Uusi teknologia kiinnostaa, mutta ei kaikkia
Jaa artikkeli:
TTS Työtehoseuran tekemän yrittäjäkyselyn mukaan konekanta on uudempaa ja uusia investointeja harkitaan yleisemmin peltoalaltaan suurilla kuin pienillä maatiloilla. Suurilla tiloilla suhtautuminen uuteen teknologiaan on myös positiivisempaa, sen käyttö on yleisempää ja sen lisäystä myös harkitaan. Paikannushäiriöt aiheuttavat kuitenkin monilla tiloilla harmia esimerkiksi ajoautomatiikan käytössä.
Teknis-taloudellisesti järkevän uuden teknologian avulla kyetään edistämään maataloustuotannon taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Eritasoisen ajoautomatiikan käyttö ja ISOBUS-yhteensopivuus traktorissa ja/tai työkoneissa ovat yleisintä uutta teknologiaa maamme maatiloilla. Paikkakohtainen peltoviljely on pitkälle vietynä edelleen varsin harvinaista, mutta monet ovat siitä kiinnostuneita. Tämä ilmenee TTS Työtehoseuran tuoreesta yrittäjäkyselystä.
Suuret ja jatkavat tilat investoivat
Peltoalaltaan suuret tilat aikovat jatkaa tuotantoaan pitkään yleisemmin kuin pienet tilat, mutta jatkajia, luopujia ja epävarmoja löytyy sekä suurista että pienistä tiloista lähes kaikista maamme maakunnista. Uusi teknologia on erityisesti suurien tilojen suosiossa. Suhteellisesti suurempi osa maamme pelloista kuin tiloista on tavalla tai toisella uuden teknologian piirissä. Esimerkiksi eritasoista ajoautomatiikkaa käyttää noin kolmannes (34 %) kaikista tiloista, mutta tämä kolmannes viljelee yli puolta (57 %) peltoalasta.
Uusi teknologia jakaa mielipiteitä ja tiloja. Eräs vastaaja totesi: ”On todella hyvä asia, että tällainen kysely tehdään. Suomen maatalouden jatkuvuuden voi turvata vain uuden teknologian tehokas hyödyntäminen.” Myös vastakkaisia ajatuksia esitettiin: ”Voi voi, olemme jääneet asemalle, ja hyvä niin.” Erityisesti pienillä tiloilla, joista monilla oltiin luopumassa tuotannosta lähivuosina, ei uusi teknologia kiinnosta, eikä siihen koeta olevan varaa tuotannon heikon kannattavuuden vuoksi.
Uuteen teknologiaan voi päästä käsiksi myös tilojen välisen koneyhteistyön tai urakointipalveluiden ostamisen tai myymisen kautta. Merkille pantavaa on, että tiloista viidennes sekä ostaa että myy urakointia. Edellä mainitut tavat ovat yleisempiä suurilla tiloilla. Uutta teknologiaa voi hankkia myös edullisempien jälkiasenteisten laitteiden muodossa, mutta tätä ei kyselyssä erikseen kysytty.
Paikannushäiriöitä esiintyy koko maassa
Suurista suurimmat – useita satoja peltohehtaareita viljelevät – tilat käyttävät lähes poikkeuksetta eritasoista ajoautomatiikkaa tai muuta tarkkaan ja häiriöttömään paikannukseen nojaavaa teknologiaa, kuten droonia ilmakuvauksissa tai älypuhelimen viljelysovelluksia. Vastaavasti aivan pienimmät tilat lähes poikkeuksetta eivät käytä tai harkitse edellä mainitun teknologian hankintaa.
Lähes puolet (49 %) paikannusteknologiaa käyttäneistä ilmoitti, että vuonna 2024 ilmeni paikannushäiriöitä. Niitä ilmeni erityisesti traktorilla tehtävissä kasvintuotannon töissä, kuten kylvössä, ruiskutuksessa ja lannoituksessa. Häiriöt eivät painottuneet maantieteellisesti. Niitä esiintyi kaikissa maakunnissa lukuun ottamatta Kainuuta ja Lappia, joissa tilat, kyselyyn vastaajat ja paikannusteknologiaa käyttävät olivat harvassa.
Häiriöitä oli esiintynyt tyypillisesti muutamia kertoja vuoden mittaan, mutta niiden määrä vaihteli kerrasta tai parista useisiin kymmeniin tapauksiin tilaa kohti. Häiriöt kestivät tyypillisesti minuutteja, mutta niiden kesto vaihteli sekuntien räpsyistä useiden vuorokausien jumituksiin. Näin ollen häiriöistä koitui tyypillisesti vain hieman haittaa peltotöille, mutta osa kuvasi haittaa olleen erittäin paljon. Häiriöiden arvoitiin johtuneen yleisimmin aktiivisen auringon hiukkaspurkauksista eli aurinkomyrskystä, tahallisesta ”valtiollisesta” häirinnästä tai katvealueista. Häiriöiden torjuntakeinojen tarkastelu on parhaillaan työn alla.
Tutkimukset pähkinänkuoressa
Kirjoitus perustuu kahteen TTS Työtehoseurassa toteutettavaan hankkeeseen. Vertaiskokemuksilla ja pienryhmillä uutta teknologiaa maatiloille (Vertaistekno) -hankkeessa tuotetaan tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista, hyvistä käytännöistä, haasteista ja niiden ratkaisuista. Hanke toteutetaan vuosina 2024–2025 yhteistyössä kahdeksan oppilaitoksen kanssa ja EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen tuella.
Uusien teknologioiden käyttö ja satelliittipaikannuksen häiriöt peltoviljelyssä -hankkeessa tuotetaan puolestaan tietoa paikannushäiriöiden yleisyydestä, koetusta vakavuudesta ja torjuntakeinoista maatiloilla. Hanke toteutetaan vuonna 2025 Maatalouskoneiden tutkimussäätiön varoin.
Hankkeissa tehtiin alkuvuodesta 2025 valtakunnallinen yrittäjäkysely, johon saatiin 1909 vastausta. Vaikka vastaajat olivat – ymmärrettävästi – hieman painottuneet peltoalan suhteen suurempiin tiloihin, kyselyn avulla kyettiin muodostamaan läpileikkauskuva uuden teknologian käytön nykytilasta ja lähivuosien kehitysnäkymistä maamme maataloustuotannossa.
Teksti: Janne Karttunen, TTS Työtehoseura
Kuva: Markku Lätti ja Veli-Matti Tuure, TTS Työtehoseura
Lue juttu Teho-lehdestä https://issuu.com/tts4/docs/teho-lehti_2_2025