Hyppää sisältöön

Tekoäly ei yksin muuta yritystä – tarvitaan myös työntutkimusta

Ryhmä työntekijöitä tutkimassa vaihtoehtoja palaverissa seinällä olevista post-it lapuista.

Tekoälyratkaisuja on jo tarjolla runsaasti. Monessa yrityksessä pohditaan, miten niitä voisi hyödyntää käytännön työssä. Haaste ei useinkaan ole teknologian puute vaan se, miten tekoäly saadaan osaksi arjen työprosesseja ja henkilöstön toimintaa. TTS:n tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tähän etsitään ratkaisuja mallilla, jossa työn tutkimus, osallistava kehittäminen ja tekoälykokeilut yhdistyvät käytännön työelämän uudistamiseen.

Tekoäly kiinnostaa, mutta mistä pitäisi aloittaa?

Tekoälystä puhutaan paljon, mutta monissa yrityksissä sen käytännön hyödyntäminen on vasta käynnistymässä. Mahdollisuuksia nähdään runsaasti, mutta sopivien käyttökohteiden tunnistaminen ja uusien toimintatapojen vieminen osaksi arjen työtä ei ole aina helppoa.

TTS:n AI-kasvuloikka-hankkeessa mukana olevat yritykset edustavat hyvin erilaisia toimialoja. Keskeinen lähtökohta on ollut, että tekoälyn käyttöönottoa ei kannata lähestyä teknologia edellä. Sen sijaan digitaalisia taitoja ja tekoälyn hyödyntämistä tulisi tarkastella osana todellisia työtehtäviä, työprosesseja ja työympäristöjä.

Kehittämismalli rakentuu neljästä vaiheesta

Projektissa kehitettiin osallistavaa toimintamallia, jossa työntutkimus ja tekoälyn hyödyntäminen tukevat toisiaan. Malli pohjautuu jatkuvan kehittämisen ajatteluun sekä osallistavaan työntutkimukseen. Osallistavan työn kehittämisen hyödyistä työpaikoilla on jo pitkään ollut tutkimusnäyttöä ja tästä on myös TTS:llä pitkä perinne.

TTS:n kehittämä prosessi alkaa yrityksen nykytilan ja kehittämistarpeiden tunnistamisesta. Sen jälkeen työntutkijat perehtyvät arjen työhön työpaikkavierailujen, työntutkimuksen, havainnoinnin ja haastattelujen avulla. Seuraavassa vaiheessa löydöksiä käsitellään yhteisissä tapaamisissa tai työpajoissa, joissa etsitään realistisia tekoälyyn liittyviä kehityskohteita. Lopuksi uusia ratkaisuja kokeillaan käytännön työssä kokeiluilla ja piloteilla.

Hankkeessa kehitetyn mallin ydinajatus on yksinkertainen: ratkaisuja ei tuoda yrityksiin valmiina ulkopuolelta, vaan kehittäminen lähtee työn arjen havainnoinnista ja työntekijöiden kuuntelemisesta. Onnistunut osallistaminen edellyttää kokemusta työn merkityksellisyydestä, omistajuudesta ja luottamuksesta kehittämisprosessiin.

Kehitetyllä mallilla pyritään kohdentamaan yrityksissä huomiota siihen, että tekoälyn käyttöönottoon tulisi suhtautua oppimis- ja kokeiluprosessina, jossa henkilöstön osallistuminen ja työn arjen ymmärtäminen ovat ratkaisevassa roolissa.

Tekoäly tarvitsee rinnalleen työelämän ymmärrystä

Pk-yrityksissä tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuudet ovat usein hyvin käytännöllisiä. Kyse voi olla esimerkiksi raportoinnin helpottamisesta, tiedon kokoamisesta, viestinnän tukemisesta tai työprosessien sujuvoittamisesta.

Tutkimuksen perusteella osallistava työntutkimus tarjoaa yrityksille toimivan pohjan tekoälyn hyödyntämiseen ja sen suuntaamiseen käytännön työn kannalta olennaisiin kehittämiskohteisiin. Samalla se tekee näkyväksi työpaikoilla jo tapahtuvaa hiljaista kehittämistä ja oppimista. Hankkeen aikana havaittiin useita tilanteita, joissa työntekijät olivat ottaneet tekoälyä oma-aloitteisesti käyttöön työprosessien sujuvoittamisessa.

TTS jatkaa mallin kehittämistä yhdessä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena on luoda käytännönläheinen toimintamalli, joka auttaa yrityksiä tunnistamaan ja kohdentamaan kehittämistarpeitaan, hyödyntämään tekoälyä arjen työssä ja vahvistamaan henkilöstön osaamista. Samalla kehitetään uusia tapoja yhdistää työn tutkimus, työpaikkaoppiminen ja tekoäly osaksi yritysten jatkuvaa uudistumista.

Lisämateriaali

Lisätietoja AI-Kasvuloikasta: https://www.tts.fi/ai-kasvuloikka/

Juttu lehden sivulla 20 https://www.doria.fi/handle/10024/195179

Yhteystiedot

Haku