Älysikala-kuulumisia pilottitilalta
Älysikala-hankkeen juttusarja välittää suoraan pilottitilalta alan ammattilaisten, tutkijoiden ja asiantuntijoiden terveisiä.
Marraskuu 2023: Älysikalan pilotointi etenee hyvää vauhtia
Hyppösen Tilan yrittäjä Antti Hyppönen pitää Älysikala-kokeilua merkityksellisenä. ”Jos halutaan kehittää tuotantoa, tarvitaan maksimaalinen tieto sioista ja siitä mitä täällä tuotannossa tapahtuu”, jutteli Antti Hyppönen lokakuussa 2023, jolloin pilotointi oli jo hyvässä vauhdissa.
Antti Hyppösen haastattelu:
Kesäkuu 2023: Tulevaisuuden Älysikala
Työtehoseuran Teho-lehdessä (2/2023) julkaistiin artikkeli Tulevaisuuden Älysikalasta. ”Tuloksista hyötyvät niin suomalaiset sikatilat kuin laite- ja ohjelmistovalmistajat aina kansainvälisiä markkinoita myöten. Lopulta hyödynsaajina ovat kuluttajat laadukkaan ja kestävän ruoantuotannon myötä.”
Lue koko juttu:
Huhtikuu 2023: Videoesittely Hyppösen tilalta
Älysikala-pilotointi liikkeelle lähdössä talvella 2023. Tavoitteena kehittää ratkaisuja eläinkohtaisen tiedon keräämiseen ja analysointiin.
Tutustu videoesittelyyn:
Maaliskuu 2023: Keskittyvätkö tapahtumat tietyille sioille ja miksi?
Älysikala-kuulumisten sarjassa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan professori Mari Heinonen arvioi, että eläinkohtainen tiedonkeruu isossa mittakaavassa on erittäin merkittävää koko sikataloudelle.
Mikä saa tutkijan innostumaan Älysikalasta?
Olemme pitkään tutkineet sikojen sairauksia ja ongelmana on aina ollut se, että yksittäistä eläintä, muuta kuin emakkoa, ei seurata yksilönä. Tietoa on ollut kovin vaikeaa ja työlästä saada. Älysikala-hanke nyt toivottavasti luo pohjaa tulevaisuudessa erilaisille hankkeille samalla kun tuotantoa voidaan kehittää paremman ja tarkemman tiedon avulla.
Millaisia odotuksia on saatavasta datasta ja sen hyödyntämisestä?
Odotan kovasti seurantatietoa siitä, onko se tyypillistä, että tapahtumat – kuten lääkitys, huono kasvu, kuolleisuus, teurastamolöydökset – keskittyvät tietyille sioille ja millaisia nämä siat ovat. Jos nämä yksilöt voitaisiin tunnistaa ajoissa, niin voitaisiin mahdollisesti ehkäistä hankalia tapahtumia.
Kuinka merkittävästä asiasta Älysikalassa on kyse?
Kun dataa aikanaan saadaan riittävästi koottua, on tarkoituksena rakentaa malli, jonka pohjalta mm. ohjelmistoja ja eläinkohtaisen tiedon hyödyntämistä voidaan kehittää.Sitten kun tämäntyyppinen tiedonkeruu onnistuu isossa mittakaavassa, se on todella merkittävä asia. Pienimuotoisesti toteutuessaan se mahdollistaa tutkimusprojekteja, mutta isossa mittakaavassa koko tuotannonala hyötyy valtavasti.
Maaliskuu 2023: Älykkyyttä lisää ja ketterää datansiirtoa
Älysikalan alkumetreillä kertoo kuulumisia Atrian Sika – tuottajapalvelun kehityspäällikkö Niina Immonen, joka on ollut hankkeen äitihahmona ja idean kantavana voimana.
Millaisista lähtökohdista Älysikala-ajatus heräsi?
Ajatus Älysikalasta on ollut mielessä jo pidempään, mutta korona viivästytti aloittamista ja toisaalta myös vahvisti näkemystä kehittämistyön tarpeesta. Lyhyesti sanottuna, dataa pitää pystyä hyödyntämään tehokkaammin. Meillä Atrialla ja atrialaisilla tuottajilla on käytössä paljon dataa ja pystymme kohtuullisen hyvin analysoimaan koko tuotantoketjua, mutta seuraava steppi edellyttää vielä tarkempaa tietoa. Jotta tämä voidaan saavuttaa ja ottaa todellinen kilpailukykyloikka, niin tarvitsemme yksilökohtaista dataa eläimen elinkaaren ajalta. Ja sitä tässä hankkeessa haemme.
Mitä hyötyjä tämä tuo sikatiloille?
Tuntuu, että älykkyyden lisääminen ja tiedon siirtäminen ovat jollain tasolla jääneet sikatuotannossa hieman junnaamaan paikalleen ja nyt meillä on mahdollisuus Älysikala-kokeilussa saada kehitystä tähän. Uskon, että pitkällä tähtäimellä voimme oikeasti kehittää esimerkiksi antibioottivapaata tuotantoketjua ja koko ketjun kilpailukykyä. Hanke toimii kehitysympäristönä, jossa yhdistetään osaamista niin tutkimuksesta kuin käytännöstä.
Jos katsotaan sikatalouden isoa kuvaa, mikä on erityisen tärkeää tulevaisuudelle?
Älykkyyttä on saatava lisää ja dataa on saatava siirtymään ketterämmin ohjelmien välillä. Osaoptimointi ei tuo lisää kannattavuutta ketjuun, vaan on osattava katsoa kokonaisuutta. Esimerkiksi lääkkeiden käytön vähentäminen tai pitäminen matalalla tasolla on välttämättömyys. Älysikala-hankkeessa yhtenä tavoitteena on analysoida, millaisia vaikutuksia esimerkiksi lääkityksellä on porsaan elinkaareen.
Mikä tähän mennessä on lämmittänyt mieltäsi?
Kaikkien mukana olevien innostus ja positiivinen fiilis! Koko ajan on sellainen tunne, että mukana ollaan täysillä, tahtotila on vahva ja asenne ratkaisukeskeinen. Jo nyt on otettu isoja harppauksia ja rikottu raja-aitoja. Olen tästä tavattoman innoissani ja uskon, että yhteistyöllä tästä tulee hyvä. Tässä projektissa ei olla kivireessä, vaan meillä on pyörivät pyörät alla.