Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maaseutualueiden luonto- ja elämysmatkailuyrittäjät sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävät hyvinvointialan yrittäjät, maaseudun ruokapalvelu- ja elintarvikealanyrittäjät sekä toimintaansa aloille laajentavat mikro- ja pk-yrittäjät.
Hankkeen aikataulu:
1.1.2024 – 31.12.2025
Hankkeen toteuttajat:
Hankkeen päätoteuttaja on TTS Työtehoseura ja osatoteuttajina ovat ProAgriat/maa- ja kotitalousnaiset Etelä- ja Keski-Suomi.
Hankkeen rahoittajat:
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskukset.
KASVUUN – hankkeen tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaa yrittäjyyttä vahvistamalla sekä tukea yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Hanke uudistaa ja monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja vahvistaa yritysten ja alan yhteistyökulttuuria sekä luo uusia verkostoja ja kumppanuuksia.
Hankkeessa tehdään yrityskohtaisia tarvekartoituksia ja järjestetään webinaareja sekä info- ja yrittäjätilaisuuksia. Lisäksi toteutetaan pienryhmätoimintaa, benchmarkkausvierailuja yrityksiin sekä opintomatkoja. Hankkeen toimenpiteet koostuvat kolmesta työpaketista: Yritysten kilpailukyky ja kasvu, Vertaissparraukset – Yritystoiminnan kehittäminen ja osaamisen lisääminen sekä Verkostojen rakentaminen ja kumppanuuksien vahvistaminen.
Tilaisuudet ja tapahtumat
Hankkeen toiminta käynnistyy tuotteistamiseen perehtymällä. Aihepiiriin tutustutaan Palvelumuotoilutoimisto Palvelupolkuja Oy:n johtavan palvelumuotoilijan Raisa Maijalan johdolla. Kevään aikana järjestetään webinaari ja aloitetaan pienryhmätoiminta.
Webinaari: Asiakaslähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen Aika: ti 7.5.2024, klo 13.00-15.00 Paikka: Teams
Ilmoittautuminen viimeistään 5.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Webinaarissa tutustutaan asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja käydään läpi mm. seuraavia teemoja:
Asiakaslähtöinen kehittäminen, tuotteistaminen. Miksi ja miten?
Palvelumuotoilun mahdollisuudet tuotteistamisessa
Tuotteistukseen sopivat työkalut
Käytännön esimerkkejä
Pienryhmätapaaminen: Palvelumuotoiluprosessin aloittaminen. Aika: ke 29.5.2024, klo 9.00-11.00 Paikka: Teams
Pienryhmätapaaminen sisältää palvelumuotoiluprosessin teoriaa, palvelumuotoilumenetelmien kokeilua käytännössä ja vertaisoppimista. Tapaamisessa käydään läpi myös webinaarissa annettu tehtävä ja kokemuksia siitä. Tehtävissä käytetyt menetelmät ovat sellaisia, joita osallistujat voivat käyttää itsenäisesti myös myöhemmin.
Ilmoittautuminen viimeistään 27.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Työtehoseura ry ja Suomalaisen työn liitto järjestävät valtakunnallisen Työtehoteko -kilpailun, joka on avoin niin pienille kuin suurille yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille.
Osallistu ja jaa hyvä käytäntö!
Mitkä pienet suuret arjen oivallukset ovat tuoneet työpaikoille ja yrityksiin parempaa työn tuottavuutta?
Kilpailussa haetaan käytännön tekoja, jotka ovat tuoneet tehoa ja hyvinvointia suomalaiseen työelämään. Työtehoteot voivat olla niin teknologian tuomia ratkaisuja kuin uusia toimintatapoja – yksinkertaisiakin huomioita, joilla työaikaan on saatu säästöä, tekemiseen tehokkuutta ja prosesseihin sujuvuutta, työhyvinvointia unohtamatta.
Työtehoteko-kilpailu on avoinna 30.8.2024 saakka ja siihen voi osallistua 17.4. alkaen sähköisellä Työtehoteko-lomakkeella.
Vuoden paras Työtehoteko palkitaan 5000 euron arvoisella rahapalkinnolla. Kilpailun voittaja ja Työtehoteko-kunniamaininnat julkistetaan syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Kilpailuraati arvioi ehdotuksia kriteereinään innovatiivisuus, sovellettavuus käytäntöön, konkreettiset vaikutukset työn tuottavuuteen sekä työhyvinvoinnin parantumiseen. Raadissa on mukana arvostettuja alan asiantuntijoita eri toimialoilta: Heli Anttila, Vice President R&D, Fazer Group; Kalle Isotalo, toimitusjohtaja, Antti-Teollisuus; Marko Miettinen, toimittaja, Yle; Sami Pakarinen, johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto; Kirsi Tossavainen, Head of Agri & Forestry, Nordea; Katri Viippola, toimitusjohtaja, Suomalaisen työn liitto ja Juha Ojala, toimitusjohtaja, Työtehoseura ry.
Työtehoteko-kilpailun tavoitteena on tuoda esille myönteisellä tavalla suomalaisen työelämän muutosta ja kehittymistä. Ehdotetut Työtehoteot saavat näkyvyyttä Työtehoseuran ja Suomalaisen työn liiton kanavilla syksyn 2024 aikana.
Työtehoseura ry on yksi Suomen vanhimmista itsenäisesti toimivista koulutus- ja tutkimusorganisaatioista. Työtehoseura perustettiin sata vuotta sitten työn ja tuottavuuden kehittämiseksi.
Suomalaisen työn liitto on vuonna 1912 perustettu puolueeton yhdistys, jonka tehtävänä on toimia sen eteen, että suomalainen työ voi hyvin ja että työ menestyy Suomessa.
Hallittu sukupolvenvaihdos, SPV
Parempaa hallintaa maatalouden sukupolvenvaihdosneuvontaa kehittämällä
Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hanke pureutuu maatilojen sukupolvenvaihdosprosessien (SPV) neuvonnan kehittämiseen. Maatalousyrityksen SPV-prosessi on keskimäärin viidestä kymmeneen vuoteen kestävä liiketoiminnan kannalta kriittinen vaihe, jossa yrittäjä luovuttaa yrityksen jatkavalle sukupolvelle. SPV-prosessin hallinta vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen, kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja jatkuvuuteen.
SPV-prosessin hallinnan tunnettuja riskejä ovat esimerkiksi yrityksen jatkajan löytyminen, perintö- ja lahjaverotus sekä arvon määritys. Yrittäjän oma tietämys, pelot ja epävarmuus tulevasta sekä SPV-prosessin osapuolten kohtaamattomuus tuottavat prosessiin omat haasteensa. Osapuolten ristiriitaiset näkemykset, erimielisyydet ja riskien hallinnan kannalta oleellisten asioiden sivuuttaminen voivat halvaannuttaa yritystoiminnan pitkäksi aikaa.
Hankkeen aikataulu:
2020 – 31.12.2021
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura, ProAgrian Keskusten liitto, SFF
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
Hanke
selvittää yhdessä SPV-prosessin tuntevien maatalousyrittäjien, SPV-neuvojien ja -asiantuntijoiden kanssa maatalousyritysten keskeiset SPV-prosessissa ilmenevät, osapuolten toimintaedellytyksiä heikentävät epäselvyydet, ristiriidat, erimielisyydet ja konfliktit, jotka tuottavat keskeisiä liiketoiminnallisia riskejä.
yhdessä Suomen Sovittelufoorumin (tai sovittelun) asiantuntijoiden kanssa etsii ja soveltaa sovinnollisia menettelytapoja eli restoratiivisia käytänteitä hankalaksi koettujen asioiden ja tilanteiden käsittelyyn tavoitteena parantaa prosessin hallintaa ja lopputulosta
Hankkeen tuloksena luodaan maatalousneuvonnan SPV-asiantuntijoille täydennyskoulutus, joka lisää heidän valmiuksiaan käsitellä neuvonnassa maatalousyrityksen johtajuuteen, yrityksen ja perheen muuttuviin suhteisiin ja rooleihin liittyviä asioita sekä käyttää niiden käsittelyssä korjaavia restoratiivisia menettelytapoja.
Tapahtumat
Työpaja syksyllä 2021:
Hanke järjesti syksyllä 2021 työpajan SPV-neuvonnan asiantuntijoille. Työpajassa käytiin läpi hankkeen tuloksia sekä keskusteltiin restoratiivisuuden käsitteestä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää SPV-neuvonnassa.
Hanke järjesti syksyllä 2020 neljä työpajaa Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työpajoissa tarkasteltiin maatalousyritysten sukupolvenvaihdosprosessia ja jäljitettiin siihen liittyviä ristiriitatilanteita.
Työpajoissa kerätyn tiedon perusteella laadittiin kysely, joka lähetettiin SPV-prosessin läpikäyneille maatalousyrittäjille sekä SPV:n asiantuntijoille. Kyselyn tavoitteena on laajentaa ja syventää ymmärrystä SPV-prosessia hankaloittavista tilanteista, jotta niihin päästään etsimään toimivia ratkaisuja. Linkki kyselyyn ja esitteeseen
Kysely toteutettiin joulukuussa 2020. Siihen vastasi 37 maatalousyrittäjää ja 24 ProAgrian kokenutta neuvonnan asiantuntijaa. Kyselyn tulokset
ProAgrian neuvonnan ja hankkeen asiantuntijat kokoontuivat maaliskuun 2021 lopulla yhteiseen työpajaan pohtimaan tarkemmin täydennyskoulutuksen tarpeita, kohderyhmiä ja rakennetta (linkki ohjelmaan) ja tarkastelemaan hankkeessa tehdyn selvityksen tuloksia ProAgrian SPV-neuvonnan asiantuntijoiden ja hanketoimijoiden kesken. Tulokset valottavat tutkimuksen katvealueella jääneitä inhimillisiä ristiriitoja. Karkeasti luokiteltuna inhimilliset ristiriidat liittyvät oletusten ja luulojen varassa toimimiseen, asioiden arvottamiseen liittyviin erimielisyyksiin ja osattomuuden kokemuksiin neuvontaprosessissa.
Työpajassa pohdimme restoratiivisen lähestymistavan käyttökelpoisuutta SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyssä. Hanke esitteli neuvonnan asiantuntijoille alustavan suunnitelman täydennyskoulutuksen elementeistä, jotka liittyvät SPV-neuvontaprosessiin liittyvien inhimillisten ristiriitojen tunnistamiseen, osallisuutta rakentaviin ratkaisuihin ja sovinnollisiin menettelyihin.
Työpaja 15.11.2021: Hankkeen viimeisin työpaja toteutettiin virtuaalisesti.Kiitos kaikille osallistuneille!
Työpajan tuloksena todettiin, että inhimillisten ristiriitojen käsittely ja inhimillisten riskien hallinta osana SPV-prosessin kokonaishallintaa on tärkeää. SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat kiinnostuneita tietämään lisää inhimillisten ristiriitojen puheeksi ottamisesta ja käsittelystä. Suunniteltava täydennyskoulutus tulee mitoittaa siten, että siihen on käytännön työelämässä edellytykset myös osallistua.
Koska SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat pitkälle erikoistuneita talousasiantuntijoita, tukea SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyyn kaivataan. Erityisesti pohditaan sitä, miten yrittäjien auttaminen inhimillisissä ristiriidoissa tapahtuisi ammatillisena asiantuntijayhteistyönä.
”Puhumattomuus pilaa maatilan sukupolvenvaihdoksen” uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Maija Ala-Siurua kävi haastattelemassa hankkeen projektipäällikköä Minna Mattila-Aaltoa ja TTS Työtehoseuran yksikön johtaja Henna Hurttalaa, joka on maatilan emäntä ja jolle sukupolvenvaihdos on myös henkilökohtainen asia. Haastattelusta syntyi kaksi sukupolvenvaihdoksia koskevaa artikkelia Maaseudun Tulevaisuuteen. Ensimmäinen niistä julkaistiin 7. kesäkuuta 2021.
”Sanoittamattomista asioista voi lopulta tulla kompastuskivi, joka ravisuttaa maatilan kannattavuuden perusteita ja perheen hyvinvointia”, kiteyttää toimittaja Ala-Siurua. Kun puhutaan rahasta, on hyvä pohtia myös sitä, minkälainen ”hintalappu” annetaan ihmissuhteille. Mitä hiertävät tai kariutuneet ihmissuhteet maksavat inhimillisesti ja taloudellisesti? Mitä kustannuksia ne aiheuttavat yritykselle, perheelle ja yhteiskunnalle?
Hallittu SPV-hanke osallistui SPV- ja omistajavaihdoksia käsitteleviin paneelikeskusteluihin Sukupolven- ja omistajanvaihdokset herättävät keskustelua. Hankkeemme projektipäällikkö Minna Mattila-Aalto sai kutsun mukaan keskusteluun ja osallistui syksyn 2021 aikana kahteen sukupolven- ja omistajanvaihdoksia käsittelevään paneeliin. Toinen keskustelu käytiin syyskuussa Maaseutuparlamentin päälavalla Kurikassa ja toinen lokakuussa KoneAgria-messujen päälavalla Tampereen messukeskuksessa. Seuraavista linkeistä pääset seuraamaan näitä keskusteluja.
Tekoälyä käytetään ja tullaan käyttämään enemmän ja enemmän eri tehtävissä, opetuksessa ja oppimisessa, myös Työtehoseurassa. Kehitys tuo mahdollisuuden ennen kaikkea tehostaa toimintatapoja, oppimista, koulutusta ja tutkimusta, mutta samalla herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, miten yhdistää tekoälyn tarjoamat edut ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja osaamisen kehittämiseen.
Tekoäly tuli meidän jokaisen tietoisuuteen rytinällä vasta viime vuodenvaihteessa, kun OpenAI julkaisi luonnollisen kielen chatin ChatGPT:n. Tämä tarkoittaa sitä, että voit keskustella tekoälyn kanssa samoin kuin keskustelisit ihmisen kanssa. Toki olemme olleet tekoälyn kanssa tekemisissä jo pitkään, mm. erilaisten suositusalgoritmejä käyttävien sovellusten, kuten Facebookin tai Spotifyn kanssa tai vaikkapa Googlen kuvantunnistuksen kautta. Työtehoseurassa laadittiin vuoden alussa ensimmäinen ohjeistus henkilöstölle tekoälyn käyttöön.
Miten tekoäly näkyy Työtehoseuran toiminnassa?
Erityisesti koulutusliiketoiminnassa tekoälyn käytössä tulee huomioida EU:ssa valmisteilla oleva lainsäädäntö. Työtehoseuran henkilöstöä on ohjattu erilaisiin tekoälykoulutuksiin, joita on järjestetty muiden muassa osana kehittämishankkeita. Myös sisäistä tekoälykoulutusta suunnitellaan; tarkoituksena on keskittyä nimenomaan pohtimaan, miten me voimme hyödyntää tekoälyä opetustehtävissä sekä oppimisen tukena ja miten voimme valvoa tai tarkistaa oppijoiden oman osaamisen osoittamista. Suunnitteilla on lisäksi koulutuksen ja tutkimustoiminnan yhteistyönä skenaariopaja, jossa pohditaan tulevaisuuden skenaarioita ja tekoälyn käyttöä laajemmin. Tavoitteena on määritellä selkeät tavoitteet, miten haluamme tekoälyä hyödyntää ja tunnistettava sen riskit ja heikkoudet.
Oppiva tekoäly – mikä siinä on uutta?
Oppiva tekoäly on vain yksi tekoälyn ”muoto”. Tekoäly voi olla oppivaa tai ei oppivaa. Jos se ei ole oppivaa älyä, sen toiminta perustuu ennalta määrättyihin sääntöihin ja ohjeisiin, eli vähän kuin ”if-then” käsky excelissä. Oppiva tekoäly taas oppii toiminnoista ja pyrkii ikään kuin parantamaan suoritustaan. Oppivalla tekoälyllä täytyy olla jo paljon enemmän dataa, eli tietoa pohjanaan, jonka perusteella se muodostaa tulkintoja. Hyvä esimerkki on ajankohtaiset ”deepfake”-videot, jotka on tuotettu eri tietolähteitä yhdistämällä ja koottu näistä ”valevideo”. Periaatteessa tekoäly voi tehdä mitä vain, mikäli sillä on pääsy esim. koko internettiin, eikä toimintoja ole rajoitettu tai valvottu mitenkään.
Miten koulutuksissa voidaan käyttää tekoälyä?
Tekoälyä tullaan käyttämään yhä enemmän opetustehtävissä, oppimisessa ja ohjauksessa. On myös huomioitava, että työelämässä, johon koulutamme osaajia, tekoälyä hyödynnetään jo monin tavoin. Esimerkkinä jätteenkäsittelyrobotti, joka tunnistaa tietyn materiaalin ja osaa lajitella hihnalle kipatut jätteet tai toimitusketjujen hallinta, jossa algoritmit ennustavat kysynnän vaihteluita ja vähentävät häiriötekijöitä prosessissa. Meidän on siis pystyttävä kouluttamaan tulevaisuuden tekijöitä eri aloille.
Teamsin litterointi on yksi hyvä esimerkki, jossa hyödynnämme puheentunnistusta (tekoälyä) ja teemme kokouksesta muistion ja tekstitykset. Samaa periaatetta hyödynnämme myös muussa opetussisällön tuottamisessa, kun teemme opetusvideon ja haluamme tekstityksen vieraalle kielelle.
Ohjausbotti-teknologia kehittyy harppauksin ja olemme lähteneet kehittämään tekoälyn tuottamaa 24/7 ohjausta osana opintojen ohjausta. Tällöin tekoälyllä on pääsy tiettyyn ympäristöön ja sisältöön, josta se muodostaa ohjausta keskusteluna. Käytännössä tekoälyä hyödynnetään siis opetusten suunnittelussa, toimintojen tehostamisissa, tiedonhaussa, oppijan tutoroinnissa sekä erilaisessa sisällöntuottamisessa aina sisällöstä visuaaliseen esitysmuotoon saakka.
Onko tekoälyn käytössä vaaroja?
Tekoälyn vaarat tai riskit ovat hyvin moninaisia. Meidän on ymmärrettävä laajasti, missä tekoälyssä on kyse, jotta voimme tunnistaa riskit ja vaarat ja suunnitella toimintaamme sen mukaan. Yksi vaara tai riski liittyy yhteiskuntaan ja työpaikkoihin. Tekoäly tulee korvaamaan tiettyjä tehtäviä ja tätä kautta aiemmin ihmisen tuottama työ siirtyy jossain määrin tekoälylle. Päätöksenteko voi vääristyä, jos tieto, jonka perusteella päätökset tehdään, perustuu virheellisiin algoritmeihin. Koulutukseen ja oppimiseen liittyen vaaroja ovat esimerkiksi, miten opiskelija luottaa erilaisten keskustelevien tekoälyjen sisältöön. Osaako oppija tai opettaja tulkita sisältöä riittävällä kriittisyydellä? Mitä tapahtuu, jos ihmiset ympäri maailmaa alkavat luottamaan tekoälyn tuottamaan sisältöön sinisilmäisesti? On muistettava, että tekoälysovelluksien takana on aina tiettyjä kaupallisia tahoja ja myös poliittista vaikuttamista. Erityisesti vaaroja liittyy oppivan tekoälyn laajenemiseen ja automaattisiin toimintoihin, mikäli näitä ei tunnisteta. Tekoälyllä voidaan periaatteessa tuottaa automaattisia tehtäväsuosituksia ja arviointeja opiskelijoille, mutta näiden algoritmien täytyy olla kunnossa, eikä ihmisen omaa analyysia pidä poistaa! Tekoäly voi siis periaatteessa oppia suosimaan tai tekemään arvioita väärin tai epäeettisin perustein. Tekoälyllä ei saa korvata täysin ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta, sillä tekoäly ei pysty tuntemaan.
God praxis för kustfiske kan sökas från listan nedan, där lösningarna är uppdelade i lösningar riktade till fiskaren, båten och hamnen. De lösningsspecifika presentationssidorna är av olika omfattning – beskrivningen kan innehålla ett videoklipp, en 360-bild eller erfarenheter från kustfiskare som har testat lösningen på att använda lösningen i sitt eget arbete (lösningar som testades i projektet).
Koulutuksen tavoitteena on tarjota laaja valikoima valmiuksia tuulivoima-alan nostotehtäviin. Ensimmäisen koulutuksen pilottivaihe on suunnattu jo alalla toimiville kuljettajille, toteuttaen mestari-kisälli -mallia, jossa kokeneet ammattilaiset jakavat tietojaan ja taitojaan uusille tulokkaille.
Osallistujat oppivat tuulivoima-alan nostotehtäviä ja harjoittelevat raskaiden nostolaitteiden käyttöä ammattilaisten ohjauksessa. Lisäksi suoritetaan tuulivoimateollisuuden vaatimat koulutukset Global Wind Organization – GWO:n kautta, mikä varmistaa standardien mukaisen osaamisen.
Osallistujat myös opettelevat nostoalan ammattikieltä englanniksi, mikä helpottaa kansainvälisessä työympäristössä kommunikointia.
Kohderyhmänä ovat jo ajoneuvonosturinkuljettajina toimivat henkilöt.
Koulutuksen alkaessa osallistuja antaa näytteen nostotyöstään (alkuvaiheen kartoitus), ja koulutuksen päättyessä osallistuja osoittaa osaamisensa teoriakokeella ja nostonäytteellä (loppuarviointi).
Koulutus on maksuton osallistujille ja heidän työnantajilleen.
Koulutus toteutetaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamana.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus eli Jotpa tukee työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta koko yhteiskunnassa.
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta, hakeutumisesta ja hakuprosessista niiden yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
Floristi-starttivalmennus
Tutkinto:
Osatutkinto puutarha-alan perustutkinnosta 45 osp
Koulutusala:
Puutarha-ala
Opetusmuoto:
Päiväopetus
Paikkakunta:
Nurmijärvi
Tule opiskelemaan kukkasidontaa
Floristin starttivalmennus tarjoaa täydellisen mahdollisuuden aloittaa kukkasidonnan opiskelu ilman aikaisempaa kokemusta alalta. Koulutus on suunniteltu erityisesti niille, joilla on intohimoa kasveihin ja kukkasidontaan, mutta ei vielä perusosaamista.
Mitä odotamme hakijoilta?
Sujuva suomen kielen taito
Hyvä terveys
Kiinnostus kasveihin ja kukkasidontaan
Hyvät yhteistyötaidot
Miksi valita Floristin starttivalmennus?
Opiskelu toteutetaan monipuolisesti lähi-, verkko- ja etäopiskeluna.
Koulutuksen sisältö kattaa Myymälätyöskentelyn puutarha-alalla ja Kukkasidontatöiden tekemisen.
Lopussa odottaa 5 viikon työssäoppimisjakso, joka syventää osaamista ja valmistaa kukkakaupan haasteisiin.
Mitä Floristin starttivalmennuksen opinnot sisältävät?
Floristi-startti on osatutkinto puutarha-alan perustutkinnosta ja se muodostuu kahdesta tutkinnon osasta:
Myymälätyöskentely puutarha-alalla, 30 osp
Kukkasidontatöiden tekeminen, 15 osp
Koulutuksen päätavoitteena on antaa sinulle perustiedot kukkakaupasta ja kukkasidonnan materiaaleista. Opit perustaidot kukkasidonnasta ja saat valmiudet jatkaa opintoja floristin ammattitutkintoon.
Opiskelu on maksutonta, ja suosittelemme oman kannettavan tietokoneen käyttöä. Opintotuki ja aikuiskoulutustuki ovat mahdollisia, ja opinnot voidaan katsoa lyhytkestoisiksi, jos olet yli 25-vuotias TE-toimiston tai kuntakokeilun asiakas.
Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.
Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.
Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran ja työn muutoksen satavuotista tarinaa valokuvien kautta. Työtehoseuran mielenkiintoiseen historiaan voi tutustua tarkemmin 10 vuoden takaisen ”Työtehoseura – tehokkuutta ja hyvinvointia 90 vuotta” -teoksen muodossa. Kirjassa on kuvattu matkaa yhdistyksen perustamisesta vuoteen 2014 saakka.
Voit lukea selaimessa tai ladata PDF-muotoon koneellesi.
Uudessa podcast-sarjassa mukana Työtehoseuran asiantuntija
Työturvallisuuskeskus ja Luonnonvarakeskus Luke ovat julkaisseet podcast-sarjan maatalousalan työturvallisuudesta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Mattilan vetämissä jaksoissa keskustellaan maa- ja puutarhatilojen työturvallisuudesta, kuormitustekijöistä ja niiden hallinnasta sekä alan vetovoimaisuudesta. ”Kevennä fyysistä kuormitusta puutarhatyössä” – jakson haastattelussa on Työtehoseuran erikoistutkija Veli-Matti Tuure.
Vaikka näkökulmana on puutarha-alan työ, sopivat haastattelussa esitellyt työn kehittämisen vinkit alalle kuin alalle. Työtehoseura ry on jo 100 vuoden ajan toiminut työn tuottavuuden ja kehittämisen asiantuntijana.
Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
Tervetuloa digituen pariin!
Olemme sitoutuneet tukemaan opiskelijoitamme digiasioissa, jotta jokainen voi menestyä opiskelussaan sujuvasti ja itsenäisesti. Digitukemme on valmiina auttamaan sinua kaikissa teknologisiin haasteisiin liittyvissä kysymyksissä, oli kyse sitten oppimisalustojen käytöstä, tietokoneohjelmista tai sähköpostista.
Voit ottaa yhteyttä meihin helposti alla olevan lomakkeen kautta
Älä epäröi pyytää apua – yhdessä varmistamme, että digitaaliset työkalut ovat apunasi, eivätkä esteenä oppimisellesi. Tule rohkeasti mukaan digitaaliseen oppimisympäristöön, me olemme täällä sinua varten!
