Työtehoseura ry on satavuotisen historiansa aikana vaikuttanut metsätyön muutosten käännekohdissa. Metsätyö on vuosikymmenissä muuttunut erikoisosaajien ammatiksi, jossa käsin tekeminen on vaihtunut huipputeknologiaan ja hevostyö harvestereihin.
Aimo harppaukset metsätyön työtehoon ovat tuoneet työvälineet, teknologia ja osaaminen. Kun Työtehoseuran metsäosasto vakiinnutti toimintansa vuonna 1942, Suomi kärsi sodanaikaisesta armottomasta työvoimapulasta.
– Metsäosasto ratkaisi elämän ja kuoleman kysymyksiä, sekä ihmisten arjen että kansakunnan kannalta. Parhaat metsätyömiehet olivat Vienan ja Aunuksen korvessa tai pakersivat korsuja Kannaksella. Ukkojen, poikasten ja akkojen piti savotoida tehokkaammin kuin ennen. Metsäteollisuus oli, jos mahdollista, vielä tärkeämpää kuin rauhanaikana. Suomi maksoi viljantuontinsa ja aseostoksensa Suur-Saksalle paljolti puutavaralla, taustoittaa ajankuvaa historioitsija
Teemu Keskisarja
Ensiaskel sodanjälkeiseen parempaan tuottavuuteen olivat kunnon työkalut. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat, joita Työtehoseura kehitti mm. Billnäs Oy:n kanssa.
Moottorisahasta tuottavuusloikka
Työtehoseuran metsäosasto kurssitti niin aputyönjohtajia kuin tavallisia työmiehiä. ”Mottimestarit” kiersivät tukkikämpillä opettamassa sahojen ja kirveiden kunnostusta. Aiheeksi vaihtui 1950-luvulla moottorisaha.
– Uusi teknologia vei työpaikan kymmeniltätuhansilta metsäläisiltä. Mutta jäljelle jääneet olivat tehokkaampia ja myös tienasivat paremmin. Ilman moottorisahan tuottavuusloikkaa ei voi kuvitella hyvinvointivaltiota. Moottorisaha oli ostajalleen, siis yksittäiselle metsurillekin, kelpo investointi, jatkaa
Teemu Keskisarja
Ennen kuin 1950-luvulla traktorit vähitellen möyrivät metsiin, jylläsi metsämaastossa ehta hevosvoima. Umpihangen aukaisu oli raskasta ja peräkkäisillä tukinajureilla oli kullakin oma jalasleveytensä. Yksi vaikuttavimmista oivalluksista oli hevosreen jalasten standardointi.
– Vanha kansa oli viisasta – muttei erehtymätöntä. ”Kukin taaplaa tyylillään” -ajattelussa reet ja jalakset olivat erilaisia kullakin ajokalupajalla ja maasepällä. Leveyden standardisointi oli todella hyvä idea. Vaikutusta sopii kokeilla tänään vaikkapa siten, että yhdellä hiihtäjällä on allaan latu ja toisella sohjoista ja sattumanvaraista uraa, vertaa
Teemu Keskisarja
Hatunnosto metsäalan ammattilaisille Maailman metsäpäivänä
Työtehoseuran henkeen on aina kuulunut reagoida nopeasti yhteiskunnan muutoksiin. Oli kyseessä sodanjälkeinen metsätyö, Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi 1970-luvulla tai nykyhetken suunta kestävästä metsänkäytöstä, on Työtehoseura vastannut tarpeisiin tutkimuksella, koulutuksella ja kehittämisellä. Siinä missä ennen kurssitettiin miehiä savottakämpillä, koulutetaan nykyisin metsäkoneenkuljettajia ja metsäalan esihenkilöitä sekä johtajia vaativiin tehtäviinsä.
Työpaikkana metsä on monelle mitä mieluisin. Työtehoseuran 100-vuotisjuhlavuotena ja Maailman metsäpäivänä 21.3., nostamme hattua menneen ajan metsureille ja tämän päivän ammattilaisille.
Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Kuvat: Työtehoseuran arkisto
Kuva Kirveenvarsi:
Entisajan opastuksena oli, että ”Jokainen tekomies valmistaa itse kirvesvartensa, jolloin hän saa siitä sopivan pitkän, muodoiltaan ja mitoiltaan sopivan ja käteen käyvän.”
Kuva Moottorisaha:
Moottorisahan yleistyminen 1950-luvulta alkaen toi tuottavuusloikan metsätyöhön.
Metsä on monelle mieluisa työympäristö. Metsäkoneenkuljettajan ammatti vaatii erikoisosaamista.
Hallittu sukupolvenvaihdos, SPV
Parempaa hallintaa maatalouden sukupolvenvaihdosneuvontaa kehittämällä
Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hanke pureutuu maatilojen sukupolvenvaihdosprosessien (SPV) neuvonnan kehittämiseen. Maatalousyrityksen SPV-prosessi on keskimäärin viidestä kymmeneen vuoteen kestävä liiketoiminnan kannalta kriittinen vaihe, jossa yrittäjä luovuttaa yrityksen jatkavalle sukupolvelle. SPV-prosessin hallinta vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen, kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja jatkuvuuteen.
SPV-prosessin hallinnan tunnettuja riskejä ovat esimerkiksi yrityksen jatkajan löytyminen, perintö- ja lahjaverotus sekä arvon määritys. Yrittäjän oma tietämys, pelot ja epävarmuus tulevasta sekä SPV-prosessin osapuolten kohtaamattomuus tuottavat prosessiin omat haasteensa. Osapuolten ristiriitaiset näkemykset, erimielisyydet ja riskien hallinnan kannalta oleellisten asioiden sivuuttaminen voivat halvaannuttaa yritystoiminnan pitkäksi aikaa.
Hankkeen aikataulu:
2020 – 31.12.2021
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura, ProAgrian Keskusten liitto, SFF
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
Hanke
selvittää yhdessä SPV-prosessin tuntevien maatalousyrittäjien, SPV-neuvojien ja -asiantuntijoiden kanssa maatalousyritysten keskeiset SPV-prosessissa ilmenevät, osapuolten toimintaedellytyksiä heikentävät epäselvyydet, ristiriidat, erimielisyydet ja konfliktit, jotka tuottavat keskeisiä liiketoiminnallisia riskejä.
yhdessä Suomen Sovittelufoorumin (tai sovittelun) asiantuntijoiden kanssa etsii ja soveltaa sovinnollisia menettelytapoja eli restoratiivisia käytänteitä hankalaksi koettujen asioiden ja tilanteiden käsittelyyn tavoitteena parantaa prosessin hallintaa ja lopputulosta
Hankkeen tuloksena luodaan maatalousneuvonnan SPV-asiantuntijoille täydennyskoulutus, joka lisää heidän valmiuksiaan käsitellä neuvonnassa maatalousyrityksen johtajuuteen, yrityksen ja perheen muuttuviin suhteisiin ja rooleihin liittyviä asioita sekä käyttää niiden käsittelyssä korjaavia restoratiivisia menettelytapoja.
Tapahtumat
Työpaja syksyllä 2021:
Hanke järjesti syksyllä 2021 työpajan SPV-neuvonnan asiantuntijoille. Työpajassa käytiin läpi hankkeen tuloksia sekä keskusteltiin restoratiivisuuden käsitteestä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää SPV-neuvonnassa.
Hanke järjesti syksyllä 2020 neljä työpajaa Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työpajoissa tarkasteltiin maatalousyritysten sukupolvenvaihdosprosessia ja jäljitettiin siihen liittyviä ristiriitatilanteita.
Työpajoissa kerätyn tiedon perusteella laadittiin kysely, joka lähetettiin SPV-prosessin läpikäyneille maatalousyrittäjille sekä SPV:n asiantuntijoille. Kyselyn tavoitteena on laajentaa ja syventää ymmärrystä SPV-prosessia hankaloittavista tilanteista, jotta niihin päästään etsimään toimivia ratkaisuja. Linkki kyselyyn ja esitteeseen
Kysely toteutettiin joulukuussa 2020. Siihen vastasi 37 maatalousyrittäjää ja 24 ProAgrian kokenutta neuvonnan asiantuntijaa. Kyselyn tulokset
ProAgrian neuvonnan ja hankkeen asiantuntijat kokoontuivat maaliskuun 2021 lopulla yhteiseen työpajaan pohtimaan tarkemmin täydennyskoulutuksen tarpeita, kohderyhmiä ja rakennetta (linkki ohjelmaan) ja tarkastelemaan hankkeessa tehdyn selvityksen tuloksia ProAgrian SPV-neuvonnan asiantuntijoiden ja hanketoimijoiden kesken. Tulokset valottavat tutkimuksen katvealueella jääneitä inhimillisiä ristiriitoja. Karkeasti luokiteltuna inhimilliset ristiriidat liittyvät oletusten ja luulojen varassa toimimiseen, asioiden arvottamiseen liittyviin erimielisyyksiin ja osattomuuden kokemuksiin neuvontaprosessissa.
Työpajassa pohdimme restoratiivisen lähestymistavan käyttökelpoisuutta SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyssä. Hanke esitteli neuvonnan asiantuntijoille alustavan suunnitelman täydennyskoulutuksen elementeistä, jotka liittyvät SPV-neuvontaprosessiin liittyvien inhimillisten ristiriitojen tunnistamiseen, osallisuutta rakentaviin ratkaisuihin ja sovinnollisiin menettelyihin.
Työpaja 15.11.2021: Hankkeen viimeisin työpaja toteutettiin virtuaalisesti.Kiitos kaikille osallistuneille!
Työpajan tuloksena todettiin, että inhimillisten ristiriitojen käsittely ja inhimillisten riskien hallinta osana SPV-prosessin kokonaishallintaa on tärkeää. SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat kiinnostuneita tietämään lisää inhimillisten ristiriitojen puheeksi ottamisesta ja käsittelystä. Suunniteltava täydennyskoulutus tulee mitoittaa siten, että siihen on käytännön työelämässä edellytykset myös osallistua.
Koska SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat pitkälle erikoistuneita talousasiantuntijoita, tukea SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyyn kaivataan. Erityisesti pohditaan sitä, miten yrittäjien auttaminen inhimillisissä ristiriidoissa tapahtuisi ammatillisena asiantuntijayhteistyönä.
”Puhumattomuus pilaa maatilan sukupolvenvaihdoksen” uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Maija Ala-Siurua kävi haastattelemassa hankkeen projektipäällikköä Minna Mattila-Aaltoa ja TTS Työtehoseuran yksikön johtaja Henna Hurttalaa, joka on maatilan emäntä ja jolle sukupolvenvaihdos on myös henkilökohtainen asia. Haastattelusta syntyi kaksi sukupolvenvaihdoksia koskevaa artikkelia Maaseudun Tulevaisuuteen. Ensimmäinen niistä julkaistiin 7. kesäkuuta 2021.
”Sanoittamattomista asioista voi lopulta tulla kompastuskivi, joka ravisuttaa maatilan kannattavuuden perusteita ja perheen hyvinvointia”, kiteyttää toimittaja Ala-Siurua. Kun puhutaan rahasta, on hyvä pohtia myös sitä, minkälainen ”hintalappu” annetaan ihmissuhteille. Mitä hiertävät tai kariutuneet ihmissuhteet maksavat inhimillisesti ja taloudellisesti? Mitä kustannuksia ne aiheuttavat yritykselle, perheelle ja yhteiskunnalle?
Hallittu SPV-hanke osallistui SPV- ja omistajavaihdoksia käsitteleviin paneelikeskusteluihin Sukupolven- ja omistajanvaihdokset herättävät keskustelua. Hankkeemme projektipäällikkö Minna Mattila-Aalto sai kutsun mukaan keskusteluun ja osallistui syksyn 2021 aikana kahteen sukupolven- ja omistajanvaihdoksia käsittelevään paneeliin. Toinen keskustelu käytiin syyskuussa Maaseutuparlamentin päälavalla Kurikassa ja toinen lokakuussa KoneAgria-messujen päälavalla Tampereen messukeskuksessa. Seuraavista linkeistä pääset seuraamaan näitä keskusteluja.
Uusista maaseutuyrittäjistä on pulaa. Maatalousyritysten omistajanvaihdoksista Suomessa noin 90 % on sukupolvenvaihdoksia, jossa yritys siirtyy perheen ja suvun sisällä. Sukupolvenvaihdos (SPV) on sekä liiketoiminnan, sujuvien sosiaalisten suhteiden että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen elämäntapahtuma, jonka onnistumisella on kauaskantoiset seuraukset muun muassa työllisyyteen, suomalaiseen ruoantuotantoon ja ruokahuoltoon. Sen arvoa ei pidä vähätellä.
Mukaan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on syytä ottaa ihmiset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa. Esimerkiksi jatkajan sisarukset tai yrittäjien puolisot saattavat jäädä prosessin ulkopuolelle, vaikka liittyvät kiinteästi perheeseen ja vaikuttavat usein oleellisesti yritystoimintaan.
Emme ole ajatustenlukijoita. Puhuminen ja kuunteleminen ovat avaimia muiden ihmisten ymmärtämiseen ja epäselvyyksistä johtuvien karrikojen kiertämiseen.
Rahasta, kiinteistöistä, koneista ja laitteista puhuminen voi olla helpompaa kuin puhua ihmissuhteista ja siitä, miltä asiat tuntuvat. Ihmissuhteet ja tunteet vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka kestäviä ja onnistuneita ratkaisuja ja päätöksiä pystymme tekemään – yhdessä!
Ihmiselle on luontaista vältellä hankalia puheenaiheita. Saatamme toivoa, että ristiriitoja ei ole, kun niistä ei puhuta. Voimme myös pelätä, että puhuminen pahentaa tilannetta tai ajatella, että asiat kuuluu hoitaa sinnikkäästi hammasta purren ja perheen kesken. Asiantuntija-apua on kuitenkin saatavilla, sitä kannattaa hakea ja ottaa vastaan, jo SPV-prosessia käynnisteltäessä.
Edellä kuvatut asiat ovat tekoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan SPVeen liittyviä inhimillisiä riskejä, jotka vaarantavat SPVn onnistumisen. Inhimillisten riskien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta voimme torjua niitä entistä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi
Tunnistamme kyllä SPVta uhkaavat henkilöriskit, kuten sairastumisen, avioeron, kuoleman ja tapaturman ja olemme valmiit varautumaan niihin juridisilla sopimuksilla ja vakuutuksilla. Se on jopa suhteellisen helppoa. Jatkossa pitäisi ottaa yhtä vakavissaan ja helpottaa myös inhimilliseen kanssakäymiseen ja päätöksentekoon liittyvien riskien systemaattista tunnistamista ja torjuntaa. Siihen tarvitsemme niin yrittäjien kuin monialaisen asiantuntijaverkoston panosta.
Hankkeen toteutti tammikuussa 2023 kyselyn sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, sitä paraikaa toteuttaville ja sen vasta toteuttaneille maatalousyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tieto siitä, mitkä inhimilliset riskit yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä kokevat suurimpina uhkina SPVn onnistumiselle.
Tulosten mukaan tärkein SPVta ohjaava tekijä on perhesuhteiden säilyminen. Suurimmaksi riskiksi yrittäjät kokevat jaksamisen. Toiseksi suurimmaksi riskiksi arvioitiin yrittäjäperheiden juridisen osaamisen puutteet. Suuriksi riskeiksi arvioitiin myös perheen kyky SPV-prosessin läpivientiin, kaikkien osallisten mukaan ottaminen ja pääseminen sekä kyky keskustella niin, että kaikkien osallisten näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista voit lukea artikkelistamme ”Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia” (Teho 2/2023).
Maaseudun Tulevaisuus nosti pääkirjoituksessaan inhimilliset riskit maatalousyritysten kannattavuuskysymysten rinnalle
Puun käyttö on kasvattanut suosiotaan rakennusteollisuudessa ja vakiinnuttanut paikkansa myös kerrostalorakentamisessa. Puu on ympäristöystävällinen ja pitkäikäinen rakennusmateriaali, jonka käyttöä pyritään lisäämään hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Massiivipuun käyttö on keskeinen keino tavoitteen saavuttamiseksi. Se vaatii koulutuksen ja ammattitaitoisen työvoiman kehittämistä koko puurakennusalan arvoketjussa.TTS Työtehoseuran Puusta Korkealle -hanke vastaa tähän tarpeeseen.
Puusta korkealle -hanke tarjoaa laadukasta koulutusta ja käytännön oppimismahdollisuuksia rakennusalalla toimiville ammattilaisille, erityisesti vaativien puurakenteiden toteuttamiseen. Tavoitteena on siirtää tietoa ja puurakentamisen vaatimaa erityisosaamista tehokkaasti ammattilaisille. Hankkeen käynnistäminen juuri Vantaalla on osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi, koska koulutustoiminnan järjestäminen maamme rakentamisen ydinalueella, mahdollistaa laajan yhteistoiminnan rakennusalan yritysten kanssa. Puurakentamisen koulutuksissa on myös voitu tehokkaasti tehdä yhteistyötä Sarkatien nosturikoulutuksien kanssa muun muassa puuelementtien välivarastoinnin ja asennuksien yhteydessä tapahtuvien nostojen merkeissä. Autenttista työmaatilannetta simuloivat puuelementtien nostotilanteet palvelevat kumpaakin kurssia luomalla ideaalin oppimisympäristön ja tarjoamalla hyvän ponnahduslaudan työelämään siirtymiselle.
Tukena kasvulle ja ekologisuudelle
Puukerrostalorakentamiseen liittyy monia erityispiirteitä tavanomaisessa puurakentamisessa tarvittavien tietojen ja taitojen lisäksi. Etenkin paloturvallisuus, äänitekniset ratkaisut ja puun lujuusopilliset ominaisuudet vaativat niin suunnittelijoilta kuin käytännön toteuttajilta syventävää asioihin perehtymistä ja siksi on tärkeää luoda puitteita koulutuksille, jotka mahdollistavat tämän erityisosaamisen hankkimisen. Puusta Korkealle -hanke on oiva esimerkki toiminnasta, joka pyrkii rakentamaan edellytyksiä osaamisvajeen täyttämiseksi. Hankkeen aikana kirjalliset oppimateriaalit muuntuvat jouhevasti käytännön koulutuksiksi, auttaen rakennusalan ammattilaisia kartuttamaan puurakentamisen teoreettista tietopohjaansa ja samalla hiomaan käytännön rakennustaitojaan tarkoitukseen suunnitellussa ympäristössä.
– Hankkeen toiminta tukee puurakentamisen kasvua ja ekologisuutta, samalla edistäen maan hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä. Puusta Korkealle -hankkeen koulutukset tarjoavat monipuolisen oppimispolun, sisältäen teoriaa, käytännön harjoituksia ja työharjoittelua alan yrityksissä. Toivotaan, että hanke inspiroi muita toimijoita alalla, sillä tulevaisuus ei synny itsestään vaan se on tehtävä, myös puurakentamisessa, toteaa hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistunut kouluttaja Heikki Henriksson.
Vertaiskokemuksilla ja pienryhmillä uutta teknologiaa maatiloille
Käytännönläheistä tietoa maatalousyrittäjille, -opettajille, -opiskelijoille, -neuvojille ja -tutkijoille sekä muille maatalousasiantuntijoille.
Hankkeen aikataulu:
1/2024-12/2025
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura yhteistyössä Savonia-AMK, HAMK, YSAO, SeAmk, Kpedu, Centria, Oamk ja Lapin amk:n kanssa.
Hankkeen rahoittajat:
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Hämeen ELY-keskus
Vuosina 2024–2025 toteutettavassa valtakunnallisessa maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Lisäksi hankkeen aikana kerätään hyviä käytäntöjä, mahdollisia haasteita ja erityisesti niiden ratkaisuita. Hanke mahdollistaa yrittäjille vertaiskokemuksista oppimisen lisäksi omakohtaisten kokemusten kerryttämisen uuden teknologian parissa. Viestinnässä pyritään monikanavaisuuteen, havainnollisuuteen ja laajaan vastaanottajakuntaan valtakunnallisella tasolla.
Hankkeen toiminta ja tiedon keruu muodostuu pienryhmätapaamisista, valtakunnallisesta kyselystä sekä pienryhmähaastatteluista. Ympäri Suomen kokoontuvat pienryhmät valitsevat heitä kiinnostavat uudet peltoviljely- ja kotieläinteknologiat, jonka jälkeen he testaavat laitteita sekä dokumentoivat testauksessa kerätyn tiedon. Pienryhmiin osallistuneita tullaan myös lopuksi haastattelemaan mielenkiintoisimmista tuloksista. Lisäksi hankkeen aikana toteutetaan laajamittainen yrittäjäkysely, jossa kartoitetaan Manner-Suomen alueen viljelijöiden uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kiinnostusta.
Tulokset ja yhteenveto kun hanke on päättynyt
Hankkeessa kerättävä ja julkistettava tieto muokataan helposti saavutettavaan ja käyttäjäystävälliseen muotoon: sähköinen, tiivis, käytännönläheinen, sisältää havainnollisia kuvia ja videoita. Kyselytulokset julkaistaan TTS:n verkkojulkaisusarjan lisäksi muun muassa havainnollisina diaesityksinä ja ammattilehtikirjoituksina. Tärkeimmistä tuloksista tullaan koostamaan sähköinen julkaisu.
Hankkeessa tullaan toteuttamaan muutamia webinaareja, joissa esitellään kulloinkin ajankohtaisia asioita, testauksia ja tuloksia. Webinaarien ajankohdista tullaan kertomaan Facebookissa (Uudet Teknologiat & Maatalous).
Toteuttajat, kumppanit
Hankkeen päätoteuttaja TTS Työtehoseura. Osatoteuttajina mukana Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Ylä-Savon ammattiopisto YSAO, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu, Centria ammattikorkeakoulu Centria, Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ja Lapin ammattikorkeakoulu Lapin AMK.
Asbestipurkutyön koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tarvittavat tiedot ja taidot, jotta hän voi suorittaa asbestipurkutyötä turvallisesti ja työsuojeluviranomaisten hyväksymällä tavalla. Koulutus ja siihen liittyvä näyttötutkinto kestävät yhteensä kolme päivää, jonka jälkeen osallistujille myönnetään erillinen todistus. Hyväksytysti näyttötutkinnon suorittaneet saavat tutkintotodistuksen, jonka vahvistaa tutkintotoimikunta.
Koulutus koostuu valmentavasta koulutuksesta, kirjallisesta kokeesta ja näyttötyöstä.
Kohderyhmä
Koulutukseen voivat hakeutua rakennuksilla työskentelevät purkutöitä tekevät työntekijät ja työnjohtajat. Valtioneuvoston päätös 318/2006 asbestityöstä edellyttää, että asbestipurkutyötä suorittavalla työnantajalla on työsuojeluviranomaisten valtuutus ko. työhön.
Sisältö
Asbestia sisältävät materiaalit, asbestipölyn aiheuttamat terveydelliset haitat, asbestia koskeva lainsäädäntö, asbestityömaan valmistelevat työt, jätteiden käsittely, työmaavalvonta ja hallinto, suunnitteluharjoitus, suojalaitteet ja niiden käyttö, suojausten rakentaminen, asbestinpoistoharjoitus ja kohdepoistoharjoitus.
Koulutus koostuu valmentavasta koulutuksesta, kirjallisesta kokeesta ja näyttötyöstä.
Hinta
Koulutuksen hinta 890 € + alv 24 %. Sisältäen koulutuksen ja koulutusmateriaalin. Koulutusmaksu laskutetaan koulutuksen alettua.
Koulutuksen peruutusehdot
Koulutukseen osallistumisen voi peruuttaa viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta maksuttomasti. Myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta ja myöhemmin kuin viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista osallistumismaksun kokonaisuudessaan
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta ja hakeutumisesta alla olevista yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
TTS Työtehoseuran maarakennuksen koulutuksiin on hankittu uusi täyssähköinen pyöräkuormaaja. Liikenteessä pörrää koko ajan enemmän sähköllä toimivia ajopelejä. Pikkuhiljaa sähköistys on valtaamassa alaa myös isommissa ajoneuvoissa ja koneissa.
Ongelmana on silti akkujen iso koko, mikä hidastaa rahtiliikenteen sähköistymistä, akkujen latausaika ja esimerkiksi isojen täyssähkökaivinkoneiden vielä posketon hinta. Maarakennuksen kevyempää laitteistoa voidaan kuitenkin jo korvata täyssähköisillä koneilla.
Maarakennuksen koulutuksiin on TTS Työtehoseuralle hankittu uusi täyssähköinen pyöräkuormaaja Kramer, joka toimii yhdellä latauksella viisi tuntia. Tämänkaltaisia pikkukuormaajia ja muita uuden sukupolven laitteita on alkanut näkyä alan yrityksissä, mutta vielä yhdellä latauksella ei koko työvuoron pituutta pystytä kovin hyvin hyödyntämään. Koulutuksen tarpeisiin viiden tunnin ajoaika jo soveltuu, kun vielä ruokatunnin aikana ladataan lisää. Akkuteknologian kehittyessä täyssähkölaitteet tulevat lisääntymään myös työmailla, pienimmistä tärylätkistä eli maantiivistäjistä alkaen.
Eroon päästöistä
Maanrakennuksen työympäristöt vaihtelevat kaikille näkyvistä maanrakennuskohteista pienempiin, jopa rakennusten kellareissa tapahtuviin urakoihin. Päästöt aiheuttavat monissa tällaisissa paikoissa haasteita. Täyssähkökoneet soveltuvat täydellisesti kohteisiin, joissa melu- tai savukaasupäästöjä ei saisi syntyä. Kellaritilassa tapahtuva työskentely on aiemmin vaatinut haastavaa ilmanvaihdon suunnittelua. Täyssähkökoneet hiljaisina ja pakokaasuttomina työjuhtina sujuvoittavat urakoita. Akkukäyttöisiä maanrakennuskoneita onkin käytetty jo pitkään kaivosteollisuudessa.
Konekanta uudistuu
Hybridilaitteet ovat välivaihe ennen täyssähköistymistä. TTS Työtehoseuralle on täyssähköisen pyöräkuormaajan lisäksi hankittu jo aiemmin hybridivoimalla toimiva Komatsu-kaivinkone. Tällaiset kaivinkoneen kääntämisestä syntyvän jarrutusenergian talteen ottavat, konetta sähkömoottoreilla kääntävät hybridikaivurit ovat yleistymässä nopeasti. Hybridit toimivakin oikein hyvin lajittelu- ja lastaustöissä, missä konetta käännellään koko ajan.
Ammatillisen oppilaitoksen konekannan onkin aina oltava sellainen, ettei opiskelijoiden tarvitse ihmetellä uutta tekniikkaa vasta työmailla. Käyttökustannuksissa ja polttoaineessa tulee hybridi- ja sähkökoneissa myös paljon säästöjä. Maarakennuksen opiskelijoiden koekäytössä on myös hiljattain ollut pieni Volvon täyssähköinen kaivinkone. Laitevalmistajien kanssa tehtävä hyvä yhteistyö mahdollistaa testauksia, vaikka vielä tällaisten laitteiden hankintahinta on liian kallis. Koneiden liisauskaan ei olisi välttämättä kannattavaa, kun lasketaan koneiden hoitokulut. Oppilaitoksen on tehokkainta omistaa itse koneita, jotta opiskelijoille saadaan niitä riittävästi kuljetettavaksi.
Digitalisaatio on ollut arkea alalla jo pitkään
Infra-ala on muutenkin viimeisen vuosikymmenen aikana ottanut valtavan digitalisaatioaskeleen eteenpäin. Hankkeissa hyödynnetään tietomallinnusta, 3D-koneohjausjärjestelmiä ja pilvipalveluja. Työmaat ovat nykyään useimmiten mallinnettuja ja suunnitelmat voidaan jakaa työnjohdolle ja konekuskeille pilvipalveluun. 3D-koneohjausta hyödyntämällä voidaan työskennellä ilman mittamiehiä ja maastoonmerkintää. 3D-koneohjaus perustuu satelliittipaikannukseen, ja kolmiulotteiset suunnitelmat mittatietoineen ovat kuljettajalle näkyvissä näytöllä sisällä ohjaamossa. Näin lisätään työmaiden tehokkuutta, tarkkuutta, sujuvuutta ja luotettavuutta. Koneohjauksen avulla työ onnistuu todennäköisemmin kerralla oikein, jolloin säästetään kustannuksissa aikaa, materiaaleja ja polttoainetta. Vielä ei 3D-koneohjausta silti ole kaikissa koneissa.
Koulutus alkaa simulaattoreilla
Osa digitalisaatiota ovat myös maarakennuksen simulaattorit, joilla koulutus aloitettiin TTS:n maarakennusalalla kymmenen vuotta sitten. Simulaattoreilla voidaan työskennellä turvallisesti ja taloudellisesti. Koneiden käyttöä opetellaan ensin simulaattoreilla, jonka jälkeen pääsee harjoittelemaan eri maansiirtokoneita oikeassa ympäristössä Vihtijärven harjoitusalueella Ylimmäisissä.
Hiilijalanjälki ammatillisen opetuksen työkaluna
Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoite edellyttää mittavaa muutosta kaikilla yhteiskunnan tasoilla, mukaan lukien yritykset, oppilaitokset ja muut organisaatiot. Eri toimialat ovat jo aloittaneet reagoinnin muutostarpeeseen laatimalla toimialakohtaisia hiilineutraaliuden tiekarttoja.
Vaikka kestävä kehitys on osaamisvaatimuksena monissa tutkinnoissa, konkreettisia tavoitteita, kuten alan hiilipäästöjen tunnistaminen, laskeminen ja vähentäminen, ei ole vielä asetettu. On tärkeää, että nykyiset ammatilliset opiskelijat ymmärtävät aiheen merkityksen, oman vaikutusmahdollisuutensa ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset, sillä he ovat tulevaisuuden tekijöitä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Tavoitteet
Hankkeessa vahvistetaan ammatillisten opettajien osaamista ja taitoja vähähiilisyyden edistämisessä opetuksessa ja oppilaitosten toiminnassa. Erityisesti keskitytään rakentamisen ja johtamisen opetukseen. Koulutuksen myötä työkaluja ja taitoja vähähiilisyyden edistämiseen siirtyy myös em. toimialojen työpaikoille.
Hankkeen aikataulu:
5/2021–12/2022
Hankkeen toteuttajat:
Sykli, Savon koulutuskuntayhtymä, TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Opetushallitus
Toteutus
Hankkeessa on viisi koulutusosiota:
Ilmasto tänään
-Hiilijalanjäljen laskenta
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Alakohtaiset osat
Vähähiilinen rakentaminen
-Vähähiilisyyden edistäminen johtamisessa
Vähähiilinen yritys
Tulokset
Tuotettu opetusmateriaali ”Hiilijalanjälki ammatillisen opettajan työkaluna”
Rakennusalan digitalisaatio etenee epätasaisesti eri toimijoiden keskuudessa, ja erityisesti digitaalisten suunnittelu-, toteutus- ja raportointimenetelmien hyödyntäminen koko rakentamisen arvoketjussa on riittämätöntä. Vaikka teknisiä työkaluja ja ohjelmia on saatavilla runsaasti, niiden laajaa käyttöönottoa hidastaa usein osaamattomuus. Rakennusyrityksissä ikääntynyt työnjohto hallitsee perinteiset työmaan toiminnot, mutta heillä on suuria puutteita digitaidoissaan. Myös pienemmissä rakennusyrityksissä yritysjohto ei hallitse moderneja tietoteknisiä apuvälineitä, mikä voi johtaa työntekijöiden syrjäytymiseen työelämästä heikkojen digivalmiuksien vuoksi. Rakennusala on kokenut voimakasta digitaalista kehitystä, mutta monet alan ammattilaiset kokevat haasteita pysyäkseen kehityksen tahdissa.
TTS Työtehoseuran ja LAB-Ammattikorkeakoulun toteuttamassa Digimestari-hankkeessa kartoitettiinUudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä eri kokokoisten rakennusalan yritysten työnjohdon sekä muiden työmaan toimihenkilöiden digitaitojen tasoa ja vallitsevaa koulutustarvetta. Kartoituksessa saatujen tulosten pohjalta hankkeen aikana laadittiin runsaasti rakennustyömaan työnjohdon digitaitoja vahvistavaa koulutusmateriaalia.
Koulutusmateriaalia myös testattiin käytännössä hankkeen puitteissa keväällä 2023 järjestetyssä Digimestari–koulutuksessa. Toteutettu pilottikoulutus keskittyi antamaan tarvittavaa perus- ja lisäkoulutusta muun muassa työjohdon digitaalisten projektipankkien käyttöön, aikatauluohjelmien hallintaan ja 3D-tietomallien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Koulutuksen yhteydessä voitiin myös verekseltään korjata materiaaleissa mahdollisesti havaittuja puutteita sekä kehittää luotua koulutusmallia edelleen saadun palautteen pohjalta.
Digimestari-koulutus, joka alkoi helmikuussa 2023 TTS Työtehoseuran ja LAB-Ammattikorkeakoulun yhteistyönä, oli kolmen kuukauden mittainen, ja siihen osallistui lähes 120 rakennusalan ammattilaista. Koulutus sisälsi 13 opetuspäivää, jotka oli mahdollista suorittaa joko lähi- tai verkko-opetuksena. Koulutuspäivät ja niihin liittyvät tehtävät hyväksytysti suorittaneilla oli mahdollisuus hankkia 5 op LAB ammattikorkeakoulun vapaasti valittavissa opinnoissa ja tätä mahdollisuutta hyödynsi 19 koulutuikseen osallistunutta.
Digimestari-hankkeelle tehtiin myös kaksi rakennustekniikan AMK-insinööriopinnäytetyötä, joista toinen LAB ammattikorkeakoulussa ja toinen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Digimestari-hankkeen yhteydessä toteutettujen rakennusalan yritysten haastatteluissa kartoitettiin myös Covid 19 pandemian vaikutuksia rakennustyömaan toimintoihin ja hankkeen toimesta laadittiin toimintaohjeistuksia vastaavanlaisten tilanteiden varalle.
Hankkeen aikataulu:
3.1.2022 – 31.8.2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura ja LAB-Ammattikorkeakoulu
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen Ely
Hankkeen toimenpiteet
Toimenpide 1: Rakennusalan digitaalisten menetelmien osaamistarpeiden ja osaamisen nykytason kartoitus.
Toimenpide 2: Digitaalisen osaamisen tavoitetason määrittäminen rakennustyömaalla toimivien henkilöiden osalta
Toimenpide 3. Koulutusten sisältöjen suunnittelu ja koulutusmateriaalin tekeminen paikkaamaan osaamisvajetta.
3a. Työmaan päivittäistä toimintaa tukeva digitaalisuus
3 c. Digitaaliset mittalaitteet ja laadunvarmennus
3d. Digitaalinen dokumentointi ja tiedonkeruu
Toimenpide 4: Koulutusmateriaalin testaaminen, edelleen kehittäminen ja tulosten levittäminen
Toimenpide 5. Turvalliset työmaat pandemia olosuhteissa
Hankkeen toteutus
Toimenpiteet 1 ja 2: Digitaalisen osaamisen nykytason kartoitus ja tavoitetason määrittäminen
Hankkeen aluksi haastateltiin rakennusalan tuotantojohtoa Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä tavoitetason määrittämiseksi. Haastatteluja tehtiin 18 ja täydentävänä kyselynä käytettiin Webropolia, johon vastasi 49 henkilöä. Kartoituksessa selvitettiin tuotantojohdon näkemyksiä työmaatoimihenkilöiden toimenkuvista, tarvittavasta digiosaamisesta sekä nykyisestä osaamistasosta ja tulevaisuuden kehityskohteista.
Tulosten perusteella rakennusalan pienyrittäjät ovat usein vähäisellä koulutuksella varustettuja työntekijätaustaisia, jotka ovat vaarassa jäädä digitalisaation kehityksestä jälkeen. Pienissä yrityksissä käytetään usein perinteisiä menetelmiä, ja tietotekniikkaa hyödynnetään rajallisesti. Ongelmana on myös se, että monille yrittäjille erilaiset ohjelmistot ovat vieraita, ja niiden käyttöönottoa hidastavat lisenssimaksut ja ohjelmien monimutkaisuus.
Suurissa rakennusalan yrityksissä ohjelmistoja käytetään enemmän, mutta heilläkin on osaamisvajeita ja haasteita digitalisaation hyödyntämisessä. Pienten ja suurten yritysten välillä on myös eroja sovellusten käytössä ja integroinnissa, mikä vaikeuttaa yhteistyötä hankkeissa. Myös henkilötasolla on merkittäviä eroja innostuneisuudessa ja valmiudessa käyttää uusia sovelluksia.
Hankkeessa ei päätetty vahvistaa perussovellusten käyttövalmiuksia, kuten Exceliä, Teamsia ja toiminnanohjausjärjestelmiä, koska niihin on saatavilla erillisiä koulutuksia.
Toimenpide 3: Koulutusten sisältöjen suunnittelu ja koulutusmateriaalin tekeminen paikkaamaan osaamisvajetta
Hankkeen aikana hankehenkilöstö sai asiantuntija-apua koulutusmateriaalin luomiseen, erityisesti alan ohjelmisto- ja mittalaitevalmistajilta. Materiaali kohdistettiin työnjohdolle, muille työmaan toimihenkilöille, pienyrittäjille ja alan opiskelijoille haastattelutiedon perusteella. Tuotettu koulutusmateriaali, mukaan lukien videot ja sähköinen materiaali, vastasi hankkeen alkuperäisiä tavoitteita kattavasti, sisältäen aiheet kuten aikataulut, 3D-mallit, mittalaitteet ja laadunvalvonta.
Materiaaleja hyödynnetään jatkossa erilaisissa koulutuksissa, oppilaitosten opetuksessa ja ne mahdollistavat itsenäisen opiskelun verkkomateriaalin avulla. TTS Työtehoseura käyttää materiaaleja rakennustyömaan työnjohdon REAT ja RET koulutuksissaan, kun taas LAB-ammattikorkeakoulu hyödyntää niitä rakennusmestarikoulutukseensa. Koulutusmateriaaleja päivitetään alan kehityksen mukaisesti, jotta niille varmistetaan pidempi elinkaari.
Toimenpide 4: Digimestari pilottikoulutusohjelma
Hankkeessa testattiin koulutusmateriaalia 13 avoimessa pilottikoulutuksessa, jotka toteutettiin webinaareina Lappeenrannassa, Vantaalla ja Zoomin kautta verkossa. Pilottikoulutusten päämääränä oli tukea työelämässä pitkään olleiden työnjohtajien ja muiden työmaaorganisaatiossa toimivien digitaitojen päivittämistä. Kohderyhmänä olivat myös pienyrittäjät, joilla on vähäinen koulutuspohja. Pilottikoulutusten tuloksena kehitettiin opetus- ja itseopiskelumateriaalia, joka sijoitetaan avoimelle oppimisalustalle, esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastoon.
Koulutusmateriaalin laadinnassa hankkeen henkilöstö sai arvokasta asiantuntija-apua alan ohjelmisto- ja mittalaitevalmistajilta. Materiaali kohdistettiin erityisesti työnjohdolle, muille työmaan toimihenkilöille, pienyrittäjille ja alan opiskelijoille. Materiaaleja tullaan käyttämään jatkossa jatkokoulutuksissa, oppilaitosten opetuksessa ja itsenäisessä opiskelussa. TTS Työtehoseura ja LAB-ammattikorkeakoulu hyödyntävät materiaalia omassa koulutuksessaan. Koulutusmateriaaleja päivitetään alan kehityksen mukaisesti, jotta niiden käyttöikä on pidempi.
Taitaja Mästare -kilpailukausi on jälleen täydessä vauhdissa, ja ensi viikolla käydään odotetut semifinaalit. TTS Työtehoseurasta on valittu kahdeksan taitavaa kilpailijaa, jotka ottavat mittaa omissa lajeissaan Taitaja 2024 -semifinaaleissa. Kilpailut käydään perinteiseen tapaan tammikuun lopulla.
Seuraavat kilpailijat edustavat TS Työtehoseuraa eri lajeissa:
Infrarakentaminen:
Aaro Ojala
Onni Manninen
Eelis Kosunen
Metsäkoneenkäyttö:
Miska Aaltonen
Jere Syrjälä
Floristiikka:
Veera Liljasoja
Mari Turunen
Nina Liukko
Semifinaaleissa yli 1900 ammatillista opiskelijaa kilpailee paikasta toukokuun finaalissa. Kilpailulajeja on kaikkiaan viitisenkymmentä , jotka asettavat kilpailijat koetukselle omilla aloillaan.
Taitaja on vuosittainen ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailu alle 22-vuotiaille ammattiin opiskeleville. Taitaja2024-tapahtuma, joka painottaa kestävää tulevaisuutta, huipentuu Kuopiossa toukokuussa järjestettävään finaaliin. Tulevaisuuden osaajat näyttävät taitonsa, ja voittajat kruunataan Suomen parhaiksi ammattilaisiksi. Kaikki kiinnostuneet voivat osallistua tapahtuman seurantaan joko paikan päällä tai sosiaalisen median kanavissa. Tämän vuoden teemana on #YlpeästiAmmattilainen.
Onnea ja menestystä kisoihin TTS Työtehoseuran kisaajat!
Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.
Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.
Korsisaari Oy rekrytoi kevään aikana uusia linja-autonkuljettajia Nurmijärven, Klaukkalan ja Porvoon varikoille. Järjestämme keväällä 2 RekryKoulutusta yhteistyössä TTS Työtehoseuran kanssa, jonka kautta työllistyt Korsisaarelle ja jatkat opiskelua työn ohessa oppisopimusopiskelun muodossa. Oppisopimuskoulutuksen ajalta maksetaan TES:n mukaista palkkaa.
Haemme nyt 6 henkilöä 22.4.2024 alkavaan RekryKoulutukseen.
Korsisaari-yhtiöt on perinteikäs, vuonna 1929 toimintansa aloittanut henkilöliikennettä harjoittava perheyhtiö.
Tänä päivänä Korsisaari-yhtiöt hoitavat muun muassa joukkoliikennettä, tilausajoa, taksiliikennettä, sopimusasiakkuuksia sekä tapahtumakuljetuksia. Pääasiallisena toimialueena on Keski-Uusimaa ja pääkaupunkiseutu. Korsisaari Oy on osa Korsisaari-yhtiöitä.
Korsisaarella työskentelet hyvällä fiiliksellä muiden ammattilaisten kanssa. Panostamme paljon henkilöstömme viihtymiseen ja työhyvinvointiin sekä ammatilliseen kehittymiseen.
Linja-autonkuljettajan oppisopimus
Oppisopimus on sinun ja työnantajan välinen määräaikainen työsopimus, jossa opiskelet ammattiin työpaikalla, sinulle suunnitellun henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan, joka perustuu linja-autonkuljettajan tutkinnon perusteisiin. Oppisopimuskoulutuksen ajalta sinulle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Koulutukseen liittyy myös tietopuolisia opintoja, jotka suoritetaan TTS Työtehoseuran toimipisteessä Vantaalla. Tutkintoon johtava oppisopimuskoulutus kestää noin puolitoista vuotta. Aiempi koulutus ja työkokemus voivat lyhentää koulutusaikaa. Oppisopimuksesta löydät lisää tietoa täältä.
Jos linja-autonkuljettajan oppisopimus kiinnostaa – älä epäröi – laita vapaamuotoinen hakemus tai kysy lisää!