Metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työuran etenemistä ja metsäalan pitovoimaa selvitettiin kyselytutkimuksella
TTS Työtehoseura ja Metsäkoulutus ry toteuttivat yhteistyössä kyselytutkimuksen vuosina 2011–2018 metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittaneille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pidempään työelämässä olleiden henkilöiden työuran etenemistä, metsäalan työtehtävissä pysymistä edistäviä sekä alan ulkopuolelle ohjaavia tekijöitä. Kyselytutkimus toteutettiin syyskuussa 2023 ja siihen vastasi 683 metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittanutta henkilöä (18,5 % kohderyhmästä).
Alle puolet työskenteli metsäalalla palkkatyössä tai yrittäjänä syksyllä 2023
Metsäalan perustutkinnon suorittaneet olivat työllistyneet hyvin: valmistuessa työssä oli 92 % ja kyselyhetkellä 88 % kyselyyn vastanneista. Metsäalalle työllistyneiden osuus oli kuitenkin pienempi ja laski työuran edetessä.
Kaikista kyselyyn vastanneista työskenteli valmistuttuaan 63 % palkkatyössä tai yrittäjänä metsäalalla, 30 % muun alan palkkatyössä tai yrittäjänä, 2 % oli työttömänä, 2 % jatkoi opiskelua ja neljällä prosentilla oli jokin muu tilanne (vanhempainvapaa, työssäolon ja opiskelun yhdistäminen, eläkkeellä olo).
Metsäalalla työskentelevien osuus laski ja metsäalan ulkopuolella työskentelevien osuus kasvoi työuran edetessä. Kyselyhetkellä metsäalalla palkkatyössä tai yrittäjänä oli 47 %, muun alan palkkatyössä tai yrittäjänä 41 %, työttömänä oli 4 %, opiskelua jatkoi 5 % ja jokin muu tilanne oli kolmella prosentilla.
Muilla aloilla työskentelevät nostivat keskeisimmiksi syiksi metsäalan ulkopuolella työskentelemiseen mm. paremman palkkauksen, työsuhteen jatkuvuuden ja ympärivuotisen tasaisen työllisyyden, päivittäiset sopivammat työmatkat ja muun alan työn paremman sopivuuden itselleen. Myös työuralla etenemisen mahdollisuudet koettiin paremmiksi metsäalan ulkopuolella.
Lisää tutkimuksen tuloksista kesäkuussa 2024 julkaistavassa tulosraportissa, joka löytyy TTS Työtehoseuran ja Metsäkoulutus ry:n nettisivuilta.
Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi
Kuvio 1. Metsäalan ammatillisen tutkinnon 2011-2018 suorittaneiden työllisyystilanne valmistuessa ja kyselyhetkellä (n=683, %)
Työtehoseura ry ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko -kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.
Osallistu ja jaa hyvä käytäntö!
Mitkä pienet suuret arjen oivallukset ovat tuoneet työpaikoille ja yrityksiin parempaa työn tuottavuutta?
Kilpailussa haetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja – yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta.
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka ja siihen voi osallistua 17.4. alkaen sähköisellä Työtehoteko-lomakkeella.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen. Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteisellä tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
Hallittu sukupolvenvaihdos, SPV
Parempaa hallintaa maatalouden sukupolvenvaihdosneuvontaa kehittämällä
Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hanke pureutuu maatilojen sukupolvenvaihdosprosessien (SPV) neuvonnan kehittämiseen. Maatalousyrityksen SPV-prosessi on keskimäärin viidestä kymmeneen vuoteen kestävä liiketoiminnan kannalta kriittinen vaihe, jossa yrittäjä luovuttaa yrityksen jatkavalle sukupolvelle. SPV-prosessin hallinta vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen, kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja jatkuvuuteen.
SPV-prosessin hallinnan tunnettuja riskejä ovat esimerkiksi yrityksen jatkajan löytyminen, perintö- ja lahjaverotus sekä arvon määritys. Yrittäjän oma tietämys, pelot ja epävarmuus tulevasta sekä SPV-prosessin osapuolten kohtaamattomuus tuottavat prosessiin omat haasteensa. Osapuolten ristiriitaiset näkemykset, erimielisyydet ja riskien hallinnan kannalta oleellisten asioiden sivuuttaminen voivat halvaannuttaa yritystoiminnan pitkäksi aikaa.
Hankkeen aikataulu:
2020 – 31.12.2021
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura, ProAgrian Keskusten liitto, SFF
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
Hanke
selvittää yhdessä SPV-prosessin tuntevien maatalousyrittäjien, SPV-neuvojien ja -asiantuntijoiden kanssa maatalousyritysten keskeiset SPV-prosessissa ilmenevät, osapuolten toimintaedellytyksiä heikentävät epäselvyydet, ristiriidat, erimielisyydet ja konfliktit, jotka tuottavat keskeisiä liiketoiminnallisia riskejä.
yhdessä Suomen Sovittelufoorumin (tai sovittelun) asiantuntijoiden kanssa etsii ja soveltaa sovinnollisia menettelytapoja eli restoratiivisia käytänteitä hankalaksi koettujen asioiden ja tilanteiden käsittelyyn tavoitteena parantaa prosessin hallintaa ja lopputulosta
Hankkeen tuloksena luodaan maatalousneuvonnan SPV-asiantuntijoille täydennyskoulutus, joka lisää heidän valmiuksiaan käsitellä neuvonnassa maatalousyrityksen johtajuuteen, yrityksen ja perheen muuttuviin suhteisiin ja rooleihin liittyviä asioita sekä käyttää niiden käsittelyssä korjaavia restoratiivisia menettelytapoja.
Tapahtumat
Työpaja syksyllä 2021:
Hanke järjesti syksyllä 2021 työpajan SPV-neuvonnan asiantuntijoille. Työpajassa käytiin läpi hankkeen tuloksia sekä keskusteltiin restoratiivisuuden käsitteestä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää SPV-neuvonnassa.
Hanke järjesti syksyllä 2020 neljä työpajaa Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työpajoissa tarkasteltiin maatalousyritysten sukupolvenvaihdosprosessia ja jäljitettiin siihen liittyviä ristiriitatilanteita.
Työpajoissa kerätyn tiedon perusteella laadittiin kysely, joka lähetettiin SPV-prosessin läpikäyneille maatalousyrittäjille sekä SPV:n asiantuntijoille. Kyselyn tavoitteena on laajentaa ja syventää ymmärrystä SPV-prosessia hankaloittavista tilanteista, jotta niihin päästään etsimään toimivia ratkaisuja. Linkki kyselyyn ja esitteeseen
Kysely toteutettiin joulukuussa 2020. Siihen vastasi 37 maatalousyrittäjää ja 24 ProAgrian kokenutta neuvonnan asiantuntijaa. Kyselyn tulokset
ProAgrian neuvonnan ja hankkeen asiantuntijat kokoontuivat maaliskuun 2021 lopulla yhteiseen työpajaan pohtimaan tarkemmin täydennyskoulutuksen tarpeita, kohderyhmiä ja rakennetta (linkki ohjelmaan) ja tarkastelemaan hankkeessa tehdyn selvityksen tuloksia ProAgrian SPV-neuvonnan asiantuntijoiden ja hanketoimijoiden kesken. Tulokset valottavat tutkimuksen katvealueella jääneitä inhimillisiä ristiriitoja. Karkeasti luokiteltuna inhimilliset ristiriidat liittyvät oletusten ja luulojen varassa toimimiseen, asioiden arvottamiseen liittyviin erimielisyyksiin ja osattomuuden kokemuksiin neuvontaprosessissa.
Työpajassa pohdimme restoratiivisen lähestymistavan käyttökelpoisuutta SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyssä. Hanke esitteli neuvonnan asiantuntijoille alustavan suunnitelman täydennyskoulutuksen elementeistä, jotka liittyvät SPV-neuvontaprosessiin liittyvien inhimillisten ristiriitojen tunnistamiseen, osallisuutta rakentaviin ratkaisuihin ja sovinnollisiin menettelyihin.
Työpaja 15.11.2021: Hankkeen viimeisin työpaja toteutettiin virtuaalisesti.Kiitos kaikille osallistuneille!
Työpajan tuloksena todettiin, että inhimillisten ristiriitojen käsittely ja inhimillisten riskien hallinta osana SPV-prosessin kokonaishallintaa on tärkeää. SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat kiinnostuneita tietämään lisää inhimillisten ristiriitojen puheeksi ottamisesta ja käsittelystä. Suunniteltava täydennyskoulutus tulee mitoittaa siten, että siihen on käytännön työelämässä edellytykset myös osallistua.
Koska SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat pitkälle erikoistuneita talousasiantuntijoita, tukea SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyyn kaivataan. Erityisesti pohditaan sitä, miten yrittäjien auttaminen inhimillisissä ristiriidoissa tapahtuisi ammatillisena asiantuntijayhteistyönä.
”Puhumattomuus pilaa maatilan sukupolvenvaihdoksen” uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Maija Ala-Siurua kävi haastattelemassa hankkeen projektipäällikköä Minna Mattila-Aaltoa ja TTS Työtehoseuran yksikön johtaja Henna Hurttalaa, joka on maatilan emäntä ja jolle sukupolvenvaihdos on myös henkilökohtainen asia. Haastattelusta syntyi kaksi sukupolvenvaihdoksia koskevaa artikkelia Maaseudun Tulevaisuuteen. Ensimmäinen niistä julkaistiin 7. kesäkuuta 2021.
”Sanoittamattomista asioista voi lopulta tulla kompastuskivi, joka ravisuttaa maatilan kannattavuuden perusteita ja perheen hyvinvointia”, kiteyttää toimittaja Ala-Siurua. Kun puhutaan rahasta, on hyvä pohtia myös sitä, minkälainen ”hintalappu” annetaan ihmissuhteille. Mitä hiertävät tai kariutuneet ihmissuhteet maksavat inhimillisesti ja taloudellisesti? Mitä kustannuksia ne aiheuttavat yritykselle, perheelle ja yhteiskunnalle?
Hallittu SPV-hanke osallistui SPV- ja omistajavaihdoksia käsitteleviin paneelikeskusteluihin Sukupolven- ja omistajanvaihdokset herättävät keskustelua. Hankkeemme projektipäällikkö Minna Mattila-Aalto sai kutsun mukaan keskusteluun ja osallistui syksyn 2021 aikana kahteen sukupolven- ja omistajanvaihdoksia käsittelevään paneeliin. Toinen keskustelu käytiin syyskuussa Maaseutuparlamentin päälavalla Kurikassa ja toinen lokakuussa KoneAgria-messujen päälavalla Tampereen messukeskuksessa. Seuraavista linkeistä pääset seuraamaan näitä keskusteluja.
Uusista maaseutuyrittäjistä on pulaa. Maatalousyritysten omistajanvaihdoksista Suomessa noin 90 % on sukupolvenvaihdoksia, jossa yritys siirtyy perheen ja suvun sisällä. Sukupolvenvaihdos (SPV) on sekä liiketoiminnan, sujuvien sosiaalisten suhteiden että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen elämäntapahtuma, jonka onnistumisella on kauaskantoiset seuraukset muun muassa työllisyyteen, suomalaiseen ruoantuotantoon ja ruokahuoltoon. Sen arvoa ei pidä vähätellä.
Mukaan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on syytä ottaa ihmiset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa. Esimerkiksi jatkajan sisarukset tai yrittäjien puolisot saattavat jäädä prosessin ulkopuolelle, vaikka liittyvät kiinteästi perheeseen ja vaikuttavat usein oleellisesti yritystoimintaan.
Emme ole ajatustenlukijoita. Puhuminen ja kuunteleminen ovat avaimia muiden ihmisten ymmärtämiseen ja epäselvyyksistä johtuvien karrikojen kiertämiseen.
Rahasta, kiinteistöistä, koneista ja laitteista puhuminen voi olla helpompaa kuin puhua ihmissuhteista ja siitä, miltä asiat tuntuvat. Ihmissuhteet ja tunteet vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka kestäviä ja onnistuneita ratkaisuja ja päätöksiä pystymme tekemään – yhdessä!
Ihmiselle on luontaista vältellä hankalia puheenaiheita. Saatamme toivoa, että ristiriitoja ei ole, kun niistä ei puhuta. Voimme myös pelätä, että puhuminen pahentaa tilannetta tai ajatella, että asiat kuuluu hoitaa sinnikkäästi hammasta purren ja perheen kesken. Asiantuntija-apua on kuitenkin saatavilla, sitä kannattaa hakea ja ottaa vastaan, jo SPV-prosessia käynnisteltäessä.
Edellä kuvatut asiat ovat tekoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan SPVeen liittyviä inhimillisiä riskejä, jotka vaarantavat SPVn onnistumisen. Inhimillisten riskien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta voimme torjua niitä entistä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi
Tunnistamme kyllä SPVta uhkaavat henkilöriskit, kuten sairastumisen, avioeron, kuoleman ja tapaturman ja olemme valmiit varautumaan niihin juridisilla sopimuksilla ja vakuutuksilla. Se on jopa suhteellisen helppoa. Jatkossa pitäisi ottaa yhtä vakavissaan ja helpottaa myös inhimilliseen kanssakäymiseen ja päätöksentekoon liittyvien riskien systemaattista tunnistamista ja torjuntaa. Siihen tarvitsemme niin yrittäjien kuin monialaisen asiantuntijaverkoston panosta.
Hankkeen toteutti tammikuussa 2023 kyselyn sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, sitä paraikaa toteuttaville ja sen vasta toteuttaneille maatalousyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tieto siitä, mitkä inhimilliset riskit yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä kokevat suurimpina uhkina SPVn onnistumiselle.
Tulosten mukaan tärkein SPVta ohjaava tekijä on perhesuhteiden säilyminen. Suurimmaksi riskiksi yrittäjät kokevat jaksamisen. Toiseksi suurimmaksi riskiksi arvioitiin yrittäjäperheiden juridisen osaamisen puutteet. Suuriksi riskeiksi arvioitiin myös perheen kyky SPV-prosessin läpivientiin, kaikkien osallisten mukaan ottaminen ja pääseminen sekä kyky keskustella niin, että kaikkien osallisten näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista voit lukea artikkelistamme ”Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia” (Teho 2/2023).
Maaseudun Tulevaisuus nosti pääkirjoituksessaan inhimilliset riskit maatalousyritysten kannattavuuskysymysten rinnalle
Vainion Liikenne kouluttaa ja rekrytoi uusia linja-autonkuljettajia yhteistyössä TTS Työtehoseuran kanssa. Kuljettajia rekrytoidaan ajamaan Lohjan seudun sopimusliikennettä. Asemapaikkana toimii Lohja, Kisko tai Suomusjärvi.
RekryKoulutus järjestetään Vainion Liikenteen Salon toimipisteessä ja TTS Työtehoseuran Rajamäen toimipisteessä. RekryKoulutus kestää 55 päivää, jonka jälkeen työsuhde alkaa ja jatkat oppisopimuksella opiskellen henkilöliikenteen ammattipätevyyden.
Koulutus alkaa Rajamäessä 25.3.2024 ja Salossa 8.4.2024 työviikon mittaisella kartoitusjaksolla, jossa annat ajonäytteen, kielitaitosi testataan (tarvittaessa) ja tarvittavat digitaitosi testataan. Varsinainen Rekrykoulutus (55 päivää) alkaa kartoituksesta valituille Nurmijärvellä 2.4.2024 ja Salossa 15.4.2024.
Hakijoilta toivomme ennen kaikkea motivaatiota kehittyä hyväksi ammattikuljettajaksi, halua palvella asiakkaita sekä valmiutta työskennellä eri vuorokauden aikoina.
Olet etsimämme henkilö, jos
olet vähintään 23 v
sinulla on B- tai BC-ajokortti
olet ehkä työskennellyt aiemmin asiakaspalvelutehtävissä tai sinulla voi olla harrastusten tai työn kautta hankittua osaamista autoista tai työkoneista.
pidät vaihtelevasta työstä, ja viihdyt asiakaspalvelutehtävissä
edistät omalla toiminnallasi liikenteen vastuullisuutta
Työtehoseura 100 vuotta-juhlavuotena välitämme hyviä uutisia työstä, työelämästä ja ammatillisesta koulutuksesta. Kerromme Työtehoseuran tarinaa ja vuosikymmenten aikaista työelämän muutosta Työtehoseuran viestintäkananavilla ja juhlavuoden tilaisuuksissa.
Kuvat kertovat
Työtehoseuran arkistoissa on runsain määrin puhuttelevia valokuvia ja materiaaleja. Kuvaotteisiin voi tutustua kohdassa ”Työn muutos kuvina”. Valokuvanäyttelyitä ovat esillä juhlavuoden tilaisuuksissa sekä syksyllä 2024 Suomen maatalousmuseo Sarkassa ja Nurmijärven kirjastossa. Yhteistyötä tehdään myös Suomen Metsämuseo Luston kanssa.
Työtehoteko-kilpailu
Juhlavuoden kiinnostavana haasteena tullaan julkaisemaan valtakunnallinen ”Työtehoteko” – kilpailu, joka on avoin niin pienille kuin suuremmille yrityksille ja työyhteisöille. Kannustamme jakamaan arjen keksintöjä ja käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoja työn tekemiseen, hyvinvointiin ja sujuvuuteen. Kilpailuohjeet julkaistaan huhtikuussa.
Arvokas historia talteen
Juhlavuoden kunniaksi olemme käynnistäneet yhdistyksen vanhimpien dokumenttien ja muun aineiston taltioinnin Kansallisarkistoon talteen myös tulevien jälkipolvien hyödynnettäväksi. Arkistojen saloista löytyy niin yhdistyksen asiakirjoja, pöytäkirjoja kuin kirjeenvaihtoa.
Työtehoseuran tutkimus- ja julkaisutoiminta on ollut vuosien saatossa ansiokasta ja tunnettua. Juhlavuotena avaamme julkaisualustan, jonka kautta Työtehoseuran julkaisuihin, tutkimusraportteihin pääsee entistäkin paremmin käsiksi. Vanhempien materiaalien digitointia tehdään tulevien vuosien aikana.
Työtehoseuran jäsenlehti Teho-lehti uudistuu juhlavuoden ilmeen mukaiseksi. Julkaisemme Teho-lehdessä historia- ja kuvakatsauksia, tulevaisuuden näkymiä unohtamatta.
Kerromme Työtehoseuran tarinaa ja vuosikymmenten aikaista työelämän muutosta Työtehoseuran viestintäkananavilla ja juhlavuoden tilaisuuksissa. Seuraa juhlavuoden etenemistä Työtehoseuran Facebookissa, Instagramissa, LinkedInissä ja X:ssä.
Avoimet ovet 30.8.2024
Juhlavuoden kunniaksi Työtehoseuran Nurmijärven Rajamäen kampuksella vietetään avointen ovien päivää 30.8.2024. Tapahtumassa pääsee vierailemaan alueen opetustiloihin, ajoneuvokalustoon ja simulaattoreihin. Kahvitarjoilun lomassa voi tutustua valokuvanäyttelyyn ja historiakatsauksiin.
Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
Kokeneen nokkamiehen tie työnjohtajaksi — Ahti Karjalaisen uratarina opintojen vaikutuksesta
Ahti Karjalaisen, SRV:n Laakson yhteissairaalan rakennustyömaalla työskentelevän työnjohtajan matka rakennusalalla on ollut mielenkiintoinen. Hän aloitti apumiehenä ja on edennyt työnjohtajaksi töitä tehden. Toukokuussa 2023 hän suoritti TTS Työtehoseuralla Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinnon, osaamisalana rakennustyömaan työnjohto (REAT). Tämä tutkinto tavallaan sinetöi hänen työelämässänsä tekemänsä valinnat.
Karjalaisen tarina alkaa muutosta Tampereelle, jonne hän saapui aikanaan ilman työpaikkaa ja asuntoa, takanaan kaupallisen ja media-alan opintoja. Saavuttuaan Tampereelle hän löysi sattuman kautta tiensä rakennusalalle, aluksi apumiehen hommiin lautoja kantamaan. Työkokemuksen kasvaessa hän alkoi tehdä vaativampia töitä ja eteni timpurin tehtäviin. Karjalainen oli aiemmin ollut jonkun verran kesätöissä rakennuksilla, joten hänellä oli jo kerääntynyt näkemystä alasta. Työt rakennuksilla edistyivät mainiosti ja myöhemmin hän siirtyi rakennuslogistiikan nokkamieheksi ja työnjohtajaksi Helsinkiin eri työmaille ennen kuin päätyi nykyiselle työnantajalle SRV:lle. TTS Työtehoseuralla hän aloitti koulutuksen puolitoista vuotta sitten. Kantakaupungissa asuva Ahti harrastaa vapaa-ajallaan mökkeilyä omalla mökillään Nuuksiossa ja nauttii luonnossa olemisesta ja retkeilystä.
— Rakennusalassa viehättää eniten sen, että asioita tapahtuu jatkuvasti, ja rakentaminen kehittyy koko ajan, jättäen konkreettisia jälkiä kaupunkiin Karjalainen toteaa alasta, johon jäi lopulta koukkuun aikaisempien opiskelukokeilujen jälkeen.
Haasteellinen ja hyödyllinen koulutus
Koulutuksen osalta hän valmistui toukokuussa 2023, ja opintoihin kului vuosi ja kahdeksan kuukautta. Koulutukseen hän hakeutui omasta aloitteestaan, ja hänelle ehdotettiin sitä myös nykyisen työnantajansa SRV:n toimesta. Motivaationa koulutukseen hänellä oli halu kehittyä omassa työtehtävässä ja ymmärtää rakennustyömaan eri osa-alueita paremmin.
Koulutukseen sisältyi paljon itseopiskelua, tehtävien tekemistä ja työssäoppimista. Ahti kertoo, että opiskelu osui osittain korona-aikaan, mikä vaikeutti tilannetta, koska hänellä oli vähän mahdollisuuksia osallistua paikan päällä tapahtuvaan opetukseen. Negatiivisena puolena koulutuksesta hän mainitseekin etäopiskelun, jota hän piti raskaana ja haasteellisena keskittymisen kannalta.
—Koulutuksen sisältöön kuului muun muassa esimiestyöskentelyä, laatua, turvallisuutta, ympäristöä, tehtävien suunnittelua, toiminnan suunnittelua, rakennustyömaan hankintaa ja logistiikkaa, luettelee Karjalainen. Opittavista aiheista häntä kiinnosti erityisesti hankinta ja logistiikka, ja hän uskoo näiden osa-alueiden olevan tärkeitä myös tulevaisuuden työtehtävissään.
Nykyinen työmaa, Laakson yhteissairaala on suuri rakennushanke, jossa mm. työntekijöitä tulee olemaan tuhatkunta. Koko kyseinen sairaala-alue uudistuu vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueelle on rakennettu kaksi uutta sairaalarakennusta sekä peruskorjattu kaksi nykyistä.
—Kun kyseessä on sairaaloiden rakentaminen ja peruskorjaaminen on logistiikkaa suunniteltava tarkasti, sillä esimerkiksi tietotekniikkaa käytetään suunnittelu- ja toteutusvaiheessa paljon kuten mm dronekuvausta työmaalla, 3D mallinnuksia sekä laadun ja turvallisuuden seurantaa tavalliseen kerrostalotyömaahan verrattuna, Karjalainen kertoo nykyisen työmaan erityispiirteistä.
Karjalainen korostaa, että koulutuksen antoisin oppi oli laaja ymmärrys rakennusalasta ja suunnittelun merkitys alalla. Hyvällä suunnittelulla on ollut suuri vaikutus myös hänen omassa työssään, ja hän suunnitteleekin nykyään päivittäiset työtehtävänsä tarkasti.
Opintojen aikana itsensä johtaminen ja ajanhallinta olivat haasteita, kun hän yhdisti työn ja opiskelun. Hän mainitsee, että opiskelu oli melko itsenäistä, ja oli välillä keskusteltava itsensä kanssa pysyäkseen koulutuksen aikataulussa.
Koulutus sinetöi Ahdin polun apurista työnjohtajaksi
Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto opinnot muuttivat Ahti Karjalaisen työtehtäviä ja titteli vaihtui rakennustyöntekijästä työnjohtajaksi. Hänellä oli aiempaa kokemusta nokkamiehenä ja tiiminvetäjänä toimimisesta, mikä auttoi häntä urakehityksessä. Hänellä on nyt halu kehittyä edelleen ja ottaa huomioon digitaaliset innovaatiot ja ympäristökysymykset rakennusalalla.
Tulevaisuudessa Ahti Karjalainen miettii mahdollisia pienempiä opiskelukokonaisuuksia. Hän korostaa, että opiskelu ei ollut turhaa, ja kannustaa muita puristamaan opintonsa loppuun asti.
—Olisi hyvä olla valmiiksi tietotaitoa rakennusalasta ennen tähän REAT-koulutukseen lähtemistä, sillä koulutus sisältää tuhteja tietopaketteja ja tietopainotteisia päiviä, lähettää Karjalainen terveiset niille, jotka harkitsevat REATin aloittamista.
Passiiviset ulkoiset tukirangat eli eksoskeletonit soveltuvat – tietyin reunaehdoin – useiden töiden fyysisen kuormituksen keventämiseen ruoan alkutuotannossa. Tiedot käyvät ilmi TTS Työtehoseurassa toteutettujen tutkimuksien tuloksista. Tukirangat ovat puettavia fyysisen työn apuvälineitä, jotka tukevat tuki- ja liikuntaelimistöä. Passiivisissa tukirangoissa käytetään jousia, niveliä tai elastisia liinoja liikkeiden tukemiseen ja kuormituksen siirtoon esimerkiksi selästä alaraajoihin.
Käyttömotivaatiota lisää, jos työ, jossa tukirangasta koetaan olevan hyötyä, on yhtäjaksoinen ja pitkäkestoinen,
tarkentaa erikoistutkija Janne Karttunen TTS:stä.
Kerättyjen käyttökokemusten mukaan testatut passiiviset ulkoiset tukirangat – LiftSuit-nostopuku ja HAPO FRONT -yläraajatuki – vähentävät fyysistä kuormittumista, ovat miellyttäviä pitää ja soveltuvat useisiin alkutuotannon töihin. Näitä töitä ovat muun muassa parsi- ja asemalypsy, rehujen ja kuivikkeiden käsittely, käsityökalujen käyttö, perunoiden kauppakunnostus, koneiden ja rakennusten painepesu sekä hunajantuotannon ja rannikkokalastuksen eri työt. Tukirangan kanssa voi myös ajaa ajoneuvoilla, kuten traktorilla, pienkuormaimella tai trukilla.
Tukirangat on säädettävä aina käyttäjän omien mittojen ja vaatetuksen mukaan. Myös tuen voimakkuus on säädettävä käyttäjän, työn luonteen ja tuen tarpeen mukaan. Siksi tukirankojen olisi hyvä olla henkilökohtaisia. Tukirankojen käytössä todettiin myös rajoitteita ja tapaturmavaaroja, joista osasta voi päästä eroon muuttamalla työtapaa. Esimerkiksi ahtaat kulkuväylät tai rakenteet, joihin tukirangasta voi jäädä kiinni, heikentävät tukirankojen käytettävyyttä.
Testaajien arvioiden mukaan käyttökohteita voi löytyä runsaasti lisää alan käsityövaltaisista töistä, mutta tämä on kuitenkin todennettava vielä käyttökokemuksilla,
muistuttaa Karttunen.
Edellä kuvattu ilmenee julkisesta tulosraportista, joka perustuu Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahalla ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuella rahoitettuihin TTS:n tutkimuksiin. Tutkimuksissa selvitettiin passiivisten ulkoisten tukirankojen vaikutusta koettuun fyysiseen kuormittumiseen ruoan alkutuotannossa. Lisäksi selvitettiin tukirankojen käytön koettua miellyttävyyttä sekä niiden soveltuvuutta ja rajoitteita.
Talonrakennusalan erikoisammattitutkinnosta on räätälöity Inlook-konsernin asentajille soveltuva koulutusohjelma. Koulutus on suunniteltu vastaamaan Inlookin tarpeisiin ja tukee yrityksen pitkän aikavälin tavoitteita henkilöstön osaamisen kehittämisessä.
Inlook-konserni on Suomessa toimiva rakennusalan yritys, joka työllistää lähes 600 henkilöä ja toimii neljässä maassa. Yritys on perustettu vuonna 1967 ja se on erikoistunut rakentamispalveluihin, sisäkatto-, väliseinä- ja järjestelmäseinä- sekä julkisivu-urakointiin. Inlook-konsernin tytäryhtiö Inlook Sisustus Oy on erityisesti korjausrakentamisen pääurakointiin erikoistunut palveluyritys. Konsernin viime tilikauden liikevaihto oli 84 miljoonaa euroa. Inlookin tavoitteena on kehittää jatkuvasti henkilöstönsä osaamista vastatakseen muuttuvan maailman ja työn haasteisiin.
Talonrakennusalan erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutuksen osallistujat ovat kokeneita asentajia, jotka haluavat laajentaa omaa osaamistaan ja vastuualuettaan. Tavoitteena on, että he voivat toimia nokkamiehinä työmailla ja tukea samalla työnjohtoa.
Koulutus kestää vuoden ja vaatii sitoutumista, mutta sen odotetaan tuottavan käytännön hyötyä ja näkyvän osallistujien työssä jatkossa.
Petri Eklund, Inlook Oy:n Etelä-Suomen aluepäällikkö.
Inlookin tarpeisiin suunniteltu koulutusohjelma
Koulutuksessa keskitytään esimerkiksi työturvallisuus- ja ergonomia-asioissa nimenomaan Inlookin asentajien ammattiryhmän näkökulmaan. Samoin tehtäväsuunnitelmissa, kustannuslaskelmissa ja kehitystehtävissä, mitä koulutuksen aikana käsitellään, työkohteet ja esimerkit ovat kaikille tuttuja. Käsitellyistä asioista on helpompi ottaa omakseen ja käytäntöön enemmän yksityiskohtia kuin ns. yleiskoulutuksesta.
Petri Eklund korostaa, että tämän yksinomaan Inlookille räätälöidyn koulutuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on se, että osallistujat voivat tuoda käytännön hyötyä työhönsä, kehittää omaa työtänsä ja myös ainakin harkita mahdollisia tehtävämuutoksia.
—Tämä juuri alkanut koulutus antaa asentajille selkeän tavoitteen ja mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Koulutus toimii selkeänä etappina heidän urapolullaan, toteaa Eklund.
Laajaa kiinnostusta ja vahvistuvaa yrityskulttuuria
Tätä ensimmäistä räätälöityä koulutusta varten valittu ryhmä on määritelty yhteistyössä organisaation sisällä. Osallistujat on valittu mukaan sen perusteella, ketkä ovat kiinnostuneita kouluttautumaan ja ottamaan vastaan tehtävänkuvan muutoksia sen myötä. Koulutuksen ensimmäisessä tapaamisessa tuli esiin, että asentajat ovat kiinnostuneita esimerkiksi pedagogiikan hyödyntämisestä, kun uusia työntekijöitä tulee työmaille.
—Koulutukseen osallistuminen vaatii halua kehittyä ja oppia uutta, ja se perustuu vapaaehtoisuuteen, muistuttaa Eklund.
Koulutuksen osallistujissa on laaja ikähaarukka, ja kaikilla on vahva työkokemus. Valittu osallistujaryhmä on motivoitunut, monimuotoinen ja kokenut joukko työntekijöitä, jotka toivovat koulutuksen avulla saavuttavansa ammatillisia tavoitteitaan ja lisäävänsä osaamistaan. Tämä luo pohjan menestykselliselle koulutusohjelmalle ja yrityksen sisäiselle yhteistyölle.
Koulutus on herättänyt suurta mielenkiintoa organisaation sisällä ja koulutukseen olisi tulijoita enemmän kuin pystyimme tähän ensimmäiseen ottamaan. Odotamme innolla, miten se vaikuttaa osallistujien tulevaisuuteen koulutuksen jälkeen.
Eija Harju, Inlook Oy:n HR-asiantuntija
Inlookin HR-asiantuntija Eija Harju kertoo, että yrityksessä halutaan panostaa ihmisiin ja oppimiseen. EAT-koulutus tukee hyvin työssäoppimisen tavoitetta ja mahdollistaa asentajille vuoden mittaisen erityisen oppimisympäristön. Inlookissa nähdään, että EAT-koulutus on olennainen osa yrityksen tarjoamaa urapolkua ja asentajien ammatillista kehittymistä.
—Tämä koulutus nähdään myös mahdollisuutena tuoda Inlookin asentajia eri paikkakunnilta yhteen, jolloin voidaan jakaa ammattilaisten kesken tietoa ja osaamista, mikä on tärkeä osa työssäoppimista, toteaa Harju koulutuksen vaikutuksista.
Inlookin räätälöity Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto on luonteva askel yrityksen pyrkimyksissä kehittää henkilöstöään ja vastata alati muuttuviin haasteisiin. Samalla se vahvistaa yrityksen kulttuuria, yhdistää työntekijöitä ja luo selkeän osan urapolkua asentajille, jotka haluavat kehittää itseään ja ottaa enemmän vastuuta työmailla.
Talonrakennusalan erikoisammattitutknto
Talonrakennusalan erikoisammattitutkinnon suorittanut on erittäin kokenut talonrakennusalan ammattilainen. Hän on suuntautunut joko työryhmän– ja ammatinohjaukseen tai oman ammatin syvälliseen ja erikoistuneeseen osaamiseen tai laaja-alaiseen ja monitaitoiseen hallintaan. Hän tekee töitä muuttuvissa toimintaympäristöissä uudis- tai korjausrakennustyömailla. Työt vaativat erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa ja niihin liittyy suuri vastuu.
Ammatillisille oppilaitoksille ja ammatillisille kouluttajille kiertotalouden, ilmastovastuullisuuden ja yleisemminkin kestävän kehityksen edistämiseksi.
Hankkeen aikataulu:
1.2.2020 – 30.6.2023
Hankkeen toteuttajat:
Päätoteuttaja: Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Osatoteuttaja: TTS Työtehoseura.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto
Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä ammatillisten kouluttajien ja opiskelijoiden kestävyys- ja kiertotalousosaamista. Kiertotalous on haluttu tuoda osaksi ammatillisten oppilaitosten koulutussisältöjä, jotta kiertotalousajattelu olisi luonteva ja vahva osa eri alojen ammattilaisten työtä tulevaisuudessa.
Tavoite on ollut kehittää uusia koulutusmalleja, -materiaaleja ja apuja kiertotalouden ja ilmastovastuullisuuden huomioimiseen ja kouluttamiseen.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet kiertotalouteen liittyvien osaamistarpeiden kartoittaminen yrityksissä, erilaiset kiertotalouskokeilut opetuksessa sekä kiertotaloutta painottavien koulutuspolkujen suunnittelu. Eri tutkintoaloilla on tehty monenlaisia kokeiluja sekä kehitetty ammatilliseen koulutukseen soveltuvia, kiertotalouden mukaisia pedagogisia sisältöjä, tehtäviä ja toimintatapoja kiertotalousosaamisen vahvistamiseksi. Työtehoseurassa yksi tärkeä toimenpide ovat olleet eri alojen opiskelijoiden kiertotalous-aamukahvitilaisuudet.
Ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnonosan opetusmateriaalit, joita on mahdollista hyödyntää kaikkialla ammatillisessa koulutuksessa, sekä tutkinnonosan arviointimittaristo.
Kiertotalouden starttikortit ammatillisille oppilaitoksille: Korteissa on yleinen osa kiertotalouden perusperiaatteista ja miten niitä kannattaa huomioida ammatillisessa koulutuksessa, sekä muutamalle erilliselle alalle täsmennetyt tarkemmat vinkit ja hyviä esimerkkejä. Kortisto on powerpoint-pohjainen ja siinä on 38 sivua.
Kiertotalouden vaikutukset työhön ja työelämään -raportti: Raportissa kuvataan kiertotalouden aikaansaamaa muutosta tulevaisuudessa, yleisesti sekä kuudella eri toimialalla: logistiikka, talonrakennus, maarakennus, puutarha-ala, metsäala ja kiinteistöala.
ADR-ajolupa tarvitaan vaarallisten aineiden kuljettamiseen
Jos kuljetat tieliikenteessä vaaralliseksi luokiteltuja aineita, sinulla tulee olla ajo-oikeuden lisäksi vaarallisten aineiden kuljettamiseen oikeuttava ajolupa eli ADR-ajolupa, mikäli kuljetettavan aineen laji, määrä tai ajoneuvo sitä edellyttävät. Ajolupa on voimassa sekä kotimaan että kansainvälisissä kuljetuksissa (ADR-sopimusvaltiot).
ADR-ajolupaa varten sinun tulee suorittaa koulutus, joka sisältää teoriaopetusta ja käytännön harjoittelua. Suoritettavan koulutuksen laajuus riippuu halutun ADR-ajoluvan laajuudesta.
ADR-säiliökuljetusten erikoiskurssi (ES)
Säiliökuljetuksiin liittyvä kalusto ja lainsäädäntö Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät riskit Onnettomuuksien ja ympäristövahinkojen vähentäminen
Koulutuksesta on hyväksytty yksi päivä kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyysjatkokoulutuspäiväksi.
Pääsyvaatimukset:
Kuljettajalla on pohjalla peruskurssi (P) tai yhdistetty peruskurssi (YP).
Kurssin tavoite
Koulutuksen tarkoituksena on antaa kuljettajalle tiedot vaarallisten aineiden säiliökuljetuksiin liittyvistä mää- räyksistä ja riskeistä, perustiedot onnettomuustilanteiden välttämiseksi sekä tiedot onnettomuustilanteissa tarvittavista välittömistä toimenpiteistä henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi sekä onnetto- muuden vaikutusten rajoittamiseksi.
Alkaviin koulutuksiin ilmoittautuminen
Alla olevasta koulutuskalenterista löydät lisätietoa ja voit selata myös muita ADR-koulutuksia.
