Kuljetusalan ammattipätevyyden laajennus henkilöliikenne 70 h

Kohderyhmä

Jos kuljettaja on jo suorittanut tavaraliikenteen perustason ammattipätevyyden koulutuksella (140 / 280 h), on hänellä oikeus laajentaa pätevyys henkilöliikenteeseen. 70 tunnin laajennuksella 21 – 22-vuotias kuljettaja saa rajoittamattoman oikeuden toimia linja-autonkuljettajana.

Sisältö

58 teoriatuntia , 12 ajotuntia + 5 tuntia ennakoivan ajon käytännön harjoituksia. Koulutus sovitaan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti.

Aikataulu

Koulutukseen on jatkuva haku

Kustannukset opiskelijalle

Hintaan 1625 € sisältyy :

• alv 24 %
• oppimateriaali
• 58 teoriatuntia
• 12 ajotuntia
• 5 tuntia ennakoivan ajon käytännön harjoituksia

Antinoja Margit

Opintosihteeri, henkilölogistiikka

041 7300 322 margit.antinoja@tts.fi

Brandes Heli

Opintosihteeri, tavaralogistiikka

050 3879 559 heli.brandes@tts.fi

Hyppönen Pirjo

Opintosihteeri, Lounais-Suomi

050 3494 616 pirjo.hypponen@tts.fi

Jokinen Toni

Koulutuspäällikkö, liikennepalvelut

050 4687 894 toni.jokinen@tts.fi

Kuljetusalan ammattipätevyyden laajennus tavaraliikenne 70 h

Sisältö

58 teoriatuntia , 5 ajotuntia + 7 tuntia ennakoivan ajon käytännön harjoituksia. Koulutus sovitaan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti.

Kustannukset opiskelijalle

Koulutuksen hinta 1780 €

Brandes Heli

Opintosihteeri, tavaralogistiikka

050 3879 559 heli.brandes@tts.fi

Hyppönen Pirjo

Opintosihteeri, Lounais-Suomi

050 3494 616 pirjo.hypponen@tts.fi

Jokinen Toni

Koulutuspäällikkö, liikennepalvelut

050 4687 894 toni.jokinen@tts.fi

Jo sadan vuoden ajan Työtehoseura on kehittänyt suomalaista työelämää ja kouluttanut satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia. Juhlatapahtumassa nostettiin malja arvokkaalle historialle ja kiinnostavalle tulevaisuudelle yhdessä kumppaneiden kanssa.

– Työtehoseura on tehnyt 100 vuotta työtä, jolla on merkitystä. Sen työ on vanhaa, mutta samalla äärimmäisen modernia. Koko historiansa ajan on keskitytty talouskehityksen ja kasvun kannalta kaikkein olennaisimpaan ydinkysymykseen – tuottavuuteen ja uusien osaajien saamiseen, luonnehti Työtehoseuran valtuuskunnan puheenjohtaja

Matti Vanhanen

Tänä päivänä Työtehoseura kouluttaa ammattilaisia työelämään 14 koulutusalalla sekä toimii työn tutkijana ja kehittäjänä useilla ammattialoilla. Kuluneen 100 vuoden aikana on koulutettu yli 500 000 henkilöä ja toteutettu yli 10 000 tutkimus- ja kehittämishanketta.

– Työtehoseuran kantavana periaatteena on kehittää työtä aloilla, joiden varassa koko tämä yhä monimutkaistuva yhteiskunta pyörii. Se on nähnyt tuottavuus- ja osaamistarpeet suorittavassa työssä. Kuljetusalat, rakentaminen, työkoneet, metsäkoneet ja kotitalousalat eivät paistattele talouslehtien bisnesuutisissa, mutta kaikki kuitenkin perustuu sen varaan, että meillä on alansa osaavia yrityksiä ja työntekijöitä juuri näillä aloilla. Unohtamatta juuria pelloilla, metsissä ja kodeissa, kertasi Matti Vanhanen, antaen erityisen huomion Työtehoseuran maahanmuuttajien koulutuksille, joita on toteutettu jo 1970-luvulta alkaen.

Arvokkaasti historiaa, luottavaisesti tulevaisuutta

Juhlavuoden kunniaksi Työtehoseura luovuttaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta arkistomateriaalia ja yhdistyksen vanhimpia dokumentteja Kansallisarkistoon. Arkistoinnin lisäksi on käynnissä vanhojen valokuvien ja tutkimusjulkaisujen digitointi sähköiseen muotoon. Historiaa arvostaen on hyvä ponnistaa tuleville vuosikymmenille.

– Työtehoseuralla on tulevaisuudessakin vahva roolinsa kehityksen keskiössä, muuttuvan yhteiskunnan ja työn muutosten mukana. Perustana on vahva yhteistyö työelämän ja kumppaneiden kanssa. Työtehoseura on mukana rakentamassa Suomesta hyvän työn kärkimaata nyt ja tulevaisuudessa, toteaa Työtehoseuran toimitusjohtaja

Juha Ojala

Lisätietoja

Ojala Juha

Toimitusjohtaja

050 5673 908 juha.ojala@tts.fi

Kirkkari Anna-Maija

Varatoimitusjohtaja

040 7304 667 anna-maija.kirkkari@tts.fi

Älysikalasta väliaikatuloksia: ”On silmiä avaavaa nähdä lukuja ja käppyröitä”

Älysikalan pilotointi on hyvässä vauhdissa Hyppösen tilalla Isossakyrössä. Millaiset ovat olleet askeleet kohti älykästä eläinkohtaista datankeruuta? Älysikala-webinaarissa 3.4.2024 klo 13.-14:15 kuullaan väliaikatuloksia ja kokemuksia pilotoinnista. Älysikala-hanke kutsuu webinaariin alan yrittäjät, neuvojat ja ammattilaiset. Aihe sopii laajasti myös muille uudesta teknologiasta kiinnostuneille.

Pilottikohteena olevalla Hyppösen tilalla Älysikala-kokeilu on saanut myönteisen vastaanoton. Vaikka projekti on vielä kesken, näkyy jo nyt datasta hyödynnettävää antia esimerkiksi eläinten kasvun ja hoitotoimenpiteiden seurantaan.

– On silmiä avaavaa nähdä lukuja ja käppyröitä. Tieto auttaa täsmätoimenpiteisiin ja mahdollisiin muutoksiin. Eläinkohtaisella tiedonkeruulla saadaan oletuksen sijaan tietoa, juttelee yrittäjä

Antti Hyppöönen

Älysikala-webinaarin aiheena on väliaikakatsaus ja keskustelu tähän mennessä tehdyistä havainnoista. Kokemuksia jakavat Niina Immonen Atrialta, Hyppösen tilan yrittäjä Antti Hyppönen ja Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan Mari Heinonen. Johdattelijana ja juontajana Reetta Palva, TTS Työtehoseura.

Yhteystiedot

Palva Reetta

Tutkija

044 7143 692 reetta.palva@tts.fi

Metsätyön tuottavuuden käännekohtia Työtehoseuran satavuotiselta aikajanalta

Työtehoseura ry on satavuotisen historiansa aikana vaikuttanut metsätyön muutosten käännekohdissa. Metsätyö on vuosikymmenissä muuttunut erikoisosaajien ammatiksi, jossa käsin tekeminen on vaihtunut huipputeknologiaan ja hevostyö harvestereihin.

Aimo harppaukset metsätyön työtehoon ovat tuoneet työvälineet, teknologia ja osaaminen. Kun Työtehoseuran metsäosasto vakiinnutti toimintansa vuonna 1942, Suomi kärsi sodanaikaisesta armottomasta työvoimapulasta.

– Metsäosasto ratkaisi elämän ja kuoleman kysymyksiä, sekä ihmisten arjen että kansakunnan kannalta. Parhaat metsätyömiehet olivat Vienan ja Aunuksen korvessa tai pakersivat korsuja Kannaksella. Ukkojen, poikasten ja akkojen piti savotoida tehokkaammin kuin ennen. Metsäteollisuus oli, jos mahdollista, vielä tärkeämpää kuin rauhanaikana. Suomi maksoi viljantuontinsa ja aseostoksensa Suur-Saksalle paljolti puutavaralla, taustoittaa ajankuvaa historioitsija

Teemu Keskisarja

Ensiaskel sodanjälkeiseen parempaan tuottavuuteen olivat kunnon työkalut. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat, joita Työtehoseura kehitti mm. Billnäs Oy:n kanssa.

Moottorisahasta tuottavuusloikka

Työtehoseuran metsäosasto kurssitti niin aputyönjohtajia kuin tavallisia työmiehiä. ”Mottimestarit” kiersivät tukkikämpillä opettamassa sahojen ja kirveiden kunnostusta. Aiheeksi vaihtui 1950-luvulla moottorisaha.

– Uusi teknologia vei työpaikan kymmeniltätuhansilta metsäläisiltä. Mutta jäljelle jääneet olivat tehokkaampia ja myös tienasivat paremmin. Ilman moottorisahan tuottavuusloikkaa ei voi kuvitella hyvinvointivaltiota. Moottorisaha oli ostajalleen, siis yksittäiselle metsurillekin, kelpo investointi, jatkaa

Teemu Keskisarja

Ennen kuin 1950-luvulla traktorit vähitellen möyrivät metsiin, jylläsi metsämaastossa ehta hevosvoima. Umpihangen aukaisu oli raskasta ja peräkkäisillä tukinajureilla oli kullakin oma jalasleveytensä. Yksi vaikuttavimmista oivalluksista oli hevosreen jalasten standardointi.

– Vanha kansa oli viisasta – muttei erehtymätöntä.  ”Kukin taaplaa tyylillään” -ajattelussa reet ja jalakset olivat erilaisia kullakin ajokalupajalla ja maasepällä. Leveyden standardisointi oli todella hyvä idea. Vaikutusta sopii kokeilla tänään vaikkapa siten, että yhdellä hiihtäjällä on allaan latu ja toisella sohjoista ja sattumanvaraista uraa, vertaa

Teemu Keskisarja

Hatunnosto metsäalan ammattilaisille Maailman metsäpäivänä

Työtehoseuran henkeen on aina kuulunut reagoida nopeasti yhteiskunnan muutoksiin. Oli kyseessä sodanjälkeinen metsätyö, Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi 1970-luvulla tai nykyhetken suunta kestävästä metsänkäytöstä, on Työtehoseura vastannut tarpeisiin tutkimuksella, koulutuksella ja kehittämisellä. Siinä missä ennen kurssitettiin miehiä savottakämpillä, koulutetaan nykyisin metsäkoneenkuljettajia ja metsäalan esihenkilöitä sekä johtajia vaativiin tehtäviinsä.

Työpaikkana metsä on monelle mitä mieluisin. Työtehoseuran 100-vuotisjuhlavuotena ja Maailman metsäpäivänä 21.3., nostamme hattua menneen ajan metsureille ja tämän päivän ammattilaisille.  

.

Yhteystiedot

Ojala Juha

Toimitusjohtaja

050 5673 908 juha.ojala@tts.fi

Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.

Kuvat: Työtehoseuran arkisto

Kuva Kirveenvarsi:

Entisajan opastuksena oli, että ”Jokainen tekomies valmistaa itse kirvesvartensa, jolloin hän saa siitä sopivan pitkän, muodoiltaan ja mitoiltaan sopivan ja käteen käyvän.”

Kuva Moottorisaha:

Moottorisahan yleistyminen 1950-luvulta alkaen toi tuottavuusloikan metsätyöhön.

Kuva Metsätyö:

Hevosreen jalasten standardointi kevensi kuorman kulkua metsäteillä.  

Kuva Metsäkoneenkuljettajat:

Metsä on monelle mieluisa työympäristö. Metsäkoneenkuljettajan ammatti vaatii erikoisosaamista.

Ruoka Akatemia 2024

Suomalaisen ruokajärjestelmän huoltovarmuus eri näkökulmista, alkutuottajalta kuluttajalle saakka, on Ruoka Akatemian aamiaistilaisuuden aiheena 22.3.2024. Millaisiin häiriötilanteisiin on tarpeen varautua ja mitkä ovat kriittisiä kohtia ketjun toimivuudelle?

Helsingin Musiikkitalolla ja verkkolähetyksenä järjestettävän tilaisuuden teemaan johdattaa kansanedustaja, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll (kok.). Uutisankkuri Jesse Kamraksen johdolla keskustelua käyvät eri näkökulmista Juha Mantila, Huoltovarmuuskeskus; Arto Tiitinen, Raisio Oyj; Pontus Stenberg, KiitoSimeon; Mika Kari, kansanedustaja (SDP), puolustusvaliokunnan jäsen sekä Jenna Simula, kansanedustaja (PS), maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja. Huoltovarmuus aiheena kiinnostaa, sillä paikan päälle on osallistumassa yleisöä noin 70 henkilön verran.

Huoltovarmuudesta huolta pitämiseen kuuluu ketterä ja tiivis yhteistyö läpi ruokajärjestelmän. Keskusteluissa ruoditaan ajankohtaisia puhuttavia aiheita alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, logistiikan ja kaupan alan näkökulmista. Erikoisaiheena on ruokajärjestelmän kyberturvallisuus, joka vaatii yhä tarkempaa varautumista.

TTS Työtehoseuran toteuttama Ruoka Akatemia on keskustelu- ja kohtaamispaikka, joka kokoaa yhteen eritaustaisia päättäjiä, poliitikkoja ja vaikuttajia. Ruoka Akatemia-hankkeen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Työtehoseura ry:llä on pitkät perinteet suomalaisen maa- ja metsätalouden kehittäjänä, sillä yhdistys täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

Yhteystiedot

Kirkkari Anna-Maija

Varatoimitusjohtaja

040 7304 667 anna-maija.kirkkari@tts.fi

Hallittu sukupolvenvaihdos, SPV

Parempaa hallintaa maatalouden sukupolvenvaihdosneuvontaa kehittämällä

Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hanke pureutuu maatilojen sukupolvenvaihdosprosessien (SPV) neuvonnan kehittämiseen. Maatalousyrityksen SPV-prosessi on keskimäärin viidestä kymmeneen vuoteen kestävä liiketoiminnan kannalta kriittinen vaihe, jossa yrittäjä luovuttaa yrityksen jatkavalle sukupolvelle. SPV-prosessin hallinta vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen, kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja jatkuvuuteen.

SPV-prosessin hallinnan tunnettuja riskejä ovat esimerkiksi yrityksen jatkajan löytyminen, perintö- ja lahjaverotus sekä arvon määritys. Yrittäjän oma tietämys, pelot ja epävarmuus tulevasta sekä SPV-prosessin osapuolten kohtaamattomuus tuottavat prosessiin omat haasteensa. Osapuolten ristiriitaiset näkemykset, erimielisyydet ja riskien hallinnan kannalta oleellisten asioiden sivuuttaminen voivat halvaannuttaa yritystoiminnan pitkäksi aikaa.

Hanke

• selvittää yhdessä SPV-prosessin tuntevien maatalousyrittäjien, SPV-neuvojien ja -asiantuntijoiden kanssa maatalousyritysten keskeiset SPV-prosessissa ilmenevät, osapuolten toimintaedellytyksiä heikentävät epäselvyydet, ristiriidat, erimielisyydet ja konfliktit, jotka tuottavat keskeisiä liiketoiminnallisia riskejä.
• yhdessä Suomen Sovittelufoorumin (tai sovittelun) asiantuntijoiden kanssa etsii ja soveltaa sovinnollisia menettelytapoja eli restoratiivisia käytänteitä hankalaksi koettujen asioiden ja tilanteiden käsittelyyn tavoitteena parantaa prosessin hallintaa ja lopputulosta
• pilotoi sovinnollisten menettelytapojen soveltuvuutta maatalousneuvojien työssä

Hankkeen tuloksena luodaan maatalousneuvonnan SPV-asiantuntijoille täydennyskoulutus, joka lisää heidän valmiuksiaan käsitellä neuvonnassa maatalousyrityksen johtajuuteen, yrityksen ja perheen muuttuviin suhteisiin ja rooleihin liittyviä asioita sekä käyttää niiden käsittelyssä korjaavia restoratiivisia menettelytapoja.

Tapahtumat

Työpaja syksyllä 2021:

Hanke järjesti syksyllä 2021 työpajan SPV-neuvonnan asiantuntijoille. Työpajassa käytiin läpi hankkeen tuloksia sekä keskusteltiin restoratiivisuuden käsitteestä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää SPV-neuvonnassa.

Tilaisuuden tallenteet:
Hankkeen tulokset, Minna Mattila-Aalto, TTS Työtehoseura
Restoratiisisen lähestymistavan kulmakivet, Pia Slögs, Suomen Sovittelufoorum

Työpajat syksyllä 2020:

Hanke järjesti syksyllä 2020 neljä työpajaa Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työpajoissa tarkasteltiin maatalousyritysten sukupolvenvaihdosprosessia ja jäljitettiin siihen liittyviä ristiriitatilanteita.

Työpajoissa kerätyn tiedon perusteella laadittiin kysely, joka lähetettiin SPV-prosessin läpikäyneille maatalousyrittäjille sekä SPV:n asiantuntijoille. Kyselyn tavoitteena on laajentaa ja syventää ymmärrystä SPV-prosessia hankaloittavista tilanteista, jotta niihin päästään etsimään toimivia ratkaisuja. Linkki kyselyyn ja esitteeseen

Kysely toteutettiin joulukuussa 2020. Siihen vastasi 37 maatalousyrittäjää ja 24 ProAgrian kokenutta neuvonnan asiantuntijaa. Kyselyn tulokset

ProAgrian neuvonnan ja hankkeen asiantuntijat kokoontuivat maaliskuun 2021 lopulla yhteiseen työpajaan pohtimaan tarkemmin täydennyskoulutuksen tarpeita, kohderyhmiä ja rakennetta  (linkki ohjelmaan) ja tarkastelemaan hankkeessa tehdyn selvityksen tuloksia ProAgrian SPV-neuvonnan asiantuntijoiden ja hanketoimijoiden kesken. Tulokset valottavat tutkimuksen katvealueella jääneitä inhimillisiä ristiriitoja. Karkeasti luokiteltuna inhimilliset ristiriidat liittyvät oletusten ja luulojen varassa toimimiseen, asioiden arvottamiseen liittyviin erimielisyyksiin ja osattomuuden kokemuksiin neuvontaprosessissa.

Työpajassa pohdimme restoratiivisen lähestymistavan käyttökelpoisuutta SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyssä. Hanke esitteli neuvonnan asiantuntijoille alustavan suunnitelman täydennyskoulutuksen elementeistä, jotka liittyvät SPV-neuvontaprosessiin liittyvien inhimillisten ristiriitojen tunnistamiseen, osallisuutta rakentaviin ratkaisuihin ja sovinnollisiin menettelyihin.

Työpaja 15.11.2021:
Hankkeen viimeisin työpaja toteutettiin virtuaalisesti. Kiitos kaikille osallistuneille!

Työpajan tuloksena todettiin, että inhimillisten ristiriitojen käsittely ja inhimillisten riskien hallinta osana SPV-prosessin kokonaishallintaa on tärkeää. SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat kiinnostuneita tietämään lisää inhimillisten ristiriitojen puheeksi ottamisesta ja käsittelystä. Suunniteltava täydennyskoulutus tulee mitoittaa siten, että siihen on käytännön työelämässä edellytykset myös osallistua. 

Koska SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat pitkälle erikoistuneita talousasiantuntijoita, tukea SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyyn kaivataan. Erityisesti pohditaan sitä, miten yrittäjien auttaminen inhimillisissä ristiriidoissa tapahtuisi  ammatillisena asiantuntijayhteistyönä.

Suomen sovittelufoorumi julkaisi artikkelin ”Sovittelusta tukea sukupolvenvaihdoksiin” Sovittelusta tukea sukupolvenvaihdoksiin | Suomen Sovittelufoorumi SSF

Lehiartikkelit ja paneelikeskustelut

”Puhumattomuus pilaa maatilan sukupolvenvaihdoksen” uutisoi Maaseudun Tulevaisuus.
Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Maija Ala-Siurua kävi haastattelemassa hankkeen projektipäällikköä Minna Mattila-Aaltoa ja TTS Työtehoseuran yksikön johtaja Henna Hurttalaa, joka on maatilan emäntä ja jolle sukupolvenvaihdos on myös henkilökohtainen asia. Haastattelusta syntyi kaksi sukupolvenvaihdoksia koskevaa artikkelia Maaseudun Tulevaisuuteen. Ensimmäinen niistä julkaistiin 7. kesäkuuta 2021. 

”Sanoittamattomista asioista voi lopulta tulla kompastuskivi, joka ravisuttaa maatilan kannattavuuden perusteita ja perheen hyvinvointia”, kiteyttää toimittaja Ala-Siurua. Kun puhutaan rahasta, on hyvä pohtia myös sitä, minkälainen ”hintalappu” annetaan ihmissuhteille. Mitä hiertävät tai kariutuneet ihmissuhteet maksavat inhimillisesti ja taloudellisesti? Mitä kustannuksia ne aiheuttavat yritykselle, perheelle ja yhteiskunnalle? 

Hallittu SPV-hanke osallistui SPV- ja omistajavaihdoksia käsitteleviin paneelikeskusteluihin
Sukupolven- ja omistajanvaihdokset herättävät keskustelua. Hankkeemme projektipäällikkö Minna Mattila-Aalto sai kutsun mukaan keskusteluun ja osallistui syksyn 2021 aikana kahteen sukupolven- ja omistajanvaihdoksia käsittelevään paneeliin. Toinen keskustelu käytiin syyskuussa Maaseutuparlamentin päälavalla Kurikassa ja toinen lokakuussa KoneAgria-messujen päälavalla Tampereen messukeskuksessa. Seuraavista linkeistä pääset seuraamaan näitä keskusteluja.

Maaseutuparlamentti 2021: Miten toteutetaan 50 000 sukupolven- ja omistajavaihdosta 10:ssä vuodessa? – YouTube

Muutosta ajatteluun – Irti omistajanvaihdosten ylisukupolvisuudesta Muutosta ajatteluun – Irti omistajanvaihdosten ylisukupolvisuudesta on Vimeo.

Tulokset ja linkit

Hallittu SPV-hankkeen tietopaketti, pdf

Hankkeen yhteyshenkilö

Mattila-Aalto Minna

Tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Johtaminen ja yrittäjyys

050 3431 896 minna.mattila-aalto@tts.fi

Ihmissuhteet ja inhimillisen toiminnan riskit on tehtävä näkyviksi omistajanvaihdoksissa

”Maatalouspolitiikkaan halutaan täyskäännös”, uutisoi Helsingin Sanomat 7.7.2023 Maataloudella elantonsa ansaitsevien suomalaisten määrä on vähentynyt roimasti reilussa vuosikymmenessä – Talous | HS.fi. EU-komission Farm to Fork -strategiassa linjataan tavoitteiksi muun muassa alkutuottajan aseman parantaminen, pienten ja keskisuurten tilojen tukeminen ja uusien yrittäjien houkutteleminen alalle. 

Uusista maaseutuyrittäjistä on pulaa. Maatalousyritysten omistajanvaihdoksista Suomessa noin 90 % on sukupolvenvaihdoksia, jossa yritys siirtyy perheen ja suvun sisällä. Sukupolvenvaihdos (SPV) on sekä liiketoiminnan, sujuvien sosiaalisten suhteiden että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen elämäntapahtuma, jonka onnistumisella on kauaskantoiset seuraukset muun muassa työllisyyteen, suomalaiseen ruoantuotantoon ja ruokahuoltoon. Sen arvoa ei pidä vähätellä.

Maatilan Pellervo (6.7.2023) uutisoi hankkeemme tuloksista nostaen esiin onnistuneen prosessin ydintekijöitä:

• Mukaan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on syytä ottaa ihmiset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa. Esimerkiksi jatkajan sisarukset tai yrittäjien puolisot saattavat jäädä prosessin ulkopuolelle, vaikka liittyvät kiinteästi perheeseen ja vaikuttavat usein oleellisesti yritystoimintaan.
• Emme ole ajatustenlukijoita. Puhuminen ja kuunteleminen ovat avaimia muiden ihmisten ymmärtämiseen ja epäselvyyksistä johtuvien karrikojen kiertämiseen.
• Rahasta, kiinteistöistä, koneista ja laitteista puhuminen voi olla helpompaa kuin puhua ihmissuhteista ja siitä, miltä asiat tuntuvat. Ihmissuhteet ja tunteet vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka kestäviä ja onnistuneita ratkaisuja ja päätöksiä pystymme tekemään – yhdessä!
• Ihmiselle on luontaista vältellä hankalia puheenaiheita. Saatamme toivoa, että ristiriitoja ei ole, kun niistä ei puhuta. Voimme myös pelätä, että puhuminen pahentaa tilannetta tai ajatella, että asiat kuuluu hoitaa sinnikkäästi hammasta purren ja perheen kesken. Asiantuntija-apua on kuitenkin saatavilla, sitä kannattaa hakea ja ottaa vastaan, jo SPV-prosessia käynnisteltäessä.
• Edellä kuvatut asiat ovat tekoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan SPVeen liittyviä inhimillisiä riskejä, jotka vaarantavat SPVn onnistumisen. Inhimillisten riskien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta voimme torjua niitä entistä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi
• Tunnistamme kyllä SPVta uhkaavat henkilöriskit, kuten sairastumisen, avioeron, kuoleman ja tapaturman ja olemme valmiit varautumaan niihin juridisilla sopimuksilla ja vakuutuksilla. Se on jopa suhteellisen helppoa. Jatkossa pitäisi ottaa yhtä vakavissaan ja helpottaa myös inhimilliseen kanssakäymiseen ja päätöksentekoon liittyvien riskien systemaattista tunnistamista ja torjuntaa. Siihen tarvitsemme niin yrittäjien kuin monialaisen asiantuntijaverkoston panosta.

Maatalousyrittäjäperheet arvioivat perhesuhteet tärkeimmäksi sukupolvenvaihdosta ohjaavaksi asiaksi

Hankkeen toteutti tammikuussa 2023 kyselyn sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, sitä paraikaa toteuttaville ja sen vasta toteuttaneille maatalousyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tieto siitä, mitkä inhimilliset riskit yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä kokevat suurimpina uhkina SPVn onnistumiselle. 

Tulosten mukaan tärkein SPVta ohjaava tekijä on perhesuhteiden säilyminen. Suurimmaksi riskiksi yrittäjät kokevat jaksamisen. Toiseksi suurimmaksi riskiksi arvioitiin yrittäjäperheiden juridisen osaamisen puutteet. Suuriksi riskeiksi arvioitiin myös perheen kyky SPV-prosessin läpivientiin, kaikkien osallisten mukaan ottaminen ja pääseminen sekä kyky keskustella niin, että kaikkien osallisten näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista voit lukea artikkelistamme ”Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia” (Teho 2/2023).

Maaseudun Tulevaisuus nosti pääkirjoituksessaan inhimilliset riskit maatalousyritysten kannattavuuskysymysten rinnalle

Sukupolvenvaihdoksesta pitäisi puhua enemmän 27.1.2023 Maaseudun Tulevaisuus

Maaseudun Tulevaisuus

Vaikeneminen vaikeista asioista painaa maatilojen sukupolvenvaihdoksia – puhumattomuus murtuu avoimella yrittäjäperheiden ja asiantuntijoiden yhteistyöllä 27.1.2023 Maaseudun Tulevaisuus, Maija Ala-Siurua

Sukupolvenvaihdosten määrä romahtanut neljässä vuodessa reilusti alle puoleen 23.1.2023 Maaseudun Tulevaisuus

Sukupolvenvaihdoksissa keskitytään taloudellisiin ja teknisiin seikkoihin – sen sijaan muutoksen aiheuttamat tunteet jätetään usein käsittelemättä 9.3.2021 Maaseudun Tulevaisuus, Piia Pesola