Maaseutuyrityksissä kokonaisuus muodostuu yhä useammin useista eri liiketoiminnoista. Miten pitää ohjat käsissä ja miten toimintaa voi parantaa? Työtehoseura toteuttaa maaseudun moniyrittäjille kohdennetun Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto-koulutuksen. Mukana yhteistyössä on Agronomiliitto ry. Haku on avoinna 26.4. saakka.
– Työtehoseura täyttää tänä vuonna arvokkaat 100 vuotta. Jo yhdistyksen alkuaikoina on pidetty isännille ja emännille eri puolella Suomea työtehokursseja. Vähän samaa henkeä on herätelty, kun nyt koulutuksessa puhutaan työn kehittämisestä ja johtamisen parantamisesta, taustoittaa
Työtehoseuran tutkimuspäällikkö Markku Lätti.
Kyseessä on Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävä, reilun vuoden ajanjaksolle ajoittuva koulutus, joka pitää sisällään 16 koulutuspäivää ja omatoimisia käytännönläheisiä tehtäviä. Sisältöinä ovat monien aiheiden joukossa itsensä johtaminen, toimintaympäristön muutokset, työhyvinvointi, ergonomia, talousasiat sekä myynti- ja markkinointi.
Joustavana ja koko maan kattavana toteutuksena on verkkokoulutuksen ja lähiopetuksen yhdistelmä. Koulutuksen avauspäivät pidetään 5.-6.6.2024.
– Koulutus sopii eritaustaisille, niin maatiloille kuin muille maaseutuyrityksille, konkareille ja aloitteleville. Monesti on niin, että yrityksessä on monta rautaa tulessa, vaikkapa elintarvikejalostusta, palveluita tai koneurakointia. Alan ammattilaisilla on jo paljon osaamista ja yhtenä rikkautena onkin oppia toisilta, jatkaa
Markku Lätti.
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Maaseudun moniyrittäjät
Työtehoseurassa 100 vuotta sitten ensimmäiset työntutkimukset tähtäsivät maataloustyön tehokkuuden parantamiseen. Sama idea tuottavuuden lisäämisestä kantaa edelleen, joskin toimialojen kirjo on laajentunut kattamaan erilaisia- ja kokoisia yrityksiä. Onko tämän päivän työntutkija Kellokalle vai kestävän työn kehittäjä? Haastattelussa on TTS Työtehoseuran erikoistutkija Veli-Matti Tuure.
Työntutkimus, mistä kyse?
Lyhyesti sanottuna, työntutkimuksella selvitetään mitä työssä tapahtuu, mitä tehtävä työ sisältää, miten sitä tehdään ja miksi. Työtehtäviä tutkimalla ja mittaamalla saadaan tietoa nykytilanteesta, jotta työprosesseja voidaan selkeyttää ja työn tekemisen mahdollisuuksia parantaa. Perinteisesti työntutkimusta pidetään teollisuusalojen juttuna, mutta näin ei ole: työntutkimus soveltuu kehittämisen työkaluksi toimialasta riippumatta.
Kohdattuja kompastuskiviä?
Yrityksessä voi olla tilanne, että ei täysin tunnisteta työprosesseja tai vastuut ovat epäselviä. Tyypillinen ajanhukka syntyy, jos työn tekemisessä on tarpeettomia työvaiheita tai tiedonkulku ei toimi. Tällöin on hyvä työntutkimuksella selvittää nykytilanne ja arvioida, miten voidaan kehittää prosessia, menetelmiä ja olosuhteita.
Kellokalletusta vai kestävän työn kehittämistä?
Yhä enemmän on siirrytty kohti kokonaisvaltaista yrityksen kehittämistä, jossa ajankäytön selvitys on vain yksi osatekijä. Parhaaseen tulokseen pääsee, kun perinteiseen työntutkimukseen yhdistetään henkilöstön näkemykset ja kokemuspohjaista tieto esimerkiksi vaaratilanteista ja kuormituksesta. Näin saadaan keskusteluun näkymätön työ, jonka nimenomaan työntekijä tietää. Tuntumana on, että inhimillinen näkökulma kiinnostaa yrityksiä yhä enemmän. Se miten motivoituneita ja hyvinvoivia ihmiset ovat, on suoraan henkilöstötuottavuutta.
Onnistumisen elementit?
Parasta on, kun yrityskohteessa on positiivinen ote ja halu kehittämiseen. On hyvä lähtötilanne, kun aidosti halutaan parantaa suoritusta ja yritysjohto on sitoutunut siihen, että myös henkilökunta pääsee vaikuttamaan työmenetelmien ja olosuhteiden parantamiseen. ”Ihmeen paljon tietoa lyhyessä ajassa”, on moni asiakas todennut palautteena.
Haluan työntutkimuksen, miten edetä?
TTS Työtehoseura tarjoaa yrityksille työntutkimus- ja kehittämispalveluita. Kotisivuilla on mukavasti lisätietoja ja yhteyttä voi ottaa matalalla kynnyksellä puhelimitse tai sähköpostilla. Ensin jutellaan tarpeista ja toiveista, minkä jälkeen edetään tutkimusehdotukseen ja tarjoukseen. Jos yrityksessä on tarve kouluttaa oma työntutkija, on sekin mahdollista vuosittain toteutettavassa Työntutkijan valmennusohjelmassa. ’
Parempaa hallintaa maatalouden sukupolvenvaihdosneuvontaa kehittämällä
Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hanke pureutuu maatilojen sukupolvenvaihdosprosessien (SPV) neuvonnan kehittämiseen. Maatalousyrityksen SPV-prosessi on keskimäärin viidestä kymmeneen vuoteen kestävä liiketoiminnan kannalta kriittinen vaihe, jossa yrittäjä luovuttaa yrityksen jatkavalle sukupolvelle. SPV-prosessin hallinta vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen, kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja jatkuvuuteen.
SPV-prosessin hallinnan tunnettuja riskejä ovat esimerkiksi yrityksen jatkajan löytyminen, perintö- ja lahjaverotus sekä arvon määritys. Yrittäjän oma tietämys, pelot ja epävarmuus tulevasta sekä SPV-prosessin osapuolten kohtaamattomuus tuottavat prosessiin omat haasteensa. Osapuolten ristiriitaiset näkemykset, erimielisyydet ja riskien hallinnan kannalta oleellisten asioiden sivuuttaminen voivat halvaannuttaa yritystoiminnan pitkäksi aikaa.
Hankkeen aikataulu:
2020 – 31.12.2021
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura, ProAgrian Keskusten liitto, SFF
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
Hanke
selvittää yhdessä SPV-prosessin tuntevien maatalousyrittäjien, SPV-neuvojien ja -asiantuntijoiden kanssa maatalousyritysten keskeiset SPV-prosessissa ilmenevät, osapuolten toimintaedellytyksiä heikentävät epäselvyydet, ristiriidat, erimielisyydet ja konfliktit, jotka tuottavat keskeisiä liiketoiminnallisia riskejä.
yhdessä Suomen Sovittelufoorumin (tai sovittelun) asiantuntijoiden kanssa etsii ja soveltaa sovinnollisia menettelytapoja eli restoratiivisia käytänteitä hankalaksi koettujen asioiden ja tilanteiden käsittelyyn tavoitteena parantaa prosessin hallintaa ja lopputulosta
Hankkeen tuloksena luodaan maatalousneuvonnan SPV-asiantuntijoille täydennyskoulutus, joka lisää heidän valmiuksiaan käsitellä neuvonnassa maatalousyrityksen johtajuuteen, yrityksen ja perheen muuttuviin suhteisiin ja rooleihin liittyviä asioita sekä käyttää niiden käsittelyssä korjaavia restoratiivisia menettelytapoja.
Tapahtumat
Työpaja syksyllä 2021:
Hanke järjesti syksyllä 2021 työpajan SPV-neuvonnan asiantuntijoille. Työpajassa käytiin läpi hankkeen tuloksia sekä keskusteltiin restoratiivisuuden käsitteestä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää SPV-neuvonnassa.
Hanke järjesti syksyllä 2020 neljä työpajaa Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työpajoissa tarkasteltiin maatalousyritysten sukupolvenvaihdosprosessia ja jäljitettiin siihen liittyviä ristiriitatilanteita.
Työpajoissa kerätyn tiedon perusteella laadittiin kysely, joka lähetettiin SPV-prosessin läpikäyneille maatalousyrittäjille sekä SPV:n asiantuntijoille. Kyselyn tavoitteena on laajentaa ja syventää ymmärrystä SPV-prosessia hankaloittavista tilanteista, jotta niihin päästään etsimään toimivia ratkaisuja. Linkki kyselyyn ja esitteeseen
Kysely toteutettiin joulukuussa 2020. Siihen vastasi 37 maatalousyrittäjää ja 24 ProAgrian kokenutta neuvonnan asiantuntijaa. Kyselyn tulokset
ProAgrian neuvonnan ja hankkeen asiantuntijat kokoontuivat maaliskuun 2021 lopulla yhteiseen työpajaan pohtimaan tarkemmin täydennyskoulutuksen tarpeita, kohderyhmiä ja rakennetta (linkki ohjelmaan) ja tarkastelemaan hankkeessa tehdyn selvityksen tuloksia ProAgrian SPV-neuvonnan asiantuntijoiden ja hanketoimijoiden kesken. Tulokset valottavat tutkimuksen katvealueella jääneitä inhimillisiä ristiriitoja. Karkeasti luokiteltuna inhimilliset ristiriidat liittyvät oletusten ja luulojen varassa toimimiseen, asioiden arvottamiseen liittyviin erimielisyyksiin ja osattomuuden kokemuksiin neuvontaprosessissa.
Työpajassa pohdimme restoratiivisen lähestymistavan käyttökelpoisuutta SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyssä. Hanke esitteli neuvonnan asiantuntijoille alustavan suunnitelman täydennyskoulutuksen elementeistä, jotka liittyvät SPV-neuvontaprosessiin liittyvien inhimillisten ristiriitojen tunnistamiseen, osallisuutta rakentaviin ratkaisuihin ja sovinnollisiin menettelyihin.
Työpaja 15.11.2021: Hankkeen viimeisin työpaja toteutettiin virtuaalisesti.Kiitos kaikille osallistuneille!
Työpajan tuloksena todettiin, että inhimillisten ristiriitojen käsittely ja inhimillisten riskien hallinta osana SPV-prosessin kokonaishallintaa on tärkeää. SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat kiinnostuneita tietämään lisää inhimillisten ristiriitojen puheeksi ottamisesta ja käsittelystä. Suunniteltava täydennyskoulutus tulee mitoittaa siten, että siihen on käytännön työelämässä edellytykset myös osallistua.
Koska SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat pitkälle erikoistuneita talousasiantuntijoita, tukea SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyyn kaivataan. Erityisesti pohditaan sitä, miten yrittäjien auttaminen inhimillisissä ristiriidoissa tapahtuisi ammatillisena asiantuntijayhteistyönä.
”Puhumattomuus pilaa maatilan sukupolvenvaihdoksen” uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Maija Ala-Siurua kävi haastattelemassa hankkeen projektipäällikköä Minna Mattila-Aaltoa ja TTS Työtehoseuran yksikön johtaja Henna Hurttalaa, joka on maatilan emäntä ja jolle sukupolvenvaihdos on myös henkilökohtainen asia. Haastattelusta syntyi kaksi sukupolvenvaihdoksia koskevaa artikkelia Maaseudun Tulevaisuuteen. Ensimmäinen niistä julkaistiin 7. kesäkuuta 2021.
”Sanoittamattomista asioista voi lopulta tulla kompastuskivi, joka ravisuttaa maatilan kannattavuuden perusteita ja perheen hyvinvointia”, kiteyttää toimittaja Ala-Siurua. Kun puhutaan rahasta, on hyvä pohtia myös sitä, minkälainen ”hintalappu” annetaan ihmissuhteille. Mitä hiertävät tai kariutuneet ihmissuhteet maksavat inhimillisesti ja taloudellisesti? Mitä kustannuksia ne aiheuttavat yritykselle, perheelle ja yhteiskunnalle?
Hallittu SPV-hanke osallistui SPV- ja omistajavaihdoksia käsitteleviin paneelikeskusteluihin Sukupolven- ja omistajanvaihdokset herättävät keskustelua. Hankkeemme projektipäällikkö Minna Mattila-Aalto sai kutsun mukaan keskusteluun ja osallistui syksyn 2021 aikana kahteen sukupolven- ja omistajanvaihdoksia käsittelevään paneeliin. Toinen keskustelu käytiin syyskuussa Maaseutuparlamentin päälavalla Kurikassa ja toinen lokakuussa KoneAgria-messujen päälavalla Tampereen messukeskuksessa. Seuraavista linkeistä pääset seuraamaan näitä keskusteluja.
TTS Työtehoseuran maarakennuksen koulutuksiin on hankittu uusi täyssähköinen pyöräkuormaaja. Liikenteessä pörrää koko ajan enemmän sähköllä toimivia ajopelejä. Pikkuhiljaa sähköistys on valtaamassa alaa myös isommissa ajoneuvoissa ja koneissa.
Ongelmana on silti akkujen iso koko, mikä hidastaa rahtiliikenteen sähköistymistä, akkujen latausaika ja esimerkiksi isojen täyssähkökaivinkoneiden vielä posketon hinta. Maarakennuksen kevyempää laitteistoa voidaan kuitenkin jo korvata täyssähköisillä koneilla.
Maarakennuksen koulutuksiin on TTS Työtehoseuralle hankittu uusi täyssähköinen pyöräkuormaaja Kramer, joka toimii yhdellä latauksella viisi tuntia. Tämänkaltaisia pikkukuormaajia ja muita uuden sukupolven laitteita on alkanut näkyä alan yrityksissä, mutta vielä yhdellä latauksella ei koko työvuoron pituutta pystytä kovin hyvin hyödyntämään. Koulutuksen tarpeisiin viiden tunnin ajoaika jo soveltuu, kun vielä ruokatunnin aikana ladataan lisää. Akkuteknologian kehittyessä täyssähkölaitteet tulevat lisääntymään myös työmailla, pienimmistä tärylätkistä eli maantiivistäjistä alkaen.
Eroon päästöistä
Maanrakennuksen työympäristöt vaihtelevat kaikille näkyvistä maanrakennuskohteista pienempiin, jopa rakennusten kellareissa tapahtuviin urakoihin. Päästöt aiheuttavat monissa tällaisissa paikoissa haasteita. Täyssähkökoneet soveltuvat täydellisesti kohteisiin, joissa melu- tai savukaasupäästöjä ei saisi syntyä. Kellaritilassa tapahtuva työskentely on aiemmin vaatinut haastavaa ilmanvaihdon suunnittelua. Täyssähkökoneet hiljaisina ja pakokaasuttomina työjuhtina sujuvoittavat urakoita. Akkukäyttöisiä maanrakennuskoneita onkin käytetty jo pitkään kaivosteollisuudessa.
Konekanta uudistuu
Hybridilaitteet ovat välivaihe ennen täyssähköistymistä. TTS Työtehoseuralle on täyssähköisen pyöräkuormaajan lisäksi hankittu jo aiemmin hybridivoimalla toimiva Komatsu-kaivinkone. Tällaiset kaivinkoneen kääntämisestä syntyvän jarrutusenergian talteen ottavat, konetta sähkömoottoreilla kääntävät hybridikaivurit ovat yleistymässä nopeasti. Hybridit toimivakin oikein hyvin lajittelu- ja lastaustöissä, missä konetta käännellään koko ajan.
Ammatillisen oppilaitoksen konekannan onkin aina oltava sellainen, ettei opiskelijoiden tarvitse ihmetellä uutta tekniikkaa vasta työmailla. Käyttökustannuksissa ja polttoaineessa tulee hybridi- ja sähkökoneissa myös paljon säästöjä. Maarakennuksen opiskelijoiden koekäytössä on myös hiljattain ollut pieni Volvon täyssähköinen kaivinkone. Laitevalmistajien kanssa tehtävä hyvä yhteistyö mahdollistaa testauksia, vaikka vielä tällaisten laitteiden hankintahinta on liian kallis. Koneiden liisauskaan ei olisi välttämättä kannattavaa, kun lasketaan koneiden hoitokulut. Oppilaitoksen on tehokkainta omistaa itse koneita, jotta opiskelijoille saadaan niitä riittävästi kuljetettavaksi.
Digitalisaatio on ollut arkea alalla jo pitkään
Infra-ala on muutenkin viimeisen vuosikymmenen aikana ottanut valtavan digitalisaatioaskeleen eteenpäin. Hankkeissa hyödynnetään tietomallinnusta, 3D-koneohjausjärjestelmiä ja pilvipalveluja. Työmaat ovat nykyään useimmiten mallinnettuja ja suunnitelmat voidaan jakaa työnjohdolle ja konekuskeille pilvipalveluun. 3D-koneohjausta hyödyntämällä voidaan työskennellä ilman mittamiehiä ja maastoonmerkintää. 3D-koneohjaus perustuu satelliittipaikannukseen, ja kolmiulotteiset suunnitelmat mittatietoineen ovat kuljettajalle näkyvissä näytöllä sisällä ohjaamossa. Näin lisätään työmaiden tehokkuutta, tarkkuutta, sujuvuutta ja luotettavuutta. Koneohjauksen avulla työ onnistuu todennäköisemmin kerralla oikein, jolloin säästetään kustannuksissa aikaa, materiaaleja ja polttoainetta. Vielä ei 3D-koneohjausta silti ole kaikissa koneissa.
Koulutus alkaa simulaattoreilla
Osa digitalisaatiota ovat myös maarakennuksen simulaattorit, joilla koulutus aloitettiin TTS:n maarakennusalalla kymmenen vuotta sitten. Simulaattoreilla voidaan työskennellä turvallisesti ja taloudellisesti. Koneiden käyttöä opetellaan ensin simulaattoreilla, jonka jälkeen pääsee harjoittelemaan eri maansiirtokoneita oikeassa ympäristössä Vihtijärven harjoitusalueella Ylimmäisissä.
When part-time layoffs in the restaurant industry hit Lea Hinnosaar started to think about what profession would always have work to offer. A friend suggested to Lea that she should become a bus driver.
As available work dropped through part-time layoffs during the corona period, Lea Hinnosaar asked herself which career would always provide continuity and work. A friend suggested driving. Lea found TTS Työtehoseura and Nobina RekryKoulutus on the TE Office website and through the training she got a job as a bus driver at Nobina.
On the fast track to a new career with RekryKoulutus
RekryKoulutus is a short training course that takes place before you start your actual employment. The training teaches you the skills required for the job. Lea found the RekryKoulutus run by TTS Työtehoseura and Nobina on the TE Office website and applied for the training. ” RekryKoulutus left a good impression on me. The teachers were absolutely wonderful, and we had a lot of fun,” Lea says with a smile.
You can succeed with a positive attitude
A bus driver works in customer service. The job requires diligence, responsibility and respect for road safety, even in a sometimes hectic schedule. Lea says the job of a bus driver is easy and relaxed – a fun job where, in addition to driving skills, customer service skills are constantly being improved. A positive attitude and calm mindset are helpful. ” You can get a long way by being positive even when faced with challenges. – And cheerfulness also rubs off on the passengers.” Lea advises.
I recommend this job, not least for the pay
Lea recommends this profession to everyone. She says the work is fun and reassures us that driving is not as hard as you might think. ” The fear is bigger than the bus. I would recommend this profession to anyone – even those who are not yet sure whether it would be right for them. I wasn’t sure if this was my thing either, but yes it is”, she explains. ” We also get paid very well”, she continues happily.
There’s plenty of work in the driving profession
Lea got a good tip from her friend. There is plenty of work in the transport sector and at Nobina. More and more drivers are needed to drive members of the community around. TTS Työtehoseura meets the challenge of driver demand by training drivers in the capital region and Turku. ”RekryKoulutus and apprenticeships are a genuinely flexible and quick way to change careers and get into work quickly, without lengthy training”, says head of training Toni Jokinen from TTS Työtehoseura.
We train people using modern equipment
TTS has renewed its fleet of educational vehicles and was the first educational institution to purchase an electric bus for educational use. Bus driver trainees will be able to get started with five new buses in addition to an electric bus. Nine lorries will be put into service in the spring to teach freight transport – ”We are moving to a more low-emission fleet. We want to train students with modern vehicles,” says Reijo Sippola, Head of the Transport Services Unit at Työtehoseura. The purchase is part of a fleet renewal, which focuses on modern, environmentally friendly and sustainable educational vehicles.
Rakennusalan digitalisaatio etenee epätasaisesti eri toimijoiden keskuudessa, ja erityisesti digitaalisten suunnittelu-, toteutus- ja raportointimenetelmien hyödyntäminen koko rakentamisen arvoketjussa on riittämätöntä. Vaikka teknisiä työkaluja ja ohjelmia on saatavilla runsaasti, niiden laajaa käyttöönottoa hidastaa usein osaamattomuus. Rakennusyrityksissä ikääntynyt työnjohto hallitsee perinteiset työmaan toiminnot, mutta heillä on suuria puutteita digitaidoissaan. Myös pienemmissä rakennusyrityksissä yritysjohto ei hallitse moderneja tietoteknisiä apuvälineitä, mikä voi johtaa työntekijöiden syrjäytymiseen työelämästä heikkojen digivalmiuksien vuoksi. Rakennusala on kokenut voimakasta digitaalista kehitystä, mutta monet alan ammattilaiset kokevat haasteita pysyäkseen kehityksen tahdissa.
TTS Työtehoseuran ja LAB-Ammattikorkeakoulun toteuttamassa Digimestari-hankkeessa kartoitettiinUudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä eri kokokoisten rakennusalan yritysten työnjohdon sekä muiden työmaan toimihenkilöiden digitaitojen tasoa ja vallitsevaa koulutustarvetta. Kartoituksessa saatujen tulosten pohjalta hankkeen aikana laadittiin runsaasti rakennustyömaan työnjohdon digitaitoja vahvistavaa koulutusmateriaalia.
Koulutusmateriaalia myös testattiin käytännössä hankkeen puitteissa keväällä 2023 järjestetyssä Digimestari–koulutuksessa. Toteutettu pilottikoulutus keskittyi antamaan tarvittavaa perus- ja lisäkoulutusta muun muassa työjohdon digitaalisten projektipankkien käyttöön, aikatauluohjelmien hallintaan ja 3D-tietomallien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Koulutuksen yhteydessä voitiin myös verekseltään korjata materiaaleissa mahdollisesti havaittuja puutteita sekä kehittää luotua koulutusmallia edelleen saadun palautteen pohjalta.
Digimestari-koulutus, joka alkoi helmikuussa 2023 TTS Työtehoseuran ja LAB-Ammattikorkeakoulun yhteistyönä, oli kolmen kuukauden mittainen, ja siihen osallistui lähes 120 rakennusalan ammattilaista. Koulutus sisälsi 13 opetuspäivää, jotka oli mahdollista suorittaa joko lähi- tai verkko-opetuksena. Koulutuspäivät ja niihin liittyvät tehtävät hyväksytysti suorittaneilla oli mahdollisuus hankkia 5 op LAB ammattikorkeakoulun vapaasti valittavissa opinnoissa ja tätä mahdollisuutta hyödynsi 19 koulutuikseen osallistunutta.
Digimestari-hankkeelle tehtiin myös kaksi rakennustekniikan AMK-insinööriopinnäytetyötä, joista toinen LAB ammattikorkeakoulussa ja toinen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Digimestari-hankkeen yhteydessä toteutettujen rakennusalan yritysten haastatteluissa kartoitettiin myös Covid 19 pandemian vaikutuksia rakennustyömaan toimintoihin ja hankkeen toimesta laadittiin toimintaohjeistuksia vastaavanlaisten tilanteiden varalle.
Hankkeen aikataulu:
3.1.2022 – 31.8.2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura ja LAB-Ammattikorkeakoulu
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen Ely
Hankkeen toimenpiteet
Toimenpide 1: Rakennusalan digitaalisten menetelmien osaamistarpeiden ja osaamisen nykytason kartoitus.
Toimenpide 2: Digitaalisen osaamisen tavoitetason määrittäminen rakennustyömaalla toimivien henkilöiden osalta
Toimenpide 3. Koulutusten sisältöjen suunnittelu ja koulutusmateriaalin tekeminen paikkaamaan osaamisvajetta.
3a. Työmaan päivittäistä toimintaa tukeva digitaalisuus
3 c. Digitaaliset mittalaitteet ja laadunvarmennus
3d. Digitaalinen dokumentointi ja tiedonkeruu
Toimenpide 4: Koulutusmateriaalin testaaminen, edelleen kehittäminen ja tulosten levittäminen
Toimenpide 5. Turvalliset työmaat pandemia olosuhteissa
Hankkeen toteutus
Toimenpiteet 1 ja 2: Digitaalisen osaamisen nykytason kartoitus ja tavoitetason määrittäminen
Hankkeen aluksi haastateltiin rakennusalan tuotantojohtoa Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä tavoitetason määrittämiseksi. Haastatteluja tehtiin 18 ja täydentävänä kyselynä käytettiin Webropolia, johon vastasi 49 henkilöä. Kartoituksessa selvitettiin tuotantojohdon näkemyksiä työmaatoimihenkilöiden toimenkuvista, tarvittavasta digiosaamisesta sekä nykyisestä osaamistasosta ja tulevaisuuden kehityskohteista.
Tulosten perusteella rakennusalan pienyrittäjät ovat usein vähäisellä koulutuksella varustettuja työntekijätaustaisia, jotka ovat vaarassa jäädä digitalisaation kehityksestä jälkeen. Pienissä yrityksissä käytetään usein perinteisiä menetelmiä, ja tietotekniikkaa hyödynnetään rajallisesti. Ongelmana on myös se, että monille yrittäjille erilaiset ohjelmistot ovat vieraita, ja niiden käyttöönottoa hidastavat lisenssimaksut ja ohjelmien monimutkaisuus.
Suurissa rakennusalan yrityksissä ohjelmistoja käytetään enemmän, mutta heilläkin on osaamisvajeita ja haasteita digitalisaation hyödyntämisessä. Pienten ja suurten yritysten välillä on myös eroja sovellusten käytössä ja integroinnissa, mikä vaikeuttaa yhteistyötä hankkeissa. Myös henkilötasolla on merkittäviä eroja innostuneisuudessa ja valmiudessa käyttää uusia sovelluksia.
Hankkeessa ei päätetty vahvistaa perussovellusten käyttövalmiuksia, kuten Exceliä, Teamsia ja toiminnanohjausjärjestelmiä, koska niihin on saatavilla erillisiä koulutuksia.
Toimenpide 3: Koulutusten sisältöjen suunnittelu ja koulutusmateriaalin tekeminen paikkaamaan osaamisvajetta
Hankkeen aikana hankehenkilöstö sai asiantuntija-apua koulutusmateriaalin luomiseen, erityisesti alan ohjelmisto- ja mittalaitevalmistajilta. Materiaali kohdistettiin työnjohdolle, muille työmaan toimihenkilöille, pienyrittäjille ja alan opiskelijoille haastattelutiedon perusteella. Tuotettu koulutusmateriaali, mukaan lukien videot ja sähköinen materiaali, vastasi hankkeen alkuperäisiä tavoitteita kattavasti, sisältäen aiheet kuten aikataulut, 3D-mallit, mittalaitteet ja laadunvalvonta.
Materiaaleja hyödynnetään jatkossa erilaisissa koulutuksissa, oppilaitosten opetuksessa ja ne mahdollistavat itsenäisen opiskelun verkkomateriaalin avulla. TTS Työtehoseura käyttää materiaaleja rakennustyömaan työnjohdon REAT ja RET koulutuksissaan, kun taas LAB-ammattikorkeakoulu hyödyntää niitä rakennusmestarikoulutukseensa. Koulutusmateriaaleja päivitetään alan kehityksen mukaisesti, jotta niille varmistetaan pidempi elinkaari.
Toimenpide 4: Digimestari pilottikoulutusohjelma
Hankkeessa testattiin koulutusmateriaalia 13 avoimessa pilottikoulutuksessa, jotka toteutettiin webinaareina Lappeenrannassa, Vantaalla ja Zoomin kautta verkossa. Pilottikoulutusten päämääränä oli tukea työelämässä pitkään olleiden työnjohtajien ja muiden työmaaorganisaatiossa toimivien digitaitojen päivittämistä. Kohderyhmänä olivat myös pienyrittäjät, joilla on vähäinen koulutuspohja. Pilottikoulutusten tuloksena kehitettiin opetus- ja itseopiskelumateriaalia, joka sijoitetaan avoimelle oppimisalustalle, esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastoon.
Koulutusmateriaalin laadinnassa hankkeen henkilöstö sai arvokasta asiantuntija-apua alan ohjelmisto- ja mittalaitevalmistajilta. Materiaali kohdistettiin erityisesti työnjohdolle, muille työmaan toimihenkilöille, pienyrittäjille ja alan opiskelijoille. Materiaaleja tullaan käyttämään jatkossa jatkokoulutuksissa, oppilaitosten opetuksessa ja itsenäisessä opiskelussa. TTS Työtehoseura ja LAB-ammattikorkeakoulu hyödyntävät materiaalia omassa koulutuksessaan. Koulutusmateriaaleja päivitetään alan kehityksen mukaisesti, jotta niiden käyttöikä on pidempi.
Taitaja Mästare -kilpailukausi on jälleen täydessä vauhdissa, ja ensi viikolla käydään odotetut semifinaalit. TTS Työtehoseurasta on valittu kahdeksan taitavaa kilpailijaa, jotka ottavat mittaa omissa lajeissaan Taitaja 2024 -semifinaaleissa. Kilpailut käydään perinteiseen tapaan tammikuun lopulla.
Seuraavat kilpailijat edustavat TS Työtehoseuraa eri lajeissa:
Infrarakentaminen:
Aaro Ojala
Onni Manninen
Eelis Kosunen
Metsäkoneenkäyttö:
Miska Aaltonen
Jere Syrjälä
Floristiikka:
Veera Liljasoja
Mari Turunen
Nina Liukko
Semifinaaleissa yli 1900 ammatillista opiskelijaa kilpailee paikasta toukokuun finaalissa. Kilpailulajeja on kaikkiaan viitisenkymmentä , jotka asettavat kilpailijat koetukselle omilla aloillaan.
Taitaja on vuosittainen ammattitaidon Suomen mestaruuskilpailu alle 22-vuotiaille ammattiin opiskeleville. Taitaja2024-tapahtuma, joka painottaa kestävää tulevaisuutta, huipentuu Kuopiossa toukokuussa järjestettävään finaaliin. Tulevaisuuden osaajat näyttävät taitonsa, ja voittajat kruunataan Suomen parhaiksi ammattilaisiksi. Kaikki kiinnostuneet voivat osallistua tapahtuman seurantaan joko paikan päällä tai sosiaalisen median kanavissa. Tämän vuoden teemana on #YlpeästiAmmattilainen.
Onnea ja menestystä kisoihin TTS Työtehoseuran kisaajat!
Koulutus soveltuu hyvin palvelu- ja ravintola-alan esimiestehtävissä toimiville, -tehtäviin siirtyville sekä työryhmien ja projektien vetäjille.
Lähiesimiestyön ammattitutkinto
Mahdollisuus monipuoliseen opiskeluun, jossa koulutuspäivät toteutetaan verkossa. Opiskelu soveltuu hyvin työn ohessa tehtäväksi ja käytännönläheiset harjoitustehtävät liitetään osaksi päivittäisiä työtehtäviä. Erityistä huomiota kiinnitetään vertaisoppimiseen ja keskusteluihin muiden opiskelijoiden kanssa
Laajuus
Koulutus tähtää lähiesimiestyön ammattitutkinnon (150 osp) suorittamiseen. Pakollinen tutkinnon osa on lähiesimiehenä toimiminen, jonka lisäksi osallistuja valitsee kaksi valinnaista tutkinnon osaa. Valinnaiset tutkinnon osat ovat Asiakassuhteiden hoito, Toiminnan kannattavuus, Henkilöstötyö ja Kehittämissuunnitelma.
Alkavat opinnot
Saat tarkempia tietoja varastoalalle suunnatun lähiesimiestyön ammaattitutkinnon koulutuksen toteutuksesta , hakeutumisesta, aikataulusta, tutustumalla alla olevaan avoimeen koulutukseen.
Koulutus toteutetaan verkkokoulutuksena päätoimisena päiväkoulutuksena. Opiskelua on n. 7 tuntia päivässä 5 päivänä (ma-pe) viikossa. Koulutus sisältää verkko-opetuksena luentoja, vuorovaikutusta ja monipuolisia harjoitustehtäviä sekä ryhmissä että itsenäisesti tehtyinä. Kokonaisuuteen sisältyy henkilökohtainen Disc- toimintatyyliprofiili. Keskeinen osa opiskelua ovat omatoimisesti tehtävät osaamisnäyttöjä tukevat viikkoprojektit. Koulutukseen sisältyy kaksi työssäoppimisjaksoa. Työssäoppimisen tavoitteena on saattaa työntekijät ja yritykset yhteen. Lähtökohtana on, että opiskelija hankkii työssäoppimispaikan omatoimisesti.
Laajuus
Koulutuksen laajuus on noin 148 pv, josta n. 65 pv työssäoppimista.
Alkavat opinnot
Saat tarkempia tietoja varastoalalle suunnatun lähiesimiestyön ammaattitutkinnon koulutuksen toteutuksesta , hakeutumisesta, aikataulusta, tutustumalla alla olevaan avoimeen koulutukseen.
Koulutus toteutetaan verkkokoulutuksena päätoimisena päiväkoulutuksena. Opiskelua on n. 7 tuntia päivässä 5 päivänä (ma-pe) viikossa. Koulutus sisältää verkko-opetuksena luentoja, vuorovaikutusta ja monipuolisia harjoitustehtäviä sekä ryhmissä että itsenäisesti tehtyinä. Kokonaisuuteen sisältyy henkilökohtainen Disc- toimintatyyliprofiili. Keskeinen osa opiskelua ovat omatoimisesti tehtävät osaamisnäyttöjä tukevat viikkoprojektit. Koulutukseen sisältyy kaksi työssäoppimisjaksoa. Työssäoppimisen tavoitteena on saattaa työntekijät ja yritykset yhteen. Lähtökohtana on, että opiskelija hankkii työssäoppimispaikan omatoimisesti.
Laajuus
Koulutuksen laajuus on noin 148 pv, josta n. 65 pv työssäoppimista.
Alkavat opinnot
Saat tarkempia tietoja varastoalalle suunnatun lähiesimiestyön ammaattitutkinnon koulutuksen toteutuksesta , hakeutumisesta, aikataulusta, tutustumalla alla olevaan avoimeen koulutukseen.
Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.
Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.
Korsisaari Oy rekrytoi kevään aikana uusia linja-autonkuljettajia Nurmijärven, Klaukkalan ja Porvoon varikoille. Järjestämme keväällä 2 RekryKoulutusta yhteistyössä TTS Työtehoseuran kanssa, jonka kautta työllistyt Korsisaarelle ja jatkat opiskelua työn ohessa oppisopimusopiskelun muodossa. Oppisopimuskoulutuksen ajalta maksetaan TES:n mukaista palkkaa.
Haemme nyt 6 henkilöä 22.4.2024 alkavaan RekryKoulutukseen.
Korsisaari-yhtiöt on perinteikäs, vuonna 1929 toimintansa aloittanut henkilöliikennettä harjoittava perheyhtiö.
Tänä päivänä Korsisaari-yhtiöt hoitavat muun muassa joukkoliikennettä, tilausajoa, taksiliikennettä, sopimusasiakkuuksia sekä tapahtumakuljetuksia. Pääasiallisena toimialueena on Keski-Uusimaa ja pääkaupunkiseutu. Korsisaari Oy on osa Korsisaari-yhtiöitä.
Korsisaarella työskentelet hyvällä fiiliksellä muiden ammattilaisten kanssa. Panostamme paljon henkilöstömme viihtymiseen ja työhyvinvointiin sekä ammatilliseen kehittymiseen.
Linja-autonkuljettajan oppisopimus
Oppisopimus on sinun ja työnantajan välinen määräaikainen työsopimus, jossa opiskelet ammattiin työpaikalla, sinulle suunnitellun henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan, joka perustuu linja-autonkuljettajan tutkinnon perusteisiin. Oppisopimuskoulutuksen ajalta sinulle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Koulutukseen liittyy myös tietopuolisia opintoja, jotka suoritetaan TTS Työtehoseuran toimipisteessä Vantaalla. Tutkintoon johtava oppisopimuskoulutus kestää noin puolitoista vuotta. Aiempi koulutus ja työkokemus voivat lyhentää koulutusaikaa. Oppisopimuksesta löydät lisää tietoa täältä.
Jos linja-autonkuljettajan oppisopimus kiinnostaa – älä epäröi – laita vapaamuotoinen hakemus tai kysy lisää!
Työturvallisuus on huomisen rakentamista jo tänään. Varmistaaksesi, että työntekijäsi, varastosi ja toimintasi pysyvät turvattuna, on välttämätöntä huolehtia kuormalavahyllyjen kunnosta ja turvallisuudesta. Työturvallisuuslaki 738/2008 ja valtioneuvoston asetus 403/2008 edellyttävät vuosittain suoritettavia tarkastuksia kuormalavahyllyille.
Työturvallisuuslaki 738/2002 Luku 5. 43 §
Kone, työväline tai muu laite, jonka asennus tai asennus- tai käyttöolosuhteet vaikuttavat turvallisuuteen, on tarkastettava oikean asennuksen ja turvallisen toimintakunnon varmistamiseksi ennen ensimmäistä käyttöönottoa samoin kuin uuteen paikkaan asentamisen tai turvallisuuden kannalta merkittävien muutostöiden jälkeen (käyttöönottotarkastus). Tarkastus on lisäksi suoritettava käyttöönoton jälkeen säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa myös poikkeuksellisen tilanteen jälkeen koneen, työvälineen tai muun laitteen toimintakunnon varmistamiseksi (määräaikaistarkastus). Valtioneuvoston asetus 403/2008 työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta Luku 5. pykälä 34 § Määräaikaistarkastus on tehtävä vuoden välein ensimmäisen käyttöönottotarkastuksen jälkeen tai, jollei työvälineelle ole tehtävä käyttöönottotarkastusta, vuoden välein siitä ajankohdasta, kun työnantaja otti työvälineen käyttöön.
(lähteet: Työturvallisuuslaki ja Vna 403/2008)
Miksi kuormalavahyllystöjen määräaikaistarkastukset ovat tärkeä osa varaston säännöllistä kunnossapitoa?
Vuosittainen määräaikaistarkastus varmistaa, että kuormalavahyllysi ovat edelleen turvallisia ja täyttävät kaikki työturvallisuuslainsäädännön asettamat määräykset työvälineiden asennukselle, tarkastukselle ja kunnossapidolle . Kun pidät huolta kuormalavahyllystöjesi kunnosta, vähennät myös onnettomuusriskiä ja suojaat työntekijöitäsi sekä omaisuuttasi.
Kuormalavahyllytarkastukset ammattitaidolla
TTS Työtehoseura on luotettava kumppani vuosittaisissa kuormalavahyllyjen tarkastuksissa. Meillä on pitkäaikainen ja laaja kokemus työturvallisuuden kehittämisessä varastoissa ja logistiikkakeskuksissa, ja kokeneet asiantuntijamme ovat erittäin hyvin perehtyneitä kuormalavahyllystöjen rakenteisiin ja kokoonpanoon, työturvallisuuslainsäädäntöön ja hyllystöjärjestelmiin liittyviin standardeihin.
Kun valitset meidät, varmistat, että kuormalavahyllyt tarkastetaan aina ammattitaidolla ja huolellisesti. Luotettavat tarkastuksemme auttavat sinua noudattamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja pitämään työympäristösi turvallisena. Suoritamme tarkastukset hyllystöjärjestelmien käytöstä ja kunnossapidosta laaditun standardin SFS EN 15635 mukaisesti ja saat tarkastuksesta yksityiskohtaisen ja työturvallisuuslainsäädännön edellyttämällä tavalla laaditun raportin. Suoritamme vankalla ammattitaidolla erilaiset työturvallisuuslainsäädännön edellyttämät hyllystöjen tarkastukset, kuten määräaikaistarkastukset, perusteelliset määräaikaistarkastukset ja käyttöönottotarkastukset.
Teettämällä vuosittaiset kuormalavahyllytarkastukset TTS Työtehoseuralla, teet tietoisen valinnan työturvallisuuden puolesta. Suojaa työntekijäsi, vältä onnettomuudet ja säästä kustannuksia pitkällä tähtäimellä.
Meiltä saat myös koulutukset kuormalavahyllystöjen tarkistamiseen, ja ne voidaan toteuttaa henkilöstön täydennyskoulutuksina, tai vaihtoehtoisesti myös oppisopimuskoulutuksena, jolloin koulutuksesta ei muodostu kustannuksia yritykselle tai osallistujalle.
Ota yhteyttä meihin – varmistetaan yhdessä, että kuormalavahyllysi ovat turvallisia käyttää ja täyttävät kaikki vaatimukset.