Asuntosuunnittelu kriisissä: Tehokkuuden ehdoilla ahtaita neliöitä
Jaa artikkeli:
TTS on kehittänyt asumista ja kantanut vuosikymmenten ajan huolta asumisesta ja kodeissa tarvittavista tiloista, pyykinpesusta parvekeviljelyyn ja saunoista säilytystiloihin. Tämän hetken vitsaus: ahtaat, kapeat kerrostaloasunnot, turhauttavat. Miten on päädytty tilanteeseen, missä muun muassa asuinhuone voi olla ilman ikkunaa?
Parjattujen 1960–70-lukujen lähiökerrostalojen pohjat olivat usein valoisia ja laadukkaita. Asunnoissa oli ikkunoita moneen suuntaan ja jopa kylpyhuoneessa. 2000-luku toi kasvukeskusten nousevat tonttihinnat ja uudenlaisen tonttitehokkuuden. Kustannusten nousu nosti myös vaatimuksia jokaisen neliömetrin tuoton maksimoimiseksi.
Kerrostalojen runkosyvyydet ovat kasvaneet tehokkuuden saavuttamiseksi. Saman portaan etenkin pienemmät asunnot muodostuvat usein putkimaisiksi, kun runkosyvyys on suuri. Ikkunoiden eteen sijoitetut katetut parvekkeet tekevät putkista vielä pitemmät ja vähentävät luonnonvaloa.
Pienenevät asunnot
Huoneet ja asunnot myös pienenevät. Uuden kaksion koko on tyypillisesti n. 45 m², ja pienimmät jopa vain 30 m², kun vanhemmissa taloissa vastaava asunto on useimmiten yli 50 neliötä. Jo aikavälillä 2010–2020 uusien kerrostalojen vuokra-asunnot pienenivät keskimäärin 9 m² ja omistusasunnot 7 m².
Uusin asuntotuotanto on erityisesti isoissa kaupungeissa painottunut pieniin asuntoihin, kun hyvinkin pienille sijoitusasunnoille on riittänyt kysyntää. Rakennusalan taantuma ja hyytynyt asuntokauppa ei ole juuri muuttanut tilannetta.
Pienetkin asunnot voidaan suunnitella hyviksi ja toimiviksi, mutta putkimainen pohjaratkaisu on vaikea lähtökohta. Muunneltavuus on pienissä asunnoissa usein mahdotonta. Sängylle on vain yksi mahdollinen paikka ja olohuoneesta tulee läpikulkutila muihin huoneisiin. Ei ole sattumaa, että esitteissä asuntoihin ei tavallisesti piirretä mukaan kalusteita mittakaavaa hahmottamaan.
Kutistuvat keittiöt, ikkunattomat asuinhuoneet, katoavat säilytystilat
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen tuoreessa tutkimuksessa arvioitiin noin viidenkymmenen helsinkiläisen uudiskohteen kaksioiden pohjaratkaisuja. Kävi ilmi, että uusissa kaksioissa keittiökalusteet sijoitetaan usein pimeään, ikkunattomaan nurkkaukseen tai jopa heti eteiseen.
Avokeittiöiden suosio on kaksiteräinen miekka; yhdistetty keittiö-oleskelutila vaikuttaa mukavan avaralta, ja ruuanlaittoa ei piiloteta seinien taakse. Mutta samalla pienennetään sekä keittiötä että oleskelutiloja. Tutkimuksessa analysoitujen kaksioiden keittiöistä puolet oli suositeltua minimikokoa pienempiä eli kalustemitta oli alle 3,5 metriä.
Rakentamismääräysten uudistus on mahdollistanut tilanteen, joissa asuinhuone voi olla ilman omaa ikkunaa, jos asunnon kokonaisratkaisu täyttää vaatimukset. Tätä on perusteltu joustavuudella ja suunnitteluvapaudella, mutta kritiikkiä on tullut muun muassa arkkitehdeilta ja asumisterveyden näkökulmasta. Onko avattu Pandoran lipas ja ihminen alkaa yhä enemmän unohtua asuntosuunnittelussa?
Uusissa asunnoissa vaatehuone on harvinaisuus ja kiinteiden kaappien määrä on minimoitu. Säilytystä on siirretty asukkaan omilla irtokalusteilla ratkaistavaksi. Tavaramäärä ei vain ole kadonnut minnekään, vaan päinvastoin lisääntyy.
Uusissa asunnoissa on hyvääkin
Uudet asunnot ovat teknisesti paljon parempia ja energiatehokkaampia kuin vanhat. Esteettömyys on parantunut ja hissit löytyvät. Akustiikka ja ilmanvaihto ovat aivan eri tasolla kuin vanhemmassa rakennuskannassa. Parhaimmillaan pieni asunto voi olla erittäin toimiva ja myös monella tavalla kestävä ratkaisu.
Mitä seuraavaksi?
Olisiko pitkään jatkunut pienasuntotuotanto jo tullut kyllästymispisteeseen? Suomessa osataan yhä tehdä korkeatasoista asuntosuunnittelua. 30-neliöisen kaksion hinta tai vuokra voi tuntua houkuttelevalta tiukassa rahatilanteessa, mutta yhä useampi asukas kaipaa väljyyttä ja koteja, jotka muuntuvat ja kestävät elämän eri vaiheita. Etätyön vaatimukset saattavat myös viedä asuntoratkaisuja väljempään suuntaan. Muutokseen tarvitaan kuitenkin koko alan – päättäjien, rakennuttajien, suunnittelijoiden ja asunnon ostajien – yhteinen ymmärrys ja tahtotila.
Teho-lehti
Koko juttu luettavissa Doriassa, linkki: teho-tiedote-0126-digi.pdf, sivu 20
Lisätietoja
