Lämpöyrittäjyys

Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.

Suomessa hyvin suuri osa lämpöyrittäjistä tuottaa lämpöä metsähaketta arinalaitoksessa polttamalla. Myös turvetta ja kierrätyspuuta käytetään jonkin verran. Viime aikoina myös pienet pellettilämmitteiset lämpöyrittäjäkohteet ovat yleistyneet. Lämpöyrittäjyys käsitteenä ei kuitenkaan ole sidottu biomassan polttoon, vaan lämpöä voidaan tuottaa muillakin menetelmillä. Alalla on viime aikoina näkynyt viitteitä esimerkiksi aurinkoenergian ja lämpöpumppujen hyödyntämisestä lämpöliiketoiminnassa. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.


Asiakkaat

TTS Työtehoseuran ylläpitämän lämpöyrittäjärekisterin mukaan Suomessa on tällä hetkellä 609 lämpöyrittäjäkohdetta. Lämpöyrityksiä on 300–350 kappaletta.

Yhtiömuodot

Pienet julkiset kohteet, kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten maatalousyrittäjien tai toiminimien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiö tai osuuskuntamuotoisia. Näistä osakeyhtiöt ovat kuitenkin selvästi suurempia.