Peltorobotti korvaa käsin kitkentää 

Robotiikka ja automaatio voivat merkittävästi tehostaa työn tuottavuutta ja parantaa tuotannon kilpailukykyä. Vaikka robotit ovat jo osa arkea monilla aloilla, pelloilla niiden käyttö on vasta alkamassa. Pellot ovat haastavia toimintaympäristöjä ja peltotyöt monimutkaisia roboteille. Markkinoilla on kuitenkin jo ratkaisuja myös kasvinviljelyn automatisointiin. TTS Työtehoseuran PeltoRobo-hankkeessa testattiin tanskalaista FarmDroid-peltorobottia ja arvioitiin sen käytettävyyttä sekä taloudellista kannattavuutta. 
 
FarmDroid FD20 on kylvö- ja harausrobotti, joka on alun perin kehitetty sokerijuurikkaan viljelyyn. Valmistajan mukaan se on maailman yleisimmin käytössä oleva peltorobotti. FD20 toimii sähköllä, ja sen akut latautuvat aurinkopaneelien avulla. Työskentelynopeus on tyypillisimmin 500–700 metriä tunnissa, ja kolmimetrisenä laitteen työsaavutus on 0,2–0,25 hehtaaria tunnissa. Valmistajan mukaan suositeltu maksimiala laitteella hoidettavaksi on noin 20 hehtaaria. 

Robottia testattiin sokerijuurikkaan lisäksi pinaatin, lantun ja tillin viljelyssä. Sen rikkakasvitorjunnan tehokkuutta verrattiin tavanomaisilla koneilla hoidettuihin testilohkoihin. Mittaukset osoittivat, että robotti suoriutui tehtävästään hyvin. Parhaimmillaan robottiharaus poisti noin 85 prosenttia rikkakasveista. Haraus oli tehokasta riviväleissä ja osittain myös taimien väleissä. Lähimpänä viljelykasveja kasvavia rikkakasveja ei saatu poistettua, koska taimivaurioiden varalta haraukseen jätettiin sentin kahden turvaväli. Jäljelle jääneet rikkakasvit saivat hyvin kasvutilaa ja kasvoivatkin varsin suuriksi ja yleisnäkymää hallitseviksi. 

Satotaso jäi vertailumenetelmistä 

Lanttutestissä robottihoidetun alueen tuloksia verrattiin samana päivänä kylvettyyn tilan kalustolla hoidettuun alueeseen. Robottiharaus osoittautui selvästi tehokkaammaksi kuin traktorikäyttöisellä riviväliharalla tehty haraus. Robotilla päästiin lähemmäs taimiriviä sekä taimien väliin. Traktorilla harattu alue kitkettiin suurimmalta osin heinäkuun lopulla tilan toimesta käsin rikkakasvien suuren määrän vuoksi. Alueilta punnittiin satonäytteet, ja robottiharatun lantun satotaso (43 t/ha) jäin selvästi käsin kitkettyä pienemmäksi (70 t/ha). Traktoriharaus ilman käsin kitkentää antoi kuitenkin varsin heikon sadon (n. 10 t/ha). Sokerijuurikkaan testissä robottiharatun alueen sato jäi noin 16 prosenttia kemiallisesti torjutun alueen satoa pienemmäksi.  

Testirobottiin lisävarusteena sittemmin saataville tulleen täsmäruiskun myötä kasvuston puhtaudessa ja satotasossa voidaan oletettavasti päästä tavanomaisen viljelyn tasolle kasveilla, joille on saatavilla tehokkaita rikkakasvien torjunta-aineita. Vihannesviljelyssä puolestaan tarvitaan edelleen käsin kitkentää, mutta vähemmän. 

Korvaa käsin kitkentää kannattavasti 

Testikokemusten perusteella laadittiin testirobotille toimintamallit sokerijuurikkaan viljelyyn sekä monipuoliseen vihannesviljelyyn. Työ-, kone- ja torjunta-ainekustannukset muokkauksesta rikkatorjuntaan käsittävien mallien kustannuksia verrattiin perinteisiin traktori-työkoneyhdistelmiin perustuviin viljelykäytäntöihin. Sokerijuurikkaalla robotin käytön hehtaarikustannukset olisivat laskelmien mukaan noin 220 euroa tavanomaisia viljelykäytäntöjä korkeammat. Tämä johtuu erityisesti siitä, että kemiallinen rikkakasvitorjunta on huomattavasti edullisempaa peltorobotin rikkatorjuntaan verrattuna.  

Vihannesviljelyssä lantulla, punajuurella ja jäävuorisalaatilla robotin käyttö puolestaan laskisi mallin lähtökohdilla viljelyn kustannuksia noin puoleen verrattuna perinteiseen teknologiaan. Suurin kustannussäästö syntyy käsin kitkennän tarpeen vähenemisestä, sillä robotin oletettiin testien perusteella vähentävän merkittävästi rikkakasvien torjuntaan tarvittavaa työaikaa. 

Ihmistä tarvitaan edelleen – työn luonne muuttuu 

Peltorobotit eivät toistaiseksi pysty omatoimisesti hoitamaan kaikkia töitä tai niiden työvaiheita. Esimerkiksi kylvöissä ja ruiskutuksissa säiliöiden täytöt ja sadonkorjuussa tyhjennykset vaativat ihmistyötä. Myös robotin siirrot lohkolta toiselle edellyttävät ihmistyötä. Vaikka robotit voivat toimia pellolla ilman jatkuvaa valvontaa, käyttäjän on silti tarvittaessa kuitattava häiriötilanteet ja käynnistettävä työ uudelleen. On myös muistettava, että robotti on työtä tehdessään aina sen käyntiin laittaneen operaattorin vastuulla. 

Peltorobotiikan käyttö edellyttää kiinnostusta uuteen teknologiaan sekä erilaista osaamista kuin perinteinen traktorityö. Käyttöliittymät ovat ainakin vielä englanninkielisiä, joten käyttäjältä vaaditaan englannin kielen taitoa ja alan termien tuntemusta. Käytön opetteluun on hyvä varata reilusti aikaa. Häiriöiden selvittäminen voi olla haastavaa, joten valmistajan tai jälleenmyyjän asiakastuki on tärkeää sekä käyttöönotossa että käytön aikana. 

FarmDroid FD20 -peltorobotteja on käytössä jo useita satoja eri puolilla maailmaa. Sen suosiota selittää toimiva konsepti ja kilpailijoihin verrattuna edullinen hinta (n. 90 000 € + alv.). Testien perusteella robotti vähentää merkittävästi rikkakasvien kitkentätarvetta, mikä tekee siitä erityisen kiinnostavan vaihtoehdon vihannesviljelyyn, missä tehokkaiden rikkakasvien torjunta-aineiden vaihtoehdot vähenevät, sekä luomuviljelyyn. 