Luonnonhoitotöiden osaajista on kentällä pulaa
Jaa artikkeli:
Kitu– ja joutomaille on suunnattu Suomessa viime vuosina runsas määrä rahoitusta luonnonhoitotöihin erilaisiin kunnostuksiin ja ennallistamiseen. Termit ovat monille tuttuja, mutta miten ne vaikuttavat alan ammattilaisten näkymiin ja millaista käytännön työ luonnonhoidossa oikeastaan on? TTS Työtehoseuran ja Suomen Metsäkeskuksen LUOTU-hanke kävi elokuussa 2023 Pohjois-Karjalassa vierailemassa kunnostuskohteilla ja tapaamassa toimijoita.
Matkalla pysähdyttiin Linnunsuon kosteikolle, jossa tavattiin Osuuskunta Lumimuutoksen Tero Mustonen.
Voittoa tavoittelematonta osuuskuntaa vetävä Tero Mustonen on samanaikaisesti Itä-Suomen yliopiston dosentti ja ammattikalastaja. Hän painottaa, että toiminnan keskiössä on vesistöjen laadun parantaminen, kylien ja luonnon yhteistyön kehittäminen ja työ alkuperäiskansojen parissa. Toimintaa ovat rahoittaneet mm. Euroopan investointipankki sekä Cambridgen yliopisto ja erilaiset säätiöt. Tällä sapluunalla osuuskunta on kasvanut suurimmaksi yksityismailla toimivaksi ennallistajaksi Suomessa.
Toiminnassa painotetaan kitumaiden ja ei-tuottavien alueiden ennallistamista ja pääosa kohteista toteutetaan maanomistajasopimuksina. Tero Mustonen sai työstään keväällä 2023 Goldman-palkinnon, joka tunnetaan arvostetuimpana ympäristöalan palkintona ja jota kutsutaan myös vihreäksi Nobeliksi.
Murros käynnissä
Janne Raassina toimii yrittäjänä laajalla alueella Vesistö- ja Luontokunnostus Janne Raassinan toiminimellä. Raassina korostaa hyvin vahvasti viestiä, että kentällä on osaajapula. – Nykyisin tilanne ei ole enää, etteikö tarjolla olisi rahoitusta. Ongelma on se, että osaavia tekijöitä on vielä melko vähän, kertoo Raassina.
Molemmat haastateltavat näkevät muutoksen, jossa iso kuva on liukumassa. Metsissä työskenteleville ammattilaisille on tulossa entistä monipuolisemmin erilaisia työtehtäviä. Perinteisen metsänhoidon rinnalle tulee töitä tarjolle myös luonnonhoitotöistä, joka perustuu luonnonhoidon pitkällä aikavälillä kasvavaan rahoitukseen.
– Jos ajatellaan luonnonhoitohankkeita, niin maahan on murroksessa. Metsätalous ei ole katoamassa Suomesta mihinkään, mutta luonnonhoitotyöt, kuten soiden ennallistamiset, jokien soraistukset ja uomakunnostukset tulevat olemaan ainakin seuraavat 30 vuotta pinnalla,
arvioi Tero Mustonen.
Luonnonhoidon töissä korostuu ammattitaito
Varsinaisen luonnonhoidon osalta Mustosen mukaan tavoitteena on mahdollisuuksien rajoissa keskittää kunnostustoimia samoille valuma-alueille, jotta vaikutus tehostuu ja luontoarvot palaavat. – Sama vesihän virtaa tuolta ylhäältä alas, eli se mitä ylempänä tehdään, vaikuttaa aina tänne alemmas ja niin edelleen. On ymmärrettävä, että valuma-alue muodostaa kokonaisuuden, kertoo Mustonen.
Kun siirrytään keskustelemaan varsinaisesta ammattiosaamisesta, Mustonen ja Raassina nostavat esiin periaatteen siitä, että kunnostettavaa kohdetta tulee osata ajatella luonnon kautta – Vesihän kulkee luonnostaan mutkittelevasti eli kunnostustöissä tulee välttää esimerkiksi suoria viivoja ja kulmia sekä nopeita virtauspaikkoja, toteaa Raassina.
Kunnostustöiden jälkeen kohde jää pysyvästi niille sijoilleen, joten rakenteiden on oltava kestäviä. Käytännössä esimerkiksi ojaa tukittaessa patoa ei kannata rakentaa virtaamapuolelle, jotta eroosio ei kiihdy ja rakenne murru veden virtauksen mukana ajan saatossa.
Työ saattaa erota siitä, mihin on kaivinkonetöissä aiemmin totuttu, sillä yksityiskohtaisempia ohjeita ei välttämättä luonnonhoidon kohteilla aina ole. Työtä tehdään metsäisessä ympäristössä ja luonnossa jokainen kunnostuskohde on oma yksilönsä. Hankkeen aikana tavatut toimijat kuitenkin viestivät, että uusia tekijöitä ohjataan alkuun normaalia enemmän ja että työ lähtee yleensä nopeasti sujumaan.
-Tuleville tekijöille perusviesti on, että kaivuri suolle ja ojia tukkoon,
kannustaa Tero Mustonen.
Koneyrittäjille oppimateriaalia
Luonnonhoitotyöt lisääntyvät tulevaisuudessa ja hankkeita toteutetaan julkisen rahoituksen lisäksi entistä enemmän jatkossa myös yksityismailla. Tarvittavan työvoiman määrä lisääntyy. Metsäkeskuksen toteuttamien kysely – ja haastatteluaineistojen perusteella yrittäjillä on erityisesti toivetta koulutuksille liittyen kustannuslaskentaan, lupamenettelyihin ja hankehakuihin sekä varsinaisiin laatu- ja ympäristöasioihin. Näin ollen LUOTU-hankkeen tavoitteena on vastata tunnistettuihin kehityskohteisiin tuottamalla tietoa sekä järjestämällä koulutuksia ja verkostoitumistilaisuuksia, jonka lisäksi TTS Työtehoseura kehittää hinnoittelulaskuria helpottamaan kustannusten laskentaa.
Luonnonhoitoa tulevaisuuden tekijöille “LUOTU”-hanke
Toteuttajina TTS Työtehoseura ja Suomen Metsäkeskus
Rahoituslähteinä maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö
Teksti ja kuvat: Mikko Veistola, TTS Työtehoseura