Millaista oli aika ennen Työtehoseuraa ja millaiseen maaperään yhdistys syntyi? Historioitsija Teemu Keskisarjan katsaus johdattaa työtehon alkujuurille, aikaan, jolloin kirves oli elämäntaistelun arvokkaimpia työvälineitä ja kannustimena jokapäiväinen elanto.
Työteho on sanana nuori mutta aatteena ylimuistoinen. Yhtä lailla kuin 1900-luvun rationalisoijat olivat lukutaidottomat muinaissuomalaiset kiinnostuneita töiden tehosta – elämän ja kuoleman kysymyksestä.
Ruotsin aikana sotien Molokin kita nieli reippaat rengit ja uutterat uudisraivaajat. Armoton työvoimapula näivetti maanviljelystä vuosisadasta toiseen. Mikään pitäjä, kylä tai erämaan kaskiyhteisö ei haaskannut panoksiaan pilanpäiten. Perimätiedon pohjalta väki valmisti niin tehokkaita työkaluja kuin ikinä osasi. Kun kirves oli elämäntaistelussa arvokkaampi kuin miekka ja rauta kallis raaka-aine, maaseppä takoi kalsoa kunnioituksella. Hyvässä haravassa oli kolmea puulajia, koska syyskesän työajan säästöstä riippui ihmisten ja elikoiden selviäminen talven yli.
Jokamiehen valistusta
Suomenkielinen kansanvalistus oli vähäistä ennen 1800-lukua, mutta kansa valisti itse itseään. Tiedonvälitykseen oli kanavia. Keksinnöt levisivät kuulopuheissa, talvi-iltain tarinoissa, kaskuissa, lauluissa tai kansanrunoudessa. ”Itse tieän rauan synnyn, arvoan alun teräksen”, virkkoi Väinämöinen. Rahvaanomaiset työtehoseurat kokoustivat nuotiopiireissä, kievareissa, saunoissa ja talkoiden jälkeisissä juomingeissa.
Konstit ja keinot kehittyivät käytännön työssä: huonot unholaan ja paremmat jatkokehitykseen, oppipojan tai seuraavan sukupolven pähkäiltäviksi. Vaikkei tiede mitenkään autellut, keksinnöissä tapahtui evoluutiota ja luonnonvalintaa. Se vain oli erittäin hidasta. Jos hämäläinen isäntä ja emäntä olisivat tempautuneet 1200-luvulta aikakoneella 1700-luvulle, he olisivat suoriutuneet useimmista askareista ilman ihmeempää uudelleenkoulutusta.
Muutosvastarinta kuului asiaan. Tietäjät iäinikuiset tiesivät mielestään paremmin. Esivalta tyrkytti ideoita, joita oli syytäkin kyseenalaistaa. Suurmiehet syyttivät suomalaisia laiskottelusta talvisin eivätkä käsittäneet, että avantojen hakkaaminen kalastusta varten vei voimia enemmän kuin toi ravintoa. Eräs Turun Akatemian professori vaati Suomeen saunomiskieltoa polttopuun säästämiseksi ja savutupien asukkien ahkeroittamiseksi.
Ammoisten työtehojen laskijan kannattaa huomata, että työ ei aina kiittänyt tekijäänsä. Runebergin raatajaihanne Saarijärven Paavo perkasi ja hoiti ahkerasti maataan, mutta sai siitä vain kristillisen palkinnon.
Mullistava elinkeinovapaus
Yksityisyrittäjät olivat ani harvinaisia. Laivanveistossa saattoi syntyä yhtiön oloisia rahvaan työyhteisöjä. Käsityöläiset eivät kilpailleet vapaasti vaan tukalissa killoissa ja pitäjäkohtaisissa kiintiöissä. Räätäli, suutari, salpietarinkeittäjä tai satulaseppä ei voinut perustaa startup-manufaktuuria ilman viranomaisten kyykytystä. Elinkeinovapaus koitti vasta vuonna 1879.
Maanviljely oli yhteistä, ei kenenkään ikiomaa. Peltojen sarkajako ei kannustanut ylisuorittamiseen, kokeiluihin, riskeihin ja itsenäiseen ideoimiseen. Talonpojan yksityisomaisuuden suoja oli heikohko. Miksi rehkiä lihaksilla ja aivoilla yli voimien, jos maa kuului pohjimmiltaan naapureille, kruunulle tai aateliskartanolle? Tilaton väestö ei helpolla voinut luoda raivioita. Taksvärkki eli dagsverk oli päivätyötä, jossa torppari tuskin hihkui työnilosta.
Kohti vakautta ja vaurautta
Maaomistuksen ongelmat nujersivat kekseliäisyyden ja tehokkuuden maailman sivu. Totaalinen työtehottomuus vallitsi Venäjän maaorjuudessa ja myös Virossa, jossa uskonto, rotu ja kansanluonne olivat vertailukelpoiset Suomeen. Virolaisilla oli huomattavasti viljavampi maaperä, suhteessa väkilukuun isommat pellot ja monta viikkoa pidempi kasvukausi. Silti maarahvas oli 1800-luvulla käsittämättömän köyhää jopa nälkä-Suomeen nähden. Saksalaiset paronit olivat imeneet virolaisten verta keskiajasta saakka. Maan omistaminen oli aatelin yksinoikeus sen jälkeenkin kun varsinainen maaorjuus lakkasi Virossa 1810-luvulla. Kansa kituutti ikkunattomissa läävissä, joissa oli vain maalattia, koska uuden mökin laittaja sai luultavasti osakseen vain vuokrankorotuksen ja häädön. Jopa viinankeitto ja -myynti oli Virossa aatelin etuoikeus.
Suomalainen oli sittenkin pontevammassa asemassa. Yläluokka ei Suomessa heiluttanut ruoskaa. Ruotsinkieliset ja suomenkieliset olivat eroineenkin suunnilleen samaa kansallisuutta. Talonpoikaisella maaomistuksella ja perintötiloilla oli juurensa. Vakauden ja vaurastumisen perimmäiset esteet – sodat ja pula miestyövoimasta – helpottivat Venäjän aikana Pax Russicaan.
Työ tekijäänsä opettaa
Pohjanmaan lakeuksien raivaaminen alkoi toden teolla 1800-luvulla. Savolaiset vaihtoivat vähitellen kaskista peltoihin. Pienviljelijöiden ja torppareiden kannustimet kohenivat tai ainakin nousivat puheenaiheeksi. Väestönkasvu pakotti maatalouden laajenemisen. Tärkeät tehostukset riippuivat ja johtuivat toisistaan. Meijerin perustaminen ja karjan parantaminen vaativat luonnonniittyjen sijaan heinäpeltoja, joiden kyntö puolestaan kysyi puisen sahran tilalle rautaista kääntöauraa tai aatraa ja niin edelleen.
Sääty-yhteiskunta säröili. Rengit ja piiat vapautuivat palveluspakosta isäntiensä luona ja hiukkasen kilpailuttivat työpanostaan. Teollistuminen tapahtui äkkipäätä. Ensimmäisen aallon industrialistit perustivat osakeyhtiöitä ja tehtaita sekä opettelivat kudonnan ja sellunkeiton saloja. Luonnonkansa totutteli koneisiin, kelloon ja vuorotyöhön.
Metsäteollisuus usutti suomalaiset ankaraan talvityöhön. Puunkadon, tukinlaskun, pinotavaran teon tai pöllinparkkuun pohjaksi oli tuskin mitään tieteellistä tutkimusta, varsinkaan suomen kielellä. Eihän mikään korkeakoulu 1800-luvulla tuottanut väitöskirjoja arktisesta metsätyöstä. Työ kuitenkin opetti tekijöitään kädestä pitäen. Savotat olivat aina urakkapalkkaisia. Kannustin oli nälkä. Lukutaidottomat työläiset kehittivät niin tehokkaita tyylejä kuin ikinä kykenivät. He pyysivät uusia työkaluja. Niinkin yksinkertainen vehje kuin pokasaha ilmaantui vasta savotoimisen tarpeeseen. Kaskeajat olivat parituhatta vuotta pärjänneet kirveellä. Sahan teroittamisesta kehittyi pian taiteenlaji. Konkarit neuvoivat aloittelijoita kämpillä tuikun valossa.
Työtehoseura nappasi kopin – valistus alkaa
Moninaisessa murroksessa työn tehostamiseen kasautui totisesti taloudellista ja sosiaalista painetta! Oltiinpa kaupungissa, maaseudulla tai korvessa, kapitalisti ei voinut repiä tehoja työläisen selkänahasta. Työpäivä lyheni 1900-luvun alussa sosialistien mieliksi. Monen tunnin vähennys ei kaatanut kansantaloutta eikä edes maataloutta. Yllättäen työn orjat aikaansaivat kahdeksassa tunnissa saman kuin kahdessatoista. Jaksaminen riippui paremminvoinnista ja rationalisoinnista. Tiede, tutkimus ja painettu sana kiirehtivät työnantajien avuksi. Tähän kehityspolkuun liittyi Työtehoseuran perustaminen vuonna 1924.
Työtehoseuran tarina alkaa vuonna 1924. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa? Tutustu Työn muutokseen kuvina – otteita Työtehoseuran vuosikymmeniltä.
Hätäensiapu
Koulutustyyppi:
Ammattipätevyyden jatkokoulutus
Koulutusala:
Kuljetusala
Koulutusmuoto:
Lähiopetus
Paikkakunta:
Nurmijärvi, Vantaa, Turku
Ammattipätevyyden jatkokoulutus henkilö- ja tavaraliikenteessä
Perustason ammattipätevyyskoulutuksella tai perustason ammattipätevyyskokeella suoritettua ammattipätevyyttä ei vaadita, jos linja-auton ajo-oikeus on alkanut ennen 10.9.2008 ja/tai kuorma-auton ajo-oikeus on alkanut ennen 10.9.2009. Vaikka perustason ammattipätevyyskoulutusta tai perustason ammattipätevyyskoetta ei tarvitse suorittaa, niin kuitenkin on suoritettava jatkokoulutus. Koulutuksen laajuus on 35 tuntia.
Ammattipätevyyden jatkokoulutus on suoritettava ammattipätevyyden ylläpitämiseksi tai uudelleen voimaan saattamiseksi. Mikäli ammattipätevyys on voimassa molempiin kuljetusmuotoihin (henkilö-/ tavaraliikenne) ammattipätevyyttä voi ylläpitää molempiin kuljetusmuotoihin suorittamalla 35 tunnin jatkokoulutuksen 5 vuoden aikana.
Jatkokoulutuksen jakaminen
Jatkokoulutus voidaan jakaa jaksoihin. Yhden jakson pituus on oltava vähintään seitsemän tuntia. Seitsemän tunnin jakso voidaan jakaa kahteen osaan, jossa osat on suoritettava peräkkäisinä päivinä. Yhden osan pituus on oltava vähintään yksi tunti.
Sydän -ja verenkiertoelimistön toiminnan pääpiirteet sekä ensiaputoiminta erilaisissa auttamistilanteissa. Tyypilliset sairauskohtaukset: Hengitysvaikeudet, diabetes, aivoverenkiertohäiriöt, kouristuskohtaukset ja sydänkohtaus. Hätäensiapu tarkoittaa tilanteita, joissa henkilöllä on hengenvaarallinen tilanne (hengityksen tai/ ja verenkierron ongelma) Hätäensiaputilanteiden tavoitteena on pitää henkilö hengissä, kunnes ammattiapu saapuu paikalle.
o Tajuttomalle annettava ensiapu, tajuttomuuden toteaminen ja ensiavun aloittaminen. o Peruselvytys: aikuisen elvytys + defibrillaattorin käyttö, sekä lapsen elvytys. o Vierasesine hengitysteissä, tukehtumistilanteiden syyt ja ensiapu. o Verenvuodon tyrehdyttäminen sekä raajassa olevan suuren verenvuodon tyrehdyttäminen. o Verenkierron häiriötila (sokki).
Palovammat ja sähkön aiheuttamat vammat. Tapaturmien ehkäisy. Ryhmäkohtaisia aiheita.
Lisäksi Kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyskoulutukset (DIR) toteutetaan alla olevan koulutusohjelman mukaisesti ilman Punainen Risti Ensiapu Oy:n todistus- ja rekisteröintimaksua. TRAFICOM/102187/05.03.07/2020 (PERUSOSA/ 1PV KURSSI 7H)
Koulutusohjelma täyttää ensiapukoulutukselle yleisesti asetetut kriteerit. Koulutuksesta annetaan Työtehoseura Ry:n oma kurssitodistus, ei Punainen Risti Ensiapu Oy:n ensiapukortteja. Tavoitteet
Kurssin suorittanut osaa aloittaa hätäensiavun antamisen sisällön mukaisissa aiheissa.
Koulutuksen peruutusehdot
Koulutukseen osallistumisen voi peruuttaa viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta maksuttomasti. Myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta ja myöhemmin kuin viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista osallistumismaksun kokonaisuudessaan
Koulutukseen ilmoittautuminen
Alla olevasta koulutuskalenterista löydät lisätietoa ja voit selata myös muita ammattipätevyyden jatkokoulutuksia.
Ikääntyville ja heidän läheisilleen, kuntien päättäjille ja viranomaisille, paikallisille yrittäjille ja muille toimijoille
Hankkeen aikataulu:
1.10.2016 – 31.11.2018
Hankkeen toteuttajat:
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom (koordinoi), TTS Työtehoseura ja Saimaan ammattikorkeakoulu Saimia
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto), Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Haminan kaupunki, Saimaan ammattikorkeakoulu sekä Ympäristöministeriö.
Yhteisöllinen asuminen vähentää yksinäisyyttä ja turvattomuutta ja on luonteeltaan asukasta aktivoivaa ja toimintakykyä ylläpitävää. Yhteinen koti maalla -hankkeen tavoite oli parantaa yhteisöllisen asumisen avulla ikääntyneiden mahdollisuuksia asua maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Hankkeessa oli tavoitteena luoda erilaisiin, jo olemassa oleviin kohteisiin yhteisöllisen ja esteettömän senioriasumisen mahdollistavia alue- ja muutossuunnitelmia sekä opas ikäihmisten yhteisöllisestä esteettömästä asumisesta. Tavoitteena oli myös lisätä maaseudun elinvoimaisuutta ja palvelujen kysyntää paikallisilta kotipalvelu- ja rakennusalan yrittäjiltä. Hankkeen toiminta-alue oli Kaakkois-Suomi.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeessa osallistettiin ikääntyneitä, muita asukkaita ja paikallisia toimijoita kuten päättäjiä ja yrittäjiä yhteiseen kehittämiseen. Pilottikohteita oli kolme: Haminan Jamilahden kansanopiston oppilasasuntola pihapiireineen, Rautjärven Asemanseutu ja Luumäellä Jurvalassa Kangasvarren koulun laajennusosa piha-alueineen. Tuloksena syntyi kolme erityyppistä ratkaisumallia: 1) oppilasasuntolan muuttaminen yhteisölliseksi asunnoksi 2) yhteisöllinen uusi kylätalo ja siihen liittyvät rivitaloasunnot 3) vanhan koulun muutos yhteisölliseksi asunnoksi. Lisäksi Haminassa Pyhällön kylässä pilotoitiin ikäihmisten yhteisöllistä ruokailua ja muuta yhteisöllistä toimintaa kyläkoululla.
Kaikista kohteista laadittiin luonnostasoiset muutos- tai uudisrakennussuunnitelmat, pohjapiirustukset, pihasuunnitelmat, tarkemmat mallisuunnitelmat keittiö-, pesu- ja kodinhoitotiloista sekä tarvittavia näkymäkuvia idean esittämiseen. Koottiin myös Yhteisöllisen asumisen opas, missä mm esiteltiin pilottialueiden suunnitelmia, ja tietoa yhteisölliseen asumiseen liittyvästä palvelutarjonnasta, yrittäjyyden mahdollisuuksista sekä yhteisöllisen asumisen kustannusvaikutuksista.
Työvoimasta tuottavuutta maa- ja puutarhatalouteen
Työvoima
Kohderyhmänä ovat palkattua työvoimaa ja erityisesti vierastyövoimaa käyttävien maa- ja puutarhatilojen yrittäjät ja työnjohto sekä tiloilla jo työskentelevä ja uusi tiloille työskentelemään tuleva työvoima, erityisesti ulkomailta tuleva vierastyövoima. Lisäksi kohderyhmänä ovat maatalouden sidosryhmät, jotka työssään joutuvat tekemisiin maatalouden työvoimakysymysten kanssa, muun muassa neuvonta, hallinto, edunvalvonta ja työterveyshuolto. Kaikki edellä mainitut kohderyhmät voivat hyödyntää hankkeen tuloksia ja siinä tuotettuja materiaaleja kehittäessään ja edistäessään työvoiman tuottavaa käyttöä maa- ja puutarhatiloilla.
Hankkeen aikataulu:
11/2010 – 11/2022
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
Kehittämishankkeen tavoitteena on edistää maatalous- ja puutarhayritysten työyhteisöjen toimivuutta parantamalla edellytyksiä hyvään vuorovaikutukseen ja työvoiman johtamiseen. Samalla edistetään sekä yrittäjien että työntekijöiden jaksamista ja työtyytyväisyyttä, työturvallisuutta, kriisivalmiutta, työn sujuvuutta ja näiden myötä toiminnan tuottavuutta.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeessa kerättiin ja levitettiin tietoa erityisesti hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista usein monikulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa maa- ja puutarhatiloilla. Aineisto kerättiin kahdella sähköisellä kyselyllä, joista toinen tehtiin alan työnantajayrittäjille ja toinen työntekijöille. Tuloksissa painotetaan 187 työnantajan ja 100 työntekijän keskeisimpiä ja toisiaan tukevia vastauksia. Yksityiskohtaiset kyselytulokset ovat julkaisun (linkki alla) liitteenä.
Kyselyiden mukaan suomalaiset, ukrainalaiset, virolaiset ja venäläiset ovat yleisimmät kansallisuudet alan palkkatyövoimassa. Enemmistö työntekijöistä on pitkän työkokemuksen omaavia naisia. Työtehtävät ovat tyypillisesti fyysisiä, suorittavia töitä, mutta osa toimii myös työnjohtajana tai tulkkina. Suomi ja englanti ovat yleisimmät työkielet työyhteisöissä.
Työnantaja on lakisääteisesti velvollinen perehdyttämään ja opastamaan työntekijöitään sekä hankkimaan heille työterveyshuoltopalvelut työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Perehdyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhönsä liittyvät odotukset. Työnopastukseen kuuluvat puolestaan asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen oikein ja turvallisesti. Myös työntekijöillä on lakisääteisiä työturvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia – oikeuksien lisäksi. Työterveyshuoltopalvelut sisältävät puolestaan työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset, työkykyä tukevia toimia sekä työhön liittyvien sairauksien ja oireiden tutkinnan.
Tulosten mukaan useilla alan työnantajilla on kehitettävää työntekijöiden perehdyttämisessä ja työnopastuksessa sekä muussa päivittäisjohtamisessa, kuten viestinnässä. Työntekijöiden ymmärtämillä kielillä annetut kirjalliset työohjeet, toistuva suullinen opastus, esimerkkityösuoritukset, rakentava palaute sekä yhteiset WhatsApp-ryhmät ovat näissä hyviksi koettuja käytäntöjä. Lisäksi useiden työnantajien tulisi tiedottaa paremmin työterveyshuollon olemassaolosta tai niihin liittyvistä käytännöistä tai ylipäätään hankkia nämä palvelut työntekijöilleen. Tilanne on kaikkien edellä mainittujen seikkojen suhteen parempi puutarhatiloilla kuin maatiloilla.
Työntekijäkyselyn mukaan yli puolet työntekijöistä on yleensä, hieman yli neljäsosa on toisinaan ja joka kymmenes ei yleensä ole motivoitunut työssään. Tilanne on parempi maatiloilla kuin puutarhatiloilla. Motivaatiota edistää muun muassa se, että pidetään työympäristöstä, työyhteisöstä tai työn monipuolisuudesta. Myös selkeät tavoitteet ja vaikutusmahdollisuudet työssä sekä työn osaaminen ja sen kokeminen merkitykselliseksi edistävät motivaatiota. Myös työnantajan osoittama luottamus ja arvostus on eduksi.
Molemmissa kyselyissä tiedusteltiin työhyvinvointiin liittyen muun muassa, kykenevätkö työntekijät palautumaan työstään riittävästi, onko käytössä säännölliset ja henkilökohtaiset tavoite- ja palautekeskustelut ja järjestetäänkö yhteisiä työhyvinvointitapahtumia. Myös näiden seikkojen suhteen tilanne on parempi maatiloilla kuin puutarhatiloilla. Työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistäminen vaativat kuitenkin jatkuvaa panostusta kaikilta työnantajilta. Työmotivaatioon vaikuttavat myös työntekijän yksilölliset ominaisuudet.
Julkaisun tulososiossa on tarkistuslistoja ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä perehdyttämiseen ja työnopastukseen sekä muuhun päivittäisjohtamiseen. Myös työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistämiseen löytyy havainnollinen tarkistuslista ja esimerkkejä. Ulkomaiset työntekijät tarvitsevat edellä mainituissa seikoissa erityishuomiota. Johtaminen omalla esimerkillä, työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu sekä säännöllinen ja avoin keskustelu, kuuntelu ja palaute molemmin puolin ovat hyviä johtamiskäytäntöjä myös kulttuurieroista johtuvien haasteiden ratkaisemisessa.
TTS (koordinoi), Työterveyslaitos (TTL) ja Tieke Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto ESR
DigiHyöty-hankkeen tavoitteena on ollut lisätä mikro- ja pk-yritysten henkilöstön osaamista digitaalisten sovellusten tehokkaassa käytössä ja käyttöönotossa. Tavoitteena on ollut myös lisätä työhyvinvointia ja lisätä yritysten johdon ja henkilöstön yhteistyötä ja henkilöstön osallistamista. Hanke käytti myös työntutkimusta keinona tehdä näkyväksi työnkulku, työprosessit, työympäristö ja työolosuhteet.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä toteutettiin ensin digitalisaation ja työhyvinvoinnin alkukartoitus, jossa selvitettiin nykytilanne mm. tietojärjestelmien hankinnassa ja hyödyntämisessä sekä digitalisaation ja muun toiminnan kehittämisessä. Yritysten kehittämistarpeet löytyivät eniten teemoista GDPR, tietosuoja ja tietoturva, verkkokaupan kehittäminen, toimintoprosessit ja järjestelmät, tietojärjestelmien hallinta sekä verkkosivut ja sosiaalinen media. Yrityksiä sparrattiin räätälöidysti. Koronapandemia ja Ukrainan sota muokkasivat yritysten tarpeita selvästi projektin aikana.
Hankkeessa selvitettyjen yritysten digitalisaatiohaasteiden pohjalta tehtiin kaikille yrittäjille ja aiheesta muuten kiinnostuneille materiaalia, toteutettiin teemoista webinaareja ja viestittiin monissa medioissa. Lisäksi toteutettiin Yrittäjän digitieto -verkko-opas.
Linkit ja julkaisut
Yrittäjän digitieto: Tietopaketti, joka tarjoaa ensiaskeleet yrittäjän digiarkeen ja hyvää tietoa edistyneemmällekin. Ota haltuusi vinkit, joilla lisäät tuottavuutta ja parannat työhyvinvointia digiajan yrityksessäsi pienin askelin. www.yrittajandigitieto.fi
Taideteollisuusalan erikoisammattitutkinto antaa pätevyyden ja taidot alalla toimimiseen. Taideteollisuusalan yritystoiminnassa ja esimiestehtävissä korostuvat vahva erikoisosaaminen, asiantuntemus ja vastuullisuus alaan liittyvistä näkökulmista ja liiketoiminnasta.
Verhoilijamestareilla on huippuluokan ammattitaito ja arvostus sekä kulttuuriperintöä että uuden luomista kohtaan. Kestävä kehitys ja kierrättäminen ovat merkittäviä tekijöitä verhoilualalla. Ammattilaisena he kykenevät huomioimaan käytettävät materiaalit, raaka-aineiden hinnat, perinteiden kunnioittamisen, valmistusmenetelmät ja säilyttävän työotteen.
Koulutukseen voivat hakeutua henkilöt, joilla on aiempaa kokemusta verhoilutyöstä ja jotka haluavat syventää osaamistaan tai haluavat osoittaa jo olemassa olevan osaamisensa tällä tutkinnolla.
Verhoilun erikoisosaamisalan tutkinnon suorittaneet verhoilijamestarit ovat kokeneita ammattilaisia. He työskentelevät pääasiassa ajoneuvojen tai huonekalujen verhoilijoina. Tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä yrittäjinä, ammatinharjoittajina, työntekijöinä tai esimiestehtävissä alan organisaatiossa tai teollisuudessa.
Koulutusmuoto
Voit hakeutua meille opiskelemaan suoraan (jatkuva haku), yhteishaun, työvoimatoimiston, rekrytoivan yrityksen tai nykyisen työnantajan välityksellä riippuen koulutuksen muodosta.
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta ja hakeutumisesta alla olevista yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
