Koneurakoinnin hinnat nousivat maltillisesti
Jaa artikkeli:
Urakointihintojen tarkistamisessa palattiin melko maltilliselle linjalle vuoden 2022 jälkeen. TTS Työtehoseuran keväällä tehtyyn kyselyyn vastasi noin 540 koneurakointia tekevää maataloustaustaista yrittäjää.
TTS Työtehoseura kerää koneurakoinnin toteutuneita taksoja urakoitsijoille tehtävällä kyselyllä joka toinen vuosi. Kevään kyselyyn vastasi noin 540 urakoitsijaa, mikä oli noin 80 vastaajaa enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Tulosten mukaan monissa peltotöissä hehtaaritaksat olivat nousseet tyypillisimmin 1–3 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2024. Poikkeuksina lannanlevityksen taksojen reippaat noin parinkymmenen prosentin nousut.
Tienhoidossa urakoi noin puolet vastaajista
Maatilayrittäjät tekevät myös paljon koneurakointia muille sektoreille, kuten tienhoito-, kiinteistö-, maarakennus-, metsä-, energia- tai ympäristöurakointia. Yleisimpiä ovat lumityöt, joita on tehnyt yli 40 prosenttia vastanneista. Lumitöissä veloitus oli vuonna 2024 keskimäärin 75,4 e/h, (+6,2). Kaivinkonetöitä tekee yli 100 koneurakoitsijaa. Yleisimpiä ovat 10–19 tonnin painoluokan kaivinkoneet, joiden tuntitaksa oli 73 euroa, jossa oli korotusta noin seitsemän prosenttia.
Edellisessä hintakyselyssä taksat olivat nousseet 10–16 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2022, mikä oli seurausta kustannusten voimakkaasta noususta. Kun sen jälkeen kustannusten nousu on hieman hellittänyt, hinnoittelussa saattaa painaa enemmän asiakkaiden maksukyky ja kilpailutilanne. Eräs vastaaja totesi kyselyssä, että kustannuksia ei voi viedä täysimääräisesti hintoihin, jotta asiakkaat eivät mene muille urakoitsijoille.
Vastaajien vaihtuminen kyselyiden välillä sekä uusien vastaajien mukaan tulo voi vaikuttaa tuloksiin. Monissa listatuissa töissä varsin vähän vastaajia, joten tilastoa kannattaa tarkastella hyvin suuntaa antavana. Koska yrittäjien hinnoittelussa on hyvin paljon vaihtelua, jonain vuonna keskihintaan voi tulla isompi muutos, joka seuraavalla kerralla tasoittuu. Toisaalta mukana on monia erilaisia traktoritöitä, joiden tuntitaksat vaihtelevat 65–120 euroon tunnilta työn moottorikuormituksen mukaan.
Hintatasoa on hyvä tarkistaa vuosittain
Polttoaineen hinta on laskenut vuodesta 2022, mikä osaltaan on hellittänyt taksojen korotuspainetta. Keväällä 2022 kevyen polttoöljyn hinta oli ennätyksellisen korkealla: korkeimmillaan maaliskuussa 1,66 €/litra (alv 0) ja keskimäärin noin 1,35 €/litra (Tilastokeskus: polttoaineiden kuluttajahinnat). Vuonna 2024 kevyen polttoöljyn hinta oli keskimäärin noin 1,10 €/litra (alv 0 %), eli polttoaineen hinta oli keskimäärin 25 senttiä alempi kuin vuonna 2022. Esimerkiksi 20 litran tuntikulutuksella kustannusvaikutus on 5 €/tunti. Viljelyyn käytettävien koneiden hinnat ovat kuitenkin jatkaneet noususuunnassa. Tilastokeskuksen maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan traktoreiden ja viljelyyn käytettävien koneiden hinnat nousivat vuosina 2022–2024 noin 13–16 prosenttia. Vaikka investointeja tehdään harvoin, yleinen konekustannusten nousu pitäisi pystyä viemään hintoihin, jotta konekantaa pystytään päivittämään.
Koneurakointi on osalle pääelinkeino
Suurimmalle osalle vastaajista koneurakointi on lisäelinkeino, jolla hankitaan lisätuloa tai rahoitetaan osaksi omassa viljelyssä käytettäviä koneita. Tyypillisimmin vastaajien ilmoittama koneurakoinnin vuotuinen liikevaihto vaihtelee 10 000 eurosta 50 000 euroon (mediaani 25 000 €). Keskimäärin liikevaihto oli noin 76 000 euroa (61 450 €v. 2022). Keskiarvoa nostaa suurten liikevaihtojen lisääntyminen. Vajaa viidennes vastaajista kertoo koneurakoinnin olevan heille pääelinkeino. Heidän koneurakointitoimintansa liikevaihto on keskimäärin 230 000 euroa vuodessa. Suurimmat liikevaihdot nousevat jopa yli miljoonan euron. Päätoimena urakointia tekevistä noin 30 prosenttia arvioi toiminnan kasvavan.
Suurin osa vastaajista arvioi oma urakointitoimintansa jatkuvan nykyisellä laajuudella. Kaikista vastaajista vajaa viidesosa (17 %) arvioi urakointitoiminnan lisääntyvän. Urakointia eri syistä vähentäviä tai kokonaan lopettavia oli noin 16 prosenttia, monella syynä eläköityminen. Vastauksissa näkyy jonkin verran tienhoidon ja maarakennusurakoinnin lisääntyminen ja maataloustöiden urakointikysynnän väheneminen. Erityisesti rehunkorjuutöiden väheneminen tilojen lopettaessa nousi selvästi esille.
Kannattavuudessa haasteita
Vastaajia pyydettiin arvioimaan mahdollisia haasteita nykyiselle toiminnalle tai sen kasvattamiselle. Useimmille kannattavuus ja siihen liittyvänä mahdollisuudet investoida kalustoon olivat ainakin jossain määrin haasteita (kuva 1). Pääoman hankintaa ja investointeja kalustoon piti merkittävänä haasteena 29 prosenttia vastaajista, eli useampi kuin kannattavuutta (16,6 %). Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden nosti merkittäväksi haasteeksi reilu viidesosa vastaajista, ja jossain määrin sen koki haasteeksi lähes puolet vastaajista. Varsin moni haluaisi myös enemmän yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, vaikkakaan merkittävänä haasteena sitä ei laajemmin nähty. Oman yrittäjäosaamisen vastaajat arvioivat valtaosin riittävänä, mutta lähes joka viides (17 %) tunnisti ainakin jonkin verran kehittämistarvetta myös siinä. Koneurakointia tarjotaankin siten monenlaisista lähtökohdista ja monenlaisilla koneilla.
Teksti: Reetta Palva, TTS Työtehoseura
Kuva: Vastavalo, Sami Kiuru
Lue koko juttu Teho-lehdestä https://issuu.com/tts4/docs/teho-lehti_2_2025