Työtehoseura ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko-kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Kilpailussa haetaan ja jaetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään.
– Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja, yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta, taustoittaa Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala kilpailun tavoitteita.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka. Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen.
Raadissa asiantuntijoita eri toimialoilta
Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteiselle tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
TTS Työtehoseura on käynnistänyt yhdessä ProAgria Etelä-Suomen ja Keski-Suomen / Maa ja-kotitalousnaisten kanssa KASVUUN – Kestävää kasvua maaseudulle – hankkeen. KASVUUN-hanke tarjoaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan maaseutualueiden mikro- ja pk-yrityksille mahdollisuuden kehittää ja uudistaa yritystoimintaansa kestävästi. Hanke on suunnattu luonto- ja elämysmatkailu- sekä luontoa toiminnassaan hyödyntäville hyvinvointialan-, ruokapalvelu- ja elintarvikealan- sekä toimintaansa aloille laajentaville yrittäjille.
Hankkeen läpileikkaavana teemana on kestävä kehitys ja kestävä yritystoiminta. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy. Lisäksi syntyy uutta kestävää yrittäjyyttä sekä verkostoituneita palveluja tuottavia yrityksiä. Hankkeessa järjestetään webinaareja sekä info- ja yrittäjätilaisuuksia. Lisäksi toteutetaan pienryhmätoimintaa, benchmarkkausvierailuja yrityksiin sekä opintomatkoja.
Etsimme mukaan hankkeeseen yrityksensä toiminnan kehittämisestä kiinnostuneita yrittäjiä. Osallistuminen on pääosin maksutonta. Kaksivuotinen hanke toteutetaan Euroopan maaseuturahaston, Pirkanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskusten rahoittamana.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maaseutualueiden luonto- ja elämysmatkailuyrittäjät sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävät hyvinvointialan yrittäjät, maaseudun ruokapalvelu- ja elintarvikealanyrittäjät sekä toimintaansa aloille laajentavat mikro- ja pk-yrittäjät.
Hankkeen aikataulu:
1.1.2024 – 31.12.2025
Hankkeen toteuttajat:
Hankkeen päätoteuttaja on TTS Työtehoseura ja osatoteuttajina ovat ProAgriat/maa- ja kotitalousnaiset Etelä- ja Keski-Suomi.
Hankkeen rahoittajat:
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskukset.
KASVUUN – hankkeen tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaa yrittäjyyttä vahvistamalla sekä tukea yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Hanke uudistaa ja monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja vahvistaa yritysten ja alan yhteistyökulttuuria sekä luo uusia verkostoja ja kumppanuuksia.
Hankkeessa tehdään yrityskohtaisia tarvekartoituksia ja järjestetään webinaareja sekä info- ja yrittäjätilaisuuksia. Lisäksi toteutetaan pienryhmätoimintaa, benchmarkkausvierailuja yrityksiin sekä opintomatkoja. Hankkeen toimenpiteet koostuvat kolmesta työpaketista: Yritysten kilpailukyky ja kasvu, Vertaissparraukset – Yritystoiminnan kehittäminen ja osaamisen lisääminen sekä Verkostojen rakentaminen ja kumppanuuksien vahvistaminen.
Tilaisuudet ja tapahtumat
Hankkeen toiminta käynnistyy tuotteistamiseen perehtymällä. Aihepiiriin tutustutaan Palvelumuotoilutoimisto Palvelupolkuja Oy:n johtavan palvelumuotoilijan Raisa Maijalan johdolla. Kevään aikana järjestetään webinaari ja aloitetaan pienryhmätoiminta.
Webinaari: Asiakaslähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen Aika: ti 7.5.2024, klo 13.00-15.00 Paikka: Teams
Ilmoittautuminen viimeistään 5.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Webinaarissa tutustutaan asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja käydään läpi mm. seuraavia teemoja:
Asiakaslähtöinen kehittäminen, tuotteistaminen. Miksi ja miten?
Palvelumuotoilun mahdollisuudet tuotteistamisessa
Tuotteistukseen sopivat työkalut
Käytännön esimerkkejä
Pienryhmätapaaminen: Palvelumuotoiluprosessin aloittaminen. Aika: ke 29.5.2024, klo 9.00-11.00 Paikka: Teams
Pienryhmätapaaminen sisältää palvelumuotoiluprosessin teoriaa, palvelumuotoilumenetelmien kokeilua käytännössä ja vertaisoppimista. Tapaamisessa käydään läpi myös webinaarissa annettu tehtävä ja kokemuksia siitä. Tehtävissä käytetyt menetelmät ovat sellaisia, joita osallistujat voivat käyttää itsenäisesti myös myöhemmin.
Ilmoittautuminen viimeistään 27.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Työtehoseura ry ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko -kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.
Osallistu ja jaa hyvä käytäntö!
Mitkä pienet suuret arjen oivallukset ovat tuoneet työpaikoille ja yrityksiin parempaa työn tuottavuutta?
Kilpailussa haetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja – yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta.
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka ja siihen voi osallistua 17.4. alkaen sähköisellä Työtehoteko-lomakkeella.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen. Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteisellä tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
Kun puhutaan ammattiurasta rakennusalalla, Joonas Laine on oiva esimerkki siitä, miten jatkuva oppiminen voi muovata polkua työelämässä ja avata uusia mahdollisuuksia.
Laineen työura alkoi parikymmentä vuotta sitten, kun hän suoritti talonrakennusalan perustutkinnon Varian ammattikoulussa. Taustalla oli niin isän ammatillinen perintö kuin oma kiinnostus konkreettiseen, käytännönläheiseen työhön.
”Olen kiinnostunut rakentamisesta, lukenut paljon erityisesti pientalo- ja korjausrakentamisesta. Tämä kiinnostus on myös ohjannut minua rakennusalalle,” kertaa Laine.
Perustutkinnosta mittaustaitoihin
Työelämään astuttuaan Laine kokeili erilaisia työtehtäviä mm. linjasaneerauksissa, kylpyhuoneremonteissa, lumitöissä ja vesivahinkosaneerauksissa, mikä tarjosi arvokasta ja monipuolista kokemusta alalta. Kuitenkin vuosien varrella heräsi halu edetä ja kehittyä ammatillisesti. Vuonna 2014 hän päätyi TTS Työtehoseuralle suorittamaan lyhyen talonrakentamiseen liittyvän kurssin, mikä avasi uusia mahdollisuuksia ja vastuuta työssä.
Lyhyen koulutuksen jälkeen Laine hakeutui Metropolian ammattikorkeakouluun opiskelemaan rakennustekniikan insinööriksi. Vaikka opiskelu alkoi innostavasti, puoli vuotta myöhemmin hän huomasi, ettei se vastannutkaan odotuksia. Opinnot jäivät kesken, mutta tämä ei lannistanut hänen intoaan kehittyä alalla.
Vuonna 2017 Laine palasi TTS Työtehoseuralle suorittamaan Rakennustuotannon erikoisammattitutkintoa, erikoistuen korjausrakentamisen työnjohtoon. Tämä avasi uusia mahdollisuuksia projektijohtamisen parissa, ja hän työskenteli korjausrakentamisen yrityksessä useiden vuosien ajan.
”Uskon, että suoritetuilla tutkinnoilla ja hankituilla pätevyyksillä on suuri merkitys rakennusalan työmarkkinoilla, ja haluan varmistaa, että olen valmis kohtaamaan tulevaisuuden haasteet,” toteaa rakennusmittaaja Joonas Laine.
Rakennusmittaajan polku
Elämässä kohtasi jälleen muutos, kun Laine löysi mittamiehen (nyk. rakennusmittaajan) työpaikan, joka tuntui omalta työltä itsenäisyytensä vuoksi. Hän sai myös ohjattavakseen mittausalan opiskelijan näyttöä työpaikallaan, jolloin hän päätti myös itse suorittaa rakennusmittauksen ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksella. Oman ammattitutkinnon suorittaminen oppisopimuksella oli looginen ja selkeä jatkumo ammattiuralle, sillä hän oli ehtinyt kerätä useamman vuoden käytännön työkokemuksen mittaamisesta rakennuksilla.
”Seuraavaksi aion suorittaa mittaustekniikan erikoisammattitutkinnon,” hän toteaa päämäärätietoisesti tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Tällä hetkellä Laine työskentelee Promittaus Oyssä, missä hän kokee mittaamisen omaksi jutukseen. Rakennusmittaajan työ on äärimmäisen itsenäistä, ja se tarjoaa sopivasti haastetta ja vaihtelevia työaikoja. Laine korostaa myös ihmisten merkitystä työmailla ja hyvää yhteistyötä eri osapuolten välillä.
”Mittaaminen on nyt intohimoni. Työ on äärimmäisen itsenäistä, ja minulla on useita työmaita päällekkäin, mikä haastaa organisoimaan aikatauluja. Työajat vaihtelevat paljon, ja päivät voivat alkaa kolmelta aamuyöllä tai päättyä kahdeksalta illalla. Vaikka työ on vaihtelevaa ja joskus haastavaa, nautin siitä suuresti,” hän kertoo työstään.
Työn tekemiseen tarvittavista taidoista hän kertoo tarvitsevansa perusmatematiikan taitoja ja tarkkuutta. Tietokoneen peruskäyttö riittää, ja mittausohjelmien ja -laitteiden käytön oppii koulutuksen kautta. Motivaatio ja kiinnostus ovat avainasemassa oppimisessa, hän toteaa tärkeämmäksi ominaisuudeksi menestyäkseen työtehtävässä.
TTS Työtehoseura on tarjonnut hänen mukaansa erinomaisen oppimisympäristön.
”Koulutukset ovat työelämälähtöisiä, ja painopiste on työnäytöissä, mikä sopii minulle, joka en ole vahvoilla kirjallisissa opinnoissa. Työnantajani Promittaus Oy suhtautuu opiskeluun positiivisesti, mikä on mahdollistanut minulle joustavan opiskelun. Lisäksi perheen tuki on tärkeää työn ja opiskelun yhdistämisessä,” hän kiittää tukiverkostoaan.
Tulevaisuudessa hän haluaa jatkaa opiskelua ja kehittää osaamista edelleen.
”Uskon, että suoritetuilla tutkinnoilla ja hankituilla pätevyyksillä on suuri merkitys rakennusalan työmarkkinoilla, ja haluan varmistaa, että olen valmis kohtaamaan tulevaisuuden haasteet,” hän tiivistää jatkuvaa opiskelun tuomaa hyötyä.
Uusista maaseutuyrittäjistä on pulaa. Maatalousyritysten omistajanvaihdoksista Suomessa noin 90 % on sukupolvenvaihdoksia, jossa yritys siirtyy perheen ja suvun sisällä. Sukupolvenvaihdos (SPV) on sekä liiketoiminnan, sujuvien sosiaalisten suhteiden että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen elämäntapahtuma, jonka onnistumisella on kauaskantoiset seuraukset muun muassa työllisyyteen, suomalaiseen ruoantuotantoon ja ruokahuoltoon. Sen arvoa ei pidä vähätellä.
Mukaan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on syytä ottaa ihmiset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa. Esimerkiksi jatkajan sisarukset tai yrittäjien puolisot saattavat jäädä prosessin ulkopuolelle, vaikka liittyvät kiinteästi perheeseen ja vaikuttavat usein oleellisesti yritystoimintaan.
Emme ole ajatustenlukijoita. Puhuminen ja kuunteleminen ovat avaimia muiden ihmisten ymmärtämiseen ja epäselvyyksistä johtuvien karrikojen kiertämiseen.
Rahasta, kiinteistöistä, koneista ja laitteista puhuminen voi olla helpompaa kuin puhua ihmissuhteista ja siitä, miltä asiat tuntuvat. Ihmissuhteet ja tunteet vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka kestäviä ja onnistuneita ratkaisuja ja päätöksiä pystymme tekemään – yhdessä!
Ihmiselle on luontaista vältellä hankalia puheenaiheita. Saatamme toivoa, että ristiriitoja ei ole, kun niistä ei puhuta. Voimme myös pelätä, että puhuminen pahentaa tilannetta tai ajatella, että asiat kuuluu hoitaa sinnikkäästi hammasta purren ja perheen kesken. Asiantuntija-apua on kuitenkin saatavilla, sitä kannattaa hakea ja ottaa vastaan, jo SPV-prosessia käynnisteltäessä.
Edellä kuvatut asiat ovat tekoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan SPVeen liittyviä inhimillisiä riskejä, jotka vaarantavat SPVn onnistumisen. Inhimillisten riskien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta voimme torjua niitä entistä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi
Tunnistamme kyllä SPVta uhkaavat henkilöriskit, kuten sairastumisen, avioeron, kuoleman ja tapaturman ja olemme valmiit varautumaan niihin juridisilla sopimuksilla ja vakuutuksilla. Se on jopa suhteellisen helppoa. Jatkossa pitäisi ottaa yhtä vakavissaan ja helpottaa myös inhimilliseen kanssakäymiseen ja päätöksentekoon liittyvien riskien systemaattista tunnistamista ja torjuntaa. Siihen tarvitsemme niin yrittäjien kuin monialaisen asiantuntijaverkoston panosta.
Hankkeen toteutti tammikuussa 2023 kyselyn sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, sitä paraikaa toteuttaville ja sen vasta toteuttaneille maatalousyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tieto siitä, mitkä inhimilliset riskit yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä kokevat suurimpina uhkina SPVn onnistumiselle.
Tulosten mukaan tärkein SPVta ohjaava tekijä on perhesuhteiden säilyminen. Suurimmaksi riskiksi yrittäjät kokevat jaksamisen. Toiseksi suurimmaksi riskiksi arvioitiin yrittäjäperheiden juridisen osaamisen puutteet. Suuriksi riskeiksi arvioitiin myös perheen kyky SPV-prosessin läpivientiin, kaikkien osallisten mukaan ottaminen ja pääseminen sekä kyky keskustella niin, että kaikkien osallisten näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista voit lukea artikkelistamme ”Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia” (Teho 2/2023).
Maaseudun Tulevaisuus nosti pääkirjoituksessaan inhimilliset riskit maatalousyritysten kannattavuuskysymysten rinnalle
Yrittäjälähtöinen kehittäminen perustuu yrittäjätietoon
Sukupolvenvaihdos (SPV)- ja omistajanvaihdospalveluissa on perinteisesti ennakoitu yrityksen kriittisiä liiketoiminnallisia, tuotannollisia riskejä. Riskejä tunnistamalla ja analysoimalla voidaan varautua riskeihin ja tehdä toimenpiteitä niiden ehkäisemiseksi.
SPV-neuvontaprosessiin liittyy inhimillisiä riskejä, joita ei vielä tunneta. Tavoitteenamme on selvittää, mitä maatalousyrityksen SPV-prosessiin liittyvät kriittiset inhimilliset riskit ovat. Inhimillisillä riskeillä viitataan ihmisestä lähtöisin oleviin ja ihmissuhteissa syntyviin tekijöihin, jotka vaikuttavat SPVn toteuttamiseen.
Hallittu SPV -hankkeessa (2020-2021) selvitimme, millaisia inhimillisiä ristiriitoja ja hankaluuksia maatalousyritysten SPV-neuvontaprosessissa nousee esiin. Selvityksen tuloksena todettiin, että SPV-neuvontaprosessi nähdään yleensä taloudellisena toimena, johon liittyy ennen kaikkea verotusratkaisujen, rahoitusmahdollisuuksien ja erilaisten tukimuotojen tekninen selvittäminen sekä toteuttavan omistajanvaihdoksen lainmukaisuus ja taloudellisen kannattavuuden arviointi. Näin ollen SPV-prosessissa mukana olevien ihmisten kokemukset ja prosessiin liittyvät emotionaaliset ja käytännön asiat sekä osapuolten tulevaisuus rajautuvat usein tarkastelun ulkopuolelle, vaikka niiden mainitaan olevan uhka SPVn onnistumiselle.
Maatalousyritysten SPV-neuvonnassa ilmenevät inhimilliset hankaluudet ja ristiriidat koskevat ensisijaisesti perhesuhteita, perheen ja yrityksen tulevaisuutta sekä jatkajan valintaa. SPV-neuvontaprosessin ulkopuolelle jääminen, osapuolten (ml. SPV-neuvonnan asiantuntija) keskenään ristiriitaiset tiedot, jonkun prosessiin osallistuvan dominoivuus ja osapuolten neuvontaprosessin aikana keskenään tekemien sopimusten rikkominen tuottavat hankaluuksia, epäselvyyksiä sekä vaikeuksia ennakoida prosessin etenemistä ja tulevia tapahtumia. Puhumattomuus on keskeinen edellä kuvattuihin hankaluuksiin liittyvä ongelma.
Tarkoituksemme on hankkia lisää tietoa maatalousyritysten SPV-neuvontaprosessin ja -palvelujen kehittämiseksi. Tässä vaiheessa tiedonkeruuta pureudumme maatilayritysten SPV-neuvontaprosessissa ilmeneviin inhimillisiin riskeihin. Tieto inhimillisistä riskeistä luo edellytykset niiden tunnistamiseen ja ennakointiin taloudellisten ja materiaalisten riskien rinnalla. SPVn kynnyksellä olevien ja sen toteuttaneiden yrittäjien kokemustieto on oleellisen tärkeää palvelujen kehittämiseksi. Keräämme yrittäjätietoa haastatteluin, kyselyllä ja työpajoissa. Erityisesti olemme kiinnostuneita siitä, mitkä asiat jäävät SPV-neuvontaprosessissa puhumatta ja sopimatta.
Kyselyllä tietoa yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä arviosta SPV:ta uhkaavista inhimillisistä riskeistä
SPVn toteuttanut tai toteuttamisen kynnyksellä oleva maatilayrityksen jatkaja, osallistu työpajaan!
Järjestämme 1.12.2022 klo 17-18.30 työpajan, jonka tarkoituksena on tehdä SPV-neuvontaprosessiin liittyvä, inhimillisiä riskejä koskeva yrittäjätieto näkyväksi. Siinä onnistumme vain sinun kanssasi!
Sen lisäksi, että keräämme työpajatyöskentelyn avulla tietoa inhimillisistä riskeistä, työpaja tarjoaa työskentelyyn osallistuville mahdollisuuden tavata muita samojen asioiden äärellä olevia ja rakentaa tuki- ja vertaisverkostoa. Nimenomaan tuki- ja vertaisverkostoa yrittäjät ovat kertoneet kaipaavansa. Osallistumalla työpajatyöskentelyyn pääset myös suoraan vaikuttamaan SPV-neuvontapalvelujen kehittämiseen.
Voit myös olla suoraan yhteydessä asiasta hankkeen vastuulliseen johtajaan Minna Mattila-Aaltoon, jonka tavoitat s-postiosoitteesta minna.mattila-aalto@tts.fi.
TTS Työtehoseura testasi LivingLab-menetelmällä valtavaan suosioon nousseita puhdistussieniä, Scrub Daddya ja Mommya. Sienet käyttäytyvät veden lämpötilan mukaan siten, että kylmässä vedessä materiaali kovettuu ja lämpimässä se pehmenee. Mommyssa on kaksi erilaista puhdistuspintaa. Daddy on kauttaaltaan samaa materiaalia. Selvitimme, ovatko sienet suosionsa veroisia.
Yhdysvalloissa kehitettyjen ja valmistettujen sienten mainokset lupaavat niiden puhdistavan ekologisesti ja tehokkaasti muun muassa astiat, liedet, kaakelit, pesualtaat ja pihakalusteet. Pinnat eivät naarmuunnu, pesuainetta ei välttämättä tarvita, ja sienet voi pestä astianpesukoneessa.
Hauskannäköisissä, pyöreissä Scrub Daddy- ja Mommy-sienissä on silmät ja suu. Sienestä saa hyvän otteen laittamalla sormet sienen silmiin ja suuaukkoa voi hyödyntää esimerkiksi aterimien molempien puolien yhtäaikaisessa puhdistamisessa. Mommyssa on kaksi puhdistuspintaa, kovempi polymeerivaahdosta valmistettu FlexTexture®-puoli ja pehmeämpi ResoFoam®-puoli. Daddy on kauttaaltaan kovempaa materiaalia. Lämpimässä vedessä Daddy ja Mommy ovat pehmeitä, mukautuvia ja imukykyisiä. Kylmässä vedessä sienet kovettuvat ja niiden hankausteho paranee. Mommy sopii kahden erilaisen pintansa ansiosta monipuoliseen päivittäiskäyttöön. Kauttaaltaan samaa materiaalia oleva Daddy muuttuu kylmässä vedessä Mommya kovemmaksi, jolloin sienellä saa irrotettua myös sitkeää likaa. Sienet maksavat noin kolme euroa ja valmistajan mukaan niillä voi puhdistaa myös arkoja pintoja. Kokeilimme myös tuoteperheeseen kuuluvaa, suorakaiteen muotoista Scour Daddya. Myyntipakkauksessa on kolme eriväristä sientä ja se maksaa noin kuusi euroa. Sienen pinta on lämpökäsiteltyä ArmorTec®-verkkomateriaalia ja pesimen luvataan hylkivän ruokajäämiä, puhdistavan pohjaan palaneen lian ja kestävän käyttöä.
Lunastavatko lupauksensa?
Vertailimme sienten ominaisuuksia ja kokeilimme rinnalla myös polyuretaanista ja synteettisestä kuidusta valmistettua yleissientä, jota myydään monella eri tuotemerkillä. Keltainen, The Original Scrub Daddy -sieni toimii hyvin kylpyhuoneessa, vaikka pyöreä muoto hankaloittaa hieman ahtaisiin tiloihin ulottumista. Sieni irrotti yllättävän hyvin kalkkia hanoista ja saunan lasiovesta jo pelkällä vedellä. Daddy soveltuu hyvin laakeille pinnoille, mutta isoilla alueilla työ on hidasta. Sieni ei naarmuta saniteettikalusteita ja tahrat irtoavat pinnoilta hyvin.
Kaksipuolinen Mommy -sieni soveltuu erityisesti keittiöön. Sillä voi puhdistaa tasopintoja, altaita, astioita, isoja uunivuokia ja -peltejä sekä muita keittiön pintoja. Sienen vaalea, pehmeä puoli on imukykyinen ja vaahdottaa pesuaineen hyvin, mutta jättää tasopinnat melko märiksi. Punainen, karkea puoli irrottaa pinttynyttä likaa tehokkaasti ja sen puhtaaksi huuhtominen oli helpompaa kuin yleissienen karkean pinnan puhdistus. Sienen pyöreä muoto ja melko iso koko osoittautuivat astianpesussa hieman epäkäytännöllisiksi. Ruokailuvälineiden puhdistus tuntui myös hankalalta ja sienen silmä- ja suuaukot eivät helpottaneet työtä. Sienen vaalea, pehmeä puoli likaantui ja värjäytyi käytössä, mutta karkea puoli pysyi siistinä.
Sekä Scrub Daddy että Mommy jättävät pinnat melko märiksi, joten siistin lopputuloksen saamiseksi pinnat saattavat vaatia kuivauksen. Sienet pysyivät siisteinä ja hajuttomina koko kuukauden testijakson ajan ja kestivät hyvin astianpesukoneessa pesemisen, joka on iso plussa. Käyttöohjeen mukaan Daddyn voi puhdistaa myös kuumentamalla sitä mikroaaltouunissa.
Scour Daddy testaajien suosikki
Testatut Daddy- ja Mommy-sienet sopivat parhaiten pienten alueiden ja kohteiden puhdistamiseen ja tahra-alueille. Pyöreiden Daddy- ja Mommy-sienten halkaisija on noin 10 senttimetriä ja paksuus noin neljä senttimetriä. Suorakaiteen muotoinen (10 x 6 cm) Scour Daddy on noin kaksi senttimetriä paksu. Moneen käteen sopiva Scour Daddy -sieni toimii sekä keittiössä että kylpyhuoneessa. Sieni on näppärä erityisesti patojen, pannujen ja keittoastioiden tiskauksessa. Lämpimän veden pehmentämällä sienellä on kätevää puhdistaa myös ahtaita koloja. Kylmään veteen kasteltuna sieni on kova ja kömpelö, mutta hankausteho paranee. Sieni irrottaa kalkkia ja tahroja pelkän veden avulla, mutta pinta jää märäksi ja saattaa vaatia kuivauksen. Sienen ripustuslenkki helpottaa säilyttämistä.
Vertailun vuoksi kokeiltu, kaksipuolinen yleissieni on kätevän kokoinen ja soveltuu monenlaiseen siivoukseen ja puhdistukseen. Yleissienen karkeaa puolta ei suositella pinnoitetuille astioille eikä sieni irrota pelkällä vedellä kalkkia niin hyvin kuin testatut hittituotteet. Yleissienet ovat huokeita, mutta myös kuluvat, likaantuvat ja muuttuvat epäsiisteiksi paljon nopeammin kuin Daddyt ja Mommyt. Hilpeiden hittituotteiden hymy ei ainakaan vielä testiaikana hyytynyt.
Kuusi metsäkonekoulutuksen järjestäjää ja kahdeksan metsäkonekoulua valmisteli ja pilotoi vuonna 2023 metsäkoneenkuljettajakoulutuksen yhteisen soveltuvuuskokeen saadakseen opiskelijoiksi alalle paremmin soveltuvia hakijoita.
Pilottikoe perustuu syvälliseen pureutumiseen metsäkoneenkuljettajan työn vaatimuksiin ja edellyttämään hakijan kyvykkyyteen. Koe muodostuu viidestä osasta. Esitietolomakkeella kartoitetaan hakijan alan tuntemusta ja kykyä noudattaa ohjeita. Haastattelulla mitataan hakijan motivaatiota sekä taustoitetaan edellytyksiä menestyä opinnoissa. Matematiikkatestissä arvioidaan loogista päättelykykyä ja matemaattista perusosaamista. Hahmottamisen ja tarkkaavaisuuden tehtävissä tarkastellaan havaintomotorisia kykyjä sekä työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Motoriikkatestissä taas mitataan hakijan hienomotorisia kykyjä.
Kokeen toimivuus ja mittaustulosten luotettavuus todennettiin 48 jatkuvan haun opiskelijan ja 386 yhteisvalinnan hakijan valinnassa 2023. Saaduissa mittaustuloksista on havaittavissa, että hyvät matemaattiset päättelytaidot ovat yhteydessä sekä hyviin havainto- että hienomotorisiin taitoihin. Yhteisvalinnan hakijoista 35 % sai matematiikan testistä 0 pistettä. Heikot matemaattiset taidot näkyivät kömpelyytenä ja hitautena soveltuvuuskokeen pilotinnin motoriikkatestissä sekä heikkoina tuloksina myös havainnoinnin ja tarkkaa-vaisuuden testissä.
Soveltuvuuskokeen tehneet yhteisvalinnan hakijat saavuttivat keskiarvona 7,3/10 valintapistettä lisää. Heitä, joilla on heikko peruskoulun päättötodistus, mutta korkea motivaatio ja metsäkoneenkuljettajan ammattiin tarvittavat kyvyt, tulos edistää saavuttamaan halutun opiskelupaikan. Soveltuvuuskokeeseen osallistuneet, valituksi tulleet hakijat ottivat 98,83 % varmuudella opiskelupaikan vastaan ja aloittivat opinnot. Soveltuvuuskokeella on siis mahdollista ohjata metsäkoneenkuljettajakoulutukseen enemmän alasta kiinnostuneita ja ammattiin soveltuvia, motivoituneita hakijoita. Opiskelijamääriin kokeella ei vuoden 2023 yhteisvalinnassa ollut vaikutusta.
Maa – ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimus- ja kehittämiskokonaisuudessa TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimus toteuttaa yhteistyössä kaikkien mukaan haluavien metsäkonekoulutuksen järjestäjien kanssa Kansallisen metsästrategian 2035 kärkihanketta 3. ”Metsäalan uudistumista ja kilpailu -kykyä edistävät toimenpiteet: otetaan käyttöön metsäkoneenkuljettajakoulutuksen valtakunnalliset soveltuvuuskokeet.” Työ jatkuu laajentamalla pilotoijien joukkoa ja kerryttämällä monipuolista tulosdataa. Lue vuoden 2023 pilotoinnin tuloksista laajemmin täältä.
Hiilijalanjälki ammatillisen opetuksen työkaluna
Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoite edellyttää mittavaa muutosta kaikilla yhteiskunnan tasoilla, mukaan lukien yritykset, oppilaitokset ja muut organisaatiot. Eri toimialat ovat jo aloittaneet reagoinnin muutostarpeeseen laatimalla toimialakohtaisia hiilineutraaliuden tiekarttoja.
Vaikka kestävä kehitys on osaamisvaatimuksena monissa tutkinnoissa, konkreettisia tavoitteita, kuten alan hiilipäästöjen tunnistaminen, laskeminen ja vähentäminen, ei ole vielä asetettu. On tärkeää, että nykyiset ammatilliset opiskelijat ymmärtävät aiheen merkityksen, oman vaikutusmahdollisuutensa ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset, sillä he ovat tulevaisuuden tekijöitä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Tavoitteet
Hankkeessa vahvistetaan ammatillisten opettajien osaamista ja taitoja vähähiilisyyden edistämisessä opetuksessa ja oppilaitosten toiminnassa. Erityisesti keskitytään rakentamisen ja johtamisen opetukseen. Koulutuksen myötä työkaluja ja taitoja vähähiilisyyden edistämiseen siirtyy myös em. toimialojen työpaikoille.
Hankkeen aikataulu:
5/2021–12/2022
Hankkeen toteuttajat:
Sykli, Savon koulutuskuntayhtymä, TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Opetushallitus
Toteutus
Hankkeessa on viisi koulutusosiota:
Ilmasto tänään
-Hiilijalanjäljen laskenta
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Alakohtaiset osat
Vähähiilinen rakentaminen
-Vähähiilisyyden edistäminen johtamisessa
Vähähiilinen yritys
Tulokset
Tuotettu opetusmateriaali ”Hiilijalanjälki ammatillisen opettajan työkaluna”
Bus Driver RekryKoulutus Nobina Oy
Tutkinto:
Koulutusala:
Kuljetusala
Opetusmuoto:
Päiväopetus
Paikkakunta:
Vantaa
Do you want to study in English to become a bus driver and work in a well-paid customer service job?
We are looking for people interested in working as a bus driver for our English-language RekryKoulutus, in which we train new bus drivers for our depots in Helsinki (Roihupelto), Vantaa (Köysikuja) and Espoo (Klovi).
3 good reasons to become a bus driver for Nobina
Competitive salary
Independent work, with the support of supervisors always at hand
You are unemployed or under threat of unemployment (e.g. laid off or in a temporary job)
You are at least 23 years old
You have at least a class B driver’s license
You have a Finnish or EU driver’s license
Your health meets the criteria defined in the driver’s license regulations
You are ready to do customer service work and shift work
We offer you:
Flexible RekryKoulutus English-language education and a job after the education (starting salary in the capital region 17.19 €/h, i.e. approx. 2800 €/month + benefits)
A permanent job in a financially stable company when you have completed your education
A thorough introduction to the driver’s work and guidance on the routes
Occupational health care and lunch vouchers (part of employment after RekryKoulutus training).
If you don’t speak Finnish yet, you should be motivated to learn the language skills required in your profession while working, because Nobina’s company language is Finnish and the operating instructions are written in Finnish. We will initially hire you for a fixed-term employment relationship and a permanent employment relationship when your language skills are at the required level.
The training includes class D driver’s licence training, professional qualification in passenger transport, and other studies related to the work of a bus driver.
Driving instruction and theory studies are carried out at the TTS training facility in Vantaa (90 days). Orientation and on-the-job training are carried out on Nobina’s routes in the capital region (30 days).
Following training, the participant has the opportunity to work for Nobina.
The training is free of charge for the participant (excluding official fees related to the training, totalling around €400).
The student is not paid a salary during the RekryKoulutus training.
The training is conducted in English, but Finnish language instruction is also included.
Timetable:
You can apply for the training until 27.3.2024
Preselection based on applications on 9.4.2024
Interviews 17 – 18.4.2024
The training starts with an assessment stage 29.4. – 3.4.2024, for which 18 people will be chosen. Following the assessment stage, 12 people will continue with the RekryKoulutus 6.5 – 22.10.2024.
When part-time layoffs in the restaurant industry hit Lea Hinnosaar started to think about what profession would always have work to offer. A friend suggested to Lea that she should become a bus driver.