Työtehoseura ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko-kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille. Kilpailussa haetaan ja jaetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään.
– Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja, yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta, taustoittaa Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojala kilpailun tavoitteita.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka. Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen.
Raadissa asiantuntijoita eri toimialoilta
Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteiselle tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb on 19.4.2024 myöntänyt Metsäneuvoksen arvonimen Työtehoseuran toimitusjohtaja Juha Ojalalle. Metsänhoitaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, eMBA Juha Ojala on toiminut useissa metsäalan johtotehtävissä eri organisaatioissa ja vaikuttanut ansiokkaasti Suomen metsäalan hyväksi.
Tasavallan presidentti myönsi yhteensä 99 arvonimeä. Metsäneuvoksen arvonimiä myönnettiin 3 kappaletta ja niitä on itsenäisyytemme aikana jaettu vain 140 kappaletta.
ELO – Elinvoimaista työtä ja yrittäjyyttä Kymenlaaksossa
Hanke on tarkoitettu kymenlaaksolaisille kaikkien alojen mikro- ja pk-yrittäjille. Myös yritystoimintaa suunnittelevat ovat tervetulleita. Osallistuminen on yrityksille maksutonta, ja samasta yrityksestä voi tulla mukaan useampi henkilö. Mukaan mahtuu 22 yritystä.
Kohderyhminä ovat myös paikalliset nuoret (18–29 v) sukupuolesta riippumatta, joiden työllistyminen on kenties haastavaa, sekä etenkin turvetuotannon alasajon vuoksi työttömyysuhan alla olevat tai uutta suuntaa työelämässä etsivät miehet.
Hankkeen aikataulu:
3/2024-6/2026
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
EU:n Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)
ELO-hankkeessa vahvistetaan alueellista yrittäjyyttä, edistetään jatkuvaa oppimista työelämässä ja tuetaan yrittäjien pärjäämistä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämistä. ELO parantaa työssä jaksamista muuttuvassa työelämässä ja tarjoaa myös tilaa verkostoitumiselle ja yhteisöllisyydelle. Nuorten ja työttömyysuhan alla olevien miesten työllistymismahdollisuuksia parannetaan omilla toimenpiteillään.
Yrittäjille
Mukaan tulevien yritysten nykytila ja haasteet kartoitetaan ja toteutetaan riihivalmennuksien sarja. Riihet ovat tehokkaita lähipäiviä Kymenlaaksossa noin kahden kuukauden välein. Riihiaiheita ovat:
Ennakointi ja suunnittelu 19.6.2024
Oman osaamisen tunnistaminen 13.8.2024
Digitaalisuus 10/2024
Markkinointi 12/2024
Talous 2/2025
Kestävä kehitys 4/2025
Biotalous ja uusi yritystoiminta 6/2025
Tuotteistaminen ja johtaminen 8/2025
Työssä jaksaminen 10/2025
Tulevaisuuden yhteistyö 12/2025
Lisäksi voidaan toteuttaa joitain lyhyempiä Teams-tapaamisia tarvittavista teemoista. Valmennuspäivien välissä yrittäjien etenemistä tuetaan ja sparrataan. Mukaan voi tulla missä tahansa vaiheessa hanketta, mutta parhaan tuen ja edun saa, jos tulee mukaan heti alussa.
Nuorille:
Hankkeessa törmäytetään yrittäjiä nuorten kanssa valittujen riihien yhteydessä – tavoitteena auttaa nuoria löytämään oma ala tai työllistymään lyhyt- tai pitkäaikaisesti ja toisaalta yrittäjiä löytämään hyviä apukäsiä. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen nuorten kanssa on lokakuussa 2024.
Miehille:
Hankkeessa kutsutaan miehiä mukaan joihinkin yrittäjille järjestettäviin riihitapaamisiin ja myös pyritään innostamaan uuden oppimisen pariin omien tapaamisten kautta. Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat miehet luottavat omiin kykyihinsä ja tunnistavat paremmin oman osaamisensa sekä mahdollisuutensa tulevaisuudessa.
Jo sadan vuoden ajan Työtehoseura on kehittänyt suomalaista työelämää ja kouluttanut satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia. Juhlatapahtumassa nostettiin malja arvokkaalle historialle ja kiinnostavalle tulevaisuudelle yhdessä kumppaneiden kanssa.
– Työtehoseura on tehnyt 100 vuotta työtä, jolla on merkitystä. Sen työ on vanhaa, mutta samalla äärimmäisen modernia. Koko historiansa ajan on keskitytty talouskehityksen ja kasvun kannalta kaikkein olennaisimpaan ydinkysymykseen – tuottavuuteen ja uusien osaajien saamiseen, luonnehti Työtehoseuran valtuuskunnan puheenjohtaja
Matti Vanhanen
Tänä päivänä Työtehoseura kouluttaa ammattilaisia työelämään 14 koulutusalalla sekä toimii työn tutkijana ja kehittäjänä useilla ammattialoilla. Kuluneen 100 vuoden aikana on koulutettu yli 500 000 henkilöä ja toteutettu yli 10 000 tutkimus- ja kehittämishanketta.
– Työtehoseuran kantavana periaatteena on kehittää työtä aloilla, joiden varassa koko tämä yhä monimutkaistuva yhteiskunta pyörii. Se on nähnyt tuottavuus- ja osaamistarpeet suorittavassa työssä. Kuljetusalat, rakentaminen, työkoneet, metsäkoneet ja kotitalousalat eivät paistattele talouslehtien bisnesuutisissa, mutta kaikki kuitenkin perustuu sen varaan, että meillä on alansa osaavia yrityksiä ja työntekijöitä juuri näillä aloilla. Unohtamatta juuria pelloilla, metsissä ja kodeissa, kertasi Matti Vanhanen, antaen erityisen huomion Työtehoseuran maahanmuuttajien koulutuksille, joita on toteutettu jo 1970-luvulta alkaen.
Juhlavuoden kunniaksi Työtehoseura luovuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta arkistomateriaalia ja yhdistyksen vanhimpia dokumentteja Kansallisarkistoon. Arkistoinnin lisäksi on käynnissä vanhojen valokuvien ja tutkimusjulkaisujen digitointi sähköiseen muotoon. Historiaa arvostaen on hyvä ponnistaa tuleville vuosikymmenille.
– Työtehoseuralla on tulevaisuudessakin vahva roolinsa kehityksen keskiössä, muuttuvan yhteiskunnan ja työn muutosten mukana. Perustana on vahva yhteistyö työelämän ja kumppaneiden kanssa. Työtehoseura on mukana rakentamassa Suomesta hyvän työn kärkimaata nyt ja tulevaisuudessa, toteaa Työtehoseuran toimitusjohtaja
Työtehoseura ry ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko -kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.
Osallistu ja jaa hyvä käytäntö!
Mitkä pienet suuret arjen oivallukset ovat tuoneet työpaikoille ja yrityksiin parempaa työn tuottavuutta?
Kilpailussa haetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja – yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta.
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka ja siihen voi osallistua 17.4. alkaen sähköisellä Työtehoteko-lomakkeella.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen. Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteisellä tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
Työtehoseura ry on satavuotisen historiansa aikana vaikuttanut metsätyön muutosten käännekohdissa. Metsätyö on vuosikymmenissä muuttunut erikoisosaajien ammatiksi, jossa käsin tekeminen on vaihtunut huipputeknologiaan ja hevostyö harvestereihin.
Aimo harppaukset metsätyön työtehoon ovat tuoneet työvälineet, teknologia ja osaaminen. Kun Työtehoseuran metsäosasto vakiinnutti toimintansa vuonna 1942, Suomi kärsi sodanaikaisesta armottomasta työvoimapulasta.
– Metsäosasto ratkaisi elämän ja kuoleman kysymyksiä, sekä ihmisten arjen että kansakunnan kannalta. Parhaat metsätyömiehet olivat Vienan ja Aunuksen korvessa tai pakersivat korsuja Kannaksella. Ukkojen, poikasten ja akkojen piti savotoida tehokkaammin kuin ennen. Metsäteollisuus oli, jos mahdollista, vielä tärkeämpää kuin rauhanaikana. Suomi maksoi viljantuontinsa ja aseostoksensa Suur-Saksalle paljolti puutavaralla, taustoittaa ajankuvaa historioitsija
Teemu Keskisarja
Ensiaskel sodanjälkeiseen parempaan tuottavuuteen olivat kunnon työkalut. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat, joita Työtehoseura kehitti mm. Billnäs Oy:n kanssa.
Moottorisahasta tuottavuusloikka
Työtehoseuran metsäosasto kurssitti niin aputyönjohtajia kuin tavallisia työmiehiä. ”Mottimestarit” kiersivät tukkikämpillä opettamassa sahojen ja kirveiden kunnostusta. Aiheeksi vaihtui 1950-luvulla moottorisaha.
– Uusi teknologia vei työpaikan kymmeniltätuhansilta metsäläisiltä. Mutta jäljelle jääneet olivat tehokkaampia ja myös tienasivat paremmin. Ilman moottorisahan tuottavuusloikkaa ei voi kuvitella hyvinvointivaltiota. Moottorisaha oli ostajalleen, siis yksittäiselle metsurillekin, kelpo investointi, jatkaa
Teemu Keskisarja
Ennen kuin 1950-luvulla traktorit vähitellen möyrivät metsiin, jylläsi metsämaastossa ehta hevosvoima. Umpihangen aukaisu oli raskasta ja peräkkäisillä tukinajureilla oli kullakin oma jalasleveytensä. Yksi vaikuttavimmista oivalluksista oli hevosreen jalasten standardointi.
– Vanha kansa oli viisasta – muttei erehtymätöntä. ”Kukin taaplaa tyylillään” -ajattelussa reet ja jalakset olivat erilaisia kullakin ajokalupajalla ja maasepällä. Leveyden standardisointi oli todella hyvä idea. Vaikutusta sopii kokeilla tänään vaikkapa siten, että yhdellä hiihtäjällä on allaan latu ja toisella sohjoista ja sattumanvaraista uraa, vertaa
Teemu Keskisarja
Hatunnosto metsäalan ammattilaisille Maailman metsäpäivänä
Työtehoseuran henkeen on aina kuulunut reagoida nopeasti yhteiskunnan muutoksiin. Oli kyseessä sodanjälkeinen metsätyö, Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi 1970-luvulla tai nykyhetken suunta kestävästä metsänkäytöstä, on Työtehoseura vastannut tarpeisiin tutkimuksella, koulutuksella ja kehittämisellä. Siinä missä ennen kurssitettiin miehiä savottakämpillä, koulutetaan nykyisin metsäkoneenkuljettajia ja metsäalan esihenkilöitä sekä johtajia vaativiin tehtäviinsä.
Työpaikkana metsä on monelle mitä mieluisin. Työtehoseuran 100-vuotisjuhlavuotena ja Maailman metsäpäivänä 21.3., nostamme hattua menneen ajan metsureille ja tämän päivän ammattilaisille.
Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Kuvat: Työtehoseuran arkisto
Kuva Kirveenvarsi:
Entisajan opastuksena oli, että ”Jokainen tekomies valmistaa itse kirvesvartensa, jolloin hän saa siitä sopivan pitkän, muodoiltaan ja mitoiltaan sopivan ja käteen käyvän.”
Kuva Moottorisaha:
Moottorisahan yleistyminen 1950-luvulta alkaen toi tuottavuusloikan metsätyöhön.
Metsä on monelle mieluisa työympäristö. Metsäkoneenkuljettajan ammatti vaatii erikoisosaamista.
Ruoka Akatemia 2024
Suomalaisen ruokajärjestelmän huoltovarmuus eri näkökulmista, alkutuottajalta kuluttajalle saakka, on Ruoka Akatemian aamiaistilaisuuden aiheena 22.3.2024. Millaisiin häiriötilanteisiin on tarpeen varautua ja mitkä ovat kriittisiä kohtia ketjun toimivuudelle?
Helsingin Musiikkitalolla ja verkkolähetyksenä järjestettävän tilaisuuden teemaan johdattaa kansanedustaja, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll (kok.). Uutisankkuri Jesse Kamraksen johdolla keskustelua käyvät eri näkökulmista Juha Mantila, Huoltovarmuuskeskus; Arto Tiitinen, Raisio Oyj; Pontus Stenberg, KiitoSimeon; Mika Kari, kansanedustaja (SDP), puolustusvaliokunnan jäsen sekä Jenna Simula, kansanedustaja (PS), maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja. Huoltovarmuus aiheena kiinnostaa, sillä paikan päälle on osallistumassa yleisöä noin 70 henkilön verran.
Huoltovarmuudesta huolta pitämiseen kuuluu ketterä ja tiivis yhteistyö läpi ruokajärjestelmän. Keskusteluissa ruoditaan ajankohtaisia puhuttavia aiheita alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, logistiikan ja kaupan alan näkökulmista. Erikoisaiheena on ruokajärjestelmän kyberturvallisuus, joka vaatii yhä tarkempaa varautumista.
TTS Työtehoseuran toteuttama Ruoka Akatemia on keskustelu- ja kohtaamispaikka, joka kokoaa yhteen eritaustaisia päättäjiä, poliitikkoja ja vaikuttajia. Ruoka Akatemia-hankkeen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Työtehoseura ry:llä on pitkät perinteet suomalaisen maa- ja metsätalouden kehittäjänä, sillä yhdistys täyttää tänä vuonna 100 vuotta.
Ruoka Akatemia-aamiaistilaisuus
Pe 22.3.2024, verkkolähetys klo 9-10:30 osoitteessa https://vimeo.com/event/4143217 Videotallenne tulossa jälkikäteen Ruoka Akatemia-YouTube-kanavalle.
Uusista maaseutuyrittäjistä on pulaa. Maatalousyritysten omistajanvaihdoksista Suomessa noin 90 % on sukupolvenvaihdoksia, jossa yritys siirtyy perheen ja suvun sisällä. Sukupolvenvaihdos (SPV) on sekä liiketoiminnan, sujuvien sosiaalisten suhteiden että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen elämäntapahtuma, jonka onnistumisella on kauaskantoiset seuraukset muun muassa työllisyyteen, suomalaiseen ruoantuotantoon ja ruokahuoltoon. Sen arvoa ei pidä vähätellä.
Mukaan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on syytä ottaa ihmiset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa. Esimerkiksi jatkajan sisarukset tai yrittäjien puolisot saattavat jäädä prosessin ulkopuolelle, vaikka liittyvät kiinteästi perheeseen ja vaikuttavat usein oleellisesti yritystoimintaan.
Emme ole ajatustenlukijoita. Puhuminen ja kuunteleminen ovat avaimia muiden ihmisten ymmärtämiseen ja epäselvyyksistä johtuvien karrikojen kiertämiseen.
Rahasta, kiinteistöistä, koneista ja laitteista puhuminen voi olla helpompaa kuin puhua ihmissuhteista ja siitä, miltä asiat tuntuvat. Ihmissuhteet ja tunteet vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka kestäviä ja onnistuneita ratkaisuja ja päätöksiä pystymme tekemään – yhdessä!
Ihmiselle on luontaista vältellä hankalia puheenaiheita. Saatamme toivoa, että ristiriitoja ei ole, kun niistä ei puhuta. Voimme myös pelätä, että puhuminen pahentaa tilannetta tai ajatella, että asiat kuuluu hoitaa sinnikkäästi hammasta purren ja perheen kesken. Asiantuntija-apua on kuitenkin saatavilla, sitä kannattaa hakea ja ottaa vastaan, jo SPV-prosessia käynnisteltäessä.
Edellä kuvatut asiat ovat tekoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan SPVeen liittyviä inhimillisiä riskejä, jotka vaarantavat SPVn onnistumisen. Inhimillisten riskien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta voimme torjua niitä entistä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi
Tunnistamme kyllä SPVta uhkaavat henkilöriskit, kuten sairastumisen, avioeron, kuoleman ja tapaturman ja olemme valmiit varautumaan niihin juridisilla sopimuksilla ja vakuutuksilla. Se on jopa suhteellisen helppoa. Jatkossa pitäisi ottaa yhtä vakavissaan ja helpottaa myös inhimilliseen kanssakäymiseen ja päätöksentekoon liittyvien riskien systemaattista tunnistamista ja torjuntaa. Siihen tarvitsemme niin yrittäjien kuin monialaisen asiantuntijaverkoston panosta.
Hankkeen toteutti tammikuussa 2023 kyselyn sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, sitä paraikaa toteuttaville ja sen vasta toteuttaneille maatalousyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tieto siitä, mitkä inhimilliset riskit yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä kokevat suurimpina uhkina SPVn onnistumiselle.
Tulosten mukaan tärkein SPVta ohjaava tekijä on perhesuhteiden säilyminen. Suurimmaksi riskiksi yrittäjät kokevat jaksamisen. Toiseksi suurimmaksi riskiksi arvioitiin yrittäjäperheiden juridisen osaamisen puutteet. Suuriksi riskeiksi arvioitiin myös perheen kyky SPV-prosessin läpivientiin, kaikkien osallisten mukaan ottaminen ja pääseminen sekä kyky keskustella niin, että kaikkien osallisten näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista voit lukea artikkelistamme ”Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia” (Teho 2/2023).
Maaseudun Tulevaisuus nosti pääkirjoituksessaan inhimilliset riskit maatalousyritysten kannattavuuskysymysten rinnalle
Maatilojen SPVt ovat suomalaisen ruoantuotannon ja sen omavaraisuuden säilyttämisen kannalta kriittinen yhteiskunnallinen asia. Yli 90 % maatilojen omistajanvaihdoksista tapahtuu sukupolvenvaihdoksina.
Kehitystyön kohteena on maatalousyritysten valtakunnallinen sukupolvenvaihdos- eli SPV-neuvonta, jossa on havaittu ilmenevän SPV-prosessin käynnistämiseen, inhimillisten riskien hallintaan ja jälkiseurantaan liittyviä puutteita. SPVsten onnistuminen vaikuttaa voimakkaasti niin maatalousyritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn kuin maatalousyrittäjien ja heidän perheidensä hyvinvointiin sekä uusien jatkavien yrittäjien löytymiseen.
Miten maatalousyritysten SPViin liittyvät inhimilliset riskit voidaan tunnistaa ja ennakoida?
Maatalousyritysten SPViin liittyy huomattavia taloudellisia ja inhimillisiä investointeja sekä sen myötä niihin liittyviä riskejä ja suuria tunteita. SPVta tekevät yritykset ovat perheyrityksiä, jotka ovat ensisijaisesti tunnesysteemejä. Riippumatta siitä, kuinka vakaat yritykset loogiset rakenteet ovat, emotionaalinen systeemi voi horjuttaa niiden logiikan, tehokkuuden ja aiemman päätöksenteon.
Yrittäjien inhimillisten tarpeiden, perhesuhteiden ja tulevaisuuden käsittely tuottaa SPVlle inhimillisen riskin, jonka ennakointiin ja käsittelyyn osana SPV-neuvontaprosessia ei ole olemassa rakennetta tai systemaattista ohjausta. Tavoitteenamme on tuottaa yhteiskehittämisen keinoin SPV-neuvontaprosessiin inhimillisten riskien hallintaan soveltuvat toimenpiteet systemaattiseksi ja rakenteelliseksi osaksi SPV-neuvontaprosessia.
Inhimillisten riskien hallinta edellyttää:
1) SPV-prosessin käynnistämisen ja edistämisen vaatiman prosessin osapuoliin, käsiteltäviin tietosisältöihin ja etenemisvaiheisiin liittyvää systemaattista, ymmärrettävää ja läpinäkyvää informaatiota, joka on yrittäjien saavutettavissa. Pirstaleinen tieto on koottava yhteen ja kehitettävä ohjausvälineitä maatalousyritysten SPVsten inhimillisten riskien ennakointiin ja hallintaan maatalousyrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi ja erityisesti jatkavien yrittäjien liiketoimintaedellytysten varmistamiseksi.
2) Neuvonnan asiantuntijuuden uudelleenneuvottelua huomioiden yksilölähtöisen asiaankuuluvan tietämyksen ohella asiantuntijan tilannesidonnaisen kyvyn toimia ja hyödyntää palveluverkoston yhteistyötä asiakastarpeisiin vastaamiseksi ja neuvonnan asiakaslähtöisyyden edistämiseksi.
3) SPVeen liittyvien henkisten ja relationaalisten (eli suhteisiin liittyvien) asioiden käsittelyn, inhimillisten riskien ennakoinnin ja neuvonnan asiantuntijoiden yhteistoiminnan valtakunnallista ohjausta.
Maatalousyritysten SPVsten inhimillisten riskien tunnistamisen ja ennakoinnin tavoitteena on turvata SPVn taloudellisen kestävyyden lisäksi sen inhimillinen kestävyys. Taloudellinen ja inhimillinen kestävyys kytkeytyvät toisiinsa.
Vuosina 2020-2021 maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella toteutetussa Hallittu SPV -hankkeessa todettiin, että SPV-neuvontaprosessin alkupää on hämärä. Etenkin SPV-prosessin käynnistämiseen liittyvä eri neuvontaorganisaatioiden tuottama tieto on pirstaleista ja taloudellis-teknis-juridisiin asioihin painottuvaa. Keskeiset inhimillisiä ristiriitoja tuottavat asiat, kuten perhesuhteet ja osapuolten tulevaisuus jäävät vähälle huomiolle ja tulevat mainituiksi lähinnä (esim. asumis- ja eläköitymis)teknisinä ratkaisuina
Neljä asiantuntijatyöpajaa neuvonnan asiantuntijoille
Ilmoittaudu mukaan!
Järjestämme vuoden 2023 aikana neljä työpajaa neuvonnan asiantuntijoille tavoitteena tutkia yhdessä, miten neuvontapalvelujärjestelmä voi ennakoida maatalousyrittäjien SPViin liittyviin inhimillisiä riskejä, ja kehittää yrittäjäperheiden tarpeisiin vastaavia palveluratkaisuja.
Neljäs, sarjassaan viimeinen moniammatillinen työpajatyöskentely toteutettiin ke 11.10.2023. Alla olevan ohjelman mukaiseen työskentelyyn osallistui kolmisenkymmentä asiantuntijaa. Hanke kiittää kaikkia osaamisensa maatalousyritysten SPV-neuvontaprosessin kehittämiseen antaneita!
Kolmas työpaja järjestettiin to 14.9. klo 13-16. Tuolloin paneuduttiin neuvonnan asiantuntijoiden jaettuun osaamiseen verkostoissa. Ohjelma löytyy alta ja ilmoittautumislinkin täältä https://link.webropolsurveys.com/S/FF170BB09A97BF6E. (Työpajasarjan päättää ke 11.10.2023 järjestettävä työpaja, jolloin kokoonnumme koostamaan työskentelyn tulokset yhteen.)
Toinen työpaja toteutettiin 27.4.2023 Teamsissa 17 asiantuntijan voimin pureutuen seuraavan työpajaohjelman mukaisiin teemoihin:
Ensimmäinen työpaja järjestettiin 9.3.2023 Teamsissa. Työpajan kutsu/ohjelma oli seuraava. Työpajatyöskentelyyn osallistui 24 asiantuntijaa lukuisista organisaatioista.
Kuljetusala tarjoaa henkilöliikenteen parissa useita erilaisia työpaikkoja. Turun seudulla henkilöliikenteen pariin tarvitaan lähitulevaisuudessa sata uuttaa kuljettajaa!
Bussin kuljettajana pidät huolta koko yhteiskunnan toiminnasta. Linja-autoliikenteellä on merkittävä rooli maamme julkisen liikenteen hoitamisessa. Linja-autoissa kulkevien julkisen liikenteen matkustajien osuus on 60 %. Jos pääkaupunkiseudun vaikutus jätetään huomioimatta, lähes 90 prosenttia joukkoliikenteen matkoista kuljetaan busseilla. – Linja-autonkuljettajana olet yksi merkittävimmistä linkeistä yhteiskunnan toimivuudessa.
B-kortilla uuteen ammattiin linja-autonkuljettajaksi
Turun seutuliikenteessä linja-autonkuljettajan työ on itsenäistä ja monipuolista asiakaspalvelutyötä. Jos pidät ajamisesta ja viihdyt asiakaspavelutyössä, tämä työ voisi olla sinulle oikea. Opiskelun voi aloittaa vaikka sinulla olisi vain B-kortti. Nopeat ja joustavat opiskelupolut mahdollistavat myös nopean siirtymisen vakituiseen työsuhteeseen.
Linja-autonkuljettajan erilaiset työmahdollisuudet
Linja-autonkuljettajana voit toimia erityyppisissä työtehtävissä joita ovat aikataulun mukainen säännöllinen reittiliikenne, tilausliikenne, palveluliikenne ja kuljetusalan työnjohto.
4 syytä ryhtyä linja-auton-kuljettajaksi:
Kilpailukykyinen palkka
Itsenäinen asiakaspalvelutyö
Vakituinen työsuhde
Nopea koulutus ammattiin
Olet etsimämme henkilö, jos
olet vähintään 23 v
sinulla on B- tai BC-ajokortti
pidät vaihtelevasta työstä, ja viihdyt asiakaspalvelutehtävissä
Teemme aktiivista yhtesityötä alueen liikennöitsijöiden kanssa, jotta päivittäinen liikenne sujuisi joustavasti.
Asbestipurkaja
Tutkinto:
Pätevyydet, asiantuntijakoulutukset
Koulutusala:
Rakennusala
Opetusmuoto:
Päiväopetus
Paikkakunta:
Vantaa
Tavoite
Asbestipurkutyön koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tarvittavat tiedot ja taidot, jotta hän voi suorittaa asbestipurkutyötä turvallisesti ja työsuojeluviranomaisten hyväksymällä tavalla. Koulutus ja siihen liittyvä näyttötutkinto kestävät yhteensä kolme päivää, jonka jälkeen osallistujille myönnetään erillinen todistus. Hyväksytysti näyttötutkinnon suorittaneet saavat tutkintotodistuksen, jonka vahvistaa tutkintotoimikunta.
Koulutus koostuu valmentavasta koulutuksesta, kirjallisesta kokeesta ja näyttötyöstä.
Kohderyhmä
Koulutukseen voivat hakeutua rakennuksilla työskentelevät purkutöitä tekevät työntekijät ja työnjohtajat. Valtioneuvoston päätös 318/2006 asbestityöstä edellyttää, että asbestipurkutyötä suorittavalla työnantajalla on työsuojeluviranomaisten valtuutus ko. työhön.
Sisältö
Asbestia sisältävät materiaalit, asbestipölyn aiheuttamat terveydelliset haitat, asbestia koskeva lainsäädäntö, asbestityömaan valmistelevat työt, jätteiden käsittely, työmaavalvonta ja hallinto, suunnitteluharjoitus, suojalaitteet ja niiden käyttö, suojausten rakentaminen, asbestinpoistoharjoitus ja kohdepoistoharjoitus.
Koulutus koostuu valmentavasta koulutuksesta, kirjallisesta kokeesta ja näyttötyöstä.
Hinta
Koulutuksen hinta 890 € + alv 24 %. Sisältäen koulutuksen ja koulutusmateriaalin. Koulutusmaksu laskutetaan koulutuksen alettua.
Koulutuksen peruutusehdot
Koulutukseen osallistumisen voi peruuttaa viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta maksuttomasti. Myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta ja myöhemmin kuin viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista osallistumismaksun kokonaisuudessaan
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta ja hakeutumisesta alla olevista yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
Ruoka Akatemia-aamiaistilaisuudessa 22.3.2024 kärkenä on huoltovarmuus suomalaisessa ruokajärjestelmässä. Millaisiin huoltovarmuuden häiriötilanteisiin on tarpeen varautua? Keskustelua käydään erilaisista skenaarioista ja ratkaisuista.
TTS Työtehoseuran toteuttama Ruoka Akatemia on keskustelu- ja kohtaamispaikka, joka kokoaa yhteen eritaustaisia päättäjiä, poliitikkoja ja vaikuttajia. Työtehoseura ry:llä on pitkät perinteet suomalaisen maa- ja metsätalouden kehittäjänä, sillä yhdistys täyttää tänä vuonna 100 vuotta.
– Ruoka Akatemian taustalla on tahto lisätä ruokajärjestelmän välistä yhteistyötä. Kotimaisen ruokaketjun yhteiskunnallinen merkitys on vaikuttava, työllistäähän ala kaikkiaan yli 340 000 henkilöä. Koko ketjun yhteistyö on turvana kotimaiselle elintarvikkeiden huoltovarmuudelle, taustoittaa Ruoka Akatemian projektipäällikkö
Anna-Maija Kirkkari
Ruoka Akatemia-aamiaistilaisuudessa teemaan johdattelee kansanedustaja (kok.), Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll, Keskustelijoina on mukana eri alojen asiantuntijoita muiden muassa Huoltovarmuuskeskuksesta, liike-elämästä ja politiikasta. Ruoka Akatemian järjestämät tapahtumat ovat kutsutilaisuuksia, joiden tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta toisia tapaamalla ja tietoa vaihtamalla. Verkostoitumisesta hyötyvät ruokajärjestelmän kaikki osa-alueet.
Avointa verkkolähetystä voi seurata 22.3.2024 klo 9-10:30. Ilmoittautumiset 8.3.2024 mennessä ilmoittautumislomakkeella Osallistumislinkki toimitetaan edeltävänä päivänä.
Ruoka Akatemiasta vastaava Työtehoseura ry on valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, joka täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia. Ruoka Akatemia-hankkeen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö.
