Metsäalan Johtamisakatemian tavoitteena on Suomen metsäalan, sen yritysten ja yhteisöjen ihmisiin perustuva menestyminen. Käytännössä tavoitteena on
parempi osaaminen
parempi motivaatio
parempi johtaminen
parempi kunkin oman vastuun tunteminen
Tavoitteena on paitsi oppia johtamaan ihmisiä – mutta ennen kaikkea myös itseään.
Metsäalan johtamisakatemia tarjoaa kursseja metsäalan toimijoille monipuolisesti. Koulutuskokonaisuuteen kuuluu kolme kurssia, jotka ovat kestoltaan parin kolmen päivän kestoisia. Aiheet liittyvät työyhteisöjen kehittämiseen ja erilaisten ihmisten johtamiseen. Kurssien lisäksi järjestetään ajankohtaisia Vaikuttajabrunsseja.
TTS Työtehoseuran koordinoima Johtamisakatemia kokoaa yhteen metsäalan yritysten ja organisaatioiden johtoporrasta. Jos olet kiinnostunut, ole yhteydessä esimieheesi.
TTS:n asumisen tutkimus- ja kehitystoiminnan merkittävä painopistealue on asumisen energiatehokkuus ja sen parantaminen. Muun muassa laitetestausten sekä erilaisten menetelmävertailujen ja selvitysten avulla tarkastellaan teknologisten ratkaisujen, kodintekniikan sekä toimintatapojen vaikutusta asumisen energiatehokkuuteen. Asumiseen liittyviä energiatehokkuusselvityksiä ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä myös TTS:n rakennusalan asiantuntijoiden/kouluttajien kanssa.
TTS:n selvitykset tuottavat tietoa asiantuntijoiden, viranomaisten ja tuotekehityksen käyttöön, mutta tuloksista hyötyvät myös kuluttajat. Asumiseen liittyvien valintojen tekeminen ja asukkaiden päivittäinen toiminta, kuten lämpimän veden käyttö ja huonelämpötilojen säätö, vaikuttavat asumisen energiatehokkuuteen. Materiaalien pieni hiilijalanjälki ja kestävyys, elinkaariajattelu, kiertotalous ja energiatehokkuuden huomioiminen myös kodin laitteiden valinnassa ja käytössä ovat osa asumisen energiatehokkuutta.
Ikääntyville ja heidän läheisilleen, kuntien päättäjille ja viranomaisille, paikallisille yrittäjille ja muille toimijoille
Hankkeen aikataulu:
1.10.2016 – 31.11.2018
Hankkeen toteuttajat:
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom (koordinoi), TTS Työtehoseura ja Saimaan ammattikorkeakoulu Saimia
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto), Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Haminan kaupunki, Saimaan ammattikorkeakoulu sekä Ympäristöministeriö.
Yhteisöllinen asuminen vähentää yksinäisyyttä ja turvattomuutta ja on luonteeltaan asukasta aktivoivaa ja toimintakykyä ylläpitävää. Yhteinen koti maalla -hankkeen tavoite oli parantaa yhteisöllisen asumisen avulla ikääntyneiden mahdollisuuksia asua maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Hankkeessa oli tavoitteena luoda erilaisiin, jo olemassa oleviin kohteisiin yhteisöllisen ja esteettömän senioriasumisen mahdollistavia alue- ja muutossuunnitelmia sekä opas ikäihmisten yhteisöllisestä esteettömästä asumisesta. Tavoitteena oli myös lisätä maaseudun elinvoimaisuutta ja palvelujen kysyntää paikallisilta kotipalvelu- ja rakennusalan yrittäjiltä. Hankkeen toiminta-alue oli Kaakkois-Suomi.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeessa osallistettiin ikääntyneitä, muita asukkaita ja paikallisia toimijoita kuten päättäjiä ja yrittäjiä yhteiseen kehittämiseen. Pilottikohteita oli kolme: Haminan Jamilahden kansanopiston oppilasasuntola pihapiireineen, Rautjärven Asemanseutu ja Luumäellä Jurvalassa Kangasvarren koulun laajennusosa piha-alueineen. Tuloksena syntyi kolme erityyppistä ratkaisumallia: 1) oppilasasuntolan muuttaminen yhteisölliseksi asunnoksi 2) yhteisöllinen uusi kylätalo ja siihen liittyvät rivitaloasunnot 3) vanhan koulun muutos yhteisölliseksi asunnoksi. Lisäksi Haminassa Pyhällön kylässä pilotoitiin ikäihmisten yhteisöllistä ruokailua ja muuta yhteisöllistä toimintaa kyläkoululla.
Kaikista kohteista laadittiin luonnostasoiset muutos- tai uudisrakennussuunnitelmat, pohjapiirustukset, pihasuunnitelmat, tarkemmat mallisuunnitelmat keittiö-, pesu- ja kodinhoitotiloista sekä tarvittavia näkymäkuvia idean esittämiseen. Koottiin myös Yhteisöllisen asumisen opas, missä mm esiteltiin pilottialueiden suunnitelmia, ja tietoa yhteisölliseen asumiseen liittyvästä palvelutarjonnasta, yrittäjyyden mahdollisuuksista sekä yhteisöllisen asumisen kustannusvaikutuksista.
Teemasivustolle on koottu maatilojen töiden järkevää organisointia edistävää käytännönläheistä tutkimustietoa. Sivusto auttaa pohtimaan, mitä tiloilla kannattaa tehdä itse, mitä yhteistyössä toisten tilojen kanssa ja mitä kannattaa ulkoistaa tai olisiko koneurakoinnin tarjoaminen itselle järkevä vaihtoehto. Teemasivustoa voivat hyödyntää maatalousyrittäjien ja koneurakoijien lisäksi alan opiskelijat, opettajat, neuvojat, edunvalvojat, toimittajat ja muut asiantuntijat.
Hankkeen aikataulu:
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maatalousyrittäjien eläkelaitos työturvallisuusapurahalla, maa- ja metsätalousministeriö ja Maatalouskoneiden tutkimussäätiö.
TTS:n viljelijäkyselyiden mukaan työperäinen verkottuminen on erittäin yleistä suomalaisilla maatiloilla. Työperäisellä verkottumisella tarkoitetaan tässä erityisesti tilojen välillä tapahtuvaa tuotannollista yhteistyötä sekä koneurakointipalveluiden käyttöä ja tarjoamista. Urakointipalvelut ja muut työpalvelut voivat toki koskea myös muita osapuolia kuin tiloja. Merkille pantavaa on, että samat tilat usein sekä tarjoavat että käyttävät koneurakointipalveluita. Edellä mainituista työperäisen verkottumisen muodoista saadaan erityisesti taloudellista hyötyä. Työperäinen verkottuminen ja aikomus jatkaa tuotantoa pitkään on suhteellisesti yleisempää peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla tiloilla kuin korkeintaan keskikokoisilla tiloilla. Vain hyvin pieni joukko (5 %) tiloista ei tee mitään tilayhteistyötä eikä käytä tai tarjoa urakointi- tai muita työpalveluja.
Tulokset ja yhteenveto
Tilayhteistyö tuo myös hyvää mieltä
Ulkoistamalla säästyy myös aikaa
Urakoimalla tehokkaat koneet myös omaan käyttöön
Hyvät kokemukset vahvistavat
Haastattelemalla kerättyjä käytännön esimerkkejä tilayhteistyöstä, töiden ulkoistamisesta ja vähän muustakin yhdeksältä erikokoiselta lypsykarjatilalta
Tilakoon kasvun myötä tarpeet ovat muuttuneet
Suurehkossa maatalousyhtymässä on aiemmin tehty runsaasti erilaista tilayhteistyötä. Tuotantopanoksia on hankittu kylän oman ostorenkaan kautta, viljaa on myyty yhdessä ja erilaisia työsuoritteita on vaihdettu naapureiden kesken. Naapuritilojen määrän vähenemisen, oman peltoalan ja karjamäärän kasvun sekä peltotöiden ulkoistamisen myötä tilayhteistyö on kuitenkin vähentynyt. Esimerkiksi tuotantopanoksia hankitaan itselle kerralla niin suuria määriä, että niistä voidaan saada alennusta jo yksin toimien. Lannoitteet hankitaan kuitenkin vielä ostorenkaan kautta ja joitakin omilla koneilla tehtäviä töitä vaihdetaan edelleen. Kasvinsuojelu, säilörehun niittomurskaus ja puinti ostetaan urakointina – puinnin ulkoistamista pidetään ehdottoman järkevänä puimurin kalleuden vuoksi. Itse urakoidaan mm. kylvöjä ja lietteen multauslevitystä uusilla ja tehokkailla koneilla, joista on hyötyä itsellekin. Lisäksi myydään viljan kuivausta uudesta, suuresta viljankuivurista. Suuri osa paperitöistä teetetään vastuuvakuutetuilla ammattilaisilla. Kirjanpito tehdään kuitenkin itse. Huolto- ja korjauskustannukset sekä niihin kuluva työaika otetaan tarkasti huomioon konetöiden organisoinnissa.
Osakeyhtiössä on yhteistyötä osakkaiden kesken
Kolmen naapuritilan muodostamassa erittäin suuressa osakeyhtiössä yhteistyötä harjoitetaan vain osakkaiden kesken, mutta töitä on myös ulkoistettu. Yhtiössä on toistaiseksi riittänyt omaa työvoimaa ja kalustoa rehunkorjuuseen, koska suuri osa päivittäisistä karjanhoitotöistä hoituu palkkatyövoiman voimin. Lietteen ajo, puinnit ja rehuviljan jauhatus sekä nautojen siirrot osakastilojen välillä on ulkoistettu. Paperityöt teetetään vastuuvakuutetuilla ammattilaisilla. Osakkaat ovat keskittyneet ydinosaamiseensa eli maidontuotantoon ja sen tärkeimpään tukitoimintoon eli nurmenviljelyyn.
Koneita voi myös vuokrata
Pieni tila on hankkinut yhdessä naapureiden kanssa lietevaunun ja tavallisen kylvölannoittimen. Harvemmin tarvittavaa kivikonetta ja osalle peltoalasta käytettävää suorakylvökonetta vuokrataan niiden omistajilta. Viimeksi mainittua toimintaa voidaan kutsua jakamistaloudeksi tai -palveluksi, joka voi olla myös kaksisuuntaista. Omia koneita voidaan laittaa julkisesti vuokralle samaan aikaan, kun itse vuokrataan toisia koneita niiden omistajilta. Tila on ulkoistanut pyöröpaalauksen ja harkitsee palkkaavansa metsätöihin urakoitsijan. Suuri osa paperitöistä teetetään vastuuvakuutetuilla ammattilaisilla.
Kirjanpito halutaan pitää omissa näpeissä
Suuri tila on hankkinut yhteisen kasvinsuojeluruiskun ja kuivalantavaunun yhdessä yhden naapurin kanssa. Toisen naapurin kanssa tehdään työnvaihtoa säilörehunkorjuussa. Lisäksi hankitaan joitakin tuotantopanoksia yhteistyössä. Myös tällä tilalla on hankitaan nykyisin niin suuria määriä tuotantopanoksia kerralla, että yhteishankintojen merkitys on vähentynyt. Rehunkorjuusta on ulkoistettu karhotus ja lisäksi palkataan kuskeja rehukuormien ajamiseen. Myös pientareiden niitto ja viljan puinti on ulkoistettu. Kirjanpitoa lukuun ottamatta on muut paperityöt ulkoistettu vastuuvakuutetuille ammattilaisille. Kun kirjanpito tehdään itse, säilyy jatkuva tuntuma tilan taloudelliseen tilanteeseen. Sekä tilayhteistyössä että töiden ulkoistamisessa tavoitellaan taloudellisia etuja koneiden investointikustannusten sekä huolto-, korjaus ja varastointikustannusten alenemisen myötä. Lisätyövoimasta on apua työvoimavaltaisissa töissä ja ulkoistetuissa töissä säästyy omaa työaikaa.
Tilayhteistyöstä myös henkistä tukea työasioiden varjolla
Rakennemuutoksen myötä aktiivisten naapuritilojen määrä ja sen myötä tilayhteistyö on tällä suurehkolla tilalla vähentynyt. Yhteisiä koneita tai ostorenkaita ei enää ole. Sen sijaan on hankittu neljän tilan yhteinen viljankuivuri. Tilalla on hyväkuntoinen rehunkorjuukalusto, jolla korjataan omat rehut ja käydään urakoimassa yhdelle naapuritilalle. Lisäksi käydään aika ajoin auttelemassa jäljellä olevia naapureita eri tavoin. Tilayhteistyössä korostetaan taloudellisten etujen lisäksi työasioiden varjolla tapahtuvaa sosiaalista kanssakäymistä ja henkisen hyvinvoinnin edistämistä. Rehuketjuun palkataan vuosittain yksi kuski. Kuivalannan ja lietteen levitys sekä puinti on ulkoistettu. Osa paperitöistä teetetään vastuuvakuutetuilla asiantuntijoilla. Töiden ulkoistamisessa korostetaan oman ajankäytön järkeistämistä: kaikkea ei ehdi, jaksa tai osaa tehdä itse.
Kahden tilan yhteinen työntekijä
Tällä suurella tilalla on monipuolista tilayhteistyötä: työtä vaihdetaan, tuotantopanoksia ostetaan toisinaan yhdessä, vaikka tilausmäärät ovat nykyisin suuria jo yksin toimien, joitakin yhteiskoneita on hankittu ja naapuritilan kanssa on hankittu yhteinen työntekijä eli on perustettu niin sanottu renkirinki. Palkatulle työntekijälle on laadittu raamit luova kuukausittainen työvuorolista, mutta tarvittaessa työvuoroja sovitellaan työnantajien ja työntekijän tarpeiden mukaan. Renkiringissä, kuten myös tilayhteistyössä ja töiden ulkoistamisessa, korostetaan kaikkien osapuolien välisen henkilökemian toimivuutta. Merkille pantavaa on myös, että tila on ulkoistanut rehunkorjuun siilotyöskentelyä lukuun ottamatta kaikki peltotyönsä 4–5 eri henkilölle. Osa paperitöistä on ulkoistettu vastuuvakuutetuille asiantuntijoille. Tilayhteistyössä ja töiden ulkoistamisessa korostetaan myös monipuolisia kustannus- ja työvoimasäästöjä sekä sosiaalista kanssakäymistä.
Avoin monenlaiselle yhteistyölle ja urakoinnille
Tällä keskikokoisella tilalla on monipuolista työnvaihtoa ja yhteistyötä toisten tilojen kanssa. Myös yhteisen työntekijän palkkaaminen kiinnostaisi. Useita eri peltotöitä, kuten ruiskutukset, rehunkorjuu ja puinti sekä osa kynnöistä, on ulkoistettu. Suuri osa paperitöistä on ulkoistettu vastuuvakuutetuille asiantuntijoille. Perusteluina yhteistyölle ja töiden ulkoistamiselle on se, että karjamäärän kasvettua ei itse enää ehdi tehdä kaikkea ja kaikkien koneiden hankkiminen vain omaan käyttöön tulisi liian kalliiksi.
Kalleimmat koneet tulevat urakoitsijoilta
Tällä hyvin suurella tilalla harjoitetaan tilayhteistyötä jonkin verran: on joitakin yhteisiä koneita ja joitakin tuotantopanoksia hankitaan yhdessä. Lisäksi on hankittu yhteinen viljankuivuri. Ne peltoviljelytyöt, jotka edellyttäisivät kalleimpia koneinvestointeja, on ulkoistettu. Näitä töitä ovat rehunkorjuu, lietteen levitys ja puinnit. Investoinnit on tilalla keskitetty lypsykarjaan. Suuri osa paperitöistä on ulkoistettu vastuuvakuutetuille asiantuntijoille.
Aktiivista kilpailuttamista ja monipuolista keskinäistä apua
Keskikokoista suuremmalla tilalla on hankittu yhdessä naapureiden kanssa harvemmin käytettäviä mutta laadukkaita työkoneita: lautasmuokkain, niittokone muuhun kuin nurmen niittoon ja kesantosilppuri. Niiden huolto- ja korjauskustannukset jaetaan kerran vuodessa osakkaiden kesken. Tilayhteistyössä korostetaan sen sosiaalista puolta: on luottavainen mieli, kun kaikenlaista apua on tarvittaessa nopeasti saatavissa osapuolten kesken. Yhteishankintoja ei tehdä tällä hetkellä. Merkille pantavaa on, että tila kilpailuttaa (ainakin 3 tarjousta pyydetään) kaikki merkittävämmät (ainakin 1000 euroa suuremmat) tuotantopanoshankinnat ja säännöllisesti myös sähkön toimittajan. Maltillisella vaivalla arvioidaan saavutettavan jopa tuhansien eurojen vuosittaiset säästöt. Tila on ulkoistanut lannan levityksen, erillisten lohkojen pyöröpaalauksen ja puinnin. Toisinaan teetetään suorakylvöä. Kasvukauden urakoinneista sovitaan suullisesti hyvissä ajoin jo ”lumien aikana”. Suuri osa paperitöistä teetetään vastuuvakuutetuilla asiantuntijoilla. Kirjanpito halutaan kuitenkin tehdä itse, jotta tuntuma tilan talouteen säilyy.
Linkit ja julkaisut
Karttunen, J., Tuure, V.-M., Lätti, M., Leppälä, J., Rautiainen, R., Mattila, T. ja Mäittälä, J. 2017. Luonnonvara-alan työhyvinvointivisio 2025. TTS:n julkaisuja 428: 1–77.
