Digitalisaatio ja tekoäly muovaavat sikatalouden tulevaisuutta
Jaa artikkeli:
Digitalisaatio ja tekoäly muovaavat sikatalouden tulevaisuutta – teema kiinnosti kansainvälisessä seminaarissa Seinäjoella
Global Forum on Pig Production -seminaarissa kuultiin ja nähtiin konkreettisia esimerkkejä digitalisaation hyödyntämisestä sikasektorilla ja ruokaketjussa. Kehitys kulkee kohti dataohjattua tuotantoa, jossa tuottaja pystyy seuraamaan laitteiden ja järjestelmien tuottamaa dataa reaaliaikaisesti ja halutessaan jakamaan dataa yhteistyökumppaneilleen. Esimerkit tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntämisestä eläinten jalostuksessa ja hoidossa ovat myös jo käytössä.
Sikaloiden järjestelmät ovat jo pitkään olleet varsin pitkälle automatisoituja ruokinnan, ilmanvaihdon ja lannanpoiston osalta. Muutos on se, että rajapintojen kehityksen myötä data virtaa reaaliajassa ja dataa voidaan yhdistää joustavasti eri lähteistä, mikä mahdollistaa uudenlaisia palveluja. Seminaarissa kuultiin esimerkkejä, miten dataa yhdistävät automaattiset järjestelmät lisäävät tuotannon ennustettavuutta ja hallintaa, niin tuottajan kuin koko ruokaketjun näkökulmasta. Samalla digitalisaatio mahdollistaa yhä tarkemman jäljitettävyyden ruokaketjussa tilalta kuluttajalle, jopa eläinyksilön tasolla.
Tekoäly ja koneoppiminen nopeuttavat terveempien, kestävämpien ja vahvempien sikojen jalostusta. TT-kuvista (tietokonetomografia) voidaan muodostaa tarkka anatominen malli ja ennustaa geneettisiä muutoksia. Videoseurantaa käytetään haluttuja käyttäytymispiirteitä jalostettaessa, sillä koneoppimisen avulla videoseurannasta voidaan analysoida monimutkaisia käyttäytymismalleja. Tekoäly on tulossa avuksi myös eläinten hoitoon – kamerat valvovat 24/7 ja havaitsevat tapahtumia silloin, kun paikalla ei ole ihmisiä.
Kiinalainen sikajätti Muyuan Foods on vienyt tuotannonohjauksen aivan omalle tasolle. Ruokinta perustuu tarkasti laskettuihin päiväkohtaisiin resepteihin. Eläinten terveydenseuranta on automatisoitua: älykäs tarkastusrobotti kiertää sikalassa monitoroiden ilmanlaatua ja eläimiä, ja diagnoosit saadaan tekoälyllä. Yrityksessä panostetaan bioturvallisuuteen. Muyanin sikaloiden tuloilma puhdistetaan jopa viruksista ja poistuva ilma on steriloitua ja hajutonta.
Seminaarissa puhuneen Harry Xuen mukaan Kiinassa kuluttajat arvostavat suomalaista sianlihaa korkean elintarviketurvallisuuden ja erinomaisen jäljitettävyyden ansiosta. Antibioottien hallittu käyttö lisää osaltaan lihan turvallisuutta ja terveellisyyttä. Lisäksi eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa Suomessa pidetään erittäin tärkeänä. Kiinan oma tuotanto on täysin toipunut sikaruttoepidemiasta ja tuontitarvetta on vain sivutuotteista. Työn tuottavuudessa Kiinassa on vielä parantamista, kun taas Suomi pärjää siinä suhteessa erinomaisesti agri benchmark -verkoston kansainvälisessä vertailussa. Myös tuotantotulokset ovat suomalaisissa sikaloissa kärkiluokkaa hyvän managementin ansiosta.
Seminaarin puhujien videotervehdykset ja tärkeimmät huomiot omista aiheistaan voit käydä katsomassa soittolistalta Global Forum on Pig Production 3.6.2026
Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Atria Suomi, Kotieläintilojen Älyklusteri -hanke, agri benchmark -Akatemia ja Into Seinäjoki. Kotieläintilojen Älyklusteri -hanketta rahoittaa Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus Euroopan maaseuturahastosta.
Lisätiedot:
Niina Immonen, Atria Suomi, 040 4825 895, niina.immonen@atria.com
Reetta Palva, TTS, 044 7143 692, reetta.palva@tts.fi
Hanna Holtinkoski, Into Seinäjoki, 0400 321 722, hanna.holtinkoski@intoseinajoki.fi
