Uusista maaseutuyrittäjistä on pulaa. Maatalousyritysten omistajanvaihdoksista Suomessa noin 90 % on sukupolvenvaihdoksia, jossa yritys siirtyy perheen ja suvun sisällä. Sukupolvenvaihdos (SPV) on sekä liiketoiminnan, sujuvien sosiaalisten suhteiden että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen elämäntapahtuma, jonka onnistumisella on kauaskantoiset seuraukset muun muassa työllisyyteen, suomalaiseen ruoantuotantoon ja ruokahuoltoon. Sen arvoa ei pidä vähätellä.
Mukaan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on syytä ottaa ihmiset, joita sukupolvenvaihdos koskettaa. Esimerkiksi jatkajan sisarukset tai yrittäjien puolisot saattavat jäädä prosessin ulkopuolelle, vaikka liittyvät kiinteästi perheeseen ja vaikuttavat usein oleellisesti yritystoimintaan.
Emme ole ajatustenlukijoita. Puhuminen ja kuunteleminen ovat avaimia muiden ihmisten ymmärtämiseen ja epäselvyyksistä johtuvien karrikojen kiertämiseen.
Rahasta, kiinteistöistä, koneista ja laitteista puhuminen voi olla helpompaa kuin puhua ihmissuhteista ja siitä, miltä asiat tuntuvat. Ihmissuhteet ja tunteet vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka kestäviä ja onnistuneita ratkaisuja ja päätöksiä pystymme tekemään – yhdessä!
Ihmiselle on luontaista vältellä hankalia puheenaiheita. Saatamme toivoa, että ristiriitoja ei ole, kun niistä ei puhuta. Voimme myös pelätä, että puhuminen pahentaa tilannetta tai ajatella, että asiat kuuluu hoitaa sinnikkäästi hammasta purren ja perheen kesken. Asiantuntija-apua on kuitenkin saatavilla, sitä kannattaa hakea ja ottaa vastaan, jo SPV-prosessia käynnisteltäessä.
Edellä kuvatut asiat ovat tekoja, jotka auttavat meitä tunnistamaan SPVeen liittyviä inhimillisiä riskejä, jotka vaarantavat SPVn onnistumisen. Inhimillisten riskien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta voimme torjua niitä entistä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi
Tunnistamme kyllä SPVta uhkaavat henkilöriskit, kuten sairastumisen, avioeron, kuoleman ja tapaturman ja olemme valmiit varautumaan niihin juridisilla sopimuksilla ja vakuutuksilla. Se on jopa suhteellisen helppoa. Jatkossa pitäisi ottaa yhtä vakavissaan ja helpottaa myös inhimilliseen kanssakäymiseen ja päätöksentekoon liittyvien riskien systemaattista tunnistamista ja torjuntaa. Siihen tarvitsemme niin yrittäjien kuin monialaisen asiantuntijaverkoston panosta.
Hankkeen toteutti tammikuussa 2023 kyselyn sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, sitä paraikaa toteuttaville ja sen vasta toteuttaneille maatalousyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tieto siitä, mitkä inhimilliset riskit yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä kokevat suurimpina uhkina SPVn onnistumiselle.
Tulosten mukaan tärkein SPVta ohjaava tekijä on perhesuhteiden säilyminen. Suurimmaksi riskiksi yrittäjät kokevat jaksamisen. Toiseksi suurimmaksi riskiksi arvioitiin yrittäjäperheiden juridisen osaamisen puutteet. Suuriksi riskeiksi arvioitiin myös perheen kyky SPV-prosessin läpivientiin, kaikkien osallisten mukaan ottaminen ja pääseminen sekä kyky keskustella niin, että kaikkien osallisten näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista voit lukea artikkelistamme ”Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia” (Teho 2/2023).
Maaseudun Tulevaisuus nosti pääkirjoituksessaan inhimilliset riskit maatalousyritysten kannattavuuskysymysten rinnalle
Koulutuksen tavoitteena on tarjota laaja valikoima valmiuksia tuulivoima-alan nostotehtäviin. Ensimmäisen koulutuksen pilottivaihe on suunnattu jo alalla toimiville kuljettajille, toteuttaen mestari-kisälli -mallia, jossa kokeneet ammattilaiset jakavat tietojaan ja taitojaan uusille tulokkaille.
Osallistujat oppivat tuulivoima-alan nostotehtäviä ja harjoittelevat raskaiden nostolaitteiden käyttöä ammattilaisten ohjauksessa. Lisäksi suoritetaan tuulivoimateollisuuden vaatimat koulutukset Global Wind Organization – GWO:n kautta, mikä varmistaa standardien mukaisen osaamisen.
Osallistujat myös opettelevat nostoalan ammattikieltä englanniksi, mikä helpottaa kansainvälisessä työympäristössä kommunikointia.
Kohderyhmänä ovat jo ajoneuvonosturinkuljettajina toimivat henkilöt.
Koulutuksen alkaessa osallistuja antaa näytteen nostotyöstään (alkuvaiheen kartoitus), ja koulutuksen päättyessä osallistuja osoittaa osaamisensa teoriakokeella ja nostonäytteellä (loppuarviointi).
Koulutus on maksuton osallistujille ja heidän työnantajilleen.
Koulutus toteutetaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamana.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus eli Jotpa tukee työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta koko yhteiskunnassa.
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta, hakeutumisesta ja hakuprosessista niiden yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
Lämpöyrittäjyyden seurantaraportit
Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.
Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.
Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen
Rakennusalan oppilaitoksille koulutuksen kehittämiseen sekä rakennusalan yrityksille ja järjestöille.
Hankkeen aikataulu:
1.9.2019 – 30.8.2022
Hankkeen toteuttajat:
Hanke toteutettiin kolmen eri koulutustasoa edustavan oppilaitoksen yhteistyönä: TTS Työtehoseura (koordinoi hanketta), Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen Ely
Metataidot, itseohjautuvuus ja kyky oppia uutta ovat tulevaisuuden työn avaintekijöitä. RAKAS-hankkeen tavoitteena oli kartoittaa rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden koulutustarpeita, erityisesti ns. meta- eli työelämätaitojen osalta, ja kehittää opetustarjontaa ja kouluttajien osaamista niiden osalta tarpeita vastaavaksi. Metataidoilla tarkoitetaan muun muassa johtajuus- ja- yhteistyötaitoja, viestintätaitoja ja tietoteknisiä taitoja.
Hankkeen taustalla on rakentamisen toimintatavan muutos, jossa korostuu voimakkaasti rakentamisen toimijoiden yhdessä tekeminen. Työelämä on muuttunut intensiivisemmäksi, ja pelkkä ammattiosaaminen ei enää riitä. Oman työn suunnittelu ja hallinta ovat tärkeitä taitoja. Toimiva kommunikaatio on tärkeää tiimityöskentelyn kannalta ja työnjohtajalle on tärkeää osata ratkoa konfliktitilanteita ja hallita muutosta.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeen aluksi valittiin 24 rakennusalan kannalta oleellisinta metataitoa. Näiden osalta kartoitettiin ja analysoitiin rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden osaamista ja eri koulutustasojen koulutustarpeita. Työvälineenä olivat työntekijöiden ja työnjohdon haastattelut, rakennusalan liittojen kanssa toteutetut webropol-kyselyt ja alan ammatillisten kouluttajien haastattelut.
Tulokseksi tiivistyi, että koulutuksissa tarvetta olisi kehittää yhteistyökykyjen, itseohjautuvuuden ja ratkaisukeskeisen työotteen koulutusta. Rakennustyömaiden työntekijöillä on eniten haasteita mm. taidossa ja kyvyssä sietää haasteita, häiriöitä ja muutoksia, taidossa keskittyä käsillä olevaan ongelmaan sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Työnjohdolla taas suurimmat haasteet ovat taidossa suunnitella omaa ja muiden ajankäyttöä, taidossa hallita useista osista rakentuvaa kokonaisuutta sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Haastattelut ja kyselyt osoittivat uutuusarvoisesti, että kysyttyjä metataitoja pidetään rakennustyömailla yleisesti erittäin tärkeinä ja niiden osaamisessa koetaan olevan puutteita.
Hankkeessa havaittiin, että paras tapa on tuoda metataitojen opetus systemaattisesti muun opetuksen yhteyteen, eli ”altistaa metataidoille”, sekä ammatillisessa, ammattikorkeakoulu- että yliopistotason koulutuksessa. Metataitoja ei kannata lähteä kouluttamaan erillisinä, ilman ammatillisen osaamisen kehittämistä. Metataitojen ja niiden tärkeyden tiedostaminen oli myös kouluttajille oleellista.
Hankkeen tuloksina syntyi lukuisia kokeiltuja opetusmalleja ja työkaluja mm. yhteistyötaitojen, ajanhallinnan, itsearvioinnin ja ongelmanratkaisukyvyn kehittämiseksi. Näitä uusia opetussisältöjä ja -malleja kokeiltiin, tuotiin kunkin oppilaitoksen työkalupakkiin ja kehitetään jatkossa eteenpäin. Hanke lisäsi ymmärrystä metataitojen tärkeydestä työmaille, koulutuksiin ja viestinnän sekä toteutettujen kyselyjen kautta myös rakennusalan liittoihin.
Linkit ja julkaisut
Hankkeen loppuraportti: (liite 1) Osa 1: Rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden metataidot ja niiden mittaaminen Osa 2: Konsulttimainen projektityöskentely metataitojen oppimismenetelmänä
Colourful House – TUNIn kesäopiskelijoiden Learning Lab -projekti RAKAS-hankkeelle 2021. Miten metataitoja voidaan opettaa rakennusalalla? Lue lisää pienryhmille sopivasta Colourful House -työkalusta: (liite 4)
Digitaaliset tarkistuslistat ja sopimukset maatalousyrittäjän apuna
Hankkeen kohderyhmiä ovat erityisesti nuoret ja maatalousyrittäjän työuraansa aloittelevat maatalousyrittäjät sekä suuren tuotantovolyymin tilaa pitävät tai tuotantoaan laajentavat maatalousyrittäjät. Käytännössä edellä mainituissa on usein kyse samoista tiloista. Hankkeen tuloksia voivat kuitenkin hyödyntää kaikki maatalousyrittäjät. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat maatalouden sidosryhmät, kuten tutkimus, neuvonta, koulutus, hallinto ja edunvalvonta, jotka työssään joutuvat tekemisiin maatalouden tuotantoresurssikysymysten kanssa. Kaikki edellä mainitut kohderyhmät voivat hyödyntää hankkeen tuloksia ja siinä tuotettua materiaalia kehittäessään ja edistäessään maamme maatalousyritysten johtamista ja tuotantoresurssien tehokasta käyttöä.
Hankkeen aikataulu:
1/2022-10/2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maatalouskoneiden tutkimussäätiö
Digitsekki-kehittämishankkeessa rakennetaan ja levitetään tuotannon johtamista ja tuotantoresurssien tehokasta käyttöä edistäviä sähköisiä tarkistuslistoja ja sopimuspohjia käyttö- ja sovellusohjeineen suomeksi ja ruotsiksi. Verkkoon yhteen paikkaan vapaasti saataville tulevasta käytännönläheisestä materiaalista tiedotetaan suoraan tiloja ja tiloja lähellä olevia toimijoita perinteisillä tiedotuskanavilla ja sosiaalisen median kanavilla. Materiaali muokataan toimivaksi yhteistyökumppaneiden ja -tilojen avulla. Näin se on helposti käyttöönotettavaa. Hanke keskittyy pääosin materiaaliin, joka soveltuu hyödynnettäväksi kaikissa tuotantosuunnissa ja tilakokoluokissa.
Tulokset ja yhteenveto
Sisältää täydennettävissä, tallennettavissa ja tulostettavissa olevat pdf-muotoiset urakointisopimukset (tyypillisesti työvaiheittain tai kokonaisurakkana): kasvinsuojelu, lannanlevitys, noukinvaunu, paalaus, puinti, silppuri, yleinen (sovellettavissa kaikkiin töihin), maatalouskoneurakoinnin yleiset sopimusehdot
Alta löytyy viisi viisi työvoiman johtamista tukevaa täydennettävää, tallennettavaa ja tulostettavaa pdf-muotoista tarkistuslistaa ohjeineen. Niiden avulla kyetään kehittämään palkkatyövoiman perehdyttämistä ja työnopastusta sekä muuta päivittäisjohtamista, kuten viestintää, maa- ja puutarhatiloilla. Myös työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistämiseen löytyy tarkistuslista.
Edellä mainitut tarkistuslistat perustuvat TTS:ssä toteutetun Työvoima-hankkeen (Työvoimasta tuottavuutta maa- ja puutarhatalouteen) materiaaleihin. Linkki maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen julkaisuun löytyy alta.
Hankkeessa tuotettiin tietoa vaihtoehtoisten lannankäsittelyratkaisujen käyttöönoton edellytyksistä erilaisille siipikarjatiloille: broileritiloille, kalkkunatiloille sekä kananmunia tuottaville tiloille.
Hankkeen aikataulu:
1/2015 – 12/2018
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura, Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Suomen Siipikarjaliitto
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset), Atria Suomi, HKScan Finland, Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n Siipikarjasäätiö, Maatalouskoneiden tutkimussäätiö, MTK, Metener Oy
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa suoraan käytäntöön sovellettavaa tietoa siipikarjanlannan käytön tehostamisen mahdollisuuksista. Vaihtoehtoina tarkasteltiin nykyisten käytäntöjen tehostamismahdollisuuksia ja erityisesti lannan energiasisältöä hyödyntäviä prosessointimenetelmiä: biokaasutuotantoa ja polttoa tilan olemassa olevissa lämmitysjärjestelmissä.
Tekniikoiden käytännön toimivuuden varmistamiseksi sekä kannattavuuden ja ympäristövaikutusten arviointia varten tehtiin pilot-mittakaavan prosessikokeita biokaasutuotannosta broilerinlannalla, kalkkunanlannalla ja munintakanojen lannalla sekä poltosta broilerinlannalla. Lannan polttokokeita tehtiin myös käytännön olosuhteissa maatiloilla. Lisäksi testattiin termisen kaasutuksen toimivuutta broilerinlannan prosessointina.
Koetulosten pohjalta laadittiin todellisille tuotantotiloille (pilot-tilat eri tuotantosuunnissa) esimerkkiratkaisut lannan energiakäytölle. Ratkaisut käsittivät koko toimintaketjun lannan ja mahdollisten muiden syötteiden tuotannosta prosessijäännöksen loppukäyttöön. Esimerkkiratkaisujen tilakohtaista kannattavuutta ja elinkaarisia ympäristövaikutuksia arvioitiin nykytilaan verrattuna. Lisäksi elinkaariarvioinnin avulla tarkasteltiin, miten esimerkkitilojen siipikarjatuotannosta syntyviä ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää nykyisiä tuotanto- ja lannankäsittelykäytäntöjä tehostamalla.
Tulokset ja yhteenveto
Ainoa selkeästi kannattava biokaasutuotannon malli oli munatilalle suunniteltu suotopetiprosessi, jossa biokaasu hyödynnetään liikennekaasun tuotantoon. Merkittävä tekijä on käsiteltävän lannan määrä: munatilalla lantaa muodostuu noin nelinkertainen määrä broileri- ja kalkkunatilaan verrattuna. Lisäksi sen metaanintuottopotentiaali on kalkkunan- ja broilerinlantaa korkeampi. Haasteista huolimatta kannattavuus voi olla löydettävissä myös broilerin- ja kalkkunanlannan prosessointiin biokaasutuotannossa. Broileritilalla lisäsyötteiden määrän nostaminen voisi parantaa kannattavuutta (laitokseen jäi vapaata kapasiteettia) ja kalkkunatilan suotopetiprosessi oli lähellä kannattavuutta. Tilakohtaisia erojakin kannattavuudessa voi olla eikä näiden pilot-tilojen tulosta voi yleistää kaikille tiloille.
Linkit ja julkaisut
Julkaisu Siipikarjanlannan käytön tehostaminen, TJ435
Valmennusta ja vertaisoppimista muuttuvassa toimintaympäristössä
Tavoitteena on parantaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien tai toimintaansa alalle laajentavien hyvinvointialan yrittäjien osaamista.
Hankkeen aikataulu:
1.2. – 31.10.2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Euroopan sosiaalirahasto ESR, REACT-EU
VALVE-hankkeen tavoitteena on lisätä valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa uudessa toimintaympäristössä. Osallistujia valmennetaan omaksumaan uusia toimintatapoja, kehittämään uusia palvelutuotteita sekä parantamaan tuottavuutta. Hanke edistää yrittäjien vertaisoppimista, verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä. Verkostoitumisen kautta saadaan uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen. Vertaistuen ja -oppimisen avulla voidaan jakaa kokemuksia ja ongelman ratkaisukeinoja sekä löytää uusia näkökulmia muutosprosessin toteuttamiseen. Hanke parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin.
Hankkeessa vahvistetaan yritysten tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Vastuullinen ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia ja kestävien valintojen näkyminen asiakkaalle on edellytys kilpailukykyiseen, pitkäjänteiseen toimintaan. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy.
Hankkeen toimenpiteet, kuten yritysvalmennukset ja voimatreffit tarjoavat koulutusta, sparrausta ja vertaisoppimista. Toimenpiteet edistävät yritysten ja niiden henkilöstön osaamista ja muutoskyvykkyyttä. Hanketoimenpiteillä tuetaan yritysten ja työpaikkojen säilymistä ja yritystoiminnan elpymistä pitkään jatkuneen Covid 19 -pandemia jälkeen. Yrityksille tarjotaan konkreettista tukea yritystoiminnan uudelleen-muotoiluun ja henkilöstön työhyvinvointiin.
Liiketoimintaosaamista vahvistamalla yritysten toiminnasta saadaan kannattavaa ja taloudellisesti kestävää. Keskeistä kriisin jälkeen on keskittyä toiminnan kehittämisessä uuden ideointiin ja tulevaisuuden toimenpiteisiin.
Toimenpiteitä
kartoitetaan yritysten nykytila ja autetaan yrittäjiä fokusoimaan keskeiset kehittämisintressinsä
tarjotaan yritysvalmennusta ja sparrausta, joilla edistetään yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä
edistetään vertaisoppimista, verkostoitumista ja yhteistyötä
tarjotaan tukea jaksamiseen ja työhyvinvointiin
järjestetään voimatreffejä, joissa yrittäjät voivat vaihtaa kokemuksia, saada vertaistukea ja etsiä yhteistyökumppaneita
Hyödyt yrityksille
auttaa yrityksiä selviytymään yhdessä kriisin yli sekä kehittämään toimintaansa uudessa toimintaympäristössä
edesauttaa yrittäjiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa
tukee yrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista
edistää yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä
parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin
lisää tietoisuutta ja osaamista ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta sekä Green Care -toiminnan periaatteista
edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä
Valmennusteemat
Yritysvalmennukset on rakennettu teemakokonaisuuksista tarvelähtöisesti. Koulutukset on toteutettu valmennuksellisella otteella ja niissä on hyödynnetty vertaisoppimista. Sparrauspäivien välissä yritykset ovat toteuttaneet yrityskohtaisia kehittämistehtäviä ja -toimenpiteitä yritysvalmentajien tuella. Valmennuskokonaisuuteen ovat kuuluneet:
1. Brändäys ja markkinointi – yrityksen vision ja mission kirkastaminen ja brändäyksen merkitys oman toiminnan markkinoinnissa – sähköinen viestintä ja markkinointi – oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistaminen sekä näkyväksi tekeminen
2. Uudet tuote- ja palveluideat – uusien palvelutuotteiden kehittäminen ja tuotteistaminen – digitaalinen myynti – Green Care-toiminnan periaatteet
3. Liiketoimintaosaaminen – hinnoittelu ja kannattavuuden parantaminen liiketoiminnassa – asiakkuuksien ja kysynnän tunnistaminen – taloushallinnon perusteet
4. Tuottavuusvalmennus – itsensä johtaminen, työn organisointi, delegointi – oman toiminnan ja toimintaympäristön kehittäminen – sujuvat työprosessit ja toiminnan pullonkaulat
5. Kestävä yritystoiminta – palvelut kestävän kehityksen näkökulmasta (ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys) – kestävä yritystoiminta viestinnässä ja markkinoinnissa – palvelujen vaikuttavuus ja laatu
6. Työhyvinvointi ja yrittäjän oma jaksaminen – oma jaksaminen, henkinen ja fyysinen hyvinvointi, työyhteisön hyvinvoimti – stressin aiheuttajat ja keinot purkaa stressiä
Valmennusta ja tukea yritystoiminnan uudistamiseen
Tavoitteena on parantaa Uudenmaan ja Kanta-Hämeen Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien hyvinvointialan yrittäjien osaamista.
Hankkeen aikataulu:
1.8.2021 – 31.10.2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto ESR, REACT-EU
VALKKU-hankkeen tavoitteena on lisätä valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa uudessa toimintaympäristössä. Hanke edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan kohderyhmän tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Toimenpiteet, kuten yritysvalmennukset, vertaistapaamiset ja voimavisiitit tarjoavat koulutusta, neuvontaa, ohjausta ja vertaisoppimista. Toimenpiteet edistävät yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä.
VALKKU-hanke edesauttaa luontoa toiminnassaan hyödyntäviä yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa. Hanke tekee näkyväksi kasvun mahdollisuudet ja tarjoaa työkaluja yrityksen kasvun tueksi. Hanke parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti yksinyrittäjällä ja mikroyrityksissä. Yhteistyöverkostossa yrittäjä voi oppia toisilta yrittäjiltä ja verkostot mahdollistavat palvelujen tuottamisen kokonaisvaltaisesti eri osaamisia yhdistellen. Vertaistuen saaminen avaa yrityksille uusia näköaloja ja uskoa omiin selviytymismahdollisuuksiin. VALKKU-hanke nostaa ekologisesti kestävän kehityksen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden luonnolliseksi osaksi. Vastuullinen toimintatapa ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy.
Toimenpiteitä
yritysten nykytilan kartoitus ja toimenpiteiden kohdennus kartoituksen pohjalta esiin nousseisiin aiheisiin
tarjotaan yritysvalmennusta, neuvontaa ja ohjausta, joilla edistetään yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä
tarjotaan tukea jaksamiseen ja työhyvinvointiin
järjestetään vertaistapaamisia ja voimavisiittejä, joissa yrittäjät voivat vaihtaa kokemuksia, saada vertaistukea ja etsiä yhteistyökumppaneita
Hyödyt yrityksille
auttaa yrityksiä selviytymään kriisin yli sekä kehittämään toimintaansa uudessa toimintaympäristössä
edesauttaa yrittäjiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa sekä näkyväksi tekemisessä
tukee yrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista
edistää yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä
parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin
lisää tietoisuutta ja osaamista ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta
edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä
Tulokset ja materiaalit
TTS Työtehoseura on koonnut infograafin ja materiaalipaketin mikro- ja pk-yritysten käyttöön. Niissä on hyödynnetty VALKKU-hankkeen valmennusmateriaaleja sekä muita aiheeseen liittyviä aineistoja. Infograafissa on kuvattu yrittäjän kannalta tärkeät VALKKU-hankkeessa käsitellyt teemat.
Materiaalipaketista löytyy monipuolisesti tietoa yritystoiminnan kehittämiseen ja yrittäjän oman jaksamisen tueksi. VALKKU-hankkeen luontolähtöisiä palveluja tuottavien yrittäjien lisäksi materiaalipakettia voivat hyödyntää myös muiden alojen yrittäjät. Aineistot on jaoteltu hankkeessa toteutettujen teemojen alle. Materiaalit ovat tulostettavia ja tallennettavia PDF-tiedostoja sekä linkkejä.
Sähköpyörämekaanikko on yksi niistä uusista ammateista, jotka on syntynyt viime vuosina. Pyöräilyharrastus on kasvanut huomattavasti viime vuosina, ja ilmiö on luonut uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Yhä useammat ihmiset valitsevat pyörän liikkumisen välineeksi. Samalla ympäristöystävällisten sähköpyörien suosio on kasvanut.
Kasvava pyöräilytrendi on tuonut mukanaan myös mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia. Pitkät jonot pyörähuollossa ja uusien sähköpyörien saatavuusongelmat ovat yleistyneet. Matkailualalla nämä haasteet voivat jopa toimia esteenä yritystoiminnalle. Ammattitaitoisten sähköpyörämekaanikkojen tarve on suurta.
Millaista työtä sähköpyörämekaanikko tekee?
Useimmat sähköpyörämekaanikot työskentelevät pyöräkorjaamoissa. Täällä he vastaanottavat asiakkailta sähköpyöriä, suorittavat huolto- ja korjaustöitä, asentavat varaosia, ja varmistavat, että pyörät ovat turvallisia ja toimintakunnossa. Lisäksi hän voi työskennellä muun muassa pyörämyymälöissä ja pyörävuokraamoissa.
Alkavat opinnot
Tarkempia tietoja koulutuksen sisällöstä, aikataulusta ja hakeutumisesta saat tutustumalla alla auki olevaan koulutustarjontaan. Jos et löydä alta etsimääsi koulutusta, tiedustele seuraavaa alkavaa koulutusta opintosihteeriltä.
Metsäkoulutuksen tutkimus tuottaa tietoa ja kehittämisen apuvälineitä metsäalan koulutuksen kaikille tasoille: ammatilliselle koulutukselle, MTI- ammattikorkeakouluille ja yliopistojen metsätieteiden osastoille yhteistyössä työelämän, oppilaitosten ja viranomaisten kanssa.
Kilpeläinen, Lautanen, Kärkkäinen, Pokela, Issakainen, 2022. Metsäalan koulutusvalintaan vaikuttavat tekijät ja niiden huomioiminen koulutuksen markkinointiviestinnässä.
Työtehoseura on tutkinut ja kehittänyt laajasti koneurakointia ja maatilojen välistä yhteistyötä. Tarjolla on mm:
Yleistä tietoa koneurakointiin liittyen
Viimeisimmän urakointihintakyselyn tulokset
Koneurakoinnin sopimuspohjia
Joka toinen vuosi toteuttavalla urakointihintakyselyllä kerätään tietoa maatalouskoneurakoinnin ohella maataloustaustaisten yrittäjien muille sektoreille tekemistä urakointitöistä, kuten tienhoito-, kiinteistö-, maarakennus-, metsä-, energia- tai ympäristöurakoinnista. Hintatietojen ohella kyselyllä kartoitetaan taustatietoa urakointityön määrästä, merkityksestä ja käytännöistä.
Keväällä 2023 toteutetulla kyselyllä kerättiin vuoden 2022 toteutuneita urakointihintoja:
TTS:n viljelijäkyselyiden mukaan työperäinen verkottuminen on erittäin yleistä suomalaisilla maatiloilla. Työperäisellä verkottumisella tarkoitetaan tässä erityisesti tilojen välillä tapahtuvaa tuotannollista yhteistyötä sekä koneurakointipalveluiden käyttöä ja tarjoamista. Urakointipalvelut ja muut työpalvelut voivat toki koskea myös muita osapuolia kuin tiloja. Merkille pantavaa on, että samat tilat usein sekä tarjoavat että käyttävät koneurakointipalveluita. Edellä mainituista työperäisen verkottumisen muodoista saadaan erityisesti taloudellista hyötyä. Työperäinen verkottuminen ja aikomus jatkaa tuotantoa pitkään on suhteellisesti yleisempää peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla tiloilla kuin korkeintaan keskikokoisilla tiloilla. Vain hyvin pieni joukko (5 %) tiloista ei tee mitään tilayhteistyötä eikä käytä tai tarjoa urakointi- tai muita työpalveluja.
Koulutus on tarkoitettu varasto- ja terminaalipäälliköille, esimiehille, työnjohtajille, trukkikuskeille, terminaali- ja varastotyöntekijöille ja kaikille niille, jotka ovat tekemisissä vaarallisten aineiden varastoinnin ja lähettämisen kanssa.
Vähennä koulutuksella riskejä vaarallisten aineiden varastoinnissa
Lain mukaan työntekijä on perehdytettävä työtehtäväänsä ja lisäksi vaarallisten aineiden käsittelyyn on annettava sekä yleinen tiedostava koulutus että tehtäväkohtainen koulutus. Varastoitaessa vaarallisia aineita henkilöstöllä on oltava riittävä koulutus ja tietämys toiminnasta, vaaraoista, riskitekijöistä ja varautumisesta onnettomuustilanteisiin.
Koulutuksen tavoite
Koulutus on kaksi päiväinen ja siinä käsitellään vaarallisten aineiden teemaa sekä varastoinnin (kemikaalilaki ja -asetukset) että vaarallisten aineiden lähettämisen ja kuljetuksen (ADR-lainsäädäntö) näkökulmasta. Tavoitteena on, että osallistuja ymmärtää varastoinnin ja kuljettamisen rajapinnat, niihin liittyvät eri lainsäädännöt sekä merkinnät. Tavoitteena on myös, että osallistuja tietää mistä etsiä vaarallisiin aineisiin liittyvää ainekohtaista tietoa ja pystyy varautumaan sekä valmistautumaan mahdollisiin vahinko- ja onnettomuustilanteisiin.
Koulutuksen sisältö
1.päivä
Kemikaaleja koskeva lainsäädäntö ja varastointi
Kemikaaleja koskevia lakeja ja asetuksia varastoinnissa
Säilytys, vähäinen varastointi ja käsittely, laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi
Vastuut ja velvollisuudet
Vaarallisten aineiden tunnistaminen, kemikaalilain mukainen luokitus ja pakkausmerkinnät
Luokituksen perusteet, mallietiketit ja käyttöturvallisuustiedotteet
CLP asetus
Vaarallisen aineen pakkaaminen
Varastoivat kemikaalit ja käyttöturvallisuustiedotteet
Mistä ja miten löydän ktt:n
Harjoituksia ktt:n löytämiseen ja sen tulkintaan.
Vaarallisten aineiden varastointi ja turvallisuus
Tuotteiden sijoittelu
Käsittely ja välineet
Vahingon sattuessa; ensiapu ja pelastusohjeet
Pelastussuunnitelma
2.päivä
Vaarallisten aineiden lähettäminen ja kuljetukset
Yleiset VAK/ADR käsitteet ja lainsäädäntö (vs. kemikaalilaki ja varastointi)
Eri osapuolten vastuut (lähettäjä-kuljettaja)
Rajapintoja varastointi-kuljettaminen; mikä lainsäädäntö
Vaarallisten aineiden luokitukset ja merkinnät kuljetuksissa
Vaarallisten aineiden luokitus
Pakkaukset, merkinnät, lipukkeet
Rahtikirjamerkinnät
Vapaarajat
Yhteenkuormauskiellot
Harjoituksia
Koulutuksen hinta:
Koulutusta toteutetaan yrityskohtaisena. Pyydä tarjous!
Koulutuksen peruutusehdot:
Koulutukseen osallistumisen voi peruuttaa viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta maksuttomasti. Myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta ja myöhemmin kuin viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista osallistumismaksun kokonaisuudessaan.
