Työvoimasta tuottavuutta maa- ja puutarhatalouteen
Työvoima
Kohderyhmänä ovat palkattua työvoimaa ja erityisesti vierastyövoimaa käyttävien maa- ja puutarhatilojen yrittäjät ja työnjohto sekä tiloilla jo työskentelevä ja uusi tiloille työskentelemään tuleva työvoima, erityisesti ulkomailta tuleva vierastyövoima. Lisäksi kohderyhmänä ovat maatalouden sidosryhmät, jotka työssään joutuvat tekemisiin maatalouden työvoimakysymysten kanssa, muun muassa neuvonta, hallinto, edunvalvonta ja työterveyshuolto. Kaikki edellä mainitut kohderyhmät voivat hyödyntää hankkeen tuloksia ja siinä tuotettuja materiaaleja kehittäessään ja edistäessään työvoiman tuottavaa käyttöä maa- ja puutarhatiloilla.
| Hankkeen aikataulu: | 11/2010 – 11/2022 |
| Hankkeen toteuttajat: | TTS Työtehoseura |
| Hankkeen rahoittajat: | Maa- ja metsätalousministeriö |
Kehittämishankkeen tavoitteena on edistää maatalous- ja puutarhayritysten työyhteisöjen toimivuutta parantamalla edellytyksiä hyvään vuorovaikutukseen ja työvoiman johtamiseen. Samalla edistetään sekä yrittäjien että työntekijöiden jaksamista ja työtyytyväisyyttä, työturvallisuutta, kriisivalmiutta, työn sujuvuutta ja näiden myötä toiminnan tuottavuutta.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeessa kerättiin ja levitettiin tietoa erityisesti hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista usein monikulttuuristen työyhteisöjen johtamisessa maa- ja puutarhatiloilla. Aineisto kerättiin kahdella sähköisellä kyselyllä, joista toinen tehtiin alan työnantajayrittäjille ja toinen työntekijöille. Tuloksissa painotetaan 187 työnantajan ja 100 työntekijän keskeisimpiä ja toisiaan tukevia vastauksia. Yksityiskohtaiset kyselytulokset ovat julkaisun (linkki alla) liitteenä.
Kyselyiden mukaan suomalaiset, ukrainalaiset, virolaiset ja venäläiset ovat yleisimmät kansallisuudet alan palkkatyövoimassa. Enemmistö työntekijöistä on pitkän työkokemuksen omaavia naisia. Työtehtävät ovat tyypillisesti fyysisiä, suorittavia töitä, mutta osa toimii myös työnjohtajana tai tulkkina. Suomi ja englanti ovat yleisimmät työkielet työyhteisöissä.
Työnantaja on lakisääteisesti velvollinen perehdyttämään ja opastamaan työntekijöitään sekä hankkimaan heille työterveyshuoltopalvelut työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Perehdyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhönsä liittyvät odotukset. Työnopastukseen kuuluvat puolestaan asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen oikein ja turvallisesti. Myös työntekijöillä on lakisääteisiä työturvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia – oikeuksien lisäksi. Työterveyshuoltopalvelut sisältävät puolestaan työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset, työkykyä tukevia toimia sekä työhön liittyvien sairauksien ja oireiden tutkinnan.
Tulosten mukaan useilla alan työnantajilla on kehitettävää työntekijöiden perehdyttämisessä ja työnopastuksessa sekä muussa päivittäisjohtamisessa, kuten viestinnässä. Työntekijöiden ymmärtämillä kielillä annetut kirjalliset työohjeet, toistuva suullinen opastus, esimerkkityösuoritukset, rakentava palaute sekä yhteiset WhatsApp-ryhmät ovat näissä hyviksi koettuja käytäntöjä. Lisäksi useiden työnantajien tulisi tiedottaa paremmin työterveyshuollon olemassaolosta tai niihin liittyvistä käytännöistä tai ylipäätään hankkia nämä palvelut työntekijöilleen. Tilanne on kaikkien edellä mainittujen seikkojen suhteen parempi puutarhatiloilla kuin maatiloilla.
Työntekijäkyselyn mukaan yli puolet työntekijöistä on yleensä, hieman yli neljäsosa on toisinaan ja joka kymmenes ei yleensä ole motivoitunut työssään. Tilanne on parempi maatiloilla kuin puutarhatiloilla. Motivaatiota edistää muun muassa se, että pidetään työympäristöstä, työyhteisöstä tai työn monipuolisuudesta. Myös selkeät tavoitteet ja vaikutusmahdollisuudet työssä sekä työn osaaminen ja sen kokeminen merkitykselliseksi edistävät motivaatiota. Myös työnantajan osoittama luottamus ja arvostus on eduksi.
Molemmissa kyselyissä tiedusteltiin työhyvinvointiin liittyen muun muassa, kykenevätkö työntekijät palautumaan työstään riittävästi, onko käytössä säännölliset ja henkilökohtaiset tavoite- ja palautekeskustelut ja järjestetäänkö yhteisiä työhyvinvointitapahtumia. Myös näiden seikkojen suhteen tilanne on parempi maatiloilla kuin puutarhatiloilla. Työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistäminen vaativat kuitenkin jatkuvaa panostusta kaikilta työnantajilta. Työmotivaatioon vaikuttavat myös työntekijän yksilölliset ominaisuudet.
Julkaisun tulososiossa on tarkistuslistoja ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä perehdyttämiseen ja työnopastukseen sekä muuhun päivittäisjohtamiseen. Myös työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistämiseen löytyy havainnollinen tarkistuslista ja esimerkkejä. Ulkomaiset työntekijät tarvitsevat edellä mainituissa seikoissa erityishuomiota. Johtaminen omalla esimerkillä, työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu sekä säännöllinen ja avoin keskustelu, kuuntelu ja palaute molemmin puolin ovat hyviä johtamiskäytäntöjä myös kulttuurieroista johtuvien haasteiden ratkaisemisessa.
Linkit ja julkaisut
Hankkeen yhteyshenkilö
