Peltorobotiikka on lähitulevaisuutta 

Ensimmäinen kesä peltorobotin testaamista on takana. TTS Työtehoseura ja Luonnonvarakeskus Luke ovat testanneet tanskalaista FarmDroid-peltorobottia eri ympäristöissä. Päällimmäisenä kokemuksena on, että peltorobotti toimii varsin hyvin.

Robotiikan läpimurtoa ei ole vielä nähty peltoviljelyssä. Kehitystyö on kuitenkin vilkasta ja markkinoilla on jo useita kaupallisia peltorobotteja. Peltoroboteilla tarkoitetaan suhteellisen pieniä autonomisia, yleensä tiettyihin tehtäviin tarkoitettuja laitteita, erotuksena autonomisista traktoreista. Raja on tosin häilyvä. 

Robotiikkaa on kehitetty erityisesti vihannesviljelyyn, jossa keskeisimpänä tehtävänä sillä on rikkakasvien torjunta. Kasvinsuojeluaineiden käyttöä pyritään vähentämään, jolloin vaihtoehtona ovat erilaiset mekaaniset torjuntakeinot. Vihannestuotannossa rikkakasveja joudutaan kitkemään usein käsin, mikä on kallista ja lisää riippuvuutta työvoimasta.

FarmDroid F20 haraa paikkatiedon mukaan

Työtehoseuran ja Luonnonvarakeskuksen PeltoRobo-hankkeessa on kokeiltu Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen viime keväänä hankkimaa tanskalaista FarmDroid F20-peltorobottia. Laitteen tekemä rikkaharaus perustuu kylvössä tallennettuun siemenen paikkatietoon. Se tarkoittaa, että pelto on kylvettävä samalla laitteella. Siementen paikkatieto tallentuu alle senttimetrin tarkkuudella laitteen oman RTK-tukiaseman kautta.  Tarkka paikkatieto mahdollistaa harauksen myös taimien väleistä ja tarvittaessa jo ennen taimettumista. Tämä on selvä etu verrattuna konenäköön perustuviin haroihin. 

Sokerijuurikasta ja pinaattia 

Peltorobotin testaus aloitettiin keväällä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen koelohkolla Paimiossa. Lannoite oli levitetty lohkolle erillisellä sijoituslevityksellä ennen kylvöä. Kylvö sujui hyvin, vaikkakin kevään kuivuus, kylmyys ja kirpat hidastivat kasvua. Rivivälit puhdistuivat rikkakasveista hyvin. Taimien vierelle rikkakasveja jäi odotettua enemmän. Tulos oli enemmänkin kokemuksen puutetta kuin laitteesta johtuvaa, tarkemmilla säädöillä tulos olisi ollut varmasti parempi. Haraamaton kontrolli erottui silti selvästi. 

Paimiosta siirryttiin Apetitin koetilalle Räpille Säkylään testaamaan robottia pinaatilla. Pinaatin viljelyssä ei käytetä rikkakasvien torjunta-aineita, ja rikkakasvien kitkentä on pitkälti käsityötä. Valtava työmäärä vähentää kiinnostusta viljelyyn, ja robottiin kohdistuukin paljon odotuksia.  

Loppukesän runsaat sateet viivästyttivät pinaatin kylvöä ja haraamista. Haraamaan päästiin vasta syyskuussa, jolloin sekä pinaatin ja rikkojen kasvu oli jo huomattavasti hitaampaa kuin kesällä. Parin testiharauksen perusteella peltorobotti soveltuu hyvin myös pinaatin viljelyyn ja sillä päästään tarkempaan haraustulokseen kuin perinteisillä haroilla. Samalla rikkojen käsinkitkennän tarve vähenee. 

Kokeilumielessä syysrapsi 

Ennen Räpille siirtymistä Paimiossa Meltolan kartanossa robotilla kylvettiin myös syysrapsia. Sokerijuurikkaan kylvö herätti tilalla ajatuksen ja kiinnostuksen rapsin kylvön kokeiluun. Syysrapsin viljelyssä pyritään harvaan kylvöön, mikä on mahdollista vain tarkkuuskylvöllä.  

Vajaan kolmen hehtaarin lohko kylvettiin heinäkuun viimeisellä viikolla, jolloin säät suosivat ja rapsi taimettui viikossa. Suurin osa lohkosta kylvettiin 50 senttimetrin rivivälillä kuten sokerijuurikas. Osa pellosta kylvettiin vertailun vuoksi 25 senttimetrin rivivälillä. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus mittaa kasvua syksyn ja ensi kesän aikana, joten kokeesta saadaan myös uutta tietoa syysrapsin viljelymenetelmistä.

Ilmaista käyttövoimaa taivaalta

FarmDroid toimii sähkövoimalla ja sen akut latautuvat laitteen omilla aurinkopaneeleilla. Laitetta ei tarvinnut ladata verkosta kesän käytön aikana. Vaikka työsaavutus ei ole suuren suuri, periaatteessa laite kulkee itsenäisesti vuorokauden ympäri. Virtaa pitäisi riittää aurinkoisella säällä läpi yön, mutta tätä ei päästy testaamaan. Ja jos virta loppuisikin aamuyön tunteina, se jatkaa työtä taas, kun aurinko alkaa paistaa.  Saatavilla on myös lisäakut tarvittaessa.  

Peltorobotiikalla kestäviä viljelykäytäntöjä, PeltoRobo-hanke 
1/2023–12/2024 
Toteuttaja: TTS Työtehoseura ja Luonnonvarakeskus Luke, yhteistyössä Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus ja Apetitin Räpin koetila 
Rahoitus: Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera) 