Saat koulutuksessa perustiedot ja -taidot omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja itsenäisenä yrittäjänä toimimisesta. Koulutuksessa vahvistetaan opiskelijan ammatillista osaamista pihaan, puutarhaan ja kiinteistöjen pienimuotoiseen kunnostukseen ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä sekä rakennetaan omaa liikeideaa ohjatusti.
Koulutuksen aikana suoritetaan alaan liittyvät korttikoulutukset mm.
kasvinsuojelututkinto
työturvallisuuskortti
ensiapukortti
BE-ajokortti (ns. pikku-e). BE-kortti mahdollistaa työkoneiden ja pihajätteiden kuljetukset mm. perävaunulla.
TalkkariYrittäjä -koulutuksen toteutus
Koulutus toteutetaan 45 päivän lähi- ja verkko-opintoina ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjaksona. Lähi- ja verkko-opetuspäivät rytmitetään koko koulutuksen keston ajalle, joten lähiopetus ei tapahdu yhdenjaksoisesti. Tarkemmat lähiopetuspäivien ajankohdat varmistuvat ennen koulutuksen alkua.
Koulutuksen sisältö on:
Piha- ja puutarhatyöt (20 pv) mm.:
pihan kevät- ja syyshuolto, nurmikon kunnossapito, kasvien istutus ja hoito
pensaiden hoito ja leikkaus, hyötypuutarhan hoito ja sadonkorjuu
helppojen pihapuiden kaato
työkoneiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
Ylläpito- ja kunnostustyöt (10 pv) mm.:
ulkorakennusten pesu, maalaus ja kunnostus,
terassin pesu ja öljyäminen, piha-aitojen pesu, maalaus ja kunnostus
peli- ja leikkialueiden huolto ja kunnostus
työkoneiden ja työvälineiden käyttö ja huolto
Yrittäjyys ja luvat (15 pv) mm.:
alaan liittyvä lainsäädäntö, BE-kortti (ns. pikku e), kasvinsuojelututkinto
palveluiden tuotteistaminen, hinnoittelu ja laskelmat
asiakkaat, myynti ja markkinointi, verkostot
talous, vakuutukset, hallinto
Yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakso (30 pv)
liiketoimintasuunnitelma
yrityksen käynnistämistoimenpiteet
Koulutukseen sisältyvän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson aikana opiskelija laatii ohjatusti:
liiketoimintasuunnitelman
talouslaskelmat
myynti- ja markkinointisuunnitelmat
tarvittavat investointilaskelmat
yrityksen perustamisdokumentit
Koulutukseen sisältyy henkilökohtaista ohjausta. Tavoitteena on saada yritystoiminta joustavasti käyntiin ammattilaisten osaavassa ohjauksessa.
Mikäli tunnet paloa piha- ja puutarha-alan tehtäviä ja kiinteistöjen ylläpitoa kohtaan ja yrittäjyys on haaveissa, nyt on mahdollisuus laittaa suunnitelmiin vauhtia!
Olet etsimämme tuleva TalkkariYrittäjä, jos
olet työtön tai työttömyysuhan alainen, ja olet kiinnostunut omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja siihen liittyvän yritystoiminnan käynnistämisestä.
Koulutukseen valittavalta edellytetään:
vahvaa kiinnostusta piha-, puutarha- ja kiinteistöjen ylläpito- ja kunnostustöihin
riittävää taustaa ja työkokemusta esimerkiksi puutarha-alalta, kiinteistönhoidosta, rakennusalalta, maataloudesta, kodinhoidosta tai näihin rinnasteisilta aloilta
kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan
sitoutumista yrittäjäkoulutuksen suorittamiseen
sujuvaa suomen kielen taitoa (taitotaso vähintään B 2.1)
B-ajokorttia
riittäävää fyysistä kuntoa alan työtehtävien luonteen vuoksi
asiakirjojen laatimiskykyä (mm. liiketoimintasuunnitelma, talouslaskelmat)
sähköisten ympäristöjen käyttötaitoa (Teams)
Valintahaastattelussa kartoitetaan edellämainittujen kriteerien lisäksi realistisia mahdollisuuksia aloittaa oma yritystoiminta koulutuksen päätyttyä sekä mahdollisuutta tehdä liikkuvaa työtä. Omakohtainen kokemus vastaavista tehtävistä edesauttaa työssä ja yritystoiminnassa menestymistä.
Koulutus toteutetaan ajalla 28.8. – 11.12.2024. Koulutuksen kokonaiskesto on 75 pv, joka sisältää 45 päivän teoria- ja lähiopetusjakson ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson suunnitteilla olevassa yrityksessä. Koulutukseen valitaan 10 henkilöä.
Koulutuspaikkana toimii TTS Työtehoseuran toimipisteet osoitteessa:
Metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työuran etenemistä ja metsäalan pitovoimaa selvitettiin kyselytutkimuksella
TTS Työtehoseura ja Metsäkoulutus ry toteuttivat yhteistyössä kyselytutkimuksen vuosina 2011–2018 metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittaneille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pidempään työelämässä olleiden henkilöiden työuran etenemistä, metsäalan työtehtävissä pysymistä edistäviä sekä alan ulkopuolelle ohjaavia tekijöitä. Kyselytutkimus toteutettiin syyskuussa 2023 ja siihen vastasi 683 metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittanutta henkilöä (18,5 % kohderyhmästä).
Alle puolet työskenteli metsäalalla palkkatyössä tai yrittäjänä syksyllä 2023
Metsäalan perustutkinnon suorittaneet olivat työllistyneet hyvin: valmistuessa työssä oli 92 % ja kyselyhetkellä 88 % kyselyyn vastanneista. Metsäalalle työllistyneiden osuus oli kuitenkin pienempi ja laski työuran edetessä.
Kaikista kyselyyn vastanneista työskenteli valmistuttuaan 63 % palkkatyössä tai yrittäjänä metsäalalla, 30 % muun alan palkkatyössä tai yrittäjänä, 2 % oli työttömänä, 2 % jatkoi opiskelua ja neljällä prosentilla oli jokin muu tilanne (vanhempainvapaa, työssäolon ja opiskelun yhdistäminen, eläkkeellä olo).
Metsäalalla työskentelevien osuus laski ja metsäalan ulkopuolella työskentelevien osuus kasvoi työuran edetessä. Kyselyhetkellä metsäalalla palkkatyössä tai yrittäjänä oli 47 %, muun alan palkkatyössä tai yrittäjänä 41 %, työttömänä oli 4 %, opiskelua jatkoi 5 % ja jokin muu tilanne oli kolmella prosentilla.
Muilla aloilla työskentelevät nostivat keskeisimmiksi syiksi metsäalan ulkopuolella työskentelemiseen mm. paremman palkkauksen, työsuhteen jatkuvuuden ja ympärivuotisen tasaisen työllisyyden, päivittäiset sopivammat työmatkat ja muun alan työn paremman sopivuuden itselleen. Myös työuralla etenemisen mahdollisuudet koettiin paremmiksi metsäalan ulkopuolella.
Lisää tutkimuksen tuloksista kesäkuussa 2024 julkaistavassa tulosraportissa, joka löytyy TTS Työtehoseuran ja Metsäkoulutus ry:n nettisivuilta.
Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi
Kuvio 1. Metsäalan ammatillisen tutkinnon 2011-2018 suorittaneiden työllisyystilanne valmistuessa ja kyselyhetkellä (n=683, %)
Kuusi metsäkonekoulutuksen järjestäjää ja kahdeksan metsäkonekoulua valmisteli ja pilotoi vuonna 2023 metsäkoneenkuljettajakoulutuksen yhteisen soveltuvuuskokeen saadakseen opiskelijoiksi alalle paremmin soveltuvia hakijoita.
Pilottikoe perustuu syvälliseen pureutumiseen metsäkoneenkuljettajan työn vaatimuksiin ja edellyttämään hakijan kyvykkyyteen. Koe muodostuu viidestä osasta. Esitietolomakkeella kartoitetaan hakijan alan tuntemusta ja kykyä noudattaa ohjeita. Haastattelulla mitataan hakijan motivaatiota sekä taustoitetaan edellytyksiä menestyä opinnoissa. Matematiikkatestissä arvioidaan loogista päättelykykyä ja matemaattista perusosaamista. Hahmottamisen ja tarkkaavaisuuden tehtävissä tarkastellaan havaintomotorisia kykyjä sekä työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Motoriikkatestissä taas mitataan hakijan hienomotorisia kykyjä.
Kokeen toimivuus ja mittaustulosten luotettavuus todennettiin 48 jatkuvan haun opiskelijan ja 386 yhteisvalinnan hakijan valinnassa 2023. Saaduissa mittaustuloksista on havaittavissa, että hyvät matemaattiset päättelytaidot ovat yhteydessä sekä hyviin havainto- että hienomotorisiin taitoihin. Yhteisvalinnan hakijoista 35 % sai matematiikan testistä 0 pistettä. Heikot matemaattiset taidot näkyivät kömpelyytenä ja hitautena soveltuvuuskokeen pilotinnin motoriikkatestissä sekä heikkoina tuloksina myös havainnoinnin ja tarkkaa-vaisuuden testissä.
Soveltuvuuskokeen tehneet yhteisvalinnan hakijat saavuttivat keskiarvona 7,3/10 valintapistettä lisää. Heitä, joilla on heikko peruskoulun päättötodistus, mutta korkea motivaatio ja metsäkoneenkuljettajan ammattiin tarvittavat kyvyt, tulos edistää saavuttamaan halutun opiskelupaikan. Soveltuvuuskokeeseen osallistuneet, valituksi tulleet hakijat ottivat 98,83 % varmuudella opiskelupaikan vastaan ja aloittivat opinnot. Soveltuvuuskokeella on siis mahdollista ohjata metsäkoneenkuljettajakoulutukseen enemmän alasta kiinnostuneita ja ammattiin soveltuvia, motivoituneita hakijoita. Opiskelijamääriin kokeella ei vuoden 2023 yhteisvalinnassa ollut vaikutusta.
Maa – ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimus- ja kehittämiskokonaisuudessa TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimus toteuttaa yhteistyössä kaikkien mukaan haluavien metsäkonekoulutuksen järjestäjien kanssa Kansallisen metsästrategian 2035 kärkihanketta 3. ”Metsäalan uudistumista ja kilpailu -kykyä edistävät toimenpiteet: otetaan käyttöön metsäkoneenkuljettajakoulutuksen valtakunnalliset soveltuvuuskokeet.” Työ jatkuu laajentamalla pilotoijien joukkoa ja kerryttämällä monipuolista tulosdataa. Lue vuoden 2023 pilotoinnin tuloksista laajemmin täältä.
Hiilijalanjälki ammatillisen opetuksen työkaluna
Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoite edellyttää mittavaa muutosta kaikilla yhteiskunnan tasoilla, mukaan lukien yritykset, oppilaitokset ja muut organisaatiot. Eri toimialat ovat jo aloittaneet reagoinnin muutostarpeeseen laatimalla toimialakohtaisia hiilineutraaliuden tiekarttoja.
Vaikka kestävä kehitys on osaamisvaatimuksena monissa tutkinnoissa, konkreettisia tavoitteita, kuten alan hiilipäästöjen tunnistaminen, laskeminen ja vähentäminen, ei ole vielä asetettu. On tärkeää, että nykyiset ammatilliset opiskelijat ymmärtävät aiheen merkityksen, oman vaikutusmahdollisuutensa ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset, sillä he ovat tulevaisuuden tekijöitä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Tavoitteet
Hankkeessa vahvistetaan ammatillisten opettajien osaamista ja taitoja vähähiilisyyden edistämisessä opetuksessa ja oppilaitosten toiminnassa. Erityisesti keskitytään rakentamisen ja johtamisen opetukseen. Koulutuksen myötä työkaluja ja taitoja vähähiilisyyden edistämiseen siirtyy myös em. toimialojen työpaikoille.
Hankkeen aikataulu:
5/2021–12/2022
Hankkeen toteuttajat:
Sykli, Savon koulutuskuntayhtymä, TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Opetushallitus
Toteutus
Hankkeessa on viisi koulutusosiota:
Ilmasto tänään
-Hiilijalanjäljen laskenta
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Alakohtaiset osat
Vähähiilinen rakentaminen
-Vähähiilisyyden edistäminen johtamisessa
Vähähiilinen yritys
Tulokset
Tuotettu opetusmateriaali ”Hiilijalanjälki ammatillisen opettajan työkaluna”
Lämpöyrittäjyyden seurantaraportit
Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.
Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.
Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
Työtehoseura 100 vuotta
Olemme jo sadan vuoden ajan kehittäneet työelämää paremmaksi
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – onneksi sitten syntyi Työtehoseura. Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Yhteistä kaikelle tekemisellemme on käytännönläheisyys – tutkimus- ja kehittämistyömme johtaa aina teoriasta käytäntöön, jotta suomalainen työelämä kehittyy kohti parempaa myös seuraavan sadan vuoden ajan.
Kehityksen keskiössä jo vuodesta 1924
Tiesitkö tämän?
Työelämän kehittäjä 100 vuotta
100 vuoden aikana olemme kouluttaneet yli 500 000 henkilöä
olemme tehneet yli 10 000 tutkimus- ja kehittämishanketta
Sadan vuoden ajan on Työtehoseura ollut kehityksen keskiössä, läsnä ja lähellä kumppaneita, opiskelijoita ja työelämää. Suosta, kuokasta ja Jussista on tultu globaaliin yhteiskuntaan, tekoälyyn ja korkeaan teknologiaan. Vaikka muutos on jatkuvaa, pysyvät työn kehittäminen, tiedon soveltaminen ja ihmisten hyvinvointi aina ajankohtaisina. Oppiminen on elinikäistä.
1948 järjestimme ensimmäisen Työtehon suurnäyttelyn Messukeskuksessa, näyttelyvieraita 150 000
Vuosikymmenten aikana työ on muuttunut valtavasti ja muuttuu edelleen. Työn tuottavuus, työolosuhteet ja työurat ovat ottaneet aimo harppaukset parempaan. Uraauurtavaa on ollut maatalous- ja metsätyön edistäminen, aloilla, jotka ovat muuttuneet käsillä tekemisestä huipputekniseksi toimialoiksi.
Arjen keksintöjä ja uusia avauksia
1930-luvulla standardoimme reen jalasvälin vetovastuksen pienentämiseksi ja metsätyön tuottavuuden parantamiseksi
1970-luvulla aloitimme maahanmuuttajien koulutukset Vietnamin venepakolaisten tullessa maahan
2004 otimme opetuskäyttöön Euroopan ensimmäiset linja-autosimulaattorit
2022 otimme sähköbussit opetuskäyttöön ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa
100 vuoden aikana meillä on kehitetty mm: astiankuivauskaappi, pyykkioksa, metsä-äes, konekustannuslaskentaohjelma, kotitalouden kierrätyskaappi
Voi sanoa, että Työtehoseura on osaltaan ollut huoltovarmuuden turvaaja, kouluttamalla ammattilaisia varmistamaan, että tavara kulkee, infraa rakennetaan ja pyörät pyörivät. Kotien omavaraisuus, energiatehokkuus ja arjen säästäväisyys ovat arvoja, jotka ovat ajankohtaisia nykyäänkin.
Tänä päivänä Työtehoseura kouluttaa ammattilaisia työelämään 14 koulutusalalla sekä toimii työn tutkijana ja kehittäjänä useilla ammattialoilla. Työtehoseuralla on tulevaisuudessakin vahva roolinsa kehityksen keskiössä – muuttuvan yhteiskunnan ja työn muutosten mukana.
Ammatillisille oppilaitoksille ja ammatillisille kouluttajille kiertotalouden, ilmastovastuullisuuden ja yleisemminkin kestävän kehityksen edistämiseksi.
Hankkeen aikataulu:
1.2.2020 – 30.6.2023
Hankkeen toteuttajat:
Päätoteuttaja: Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Osatoteuttaja: TTS Työtehoseura.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto
Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä ammatillisten kouluttajien ja opiskelijoiden kestävyys- ja kiertotalousosaamista. Kiertotalous on haluttu tuoda osaksi ammatillisten oppilaitosten koulutussisältöjä, jotta kiertotalousajattelu olisi luonteva ja vahva osa eri alojen ammattilaisten työtä tulevaisuudessa.
Tavoite on ollut kehittää uusia koulutusmalleja, -materiaaleja ja apuja kiertotalouden ja ilmastovastuullisuuden huomioimiseen ja kouluttamiseen.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet kiertotalouteen liittyvien osaamistarpeiden kartoittaminen yrityksissä, erilaiset kiertotalouskokeilut opetuksessa sekä kiertotaloutta painottavien koulutuspolkujen suunnittelu. Eri tutkintoaloilla on tehty monenlaisia kokeiluja sekä kehitetty ammatilliseen koulutukseen soveltuvia, kiertotalouden mukaisia pedagogisia sisältöjä, tehtäviä ja toimintatapoja kiertotalousosaamisen vahvistamiseksi. Työtehoseurassa yksi tärkeä toimenpide ovat olleet eri alojen opiskelijoiden kiertotalous-aamukahvitilaisuudet.
Ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnonosan opetusmateriaalit, joita on mahdollista hyödyntää kaikkialla ammatillisessa koulutuksessa, sekä tutkinnonosan arviointimittaristo.
Kiertotalouden starttikortit ammatillisille oppilaitoksille: Korteissa on yleinen osa kiertotalouden perusperiaatteista ja miten niitä kannattaa huomioida ammatillisessa koulutuksessa, sekä muutamalle erilliselle alalle täsmennetyt tarkemmat vinkit ja hyviä esimerkkejä. Kortisto on powerpoint-pohjainen ja siinä on 38 sivua.
Kiertotalouden vaikutukset työhön ja työelämään -raportti: Raportissa kuvataan kiertotalouden aikaansaamaa muutosta tulevaisuudessa, yleisesti sekä kuudella eri toimialalla: logistiikka, talonrakennus, maarakennus, puutarha-ala, metsäala ja kiinteistöala.
Oppilaitoksille ja kouluttajille heikot perustaidot omaavien aikuisten taitojen kehittämiseen ja tukemiseen.
TTS:n toteutuksessa yhtenä keskeisenä kohderyhmänä olivat työelämässä rakennusalalla olevat aikuiset, jotka vaihtavat työtehtävää tai työpaikkaa joko oman terveydentilan tai työn luonteen muuttumisen vuoksi ja tarvitsevat uudelleen koulutusta, mutta heillä on heikot perustaidot. Aiempaan työnkuvaan ei välttämättä ole kuulunut juurikaan luku- ja kirjoitustehtäviä, matemaattisia työtehtäviä tai digitaitoja edellyttäviä tilanteita.
Hankkeen aikataulu:
1.5.2019 – 31.5.2022
Hankkeen toteuttajat:
Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK (koordinoi hanketta), Kiipulasäätiö, Tampereen aikuiskoulutussäätiö TAKK, Työtehoseura, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä ja Valo-valmennus ry.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen Ely
OPPIJA ikä kaikki -hankkeessa oli tavoitteena kehittää pedagogisia malleja ja menetelmiä heikot perustaidot mm. digiosaamisessa omaavien aikuisten taitojen kehittämiseen työelämän vaatimusten mukaisiksi, tukemaan opinnoissa selviytymistä ja mahdollisuuksissa hakeutua jatko-opintoihin.
Toteuttajilla oli omat erilliset teemansa, jotka lähestyivät asiaa eri aloilla ja eri puolilta. Työtehoseuran osuus keskittyi rakennusalaan. TTS:n osatoteutuksessa oli tavoitteena kartoittaa ja täsmentää yhteistyössä rekrytointi- ja työpaikkavalmennusyritysten ja vakuutusyhtiöiden kanssa, mitä tietoja ja taitoja heidän asiakaskuntansa tarvitsee työllistyäkseen uudelleen, ja sen jälkeen kehittää apuvälineitä ja käytäntöön liittyviä koulutuskokonaisuuksia.
Tulokset ja yhteenveto
Työtehoseura toteutti ja tuotti hankkeessa
”Potkua tutkinnon suorittamiseen” -ryhmäohjaukset tutkinnon suorittajille ja ”Työpaikkaohjaaja tutkinnonsuorittajan tukena” -ohjaukset työpaikkaohjaajille ja mentoreille
Yhdeksän vodcastia YouTubeen ja eCampukseen (”Raportin kirjoittaminen”, Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinnon eri tutkinnon osien sisältöihin liittyvät raportit, ”Oppimisprosessi”). Vodcastien tuottamiseen päädyttiin pohdinnasta, miten opiskelijoita voitaisiin parhaiten auttaa tutkinnon suorittamisessa ja vahvistaa opiskelijoiden toimijuutta. Tavoitteena on siirtyä yhä enemmän reaktiivisesta yksilöohjauksesta proaktiiviseen ryhmäohjaukseen.
Opetuspaketit TTS:n eCampus-verkko-oppimisalustalle: Digitaidot raksalla, Työnhaku ja Rakennusalan matematiikkaa
Useita mittareita ja kartoituksia kouluttajien käyttöön
Yksi tärkeistä tuloksista TTS:n osuudessa oli tutkinnonsuorittamisväsymyksestä johtuneiden keskeyttämisten väheneminen hankkeen toimenpiteiden tuloksena 33 prosentista 21 prosenttiin.
Linkit ja julkaisut
Blogista https://blogs.tuni.fi/oppija/ löytyy laajasti OPPIJA ikä kaikki -hankkeen toteuttajien kirjoituksia, ja mm. erilaisia oppaita, pakopelejä ja kokemuksia osaamismerkeistä.
Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen
Rakennusalan oppilaitoksille koulutuksen kehittämiseen sekä rakennusalan yrityksille ja järjestöille.
Hankkeen aikataulu:
1.9.2019 – 30.8.2022
Hankkeen toteuttajat:
Hanke toteutettiin kolmen eri koulutustasoa edustavan oppilaitoksen yhteistyönä: TTS Työtehoseura (koordinoi hanketta), Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen Ely
Metataidot, itseohjautuvuus ja kyky oppia uutta ovat tulevaisuuden työn avaintekijöitä. RAKAS-hankkeen tavoitteena oli kartoittaa rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden koulutustarpeita, erityisesti ns. meta- eli työelämätaitojen osalta, ja kehittää opetustarjontaa ja kouluttajien osaamista niiden osalta tarpeita vastaavaksi. Metataidoilla tarkoitetaan muun muassa johtajuus- ja- yhteistyötaitoja, viestintätaitoja ja tietoteknisiä taitoja.
Hankkeen taustalla on rakentamisen toimintatavan muutos, jossa korostuu voimakkaasti rakentamisen toimijoiden yhdessä tekeminen. Työelämä on muuttunut intensiivisemmäksi, ja pelkkä ammattiosaaminen ei enää riitä. Oman työn suunnittelu ja hallinta ovat tärkeitä taitoja. Toimiva kommunikaatio on tärkeää tiimityöskentelyn kannalta ja työnjohtajalle on tärkeää osata ratkoa konfliktitilanteita ja hallita muutosta.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeen aluksi valittiin 24 rakennusalan kannalta oleellisinta metataitoa. Näiden osalta kartoitettiin ja analysoitiin rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden osaamista ja eri koulutustasojen koulutustarpeita. Työvälineenä olivat työntekijöiden ja työnjohdon haastattelut, rakennusalan liittojen kanssa toteutetut webropol-kyselyt ja alan ammatillisten kouluttajien haastattelut.
Tulokseksi tiivistyi, että koulutuksissa tarvetta olisi kehittää yhteistyökykyjen, itseohjautuvuuden ja ratkaisukeskeisen työotteen koulutusta. Rakennustyömaiden työntekijöillä on eniten haasteita mm. taidossa ja kyvyssä sietää haasteita, häiriöitä ja muutoksia, taidossa keskittyä käsillä olevaan ongelmaan sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Työnjohdolla taas suurimmat haasteet ovat taidossa suunnitella omaa ja muiden ajankäyttöä, taidossa hallita useista osista rakentuvaa kokonaisuutta sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Haastattelut ja kyselyt osoittivat uutuusarvoisesti, että kysyttyjä metataitoja pidetään rakennustyömailla yleisesti erittäin tärkeinä ja niiden osaamisessa koetaan olevan puutteita.
Hankkeessa havaittiin, että paras tapa on tuoda metataitojen opetus systemaattisesti muun opetuksen yhteyteen, eli ”altistaa metataidoille”, sekä ammatillisessa, ammattikorkeakoulu- että yliopistotason koulutuksessa. Metataitoja ei kannata lähteä kouluttamaan erillisinä, ilman ammatillisen osaamisen kehittämistä. Metataitojen ja niiden tärkeyden tiedostaminen oli myös kouluttajille oleellista.
Hankkeen tuloksina syntyi lukuisia kokeiltuja opetusmalleja ja työkaluja mm. yhteistyötaitojen, ajanhallinnan, itsearvioinnin ja ongelmanratkaisukyvyn kehittämiseksi. Näitä uusia opetussisältöjä ja -malleja kokeiltiin, tuotiin kunkin oppilaitoksen työkalupakkiin ja kehitetään jatkossa eteenpäin. Hanke lisäsi ymmärrystä metataitojen tärkeydestä työmaille, koulutuksiin ja viestinnän sekä toteutettujen kyselyjen kautta myös rakennusalan liittoihin.
Linkit ja julkaisut
Hankkeen loppuraportti: (liite 1) Osa 1: Rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden metataidot ja niiden mittaaminen Osa 2: Konsulttimainen projektityöskentely metataitojen oppimismenetelmänä
Colourful House – TUNIn kesäopiskelijoiden Learning Lab -projekti RAKAS-hankkeelle 2021. Miten metataitoja voidaan opettaa rakennusalalla? Lue lisää pienryhmille sopivasta Colourful House -työkalusta: (liite 4)
Ruoka Akatemian tavoitteena on lisätä päättäjien ja vaikuttajien ymmärrystä suomalaisesta ruokajärjestelmästä ja vahvistaa tietämystä suomalaisen ruuan alkuperästä, jalostuksesta ja kaupanalasta. Ruoka Akatemia nostaa esille monipuolisesti, eri näkökulmat huomioiden ruokajärjestelmän faktoja ja tulevaisuuden näkymiä.
Ruoka Akatemia luo uudenlaista vuorovaikutusta koko ruokaketjun ja yhteiskunnan toimijoiden välillä. Keskustelu- ja kohtaamisfoorumi kokoaa yhteen hallinnonalojen, järjestöjen, median, koulutuksen, tutkimuksen, neuvonnan ja yritysten edustajia sekä poliitikkoja ja muita vaikuttajia.
Hankkeen aikataulu:
2019 – 2025
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
Ruoka Akatemioissa on nostettu esille ajankohtaisia aiheita ilmastonmuutoksesta, omavaraisuudesta ja ruoka-alan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Eduskuntavaalien alla ja jälkeen vuonna 2023 käytiin keskustelua ruoka-alan kasvun ja viennin mahdollisuuksista sekä ruokajärjestelmän merkityksestä hallitusohjelmassa. Vuoden 2024 kantavana teemana on huoltovarmuus suomalaisessa ruokajärjestelmässä.
Ruoka Akatemian ohjausryhmässä on mukana vankka joukko suomalaisen ruokajärjestelmän asiantuntijoita. Elintarvikealan yritykset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita seminaarien ja kenttäjaksojen toteutuksessa.
Ruoka Akatemian toimintamalli pohjautuu vuorovaikutteisiin, kerran vuodessa toteutettaviin seminaaripäiviin ja niitä tukeviin kaksipäiväisiin ruokaketjua esitteleviin kenttäjaksoihin. Kenttäjaksoilla on tutustuttu monipuolisesti elintarvikkeiden jatkojalostukseen, kaupanalan yrityksiin, alkutuotantoon ja kalastuselinkeinoon. Yrityskumppaneina ovat olleet mukana muiden muassa Fazer, HKScan, Apetit, NHK-Keskus, Valtra ja useita muita. Osana toteutusta ovat aamiaistilaisuudet, joissa nostetaan esille ajankohtaisia keskustelunaiheita. Tavoitteena on, että toisia tapaamalla ja tietoa vaihtamalla syntyy vuorovaikutusta ja verkostoitumista, josta hyötyvät ruokajärjestelmän kaikki osa−alueet.
Vaikuttava ruokajärjestelmä
Ruoka Akatemian taustalla on tahto kehittää ruokajärjestelmän toimijoiden välistä yhteistyötä. Suomalainen ruokajärjestelmä työllistää kaikkiaan yli 340 000 henkilöä. Ruuantuotanto, elintarvike- ja juomateollisuus, majoitus- ja ravitsemisala ja kaupanala ovat vaikuttavia työllistäjiä ja elintärkeitä suomalaiselle omavaraisuudelle. Työllistävyysvaikutus ulottuu kuljetusalalle, pakkausteollisuuteen, koulutus-, tutkimus- ja neuvontasektoreille sekä tuotekehitykseen. Ruoka-alan kasvulle ja viennin edistämiselle onmyönteiset tulevaisuudennäkymät.
Tulokset ja yhteenveto
Ruoka Akatemian kutsutilaisuuksiin (2019-2023) on osallistunut yli 200 osallistujaa. Kaikille avoimia tapahtumatallenteita ja verkkolähetyksiä on katsottu useita satoja kertoja. Ruoka Akatemian myötävaikutuksella on tehty uutisointeja eri kanavilla sekä laajaa some-viestintää mm. Ruoka Akatemian X-viestintäpalvelussa. Onnistuneina tuloksina ovat olleet osallistujien keskinäinen verkostoituminen ja vuorovaikutus eri toimijoiden, kuten tuottajien, teollisuuden, kaupanalan ja hallinnonalojen välillä.
Linkit ja julkaisut
Ruoka Akatemian videotallenteisiin voi tutustua YouTube-kanavalla.
