Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maaseutualueiden luonto- ja elämysmatkailuyrittäjät sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävät hyvinvointialan yrittäjät, maaseudun ruokapalvelu- ja elintarvikealanyrittäjät sekä toimintaansa aloille laajentavat mikro- ja pk-yrittäjät.
Hankkeen aikataulu:
1.1.2024 – 31.12.2025
Hankkeen toteuttajat:
Hankkeen päätoteuttaja on TTS Työtehoseura ja osatoteuttajina ovat ProAgriat/maa- ja kotitalousnaiset Etelä- ja Keski-Suomi.
Hankkeen rahoittajat:
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskukset.
KASVUUN – hankkeen tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaa yrittäjyyttä vahvistamalla sekä tukea yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Hanke uudistaa ja monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja vahvistaa yritysten ja alan yhteistyökulttuuria sekä luo uusia verkostoja ja kumppanuuksia.
Hankkeessa tehdään yrityskohtaisia tarvekartoituksia ja järjestetään webinaareja sekä info- ja yrittäjätilaisuuksia. Lisäksi toteutetaan pienryhmätoimintaa, benchmarkkausvierailuja yrityksiin sekä opintomatkoja. Hankkeen toimenpiteet koostuvat kolmesta työpaketista: Yritysten kilpailukyky ja kasvu, Vertaissparraukset – Yritystoiminnan kehittäminen ja osaamisen lisääminen sekä Verkostojen rakentaminen ja kumppanuuksien vahvistaminen.
Tilaisuudet ja tapahtumat
Hankkeen toiminta käynnistyy tuotteistamiseen perehtymällä. Aihepiiriin tutustutaan Palvelumuotoilutoimisto Palvelupolkuja Oy:n johtavan palvelumuotoilijan Raisa Maijalan johdolla. Kevään aikana järjestetään webinaari ja aloitetaan pienryhmätoiminta.
Webinaari: Asiakaslähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen Aika: ti 7.5.2024, klo 13.00-15.00 Paikka: Teams
Ilmoittautuminen viimeistään 5.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Webinaarissa tutustutaan asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja käydään läpi mm. seuraavia teemoja:
Asiakaslähtöinen kehittäminen, tuotteistaminen. Miksi ja miten?
Palvelumuotoilun mahdollisuudet tuotteistamisessa
Tuotteistukseen sopivat työkalut
Käytännön esimerkkejä
Pienryhmätapaaminen: Palvelumuotoiluprosessin aloittaminen. Aika: ke 29.5.2024, klo 9.00-11.00 Paikka: Teams
Pienryhmätapaaminen sisältää palvelumuotoiluprosessin teoriaa, palvelumuotoilumenetelmien kokeilua käytännössä ja vertaisoppimista. Tapaamisessa käydään läpi myös webinaarissa annettu tehtävä ja kokemuksia siitä. Tehtävissä käytetyt menetelmät ovat sellaisia, joita osallistujat voivat käyttää itsenäisesti myös myöhemmin.
Ilmoittautuminen viimeistään 27.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Työtehoseura ry ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko -kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.
Osallistu ja jaa hyvä käytäntö!
Mitkä pienet suuret arjen oivallukset ovat tuoneet työpaikoille ja yrityksiin parempaa työn tuottavuutta?
Kilpailussa haetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja – yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta.
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka ja siihen voi osallistua 17.4. alkaen sähköisellä Työtehoteko-lomakkeella.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen. Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteisellä tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
Älysikalasta väliaikatuloksia: ”On silmiä avaavaa nähdä lukuja ja käppyröitä”
Älysikalan pilotointi on hyvässä vauhdissa Hyppösen tilalla Isossakyrössä. Millaiset ovat olleet askeleet kohti älykästä eläinkohtaista datankeruuta? Älysikala-webinaarissa 3.4.2024 klo 13.-14:15 kuullaan väliaikatuloksia ja kokemuksia pilotoinnista. Älysikala-hanke kutsuu webinaariin alan yrittäjät, neuvojat ja ammattilaiset. Aihe sopii laajasti myös muille uudesta teknologiasta kiinnostuneille.
Pilottikohteena olevalla Hyppösen tilalla Älysikala-kokeilu on saanut myönteisen vastaanoton. Vaikka projekti on vielä kesken, näkyy jo nyt datasta hyödynnettävää antia esimerkiksi eläinten kasvun ja hoitotoimenpiteiden seurantaan.
– On silmiä avaavaa nähdä lukuja ja käppyröitä. Tieto auttaa täsmätoimenpiteisiin ja mahdollisiin muutoksiin. Eläinkohtaisella tiedonkeruulla saadaan oletuksen sijaan tietoa, juttelee yrittäjä
Antti Hyppöönen
Älysikala-webinaarin aiheena on väliaikakatsaus ja keskustelu tähän mennessä tehdyistä havainnoista. Kokemuksia jakavat Niina Immonen Atrialta, Hyppösen tilan yrittäjä Antti Hyppönen ja Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan Mari Heinonen. Johdattelijana ja juontajana Reetta Palva, TTS Työtehoseura.
Maataloudessa ajankohtaisena keskustelunaiheena on datan hyödyntäminen tuotannossa. Dataa kertyy paljon, mutta se on usein pirstaloitunutta. Älysikala-hankkeessa (2022–2024) kehitetään uutta toteutustapaa sian elinkaaren aikaiseen tiedon keräämiseen ja yhdistämiseen. Toteuttajana on TTS Työtehoseura, yhteistyössä Hyppösen tilan sekä Atrian A-Tuottajat Oy:n ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa.Rahoituslähteenä on Euroopan maaseuturahasto, Manner-Suomen maaseutuohjelma / Maaseudun EIP-innovaatioryhmät.
#Digimaatalous-webikahvit: Älysikalasta väliaikatuloksia 3.4.2024 klo 13-14:15
Maaseutuyrityksissä kokonaisuus muodostuu yhä useammin useista eri liiketoiminnoista. Miten pitää ohjat käsissä ja miten toimintaa voi parantaa? Työtehoseura toteuttaa maaseudun moniyrittäjille kohdennetun Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto-koulutuksen. Mukana yhteistyössä on Agronomiliitto ry. Haku on avoinna 26.4. saakka.
– Työtehoseura täyttää tänä vuonna arvokkaat 100 vuotta. Jo yhdistyksen alkuaikoina on pidetty isännille ja emännille eri puolella Suomea työtehokursseja. Vähän samaa henkeä on herätelty, kun nyt koulutuksessa puhutaan työn kehittämisestä ja johtamisen parantamisesta, taustoittaa
Työtehoseuran tutkimuspäällikkö Markku Lätti.
Kyseessä on Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävä, reilun vuoden ajanjaksolle ajoittuva koulutus, joka pitää sisällään 16 koulutuspäivää ja omatoimisia käytännönläheisiä tehtäviä. Sisältöinä ovat monien aiheiden joukossa itsensä johtaminen, toimintaympäristön muutokset, työhyvinvointi, ergonomia, talousasiat sekä myynti- ja markkinointi.
Joustavana ja koko maan kattavana toteutuksena on verkkokoulutuksen ja lähiopetuksen yhdistelmä. Koulutuksen avauspäivät pidetään 5.-6.6.2024.
– Koulutus sopii eritaustaisille, niin maatiloille kuin muille maaseutuyrityksille, konkareille ja aloitteleville. Monesti on niin, että yrityksessä on monta rautaa tulessa, vaikkapa elintarvikejalostusta, palveluita tai koneurakointia. Alan ammattilaisilla on jo paljon osaamista ja yhtenä rikkautena onkin oppia toisilta, jatkaa
Markku Lätti.
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Maaseudun moniyrittäjät
Työtehoseurassa 100 vuotta sitten ensimmäiset työntutkimukset tähtäsivät maataloustyön tehokkuuden parantamiseen. Sama idea tuottavuuden lisäämisestä kantaa edelleen, joskin toimialojen kirjo on laajentunut kattamaan erilaisia- ja kokoisia yrityksiä. Onko tämän päivän työntutkija Kellokalle vai kestävän työn kehittäjä? Haastattelussa on TTS Työtehoseuran erikoistutkija Veli-Matti Tuure.
Työntutkimus, mistä kyse?
Lyhyesti sanottuna, työntutkimuksella selvitetään mitä työssä tapahtuu, mitä tehtävä työ sisältää, miten sitä tehdään ja miksi. Työtehtäviä tutkimalla ja mittaamalla saadaan tietoa nykytilanteesta, jotta työprosesseja voidaan selkeyttää ja työn tekemisen mahdollisuuksia parantaa. Perinteisesti työntutkimusta pidetään teollisuusalojen juttuna, mutta näin ei ole: työntutkimus soveltuu kehittämisen työkaluksi toimialasta riippumatta.
Kohdattuja kompastuskiviä?
Yrityksessä voi olla tilanne, että ei täysin tunnisteta työprosesseja tai vastuut ovat epäselviä. Tyypillinen ajanhukka syntyy, jos työn tekemisessä on tarpeettomia työvaiheita tai tiedonkulku ei toimi. Tällöin on hyvä työntutkimuksella selvittää nykytilanne ja arvioida, miten voidaan kehittää prosessia, menetelmiä ja olosuhteita.
Kellokalletusta vai kestävän työn kehittämistä?
Yhä enemmän on siirrytty kohti kokonaisvaltaista yrityksen kehittämistä, jossa ajankäytön selvitys on vain yksi osatekijä. Parhaaseen tulokseen pääsee, kun perinteiseen työntutkimukseen yhdistetään henkilöstön näkemykset ja kokemuspohjaista tieto esimerkiksi vaaratilanteista ja kuormituksesta. Näin saadaan keskusteluun näkymätön työ, jonka nimenomaan työntekijä tietää. Tuntumana on, että inhimillinen näkökulma kiinnostaa yrityksiä yhä enemmän. Se miten motivoituneita ja hyvinvoivia ihmiset ovat, on suoraan henkilöstötuottavuutta.
Onnistumisen elementit?
Parasta on, kun yrityskohteessa on positiivinen ote ja halu kehittämiseen. On hyvä lähtötilanne, kun aidosti halutaan parantaa suoritusta ja yritysjohto on sitoutunut siihen, että myös henkilökunta pääsee vaikuttamaan työmenetelmien ja olosuhteiden parantamiseen. ”Ihmeen paljon tietoa lyhyessä ajassa”, on moni asiakas todennut palautteena.
Haluan työntutkimuksen, miten edetä?
TTS Työtehoseura tarjoaa yrityksille työntutkimus- ja kehittämispalveluita. Kotisivuilla on mukavasti lisätietoja ja yhteyttä voi ottaa matalalla kynnyksellä puhelimitse tai sähköpostilla. Ensin jutellaan tarpeista ja toiveista, minkä jälkeen edetään tutkimusehdotukseen ja tarjoukseen. Jos yrityksessä on tarve kouluttaa oma työntutkija, on sekin mahdollista vuosittain toteutettavassa Työntutkijan valmennusohjelmassa. ’
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Palvelu- ja ravintola-alan yrityksissä toimiville
Tutkinto:
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Koulutusala:
Esimiestyö ja työnjohto
Opetusmuoto:
Verkko-opetus, lähiopetus
Paikkakunta:
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Palvelu- ja ravintola-alan yrityksissä toimiville
Mihin koulutus valmentaa?
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutus soveltuu hyvin yrittäjille, yrityksen asiakkuuksien, talouden tai johtamisen tehtäviin osallistuville, esihenkilöille ja tiiminvetäjille.
Koulutusmuoto
Koulutus sisältää noin 12 opetuspäivää, jotka toteutetaan verkossa. Koulutuksen alkuvaiheessa tehdään opiskelijan kanssa henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS), jonka pohjalta täsmennetään koulutusohjelman ja opiskeltavien aiheiden laajuus ja sisältö.
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta ja hakeutumisesta alla olevista yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
Hiilijalanjälki ammatillisen opetuksen työkaluna
Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoite edellyttää mittavaa muutosta kaikilla yhteiskunnan tasoilla, mukaan lukien yritykset, oppilaitokset ja muut organisaatiot. Eri toimialat ovat jo aloittaneet reagoinnin muutostarpeeseen laatimalla toimialakohtaisia hiilineutraaliuden tiekarttoja.
Vaikka kestävä kehitys on osaamisvaatimuksena monissa tutkinnoissa, konkreettisia tavoitteita, kuten alan hiilipäästöjen tunnistaminen, laskeminen ja vähentäminen, ei ole vielä asetettu. On tärkeää, että nykyiset ammatilliset opiskelijat ymmärtävät aiheen merkityksen, oman vaikutusmahdollisuutensa ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset, sillä he ovat tulevaisuuden tekijöitä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Tavoitteet
Hankkeessa vahvistetaan ammatillisten opettajien osaamista ja taitoja vähähiilisyyden edistämisessä opetuksessa ja oppilaitosten toiminnassa. Erityisesti keskitytään rakentamisen ja johtamisen opetukseen. Koulutuksen myötä työkaluja ja taitoja vähähiilisyyden edistämiseen siirtyy myös em. toimialojen työpaikoille.
Hankkeen aikataulu:
5/2021–12/2022
Hankkeen toteuttajat:
Sykli, Savon koulutuskuntayhtymä, TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Opetushallitus
Toteutus
Hankkeessa on viisi koulutusosiota:
Ilmasto tänään
-Hiilijalanjäljen laskenta
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Alakohtaiset osat
Vähähiilinen rakentaminen
-Vähähiilisyyden edistäminen johtamisessa
Vähähiilinen yritys
Tulokset
Tuotettu opetusmateriaali ”Hiilijalanjälki ammatillisen opettajan työkaluna”
Lähiesimiestyön ammattitutkinto
Tutkinto:
Ammattitutkinto
Koulutusala:
Esimistyö ja työnjohto
Opetusmuoto:
Verkkokoulutus
Paikkakunta:
Koulutus soveltuu hyvin palvelu- ja ravintola-alan esimiestehtävissä toimiville, -tehtäviin siirtyville sekä työryhmien ja projektien vetäjille.
Lähiesimiestyön ammattitutkinto
Mahdollisuus monipuoliseen opiskeluun, jossa koulutuspäivät toteutetaan verkossa. Opiskelu soveltuu hyvin työn ohessa tehtäväksi ja käytännönläheiset harjoitustehtävät liitetään osaksi päivittäisiä työtehtäviä. Erityistä huomiota kiinnitetään vertaisoppimiseen ja keskusteluihin muiden opiskelijoiden kanssa
Laajuus
Koulutus tähtää lähiesimiestyön ammattitutkinnon (150 osp) suorittamiseen. Pakollinen tutkinnon osa on lähiesimiehenä toimiminen, jonka lisäksi osallistuja valitsee kaksi valinnaista tutkinnon osaa. Valinnaiset tutkinnon osat ovat Asiakassuhteiden hoito, Toiminnan kannattavuus, Henkilöstötyö ja Kehittämissuunnitelma.
Alkavat opinnot
Saat tarkempia tietoja varastoalalle suunnatun lähiesimiestyön ammaattitutkinnon koulutuksen toteutuksesta , hakeutumisesta, aikataulusta, tutustumalla alla olevaan avoimeen koulutukseen.
Koulutus toteutetaan verkkokoulutuksena päätoimisena päiväkoulutuksena. Opiskelua on n. 7 tuntia päivässä 5 päivänä (ma-pe) viikossa. Koulutus sisältää verkko-opetuksena luentoja, vuorovaikutusta ja monipuolisia harjoitustehtäviä sekä ryhmissä että itsenäisesti tehtyinä. Kokonaisuuteen sisältyy henkilökohtainen Disc- toimintatyyliprofiili. Keskeinen osa opiskelua ovat omatoimisesti tehtävät osaamisnäyttöjä tukevat viikkoprojektit. Koulutukseen sisältyy kaksi työssäoppimisjaksoa. Työssäoppimisen tavoitteena on saattaa työntekijät ja yritykset yhteen. Lähtökohtana on, että opiskelija hankkii työssäoppimispaikan omatoimisesti.
Laajuus
Koulutuksen laajuus on noin 148 pv, josta n. 65 pv työssäoppimista.
Alkavat opinnot
Saat tarkempia tietoja varastoalalle suunnatun lähiesimiestyön ammaattitutkinnon koulutuksen toteutuksesta , hakeutumisesta, aikataulusta, tutustumalla alla olevaan avoimeen koulutukseen.
Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
ADR-koulutus ja -ADR ajolupa
ADR-koulutus ja ajoluvan hankkiminen
ADR-ajoluvan saaminen edellyttää asianmukaista ADR-koulutusta sekä loppukokeen hyväksyttyä suorittamista. Tämä ajolupa oikeuttaa vaarallisten aineiden kuljettamiseen niin kotimaassa kuin kansainvälisissä kuljetuksissa ja on voimassa viisi vuotta.
ADR-koulutus
ADR-koulutus tarjoaa tarvittavat tiedot ja valmiudet vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvien riskien hallintaan ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn sekä mahdollisissa onnettomuustilanteissa toimimiseen.
Koulutus kattaa:
Riskeihin liittyvät tiedot
Onnettomuuksien välttämisen perusteet
Välittömät toimenpiteet onnettomuustilanteissa, jotta henkilöt, omaisuus ja ympäristö pysyvät suojassa
Ajoluvan voimassaolo
ADR-ajolupa tulee pitää voimassa suorittamalla ADR-täydennyskoulutus ennen viiden vuoden ajoluvan vanhenemista. Tällöin ajolupaa ei tarvitse uusia peruskurssin suorittamalla uudelleen.
Lisäksi kurssista voi saada kaksi kuljettajan ammattipätevyysmerkintää, ja se voidaan hyväksilukea kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyyden jatkokoulutukseen riippuen koulutuksen kestosta.
Ota rohkeasti yhteyttä saadaksesi lisätietoa kurssivaihtoehdoista ja ADR-ajoluvan hankkimisesta.
Vaihtoehtoina ovat ADR-peruskurssi (P) ja ADR yhdistetty peruskurssi (YP)
ADR-peruskurssi (P):
Peruskurssilla hankitaan perusajolupa kappaletavarakuljetuksiin sekä irtotavarakuljetuksiin. Lupa ei sisällä luokan yksi räjähteitä eikä luokka 7 radioaktiivisia aineita. Kurssi kattaa luokat 2, 3, 4.1, 4.2, 4.3, 5.1, 5.2, 6.1, 6.2, 8 ja 9.
Kesto: 3 päivää / min. 18 tuntia + käytännön harjoitukset
ADR yhdistetty peruskurssi (YP):
Yhdistetyllä peruskurssilla hankitaan yhdistetty perusajolupa kappaletavarakuljetuksiin (lupaan sisältyy räjähteiden ja radioaktiivisten aineiden kuljettaminen).
Kesto: 4 päivää / 26 tuntia + käytännönharjoitukset
ADR-säiliökurssi
Peruskurssin (P) tai yhdistetyn peruskurssin (YP) ajolupaa voidaan laajentaa ADR-säiliökurssilla.
Kesto: 2 päivää / 12 tuntia + käytännönharjoitukset
ADR-täydennyskurssit
Täydennyskurssi perusajoluvalle (TP)
Kesto 2 päivää / 10 h. Sisältää tietoa muuttuneesta lainsäädännöstä, uudesta tekniikasta ja kuljetettavien aineiden kehityksestä. Päivitetään ja kerrataan tärkeimmät kuljettamiseen liittyvät asiat.
Täydennyskurssi kaikille kappaletavara luokille (TP17)
Kesto 2 päivää / 14 h. Sisältää tietoa muuttuneesta lainsäädännöstä, uudesta tekniikasta ja kuljetettavien aineiden kehityksestä. Päivitetään ja kerrataan tärkeimmät kuljettamiseen liittyvät asiat.
Täydennyskurssi perus+ säiliöajoluvalle (TPS)
Kesto 2 päivää / 16 h. Sisältää tietoa muuttuneesta lainsäädännöstä, uudesta tekniikasta ja kuljetettavien aineiden kehityksestä. Päivitetään ja kerrataan tärkeimmät kuljettamiseen liittyvät asiat. Kerrataan säiliökuljetuksiin liittyvät perusasia.
Täydennyskurssi kaikille luokille kpl + säiliö (TPS17)
Kesto 3 päivää / 20 h. Sisältää tietoa muuttuneesta lainsäädännöstä, uudesta tekniikasta ja kuljetettavien aineiden kehityksestä. Päivitetään ja kerrataan tärkeimmät kuljettamiseen liittyvät asiat. Kerrataan säiliökuljetuksiin liittyvät perusasia.
Täydennyskurssien moduulirakenteen vuoksi kursseilla voidaan käydä kaikkien ajolupatyyppien täydennys. Myös ajolupatyypit TP1, TP7, TPS1 ja TPS7 saadaan toteutettua tarvittaessa.
Aikuisopiskelijat arvostavat koulutuksissa joustavuutta, tehokkuutta ja keskustelevaa otetta. Kouluttajan roolina on yhä useammin toimia sparraajana, joka auttaa tiedon soveltamisessa työelämään. Työtehoseuran koulutuskalenterista löytyy runsaasti vaihtoehtoja jatkuvaan oppimiseen.
TTS Työtehoseuran jatkuvan oppimisen Jotpa-koulutuksissa voi opiskella metsätalouden ilmastokestävyyttä, elintarvikkeiden vientiä sekä maahanmuuttajille kohdennettuja rakennusalan, varastologistiikan ja yrittäjyyden opintoja. – Työtehoseuran Jotpa-koulutuksissa tärkeänä painotuksena on opiskelijan kanssa tehtävä, läpi koulutuksen etenevä henkilökohtainen valmennus. Kun tiedetään opiskelijan lähtötilanne ja mitä on tarve kehittää, niin päästään tehokkaasti kiinni työpaikan tarpeisiin, taustoittaa TTS Työtehoseuran myyntijohtaja Minna Karppinen. Henkilökohtaisessa sparrauksessa etuna on, että omista uratavoitteista tai liikesalaisuuksista voi luottamuksella keskustella kouluttajan kanssa. Oman erityisyytensä tuovat kouluttajien erilaiset taustat. Mukana on kumppaneita, joiden kanssa on lyöty vahvuuksia yhteen. Ja mikä parasta, koulutukset ovat opiskelijalle maksuttomia.
Metsäalan ammattilaiset Hiilisavotalle
Vuodenvaihteessa alkava Hiilisavotta-koulutus sisältää kaikkiaan yhdeksän koulutusmoduulia, joista on koostettu kaksi eri opintokokonaisuutta ’Metsäkoneyrittäjän hiilisavotta’ sekä ’Metsätoimihenkilön hiilisavotta’. Tarjolla olevista aiheista voi joustavasti koota itselleen sopivan paketin. Sisältöjä ovat muiden muassa metsätyömaan hiilijalanjäljen laskeminen, taloudelliset vaikutukset ja hiilivaraston kasvattaminen. – Hiilisavotta-täydennyskoulutus on suunnattu metsäalan toimihenkilöille ja metsäkoneenkuljettajille. Tavoitteena on edistää ilmastokestävää metsätaloutta, lisätä hiilinieluihin liittyvää osaamista ja osaltaan tukea maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista, valottaa metsä- ja puutarha-alan yksikönjohtaja Pertti Hourunranta. Opinnot on mahdollista suorittaa työn ohessa, pääosin etäopintoina. Toteuttajina ovat Työtehoseura ja Suomen ympäristöopisto Sykli.
Kysy lisää: Pertti Hourunranta, yksikön johtaja Kotisivut www.hiilisavotta.fi
Kasvua elintarvikealalle
Suomalaisten elintarvikkeiden viennille on asetettu mittavia tavoitteita. Suomalaista puhdasta, kestävästi tuotettua ruokaa arvostetaan maailmalla. Kasvun tueksi tarvitaan osaamista myyntiin ja markkinointiin sekä toimivia verkostoja. Näistä lähtökohdista ovat käynnistyneet TTS Työtehoseuran ja Aava&Bangin koulutukset, joissa kohderyhminä ovat pienet ja keskisuuret elintarvikealan yritykset, yrityksissä työskentelevät ammattilaiset sekä jatkojalostusta harjoittavat maatilat. – Mukaan voi hypätä oman yksilöllisen aikataulun mukaisesti. Tavoitteena on tarjota yrityksille kättä pidempää oman toiminnan kehittämiseen. Laitetaan yhdessä peruskulmakivet kuntoon, jotta eteneminen vienti- tai kotimaan markkinoille on helpompaa, kannustaa projektipäällikkö Maija Suutarinen. Vaihtoehtoina ovat ’Elintarvikkeiden markkinointi-, myynti- ja vientikoulutus’ sekä ’Vastuullisen liiketoiminnan kaupallistamiskoulutus’. Esimerkkeinä aiheista ovat myynnin työkalut, ympäristö- ja vastuullisuusjärjestelmät, materiaalitehokkuus ja pakkaukset. Opiskelu onnistuu sujuvasti työn ohessa, sillä pääosa toteutuksesta on etäopintoja. Käytännönläheiset harjoitustehtävät liitetään osaksi päivittäisiä työtehtäviä.
Kysy lisää: Maija Suutarinen, projektipäällikkö
Maahanmuuttajille täydennyskoulutusta
Täydennyskoulutus on opiskelijalle kasvun ja kehittymisen paikka. Työtehoseurassa on pitkäaikainen kokemus maahanmuuttajakoulutuksista. Uusina näkökulmina ovat koulutukset työnjohto-, esihenkilö- ja yrittäjäosaamisen kartuttamiseen. Kiinnostavana aloituksena on ravintola-alan yrittäjäkoulutus ukrainalaisille. – Koulutukset toteutuvat suomen kielellä, mutta apuja on saatavilla. Esimerkiksi rakennusalalla työskenteleville maahanmuuttajille on englannin-, ukrainan- ja venäjänkielistä tukea. Varastologistiikan puolella löytyy arabian, somalian, turkin ja englannin kielitaitoa, kertoo myyntijohtaja Minna Karppinen.
Jotpa
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan tavoite edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Passiiviset ulkoiset tukirangat eli eksoskeletonit soveltuvat – tietyin reunaehdoin – useiden töiden fyysisen kuormituksen keventämiseen ruoan alkutuotannossa. Tiedot käyvät ilmi TTS Työtehoseurassa toteutettujen tutkimuksien tuloksista. Tukirangat ovat puettavia fyysisen työn apuvälineitä, jotka tukevat tuki- ja liikuntaelimistöä. Passiivisissa tukirangoissa käytetään jousia, niveliä tai elastisia liinoja liikkeiden tukemiseen ja kuormituksen siirtoon esimerkiksi selästä alaraajoihin.
Käyttömotivaatiota lisää, jos työ, jossa tukirangasta koetaan olevan hyötyä, on yhtäjaksoinen ja pitkäkestoinen,
tarkentaa erikoistutkija Janne Karttunen TTS:stä.
Kerättyjen käyttökokemusten mukaan testatut passiiviset ulkoiset tukirangat – LiftSuit-nostopuku ja HAPO FRONT -yläraajatuki – vähentävät fyysistä kuormittumista, ovat miellyttäviä pitää ja soveltuvat useisiin alkutuotannon töihin. Näitä töitä ovat muun muassa parsi- ja asemalypsy, rehujen ja kuivikkeiden käsittely, käsityökalujen käyttö, perunoiden kauppakunnostus, koneiden ja rakennusten painepesu sekä hunajantuotannon ja rannikkokalastuksen eri työt. Tukirangan kanssa voi myös ajaa ajoneuvoilla, kuten traktorilla, pienkuormaimella tai trukilla.
Tukirangat on säädettävä aina käyttäjän omien mittojen ja vaatetuksen mukaan. Myös tuen voimakkuus on säädettävä käyttäjän, työn luonteen ja tuen tarpeen mukaan. Siksi tukirankojen olisi hyvä olla henkilökohtaisia. Tukirankojen käytössä todettiin myös rajoitteita ja tapaturmavaaroja, joista osasta voi päästä eroon muuttamalla työtapaa. Esimerkiksi ahtaat kulkuväylät tai rakenteet, joihin tukirangasta voi jäädä kiinni, heikentävät tukirankojen käytettävyyttä.
Testaajien arvioiden mukaan käyttökohteita voi löytyä runsaasti lisää alan käsityövaltaisista töistä, mutta tämä on kuitenkin todennettava vielä käyttökokemuksilla,
muistuttaa Karttunen.
Edellä kuvattu ilmenee julkisesta tulosraportista, joka perustuu Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahalla ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuella rahoitettuihin TTS:n tutkimuksiin. Tutkimuksissa selvitettiin passiivisten ulkoisten tukirankojen vaikutusta koettuun fyysiseen kuormittumiseen ruoan alkutuotannossa. Lisäksi selvitettiin tukirankojen käytön koettua miellyttävyyttä sekä niiden soveltuvuutta ja rajoitteita.
