Työntutkimus avaa silmät
tutuille töille

Teksti : Minna Mattila-Aalto
Kuva: Henna Hellman

Stera Technologies on mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistukseen erikoistunut konserni, jonka liikevaihto on hyvässä kasvussa. Yrityksen johto päätti keväällä 2018 vauhdittaa kasvua edelleen kouluttamalla henkilöstöä sertifioiduiksi työntutkijoiksi TTS Työtehoseuran työntutkijavalmennuksessa. Työtä tutkimalla kokeneenkin työntekijä käsitys muun muassa siitä, mitä kaikkea kokoonpano tarkoittaa, muuttuu.

Stera Technologies Työntutkimus TTS Työtehoseura
Kuvassa Stera Technologiesin vastavalmistuneet työntutkijat. Kuvasta puuttuvat Petri Nieminen ja Tomi Nieminen.

Jyri Kontio on Stera Technologiesin liiketoimintajohtaja. Hän on itse opiskellut työntutkimusta ja tuntee hyvin työntutkimuksen käyttökelpoisuuden teknologiateollisuuden kehittämisessä.

Stera Technologies päätti Kontion johdolla valmentaa työntekijöitään työntutkijoiksi. Keväällä 2018 Kontio otti yhteyttä TTSään, joka kouluttaa ja sertifioi työntutkijoita EKn ja SAKn valtuuttamana. Valmennus käynnistyi toukokuussa 2018 TTSn ja Palkkataidon asiantuntijayhteistyönä. Kymmenkunta steralaista valmistui työntutkijaksi marraskuussa.

Työntutkimus on mahdollisuus parantaa yrityksen kilpailukykyä markkinoilla, toteavat steralaiset. Mitä muuta työntutkijavalmennukseen investoiminen merkitsee kasvavan teknologisteollisuusyrityksen kehittämisessä?

Kuinka paljon valmiin tuotteen takana on työtä?

Työ on asia, josta puhutaan paljon. Harva meistä kuitenkaan tulee sen syvällisemmin pohtineeksi, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme työstä.

Työntutkijavalmennus opettaa analysoimaan työtä. ”Vaikka työt ovat tuttuja, tutkimus avaa silti silmiä. Nyt näkee eri tavalla sen, mitä kaikkea kokoonpano tarkoittaa ja mitä kaikkea se sisältää. Se on todella paljon muutakin kuin kokoonpanon työvaiheet.”, toteaa vastavalmistunut steralainen työntutkija Jarmo Rensujeff (kuvassa oikealla)

Tuotteen valmistuminen on monivaiheinen prosessi, jonka sujuvuus riippuu siitä, miten työvaiheet yrityksen sisällä - sen eri halleissa ja työpisteissä - sekä esimerkiksi alihankkijoiden tekemä työ saadaan pelaamaan yhteen. Työ on tuottavaa, kun työaika käytetään tehokkaasti tuotetta jalostavaan työhön ja kaikenlaiset häiriöt työn prosesseissa minimoidaan.

Työntutkimus auttaa tekemään muistinvaraisesta ja kokemusperäisestä työstä näkyvän ja mitattavan

”Työtä tehdään usein muistinvaraisesti ja kokemusperäisesti. Työnkulkukaavioiden laatiminen, työohjeiden ja laatuvaatimusten kirjaaminen tekee työstä näkyvää. Se on tärkeää uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Uutta tekijää on vaikea laittaa töihin ilman niitä. Päästään myös arvioimaan, onko käytännössä oleva prosessi ja menetelmä hyvä ja voiko sitä tehdä paremmaksi ja vastaako työ laatuvaatimuksia.”, kiteyttää työntutkijavalmennuksen suorittanut Timo Karjalainen (kuvassa vasemmalla) ja jatkaa: ”Kun tiedetään oikeasti, kuinka kauan tuotteen valmistaminen kestää, pystytään raportoimaan tuotteiden toteutuneet kulut oikein.”

Pelkästään työtilojen layoutin, työergonomian ja materiaalivirtojen analysointi tuottaa paljon tietoa työn tekemisen edellytysten parantamiseksi. Koko tuotantoprosessin tarkasteleminen on välttämätön työn kehittämiseksi. Vaikka työpisteissä ei tehtäisi turhaa materiaalien käsittelyä ja siirtoa, niitä voidaan tehdä työpisteiden välillä.

Hyvien käytäntöjen löytäminen luo edellytykset prosessin menestykkäälle vakioinnille. Ilman työntutkimusta saatetaan ryhtyä vahingossa vakioimaan tuottavuutta heikentäviä toimintamalleja. Se on tuottavuuden turma.

Työturvallisuus on laatu ja kustannuskysymys

Työntutkijavalmennuksen aikana syntyi uudenlainen näkemys työturvallisuuteen. Steralaiset toteavat, että työturvallisuus vaikuttaa moneen muuhunkin kuin vain työntekijöiden turvallisuuteen. Työturvallisuus vaikuttaa muun muassa tuotteiden, koneiden ja laitteiden rikkoontumiseen. Turvallisuushäiriöt keskeyttävät tuotannon ja heikentävät tuotteiden laatua. Yhdessä luetellut asiat tuottavat melkoisen kustannuserän.

Materiaalien turhanaikainen liikuttelu tuottaa ylimääräistä kuormaa niin tuotteelle kuin työntekijälle. Se, miten materiaalia liikutellaan, ei ole samantekevää. Työntutkimus tekee näkyväksi materiaalien siirtämisen työntekijälle ja tuotteelle aiheuttaman kuormituksen. Työntutkimustiedon avulla päästään arvioimaan sitä, miten tuote ja työntekijä kestävät tuotannon niille aiheuttaman kuorman. Työprosesseista kerätty tieto auttaa myös ratkaisemaan, miten kuormitusta voidaan vähentää.

Steralaisten kokemusten mukaa työntutkimus aktivoi henkilöstöä katsomaan työtä kehittämisen näkökulmasta. Työntutkimuksen myötä työntekijät ryhtyvät tarkkailemaan työtään uudella tavalla ja esittävät itsekin kehittämisehdotuksia työhön. Kun ratkaisuja löytyy, sekä tuotteiden laatu että työelämän laatu paranevat.

Henna Hellman on tuotannosta henkilöstöhallintoon siirtynyt steralainen ja yksi tuoreista työntutkijoista (kuvassa neljäs vasemmalta). Hellman kertoo, että työntutkijavalmennuksesta ja siihen liittyvistä työntutkimuksista tiedotettiin heti alussa työntekijöille. Henkilöstön vastaanotto työntutkimukselle oli suopeaa. Työntutkimuksen hyödyt työn kehittämiselle tunnistettiin.

”Tärkeää on myös se, miten työntutkimuksen tulokset henkilöstölle esitetään.”, korostaa Timo Karjalainen. Työntutkimustuloksia raportoitaessa on hyvä miettiä, mikä edistää muutosten läpivientiä yrityksessä. ”Työntutkimuksessa on muutosjohtamisen näkökulma”, Karjainen kiteyttää.

Mihin tässä vielä ylletäänkään?

Työntutkijavalmennus opettaa tunnistamaan ja poistamaan työn sujuvuutta häiritseviä tekijöitä. Valmennukseen osallistuneet steralaiset toteavat, että työympäristön järjestyksellä on valtava merkitys siihen, mihin työaika kuluu ja kuinka kauan tuotteiden valmistus kestää.

Työjonojen mukainen varastointi, materiaalien ja työvälineiden sijoittelu sekä niille tarkkaan mietityt paikat jouduttavat ja helpottavat työtä. Materiaalin etsiminen sekaisesta varastosta saattaa pahimmillaan viedä aikaa saman verran kuin yhden kokonaisen tuotteen kokoaminen.

”Mihin tässä vielä ylletäänkään?”, kysäisi yksi valmennukseen osallistujista vastavalmistuneilta työntutkijakollegoiltaan. Kysymys viritti keskustelun siitä, kuinka paljon pelkästään työntutkijavalmennuksen aikana tehtyjen harjoitustutkimusten myötä tehdyt välittömät muutokset ja havaittujen kehittämisideoiden toteuttaminen parantavat työn tuottavuutta ja tuovat kustannussäästöjä. Arvioksi esitettiin, että kustannussäästöt voivat parhaimmillaan yltää jopa satoihin tuhansiin euroihin. ”Uudelle avoin asenne ja motivaatio ratkaisevat”, toteaa liiketoimintajohtaja Kontio.