paikka: Teams
Ensimmäisen tuotteistamisen pienryhmätapaamisen teemoina ovat asiakas- ja markkinatiedon hyödyntäminen sekä asiakasymmärryksen kasvattaminen. Pienryhmätapaamiset jatkuvat alueellisina lähitapaamisina elokuussa
Pienryhmien vetäjänä toimii yritystoiminnan kouluttaja Riina Virkkunen, Suomen Yrittäjäopisto Oy.
Ilmoittautuminen viimeistään 10.6.2024 oheisen lomakkeen kautta
KaMu Päijät-Häme – Kasvua ja menestystä uusiutumalla
Hankkeen kohderyhmänä ovat Päijät-Hämeen maaseutualueen yritykset, yrittäjät ja elinkeinonharjoittajat, monialaiset maatilat sekä yritystoimintaa maaseudulle suunnittelevat.
Hankkeen aikataulu:
1.11.2023 – 31.12.2025
Hankkeen toteuttajat:
Hankkeen päätoteuttaja on ProAgria Etelä-Suomi ry. Osatoteuttajia ovat Päijänne-Leader ry ja Työtehoseura ry.
Hankkeen rahoittajat:
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Hämeen ELY-keskus.
KaMu Päijät -hankkeen tavoitteena on edistää Päijät-Hämeen maaseutualueiden elinkeinotoiminnan kasvua ja elinvoimaisuutta sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Hankkeen painopisteet muodostuvat neljästä työpaketista: 1) Yritysten kasvua, menestymistä ja uudistumista 2) Digitaalisuus ja monikanavaisuus 3) Kestävä ja vastuullinen yritystoiminta ja 4) Yhteistyökulttuurin vahvistaminen, uudet verkostot ja kumppanuudet.
Hanke varmistaa, että maaseudun yritykset, monialaiset maatilat ja yritystoimintaa maaseudulle suunnittelevat saavat asiantuntija-apua sekä ohjausta yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen sekä verkostojen rakentamiseen. Hanke edistää Päijät-Hämeen alueelle syntyvää yritystoimintaa ja tukee uutta liiketoimintaa suunnittelevien sekä toimintaansa kehittävien yrittäjien tietotaitoa ja osaamista yrityksen perustamiseen, investointeihin, kehittämiseen, riskien hallintaan, verkostoitumiseen, muutosten hallintaan, kansainvälistymiseen, johtamisosaamiseen sekä yrityksen kestävään liiketoimintaan liittyvissä asioissa. Hanke tarjoaa yrityksille ohjausta ja neuvontaa, järjestää yrittäjätilaisuuksia, infoja, tietoiskuja ja pienryhmätoimintaa, sekä yhteiskehittämisen mahdollisuuksia. Hanketta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä seudullisten toimijoiden kanssa.
Tilaisuudet ja tapahtumat
Kevään aikana järjestetään Asiakaslähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen -webinaari ja aloitetaan pienryhmätoiminta. KAMU – Kasvua ja menestystä uusiutumalla Päijät-Häme -hanke järjestää tilaisuudet yhteistyössä KAMU – Kasvua ja menestystä uusiutumalla Kanta-Häme -hankkeen kanssa. Tilaisuudet ovat maksuttomia.
Webinaari: Asiakaslähtöinen uusien palvelujen ja tuotteiden kehittäminen ja tuotteistaminen Aika: Maanantai 27.5.2024 klo 13-15 Paikka: Teams
Vuorovaikutteisessa webinaarissa Suomen Yrittäjäopisto Oy:n yritystoiminnan kouluttaja Susanna Kulmala kertoo käytännönläheisesti asiakaslähtöisestä tuotteistamisesta.
Ilmoittautuminen viimeistään 23.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Tuotteistamisen pienryhmätapaaminen: Aika: Torstai 13.6.2024 klo 9-11 Paikka: Teams
Ensimmäisen tuotteistamisen pienryhmätapaamisen teemoina ovat asiakas- ja markkinatiedon hyödyntäminen sekä asiakasymmärryksen kasvattaminen. Pienryhmätapaamiset jatkuvat alueellisina lähitapaamisina elokuussa.
Pienryhmien vetäjänä toimii yritystoiminnan kouluttaja Riina Virkkunen, Suomen Yrittäjäopisto Oy.
Ilmoittautuminen viimeistään 10.6.2024 oheisen lomakkeen kautta
Työtehoseura ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko-kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Kilpailussa haetaan ja jaetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään.
– Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja, yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta, taustoittaa Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala kilpailun tavoitteita.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka. Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen.
Raadissa asiantuntijoita eri toimialoilta
Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteiselle tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
TTS Työtehoseura on käynnistänyt yhdessä ProAgria Etelä-Suomen ja Keski-Suomen / Maa ja-kotitalousnaisten kanssa KASVUUN – Kestävää kasvua maaseudulle – hankkeen. KASVUUN-hanke tarjoaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan maaseutualueiden mikro- ja pk-yrityksille mahdollisuuden kehittää ja uudistaa yritystoimintaansa kestävästi. Hanke on suunnattu luonto- ja elämysmatkailu- sekä luontoa toiminnassaan hyödyntäville hyvinvointialan-, ruokapalvelu- ja elintarvikealan- sekä toimintaansa aloille laajentaville yrittäjille.
Hankkeen läpileikkaavana teemana on kestävä kehitys ja kestävä yritystoiminta. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy. Lisäksi syntyy uutta kestävää yrittäjyyttä sekä verkostoituneita palveluja tuottavia yrityksiä. Hankkeessa järjestetään webinaareja sekä info- ja yrittäjätilaisuuksia. Lisäksi toteutetaan pienryhmätoimintaa, benchmarkkausvierailuja yrityksiin sekä opintomatkoja.
Etsimme mukaan hankkeeseen yrityksensä toiminnan kehittämisestä kiinnostuneita yrittäjiä. Osallistuminen on pääosin maksutonta. Kaksivuotinen hanke toteutetaan Euroopan maaseuturahaston, Pirkanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskusten rahoittamana.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maaseutualueiden luonto- ja elämysmatkailuyrittäjät sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävät hyvinvointialan yrittäjät, maaseudun ruokapalvelu- ja elintarvikealanyrittäjät sekä toimintaansa aloille laajentavat mikro- ja pk-yrittäjät.
Hankkeen aikataulu:
1.1.2024 – 31.12.2025
Hankkeen toteuttajat:
Hankkeen päätoteuttaja on TTS Työtehoseura ja osatoteuttajina ovat ProAgriat/maa- ja kotitalousnaiset Etelä- ja Keski-Suomi.
Hankkeen rahoittajat:
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskukset.
KASVUUN – hankkeen tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaa yrittäjyyttä vahvistamalla sekä tukea yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Hanke uudistaa ja monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja vahvistaa yritysten ja alan yhteistyökulttuuria sekä luo uusia verkostoja ja kumppanuuksia.
Hankkeessa tehdään yrityskohtaisia tarvekartoituksia ja järjestetään webinaareja sekä info- ja yrittäjätilaisuuksia. Lisäksi toteutetaan pienryhmätoimintaa, benchmarkkausvierailuja yrityksiin sekä opintomatkoja. Hankkeen toimenpiteet koostuvat kolmesta työpaketista: Yritysten kilpailukyky ja kasvu, Vertaissparraukset – Yritystoiminnan kehittäminen ja osaamisen lisääminen sekä Verkostojen rakentaminen ja kumppanuuksien vahvistaminen.
Tilaisuudet ja tapahtumat
Hankkeen toiminta käynnistyy tuotteistamiseen perehtymällä. Aihepiiriin tutustutaan Palvelumuotoilutoimisto Palvelupolkuja Oy:n johtavan palvelumuotoilijan Raisa Maijalan johdolla. Kevään aikana järjestetään webinaari ja aloitetaan pienryhmätoiminta.
Webinaari: Asiakaslähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen Aika: ti 7.5.2024, klo 13.00-15.00 Paikka: Teams
Ilmoittautuminen viimeistään 5.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Webinaarissa tutustutaan asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja käydään läpi mm. seuraavia teemoja:
Asiakaslähtöinen kehittäminen, tuotteistaminen. Miksi ja miten?
Palvelumuotoilun mahdollisuudet tuotteistamisessa
Tuotteistukseen sopivat työkalut
Käytännön esimerkkejä
Pienryhmätapaaminen: Palvelumuotoiluprosessin aloittaminen. Aika: ke 29.5.2024, klo 9.00-11.00 Paikka: Teams
Pienryhmätapaaminen sisältää palvelumuotoiluprosessin teoriaa, palvelumuotoilumenetelmien kokeilua käytännössä ja vertaisoppimista. Tapaamisessa käydään läpi myös webinaarissa annettu tehtävä ja kokemuksia siitä. Tehtävissä käytetyt menetelmät ovat sellaisia, joita osallistujat voivat käyttää itsenäisesti myös myöhemmin.
Ilmoittautuminen viimeistään 27.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Älysikalasta väliaikatuloksia: ”On silmiä avaavaa nähdä lukuja ja käppyröitä”
Älysikalan pilotointi on hyvässä vauhdissa Hyppösen tilalla Isossakyrössä. Millaiset ovat olleet askeleet kohti älykästä eläinkohtaista datankeruuta? Älysikala-webinaarissa 3.4.2024 klo 13.-14:15 kuullaan väliaikatuloksia ja kokemuksia pilotoinnista. Älysikala-hanke kutsuu webinaariin alan yrittäjät, neuvojat ja ammattilaiset. Aihe sopii laajasti myös muille uudesta teknologiasta kiinnostuneille.
Pilottikohteena olevalla Hyppösen tilalla Älysikala-kokeilu on saanut myönteisen vastaanoton. Vaikka projekti on vielä kesken, näkyy jo nyt datasta hyödynnettävää antia esimerkiksi eläinten kasvun ja hoitotoimenpiteiden seurantaan.
– On silmiä avaavaa nähdä lukuja ja käppyröitä. Tieto auttaa täsmätoimenpiteisiin ja mahdollisiin muutoksiin. Eläinkohtaisella tiedonkeruulla saadaan oletuksen sijaan tietoa, juttelee yrittäjä
Antti Hyppöönen
Älysikala-webinaarin aiheena on väliaikakatsaus ja keskustelu tähän mennessä tehdyistä havainnoista. Kokemuksia jakavat Niina Immonen Atrialta, Hyppösen tilan yrittäjä Antti Hyppönen ja Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan Mari Heinonen. Johdattelijana ja juontajana Reetta Palva, TTS Työtehoseura.
Maataloudessa ajankohtaisena keskustelunaiheena on datan hyödyntäminen tuotannossa. Dataa kertyy paljon, mutta se on usein pirstaloitunutta. Älysikala-hankkeessa (2022–2024) kehitetään uutta toteutustapaa sian elinkaaren aikaiseen tiedon keräämiseen ja yhdistämiseen. Toteuttajana on TTS Työtehoseura, yhteistyössä Hyppösen tilan sekä Atrian A-Tuottajat Oy:n ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa.Rahoituslähteenä on Euroopan maaseuturahasto, Manner-Suomen maaseutuohjelma / Maaseudun EIP-innovaatioryhmät.
#Digimaatalous-webikahvit: Älysikalasta väliaikatuloksia 3.4.2024 klo 13-14:15
Työtehoseura ry on satavuotisen historiansa aikana vaikuttanut metsätyön muutosten käännekohdissa. Metsätyö on vuosikymmenissä muuttunut erikoisosaajien ammatiksi, jossa käsin tekeminen on vaihtunut huipputeknologiaan ja hevostyö harvestereihin.
Aimo harppaukset metsätyön työtehoon ovat tuoneet työvälineet, teknologia ja osaaminen. Kun Työtehoseuran metsäosasto vakiinnutti toimintansa vuonna 1942, Suomi kärsi sodanaikaisesta armottomasta työvoimapulasta.
– Metsäosasto ratkaisi elämän ja kuoleman kysymyksiä, sekä ihmisten arjen että kansakunnan kannalta. Parhaat metsätyömiehet olivat Vienan ja Aunuksen korvessa tai pakersivat korsuja Kannaksella. Ukkojen, poikasten ja akkojen piti savotoida tehokkaammin kuin ennen. Metsäteollisuus oli, jos mahdollista, vielä tärkeämpää kuin rauhanaikana. Suomi maksoi viljantuontinsa ja aseostoksensa Suur-Saksalle paljolti puutavaralla, taustoittaa ajankuvaa historioitsija
Teemu Keskisarja
Ensiaskel sodanjälkeiseen parempaan tuottavuuteen olivat kunnon työkalut. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat, joita Työtehoseura kehitti mm. Billnäs Oy:n kanssa.
Moottorisahasta tuottavuusloikka
Työtehoseuran metsäosasto kurssitti niin aputyönjohtajia kuin tavallisia työmiehiä. ”Mottimestarit” kiersivät tukkikämpillä opettamassa sahojen ja kirveiden kunnostusta. Aiheeksi vaihtui 1950-luvulla moottorisaha.
– Uusi teknologia vei työpaikan kymmeniltätuhansilta metsäläisiltä. Mutta jäljelle jääneet olivat tehokkaampia ja myös tienasivat paremmin. Ilman moottorisahan tuottavuusloikkaa ei voi kuvitella hyvinvointivaltiota. Moottorisaha oli ostajalleen, siis yksittäiselle metsurillekin, kelpo investointi, jatkaa
Teemu Keskisarja
Ennen kuin 1950-luvulla traktorit vähitellen möyrivät metsiin, jylläsi metsämaastossa ehta hevosvoima. Umpihangen aukaisu oli raskasta ja peräkkäisillä tukinajureilla oli kullakin oma jalasleveytensä. Yksi vaikuttavimmista oivalluksista oli hevosreen jalasten standardointi.
– Vanha kansa oli viisasta – muttei erehtymätöntä. ”Kukin taaplaa tyylillään” -ajattelussa reet ja jalakset olivat erilaisia kullakin ajokalupajalla ja maasepällä. Leveyden standardisointi oli todella hyvä idea. Vaikutusta sopii kokeilla tänään vaikkapa siten, että yhdellä hiihtäjällä on allaan latu ja toisella sohjoista ja sattumanvaraista uraa, vertaa
Teemu Keskisarja
Hatunnosto metsäalan ammattilaisille Maailman metsäpäivänä
Työtehoseuran henkeen on aina kuulunut reagoida nopeasti yhteiskunnan muutoksiin. Oli kyseessä sodanjälkeinen metsätyö, Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi 1970-luvulla tai nykyhetken suunta kestävästä metsänkäytöstä, on Työtehoseura vastannut tarpeisiin tutkimuksella, koulutuksella ja kehittämisellä. Siinä missä ennen kurssitettiin miehiä savottakämpillä, koulutetaan nykyisin metsäkoneenkuljettajia ja metsäalan esihenkilöitä sekä johtajia vaativiin tehtäviinsä.
Työpaikkana metsä on monelle mitä mieluisin. Työtehoseuran 100-vuotisjuhlavuotena ja Maailman metsäpäivänä 21.3., nostamme hattua menneen ajan metsureille ja tämän päivän ammattilaisille.
Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Kuvat: Työtehoseuran arkisto
Kuva Kirveenvarsi:
Entisajan opastuksena oli, että ”Jokainen tekomies valmistaa itse kirvesvartensa, jolloin hän saa siitä sopivan pitkän, muodoiltaan ja mitoiltaan sopivan ja käteen käyvän.”
Kuva Moottorisaha:
Moottorisahan yleistyminen 1950-luvulta alkaen toi tuottavuusloikan metsätyöhön.
Metsä on monelle mieluisa työympäristö. Metsäkoneenkuljettajan ammatti vaatii erikoisosaamista.
Kuljetusalan oppisopimus
Kuljetusalan oppisopimuskoulutus
Oppisopimuksen avulla yritys voi hankkia uusia työntekijöitä ja kouluttaa heidät juuri omiin tarpeisiin. Oppisopimuksen avulla kuljetusalasta kiinnostunut voi opiskella itselleen ammattitutkinnon työn ohella. Oppisopimus hyödyttää siis työnantajaa ja työn tekijää.
Yrittäjä – oletko rekrytoimassa uusia kuljettajia? Oppisopimus on kustannustehokas, yrityksen tarpeisiin kohdistettu ja joustava tapa hankkia yritykseen kuljettajia – tehdä hyvistä tyypeistä ammattilaisia.
Kenelle ja millaisiin tilanteisiin oppisopimuskoulutus soveltuu?
Oppisopimuksella voi suorittaa kaikkia ammatillisia kuljetusalan opintoja. Tyypillisiä tilanteita, joissa päädytään oppisopimukseen ovat sellaiset, joissa työtehtävät muuttuvat ja tarvitaan lisää osaamista, tai jos opinnot ovat jääneet kesken ja ne halutaan viedä loppuun. Oppisopimus on myös tapa rekrytoida uusia työntekijöitä. Kortin korotukset esimerkiksi B:stä C-korttiin ja edelleen E-korttiin onnistuu nopeasti ja joustavasti. Oppisopimus on myös ratkaisu kun tarvitaan lisää osaamista työntekijälle, jonka toimenkuva muuttuu esimerkiksi kuljettajasta ajojärjestelijäksi.
Oppisopimus tapahtuu työsuhteessa. Suurin osa opetuksesta tapahtuu työpaikalla, jossa osaamista kartutetaan nimetyn työpaikkaohjaajan opastuksella. Oppisopimukseen kuuluu myös välillä koulupäiviä. Niiden määrä riippuu henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta, joka laaditaan oppisopimuksen alussa.
Oppisopimuksen voi sopia työntekijän kanssa, jolla on joko toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tai määräaikainen työsopimus. Vähimmäistyöaika on 25 tuntia viikossa. Myös yrittäjänä toimivalle voidaan solmia oppisopimus.
Mitä oppisopimus maksaa?
Koska oppisopimus on työsuhde, työnantaja maksaa opiskelijalle oppisopimuskoulutuksen ajalta työehtosopimuksen mukaisen palkan. Muita kustannuksia on erilaiset viranomaismaksut. Oppisopimukseen liittyy tietopuolisen opiskelun päiviä oppilaitoksen järjestämänä. Mikäli työnantaja ei maksa palkkaa näiltä päiviltä, opiskelijalla on mahdollisuus hakea opintososiaalisia korvauksia.
Jos rekrytoitava henkilö on työtön työnhakija, työnantaja voi hakea palkkatukea oppisopimuksen ajalle.
Simuloi ja löydä kotieläinten hoitotöihin parhaat ratkaisut tilallesi – TTS-Manageriin uusi laajennus
TTS Työtehoseuran kehittämä TTS-Manager on saanut uutta sisältöä. Maatilan töiden suunnitteluun sekä työmäärän ja työkustannusten laskentaan suunniteltu ohjelma on nyt laajentunut kattamaan nyt myös kotieläinten hoitotyöt. TTS-Manager laajennus tarjoaa maatalousyrittäjille, neuvojille ja alan oppilaitoksille entistä monipuolisemman työkalun tilan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.
TTS-Managerin avulla käyttäjä voi vertailla eri viljelykasvien ja kotieläinten tuotannon laajuutta sekä työnmenekkiä. Ohjelmassa pystytään valitsemaan eri työmenetelmiä, koneita ja ajonopeuksia, ja laskemaan niiden vaikutusta työn tuottavuuteen ja kustannuksiin. Mukana ovat kaikki tärkeimmät viljelykasvit ja kotieläimet.
TTS-Manager tarjoaa helppokäyttöisen työkalun maatilan strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ohjelma esimerkiksi laskee lohkojen maantie-etäisyydet talouskeskuksesta ja varastosta ja auttaa optimoimaan varastojen sijaintia ja kasvinviljelyn logistiikkaa. Tulostaulukoista saadaan monipuolista tietoa työnkäytöstä, tuottavuudesta ja kustannuksista, mikä helpottaa maatilan tuotannon kehittämistä.
”TTS-Manager on kätevä työkalu niin maatiloille kuin neuvojille, se auttaa löytämään työnkäytöltään ja kustannuksiltaan parhaat ratkaisut maatilan tuotantotöiden toteutukseen. Lisäksi ohjelma tarjoaa arvokasta tietoa maatilan tuotannon kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi”, kommentoi
TTS Työtehoseuran asiantuntija Eerikki Kaila
TTS-Manageriin voi tutustua ilmaiseksi kahden viikon ajan rekisteröitymällä koekäyttäjäksi osoitteessa ttsmanager.tts.fi. Ohjelman vuosilisenssin hinta maatalousyrityksille on 130 € (alv. 0 %). Oppilaitoksille ja muille kuin maatalousyrityksille hinta neuvotellaan erikseen. Katso lisää
Ohjelmaa on kehitetty vuosina 2022–2023 maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa.
Maatilojen SPVt ovat suomalaisen ruoantuotannon ja sen omavaraisuuden säilyttämisen kannalta kriittinen yhteiskunnallinen asia. Yli 90 % maatilojen omistajanvaihdoksista tapahtuu sukupolvenvaihdoksina.
Kehitystyön kohteena on maatalousyritysten valtakunnallinen sukupolvenvaihdos- eli SPV-neuvonta, jossa on havaittu ilmenevän SPV-prosessin käynnistämiseen, inhimillisten riskien hallintaan ja jälkiseurantaan liittyviä puutteita. SPVsten onnistuminen vaikuttaa voimakkaasti niin maatalousyritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn kuin maatalousyrittäjien ja heidän perheidensä hyvinvointiin sekä uusien jatkavien yrittäjien löytymiseen.
Miten maatalousyritysten SPViin liittyvät inhimilliset riskit voidaan tunnistaa ja ennakoida?
Maatalousyritysten SPViin liittyy huomattavia taloudellisia ja inhimillisiä investointeja sekä sen myötä niihin liittyviä riskejä ja suuria tunteita. SPVta tekevät yritykset ovat perheyrityksiä, jotka ovat ensisijaisesti tunnesysteemejä. Riippumatta siitä, kuinka vakaat yritykset loogiset rakenteet ovat, emotionaalinen systeemi voi horjuttaa niiden logiikan, tehokkuuden ja aiemman päätöksenteon.
Yrittäjien inhimillisten tarpeiden, perhesuhteiden ja tulevaisuuden käsittely tuottaa SPVlle inhimillisen riskin, jonka ennakointiin ja käsittelyyn osana SPV-neuvontaprosessia ei ole olemassa rakennetta tai systemaattista ohjausta. Tavoitteenamme on tuottaa yhteiskehittämisen keinoin SPV-neuvontaprosessiin inhimillisten riskien hallintaan soveltuvat toimenpiteet systemaattiseksi ja rakenteelliseksi osaksi SPV-neuvontaprosessia.
Inhimillisten riskien hallinta edellyttää:
1) SPV-prosessin käynnistämisen ja edistämisen vaatiman prosessin osapuoliin, käsiteltäviin tietosisältöihin ja etenemisvaiheisiin liittyvää systemaattista, ymmärrettävää ja läpinäkyvää informaatiota, joka on yrittäjien saavutettavissa. Pirstaleinen tieto on koottava yhteen ja kehitettävä ohjausvälineitä maatalousyritysten SPVsten inhimillisten riskien ennakointiin ja hallintaan maatalousyrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi ja erityisesti jatkavien yrittäjien liiketoimintaedellytysten varmistamiseksi.
2) Neuvonnan asiantuntijuuden uudelleenneuvottelua huomioiden yksilölähtöisen asiaankuuluvan tietämyksen ohella asiantuntijan tilannesidonnaisen kyvyn toimia ja hyödyntää palveluverkoston yhteistyötä asiakastarpeisiin vastaamiseksi ja neuvonnan asiakaslähtöisyyden edistämiseksi.
3) SPVeen liittyvien henkisten ja relationaalisten (eli suhteisiin liittyvien) asioiden käsittelyn, inhimillisten riskien ennakoinnin ja neuvonnan asiantuntijoiden yhteistoiminnan valtakunnallista ohjausta.
Maatalousyritysten SPVsten inhimillisten riskien tunnistamisen ja ennakoinnin tavoitteena on turvata SPVn taloudellisen kestävyyden lisäksi sen inhimillinen kestävyys. Taloudellinen ja inhimillinen kestävyys kytkeytyvät toisiinsa.
Vuosina 2020-2021 maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella toteutetussa Hallittu SPV -hankkeessa todettiin, että SPV-neuvontaprosessin alkupää on hämärä. Etenkin SPV-prosessin käynnistämiseen liittyvä eri neuvontaorganisaatioiden tuottama tieto on pirstaleista ja taloudellis-teknis-juridisiin asioihin painottuvaa. Keskeiset inhimillisiä ristiriitoja tuottavat asiat, kuten perhesuhteet ja osapuolten tulevaisuus jäävät vähälle huomiolle ja tulevat mainituiksi lähinnä (esim. asumis- ja eläköitymis)teknisinä ratkaisuina
Neljä asiantuntijatyöpajaa neuvonnan asiantuntijoille
Ilmoittaudu mukaan!
Järjestämme vuoden 2023 aikana neljä työpajaa neuvonnan asiantuntijoille tavoitteena tutkia yhdessä, miten neuvontapalvelujärjestelmä voi ennakoida maatalousyrittäjien SPViin liittyviin inhimillisiä riskejä, ja kehittää yrittäjäperheiden tarpeisiin vastaavia palveluratkaisuja.
Neljäs, sarjassaan viimeinen moniammatillinen työpajatyöskentely toteutettiin ke 11.10.2023. Alla olevan ohjelman mukaiseen työskentelyyn osallistui kolmisenkymmentä asiantuntijaa. Hanke kiittää kaikkia osaamisensa maatalousyritysten SPV-neuvontaprosessin kehittämiseen antaneita!
Kolmas työpaja järjestettiin to 14.9. klo 13-16. Tuolloin paneuduttiin neuvonnan asiantuntijoiden jaettuun osaamiseen verkostoissa. Ohjelma löytyy alta ja ilmoittautumislinkin täältä https://link.webropolsurveys.com/S/FF170BB09A97BF6E. (Työpajasarjan päättää ke 11.10.2023 järjestettävä työpaja, jolloin kokoonnumme koostamaan työskentelyn tulokset yhteen.)
Toinen työpaja toteutettiin 27.4.2023 Teamsissa 17 asiantuntijan voimin pureutuen seuraavan työpajaohjelman mukaisiin teemoihin:
Ensimmäinen työpaja järjestettiin 9.3.2023 Teamsissa. Työpajan kutsu/ohjelma oli seuraava. Työpajatyöskentelyyn osallistui 24 asiantuntijaa lukuisista organisaatioista.
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Tutkinto:
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Koulutusala:
Esimiestyö ja työnjohto
Opetusmuoto:
Verkko-opetus, lähiopetus
Paikkakunta:
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Maaseudun moniyrittäjä – yhteistyössä Agronomiliitto ry
Mihin koulutus valmentaa?
Johtamiskoulutus sopii kokeneille yrittäjille, toimintaa suunnitteleville sekä työnjohto- tai muissa avaintehtävissä toimiville. Voit toimia maatilalla tai muussa maaseutuyrityksessä, esimerkiksi elintarvikkeiden jatkojalostuksen, palveluyrittäjyyden tai koneurakoinnin parissa. Koulutuksen rikkautena on tutustua erilaisten koulutus- ja kokemustaustan omaaviin osallistujiin.
Koulutusmuoto
Koulutus alkaa 5.-6.6.2024 kaksipäiväisillä kesäpäivillä Uudenmaan tai Hämeen alueella. Seuraavat koulutuspäivät pidetään verkkokoulutuksina (Teams klo 9-12) 17.9.2024, 15.10.2024 ja 5.11.2024
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta ja hakeutumisesta alla olevista yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto,
Tutkinto:
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Koulutusala:
Esimiestyö ja työnjohto
Opetusmuoto:
Verkko-opetus, lähiopetus
Paikkakunta:
TTS Työtehoseura toteuttaa koulutuksen yhteistyössä Suomen Yrittäjänaiset ry:n kanssa. Johtamiskoulutuksen on suorittanut jo noin 50 yrittäjänaista. Palaute on ollut positiivista.
Mihin koulutus valmentaa?
Koulutuksella parannat omaa ammattitaitoasi. Keskeisinä sisältöinä ovat johtaminen, asiakkuudet ja talouden hallinta.
Koulutusmuoto
Koulutus alkaa 23.-24.4.2024 kaksipäiväisellä lähitapaamisella Tampereella ja jatkuu verkkokoulutuspäivinä (klo 9-12) 14.5., 13.6., 22.8. ja 19.9.2024.
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta ja hakeutumisesta alla olevista yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
