Maatilat matkalla datatalouteen 

• Maatalouden ja metsätalouden ajankohtaiset

23.6.2025

Jaa artikkeli:

Nykyaikaisella maatilalla monet käytettävät koneet, laitteet ja järjestelmät tuottavat ja keräävät dataa. Siirtyminen datatalouteen on muutosvaiheessa, jossa järjestelmät datan hyödyntämiseksi ja jakamiseksi vaativat vielä kehittämistä. TTS Työtehoseura toteutti maatiloille suunnatun teknologiakyselyn, jossa aiheina olivat datan käyttö ja kiinnostus datan jakamiseen.   

Datan omistajuuteen, välitykseen ja käyttöön liittyy useita uusia säädöksiä ja käytäntöjä, jotka ovat vielä kehittymässä. Maatilalla tuotettua dataa voidaan käyttää tilan oman toiminnan dokumentoimiseen, seuraamiseen ja kehittämiseen, mutta myös maatilaryhmän ja koko maataloussektorin hyväksi. Dataa voidaan myös myydä ja ostaa kehittyvillä datamarkkinoilla. 

Työtehoseurassa toteutettiin alkuvuonna 2025 valtakunnallinen Manner-Suomen maatiloille suunnattu teknologiakysely, jossa tiedusteltiin muun muassa maatilalla tuotetun datan käytöstä ja kiinnostuksesta jakaa tätä dataa. Tähän aihealueeseen saatiin yhteensä 1768 käyttökelpoista vastausta. Vastaajat edustavat hyvin kaikkia maamme maakuntia. Vastaajat kuitenkin painottuvat jossain määrin keskikokoista suurempien tilojen omistajiin. 

Data ensisijaisesti oman tilan käyttöön 

Kyselyn mukaan tilalla tuotettua dataa hyödyntävät eniten tilat, joilla peltopinta-ala on suuri, joilla tuotannon arvioidaan jatkuvan yli 10 vuotta, joilla päätuotantosuuntana on siipikarjatalous tai maidontuotanto (taulukko 1) tai tila on omistusmuodoltaan osakeyhtiö. Huomattakoon, että osakeyhtiömuotoiset maatilat ovat useimmiten maito-, sika- ja siipikarjatiloja.  

Datasta johdettuja tietoja hyödynnetään eniten oman tilan/tuotannon kehittämisessä ja toiseksi eniten lisäarvon tuottamisessa tilalla tuotetulle tuotteelle. Yhteistyöverkoston, kuten tilaverkoston, toiminnan kehittäminen oli edellisiin nähden selvästi harvinaisempaa.   

Data rahanarvoista omaisuutta 

Eniten tilalla tuotettua dataa ovat valmiit jakamaan joko ilmaiseksi tai korvausta vastaan ne tilat, jotka sitä jo itse hyödyntävät. Käytännössä näitä olivat maitotilat ja siipikarjatilat. ”Tehokkaista hyödyntäjistä” – jotka hyödyntävät dataa sekä oman tilan ja tilaverkoston toiminnan kehittämisessä että myös tuotteen lisäarvon tuottamisessa – lähes kaikki (yli 90 %) ovat kiinnostuneita jakamaan dataa. Vain oman tilan toiminnassa dataa hyödyntävistä vastaavasti 70–80 prosenttia on kiinnostunut datan jakamisesta ja ei-hyödyntäjistä vain 30–40 prosenttia. 

Valtaosa tilalla tuotetun datan jakamisesta kiinnostuneista olisi valmis jakamaan dataa korvausta vastaan ja vähemmistö ilmaiseksi. ”Tehokkaista hyödyntäjistä” korvausta vastaan dataa olisi kiinnostunut jakamaan 60–80 prosenttia vastaajista datan käyttötarkoituksesta riippuen. Vain oman toiminnan kehittäjissä vastaavia datan jakajia on 44–67 prosenttia ja ”ei-hyödyntäjissä” 23–30 prosenttia. 

Pullonkauloja kerättävän datan hyödyntämisessä 

Vaikka nykyiset koneet, laitteet ja järjestelmät keräävät monenlaista dataa, sitä kuitenkin hyödynnetään vain osittain. Järjestelmät datan hyödyntämiseksi ja jakamiseksi ovatkin vasta kehittymässä. Kyselyssä tiedusteltiin, mitkä ovat vastaajien näkemysten mukaan keskisimpiä pullonkauloja datan hyödyntämisessä. Keskeisimmiksi pullonkauloiksi nimettiin datan tulkinta ja yhdistäminen muuhun tietoon, datan saaminen käyttöön sekä datan käsittelyyn sopivan työkalun puuttuminen. Dataa jollain tavalla hyödyntävät kokevat yleisimmin pullonkaulaksi datan tulkinnan ja yhdistämiseen muuhun tietoon (kuva 2).  

Dataa hyödyntämättömät puolestaan nimesivät yleisimmin pullonkaulaksi datan käsittelyyn sopivan työkalun puuttumisen. Dataa hyödyntämättömät nimesivät dataa hyödyntäviä useammin pullonkaulaksi ”muun syyn”, kuten kannattavuuden/kustannukset sekä motivaation ja ajan puutteen. 

Teksti: Veli-Matti Tuure, Reetta Palva & Janne Karttunen, TTS Työtehoseura 
Kuva: Iina Hulkkonen  

Lue juttu Teho-lehdestä https://issuu.com/tts4/docs/teho-lehti_2_2025