Hyppää sisältöön

Hiekkaa, kuituja ja pehmeitä patjoja – lehmille 

hiekkaa kuitua ja pehmeitä patjoja lehmille

Lukuaika n. 3 minuuttia

TTS Työtehoseuran asiantuntijat kävivät Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivitusratkaisut –hankkeen järjestämällä ammattimatkalla Tanskassa ja Hollannissa tutustumassa sikäläisiin kuivitusratkaisuihin. Mitkä asiat ovat nyt pinnalla ja ohjaavat valintoja kotieläintiloilla?

Nykyisten kuivikemateriaalien saatavuus vaikeutuu, hinnat nousevat ja vaihtoehtoja tarvitaan. 

Turve on Suomessa kutterinlastun ohella lehmien yleisin kuivikemateriaali. Kuiviketurpeen saatavuus on kuitenkin tulevaisuudessa epävarmaa. Energiaturpeen käytön vähentyessä vähenee myös kuiviketurpeen tuotanto, kun turpeen nostaminen pelkästään kuivikekäyttöön ei ole kannattavaa. Samaan aikaan puupohjaisia kuivikemateriaaleja ohjautuu energiakäyttöön. Nykyisten kuivikemateriaalien saatavuus vaikeutuu, hinnat nousevat, ja vaihtoehtoja tarvitaan.  

Tanskassa hiekkaa piisaa 

Asiantuntijat pitävät hiekkaa ylivoimaisesti parhaana makuualustana lypsylehmille niin Tanskassa kuin Hollannissakin. Hiekkaparressa 20–40 cm paksuinen kerros hiekkaa on pehmeä alusta asettua makuulle ja levätä mukavasti. Tanskassa hiekkaa myös löytyy, erityisesti Jyllannin länsiosissa maaperä on valtaosin hiekkapohjaista. Siitä huolimatta hiekkaa ei Tanskassakaan ajatella voitavan hyödyntää rajattomasti. Tavoitteena on hiekan kierrättäminen, eli hiekka tulisi erotella lannasta ja puhdistaa uudelleenkäyttöön. ,

Lisähaastetta hiekan käyttöön tuo viime kesänä Tanskassa ensimmäisenä maailmassa päätetty maataloutta koskeva hiilivero. Alkuvaiheessa noin 100 euron lehmäkohtaista veroa voi pienentää esimerkiksi toimittamalla lanta biokaasulaitokseen. Hiekkaista lietelantaa ei biokaasulaitoksiin kuitenkaan toivota, mikä voi vaikuttaa hiekan suosioon. Tarve hiekan erottelemiseen lannasta tulee tätäkin kautta.  

Kompakti hiekanpesujärjestelmä   

Hiekkaa kierrätetään pesemällä muiden muassa USA:ssa jonkin verran. Tanskassa on kehitetty omanlainen hiekanpesujärjestelmä, joka oli yksi kiinnostuksen kohteistamme. Laatuaan ensimmäinen pesulaitteisto oli asennettu noin 540 lehmän tilalle. Kokonaisuus näytti hyvältä: laitteet olivat kompaktisti katon alla ja järjestelmä toimii automaattisesti. Hiekkaan kerrottiin jäävän pesun jäljiltä pari prosenttia orgaanista ainetta, ja läheltä katsoen hiekan joukossa näkyi vain pieniä ruskeita hippuja. Pesun jälkeen hiekkaa varastoidaan kolme viikkoa kasassa, jonka aikana mikrobitoiminta ensin kiihtyy ja sitten loppuu, ja hiekka on valmista käytettäväksi.   

Vaikka meillä hiekka lypsävien kuivikkeena on vielä harvinaista, kierrätys on jo noussut puheenaiheeksi. Hiekkaa kuluu melko paljon, noin 10–20 kiloa lehmää kohti päivässä. Pesujärjestelmät kiinnostavat jo alan toimijoita, sillä Suomessakin yhä useampi tullee valitsemaan hiekan lypsylehmien kuivikkeeksi tulevaisuudessa. Tanskalainen järjestelmä vaikutti toimivalta, mutta hintalappu on suuri. Tilalla arvioitiin investoinnin kustannukseksi noin 650 000 euroa. Toisaalta meilläkin karjakoko tulee yhä kasvamaan, ja suurimmissa karjoissa hiekan kierrättäminen voi olla realistista.  

Mikä on lantakuivikkeen tulevaisuus?   

Hollannissa lypsykarjan kuivikkeita, lattiaratkaisuja ja lannankäsittelyjärjestelmiä tutkitaan runsaasti. Lannasta aiheutuvien ammoniakki- ja metaanipäästöjen vähentäminen varastossa, pellolla mutta myös navetassa on ollut keskeinen tutkimusaihe jo pitkään. 

Lietelannasta separoitua kuitua eli niin kutsuttua kuivajaetta käytetään lehmien kuivikkeena Hollannissa yleisesti. Kuivajakeessa ovat yleensä eniten mietityttäneet mahdolliset riskit utareterveydelle. Vierailluilla tiloilla lisättiin usein kalkkia tai desinfiointijauheita hygienian parantamiseksi. Meillä näitä ei tosin suositella niiden utaretta kuivattavan vaikutuksen vuoksi. Tutkimusten mukaan riskejä pystytään taklaamaan hyvillä käytännöillä. 

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan kuivajae näyttäisi lisäävän ammoniakkipäästöjä navetassa. Kotieläintilat saavat Hollannissa tukea erilaisten päästöjä vähentävien ratkaisujen käyttöönottoon, ja osaltaan tuet vaikuttanevat kuivajakeenkin taloudellisuuteen. Uusia pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja etsitään tilallisten ja tutkimuksen yhteistyössä.  

Pehkua ja patjoja  

Yksi vierailukohtaista oli keväällä käyttöönotettu uusi lypsykarjapihatto, jossa oli päädytty syväparsiin ja olkikuivitukseen. Tilalla panostetaan eläinten hyvinvointiin ja pellon hyvään kasvukuntoon. Olkea lisätään parsiin päivittäin automaattisella kiskokuljettimella noin 500 kg vuorokaudessa. Lantakäytävät raapataan tiuhaan ja käytäviä kastellaan runsaasti ammoniakin haihdunnan vähentämiseksi. Runsas vesi lantakuilussa mahdollistaa myös lannan separoinnin olkikuivituksesta huolimatta. Olkilietteelle sopivan separaattorin löytyminen vei aikaa, vaikka liete kulkee möyhentävän ruuvikuljettimen läpi ennen separointia.  

Lypsylehmän toivotaan makoilevan 14–16 tuntia vuorokaudessa. Sen toteutuminen vaatii parrelta oikeaa mitoitusta ja pehmeää alustaa. Uusin tulokas parsipedeille on erittäin pehmyt memory foam -tyyppinen patja. Patja on 14 cm paksu etuosasta ja 10 cm paksu takaosasta, ja sen pinta on pitävä ja kestävä. Pehmeyden ansiosta patja muotoutuu hyvin lehmän liikkeisiin aiheuttamatta hiertymiä. 

Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivitusratkaisut-hankkeessa selvitetään kuivikkeiden ominaisuuksia monialaisesti eläinten, ihmisten ja ympäristön näkökulmasta. Turvetta korvaavina materiaaleina tarkastellaan pääasiassa separoitua kuivajaetta ja hiekkaa. Neljän eri maakunnan alueella toteutuvan ryhmähankkeen päätoteuttajana on Savonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Luonnonvarakeskus, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopiston mittaustekniikanlaitos, Työtehoseura ja Työterveyslaitos. Työtehoseuran osuudessa tarkastellaan eri kuivitusratkaisujen käytettävyyttä ja vaikutuksia työnkäyttöön ja työn sujuvuuteen. Hanke on rahoitettu Pohjois-Savon liitosta ja Euroopan unionin osarahoittama.

Teksti ja kuvat: Reetta Palva ja Tea Elstob, TTS Työtehoseura 

Artikkeli on julkaistu TEHO-lehdessä 4/2024. Voit tutustua lehden digiversioon tästä linkistä.

Maatalouden tutkimus- ja kehittämispalvelumme keskittyvät maatalousyritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn sekä yrittäjien ja työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseen. Tutustu täältä toimintaan tarkemmin.

Haku