Metsäalan yritysten digitalisaatio – uhka vai mahdollisuus?

4.12.2019 14.35

Perinteiset liiketoimintamallit ovat viime vuosien aikana muuttuneet digitalisoitumisen myötä. Erilaiset digitaaliset palvelut, kuten pilvipalvelut ja sosiaalinen media, ovat luoneet yrityksille uusia mahdollisuuksia harjoittaa liiketoimintaa ja tulevaisuudessa niiden merkitys kasvaa entisestään. Monet yritykset eivät kuitenkaan ole vielä omaksuneet digitaalisten palveluiden käyttöä, ja uusiin liiketoimintamalleihin siirtyminen voi herättää yrityksissä muutosvastarintaa.

Metsäalan yritysten digitalisaatio uhka vai mahdollisuus

Teksti: Venla Rantanen, Tuomas Jelonen
Artikkeli pohjautuu kirjoittajien Työtehoseurassa tekemiin Pro Gradu -tutkielmiin

Keväällä 2018 Työtehoseura ry:n (TTS) toteuttaman tutkimuksen päällimmäinen anti oli, että digitalisaation hyödyntäminen ei ole vielä täysin rantautunut metsäkone- ja metsäpalveluyrityksiin. Tutkimuksessa keskityttiin digitalisaation merkitykseen ja sen hyödyntämiseen metsäkone- ja metsäpalveluyrityksissä. Tutkimus jaettiin kahteen eri alueeseen, joista toinen käsitteli metsäkoneiden tuottaman tiedon hyödyntämistä ja merkitystä metsäkoneyritysten liiketoiminnassa ja toinen metsäkone- ja metsäpalveluyrittäjien digitaalisten taitojen tasoa sekä digitaalisten palveluiden hyödyntämistä yrityksen liiketoiminnassa.


Digitaalisten palveluiden käyttö

Metsäkone- sekä metsäpalveluyrittäjät tuntevat hyvin yleisimmät digitaaliset palvelut kuten sähköpostin ja muut viestipalvelut. Vastaajista suurimmalla osalla olikin päivittäin käytössään sähköposti ja lisäksi monella erilaisia viestipalveluita, kuten Whatsapp tai Facebook-messenger. Lisäksi paikkatietosovellukset olivat suurimmalla osalla yrittäjiä päivittäin tai satunnaisesti käytössä. Vastaajat, jotka eivät tunteneet näitä tuotteita olivat yleensä yli 51-vuotiaita.

Monia digitaalisia palveluita olisi kuitenkin mahdollisuus hyödyntää enemmän yrityksen liiketoiminnassa, mutta palvelut eivät ole kovin tunnettuja tai niitä ei osata tai haluta ottaa käyttöön. Verkko-ohjelmista ja -palveluista asiakashallintajärjestelmät olivat huonoiten tunnettuja. Vastausten mukaan reilu puolet vastaajista ei tuntenut sovelluksia ja kolmasosa tunsi, mutta ei käyttänyt niitä. Yrittäjät, joilla oli käytössään asiakashallintajärjestelmä, käyttivät liiketoiminnassaan laajasti myös muita verkko-ohjelmia ja -palveluita.

Myös omat verkkosivut, pilvipalvelut sekä sosiaalisen median sovellukset olivat vain alle 20 %:lla yrittäjistä käytössä. Suurimmalle osalle vastaajista nämä palvelut olivat kuitenkin tuttuja, mutta omassa yritystoiminnassa niitä ei hyödynnetty.


Metsäkoneiden tuottama tieto ja sen hyödyntäminen

Metsäkoneiden tuottaman tiedon hyödyntämisestä käsittelevässä tutkimuksessa päällimmäisenä havaittiin, että vain alle kolmasosa vastaajista piti metsäkoneiden tuottamaa tietoa tärkeänä heidän liiketoiminnalleen.

Metsäkonedatan hyödyntäminen metsäkoneyritysten liiketoiminnassa on kasvanut tällä vuosikymmenellä, ja moni näkikin potentiaalia sen täysimääräisellä hyödyntämisellä. Kuitenkin liiketoiminnan muuttaminen tuo mukanaan haasteita, joista tärkeimpinä nousivat esille ajan puute, liian korkeat kustannukset ja käyttöliittymien tekniset haasteet.

Mielipiteet tiedon hyödyntämiseen liittyen vaihtelivat runsaasti. Osa yrittäjistä piti metsäkonetietoa elintärkeänä ja liiketoiminnan perustana. Toisaalta osa ei osannut asettaa sille juurikaan painoarvoa. Tutkimuksessa etsittiin myös riippuvuussuhteita esimerkiksi liiketoiminnan kannattavuuden ja tiedon hyödyntämisen välillä. Päällimmäisenä havaintona olikin, että tietoa aktiivisesti hyödyntävät yritykset olivat kannattavuuden osalta keskimääräistä paremmalla tasolla kuin yritykset, jossa tietoa ei aktiivisesti hyödynnetty.


Digitaalisuus tulevaisuudessa

Seuraavan 1-3 vuoden kuluessa 60 % vastanneista aikoo hyödyntää liiketoiminnassaan digitalisaatiota enemmän ja vain 8 % yrittäjistä ei aio hyödyntää sitä nykyistä enempää lähitulevaisuudessa. Yrittäjät, jotka vastasivat, etteivät hyödynnä digitalisaatiota enemmän, aikoivat lopettaa tai supistaa yrityksen toimintaa seuraavan 5-10 vuoden kuluessa. Digitalisaation hyödyntämiselle suurimpina esteinä koettiin ajan puute, liian korkeat kustannukset sekä se etteivät yrittäjä koe saavansa siitä hyötyä. Myös haluttomuus sekä järjestelmien vaikeus olivat esteenä digitalisaation hyödyntämiselle.

Digitalisaatiota haluttiin hyödyntää tulevaisuudessa enemmän yrityksen kehittämiseen ja hallinnointiin liittyviin toimintoihin, kuten työajan seurantaan ja laskutukseen, työn tehokkuuden parantamiseen sekä työn mittaamiseen ja dokumentointiin.

Koulutusta tarvitaan?

Tutkimuksessa tiedusteltiin metsäkone- sekä metsäpalveluyrittäjien aiempaa aktiivisuutta koulutuksiin osallistumisesta sekä halukkuutta osallistua uusiin koulutuksiin tulevaisuudessa. Suurinta mielenkiintoa herättäneet koulutukset olivat aiheiltaan liiketoiminnan johtamista ja kehittämistä, taloushallintoa, tuottavuuden seurantaa sekä metsävara- ja paikkatiedon hyödyntämistä. Metsäkoneyrittäjistä puolet vastasi olevansa kiinnostuneita koulutuksesta, jossa tarkastellaan metsäkonedataa hyödyntävien ohjelmistojen käyttöä.

Oppimistavoista mieluisammaksi koettiin verkko- ja lähiopetuksen yhdistelmä. Kolmasosan vastaajista mielestä lähiopetus oli kuitenkin mieluisin oppimistapa. Kontaktia muiden opiskelijoiden sekä opettajien välillä ei tulekaan unohtaa koulutuksia suunniteltaessa.


Digi ei pelota, mutta koulutusta tarvitaan

Metsäkone- ja metsäpalveluyrittäjien digitaalisten taitojen taso on melko korkea varsinkin nuoremmilla yrittäjillä. Erilaisten digitaalisten palveluiden käyttöä voisi kuitenkin lisätä monessa yrityksessä ja näin parantaa työn tehokkuutta. Monien yritysten suunnitelmissa olikin lisätä digitalisaation hyödyntämistä seuraavien vuosin aikana. Uusien palveluiden käyttöönotto on monille kuitenkin hankalaa ja niiden opettelu vie aikaa. Uusien sovellusten ja palveluiden käyttöönotossa voisi auttaa osaavan henkilön apu ja opastus.

Suhtautuminen digitaalisuuteen sekä osallistuminen uusiin koulutuksiin oli positiivista, mikä puolestaan voi nopeuttaa uusiin sovelluksiin tutustumista niiden yleistyessä. Vastauksista tuli ilmi, että yritykset voisivat saada lisäarvoa uuden koulutuksen myötä muun muassa yrityksen hallinnointiin liittyvissä asioissa. Myös uusien verkko-ohjelmien ja -palveluiden käyttöönotto yrityksen toiminnassa voisi lisätä yritystoiminnan tehokkuutta. Yrittäjillä olisi tarvetta myös koulutukselle, jossa opastettaisiin uusien sähköisten palveluiden ja sovellusten käyttöönotossa.


Palaa otsikoihin