ELO – Elinvoimaista työtä ja yrittäjyyttä Kymenlaaksossa
Hanke on tarkoitettu kymenlaaksolaisille kaikkien alojen mikro- ja pk-yrittäjille. Myös yritystoimintaa suunnittelevat ovat tervetulleita. Osallistuminen on yrityksille maksutonta, ja samasta yrityksestä voi tulla mukaan useampi henkilö. Mukaan mahtuu 22 yritystä.
Kohderyhminä ovat myös paikalliset nuoret (18–29 v) sukupuolesta riippumatta, joiden työllistyminen on kenties haastavaa, sekä etenkin turvetuotannon alasajon vuoksi työttömyysuhan alla olevat tai uutta suuntaa työelämässä etsivät miehet.
Hankkeen aikataulu:
3/2024-6/2026
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
EU:n Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)
ELO-hankkeessa vahvistetaan alueellista yrittäjyyttä, edistetään jatkuvaa oppimista työelämässä ja tuetaan yrittäjien pärjäämistä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämistä. ELO parantaa työssä jaksamista muuttuvassa työelämässä ja tarjoaa myös tilaa verkostoitumiselle ja yhteisöllisyydelle. Nuorten ja työttömyysuhan alla olevien miesten työllistymismahdollisuuksia parannetaan omilla toimenpiteillään.
Yrittäjille
Mukaan tulevien yritysten nykytila ja haasteet kartoitetaan ja toteutetaan riihivalmennuksien sarja. Riihet ovat tehokkaita lähipäiviä Kymenlaaksossa noin kahden kuukauden välein. Riihiaiheita ovat:
Ennakointi ja suunnittelu 19.6.2024
Oman osaamisen tunnistaminen 13.8.2024
Digitaalisuus 10/2024
Markkinointi 12/2024
Talous 2/2025
Kestävä kehitys 4/2025
Biotalous ja uusi yritystoiminta 6/2025
Tuotteistaminen ja johtaminen 8/2025
Työssä jaksaminen 10/2025
Tulevaisuuden yhteistyö 12/2025
Lisäksi voidaan toteuttaa joitain lyhyempiä Teams-tapaamisia tarvittavista teemoista. Valmennuspäivien välissä yrittäjien etenemistä tuetaan ja sparrataan. Mukaan voi tulla missä tahansa vaiheessa hanketta, mutta parhaan tuen ja edun saa, jos tulee mukaan heti alussa.
Nuorille:
Hankkeessa törmäytetään yrittäjiä nuorten kanssa valittujen riihien yhteydessä – tavoitteena auttaa nuoria löytämään oma ala tai työllistymään lyhyt- tai pitkäaikaisesti ja toisaalta yrittäjiä löytämään hyviä apukäsiä. Ensimmäinen yhteinen tapaaminen nuorten kanssa on lokakuussa 2024.
Miehille:
Hankkeessa kutsutaan miehiä mukaan joihinkin yrittäjille järjestettäviin riihitapaamisiin ja myös pyritään innostamaan uuden oppimisen pariin omien tapaamisten kautta. Tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat miehet luottavat omiin kykyihinsä ja tunnistavat paremmin oman osaamisensa sekä mahdollisuutensa tulevaisuudessa.
Maaseutuyrityksissä kokonaisuus muodostuu yhä useammin useista eri liiketoiminnoista. Miten pitää ohjat käsissä ja miten toimintaa voi parantaa? Työtehoseura toteuttaa maaseudun moniyrittäjille kohdennetun Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto-koulutuksen. Mukana yhteistyössä on Agronomiliitto ry. Haku on avoinna 26.4. saakka.
– Työtehoseura täyttää tänä vuonna arvokkaat 100 vuotta. Jo yhdistyksen alkuaikoina on pidetty isännille ja emännille eri puolella Suomea työtehokursseja. Vähän samaa henkeä on herätelty, kun nyt koulutuksessa puhutaan työn kehittämisestä ja johtamisen parantamisesta, taustoittaa
Työtehoseuran tutkimuspäällikkö Markku Lätti.
Kyseessä on Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävä, reilun vuoden ajanjaksolle ajoittuva koulutus, joka pitää sisällään 16 koulutuspäivää ja omatoimisia käytännönläheisiä tehtäviä. Sisältöinä ovat monien aiheiden joukossa itsensä johtaminen, toimintaympäristön muutokset, työhyvinvointi, ergonomia, talousasiat sekä myynti- ja markkinointi.
Joustavana ja koko maan kattavana toteutuksena on verkkokoulutuksen ja lähiopetuksen yhdistelmä. Koulutuksen avauspäivät pidetään 5.-6.6.2024.
– Koulutus sopii eritaustaisille, niin maatiloille kuin muille maaseutuyrityksille, konkareille ja aloitteleville. Monesti on niin, että yrityksessä on monta rautaa tulessa, vaikkapa elintarvikejalostusta, palveluita tai koneurakointia. Alan ammattilaisilla on jo paljon osaamista ja yhtenä rikkautena onkin oppia toisilta, jatkaa
Markku Lätti.
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Maaseudun moniyrittäjät
Työtehoseurassa 100 vuotta sitten ensimmäiset työntutkimukset tähtäsivät maataloustyön tehokkuuden parantamiseen. Sama idea tuottavuuden lisäämisestä kantaa edelleen, joskin toimialojen kirjo on laajentunut kattamaan erilaisia- ja kokoisia yrityksiä. Onko tämän päivän työntutkija Kellokalle vai kestävän työn kehittäjä? Haastattelussa on TTS Työtehoseuran erikoistutkija Veli-Matti Tuure.
Työntutkimus, mistä kyse?
Lyhyesti sanottuna, työntutkimuksella selvitetään mitä työssä tapahtuu, mitä tehtävä työ sisältää, miten sitä tehdään ja miksi. Työtehtäviä tutkimalla ja mittaamalla saadaan tietoa nykytilanteesta, jotta työprosesseja voidaan selkeyttää ja työn tekemisen mahdollisuuksia parantaa. Perinteisesti työntutkimusta pidetään teollisuusalojen juttuna, mutta näin ei ole: työntutkimus soveltuu kehittämisen työkaluksi toimialasta riippumatta.
Kohdattuja kompastuskiviä?
Yrityksessä voi olla tilanne, että ei täysin tunnisteta työprosesseja tai vastuut ovat epäselviä. Tyypillinen ajanhukka syntyy, jos työn tekemisessä on tarpeettomia työvaiheita tai tiedonkulku ei toimi. Tällöin on hyvä työntutkimuksella selvittää nykytilanne ja arvioida, miten voidaan kehittää prosessia, menetelmiä ja olosuhteita.
Kellokalletusta vai kestävän työn kehittämistä?
Yhä enemmän on siirrytty kohti kokonaisvaltaista yrityksen kehittämistä, jossa ajankäytön selvitys on vain yksi osatekijä. Parhaaseen tulokseen pääsee, kun perinteiseen työntutkimukseen yhdistetään henkilöstön näkemykset ja kokemuspohjaista tieto esimerkiksi vaaratilanteista ja kuormituksesta. Näin saadaan keskusteluun näkymätön työ, jonka nimenomaan työntekijä tietää. Tuntumana on, että inhimillinen näkökulma kiinnostaa yrityksiä yhä enemmän. Se miten motivoituneita ja hyvinvoivia ihmiset ovat, on suoraan henkilöstötuottavuutta.
Onnistumisen elementit?
Parasta on, kun yrityskohteessa on positiivinen ote ja halu kehittämiseen. On hyvä lähtötilanne, kun aidosti halutaan parantaa suoritusta ja yritysjohto on sitoutunut siihen, että myös henkilökunta pääsee vaikuttamaan työmenetelmien ja olosuhteiden parantamiseen. ”Ihmeen paljon tietoa lyhyessä ajassa”, on moni asiakas todennut palautteena.
Haluan työntutkimuksen, miten edetä?
TTS Työtehoseura tarjoaa yrityksille työntutkimus- ja kehittämispalveluita. Kotisivuilla on mukavasti lisätietoja ja yhteyttä voi ottaa matalalla kynnyksellä puhelimitse tai sähköpostilla. Ensin jutellaan tarpeista ja toiveista, minkä jälkeen edetään tutkimusehdotukseen ja tarjoukseen. Jos yrityksessä on tarve kouluttaa oma työntutkija, on sekin mahdollista vuosittain toteutettavassa Työntutkijan valmennusohjelmassa. ’
Parempaa hallintaa maatalouden sukupolvenvaihdosneuvontaa kehittämällä
Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hanke pureutuu maatilojen sukupolvenvaihdosprosessien (SPV) neuvonnan kehittämiseen. Maatalousyrityksen SPV-prosessi on keskimäärin viidestä kymmeneen vuoteen kestävä liiketoiminnan kannalta kriittinen vaihe, jossa yrittäjä luovuttaa yrityksen jatkavalle sukupolvelle. SPV-prosessin hallinta vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen, kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja jatkuvuuteen.
SPV-prosessin hallinnan tunnettuja riskejä ovat esimerkiksi yrityksen jatkajan löytyminen, perintö- ja lahjaverotus sekä arvon määritys. Yrittäjän oma tietämys, pelot ja epävarmuus tulevasta sekä SPV-prosessin osapuolten kohtaamattomuus tuottavat prosessiin omat haasteensa. Osapuolten ristiriitaiset näkemykset, erimielisyydet ja riskien hallinnan kannalta oleellisten asioiden sivuuttaminen voivat halvaannuttaa yritystoiminnan pitkäksi aikaa.
Hankkeen aikataulu:
2020 – 31.12.2021
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura, ProAgrian Keskusten liitto, SFF
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
Hanke
selvittää yhdessä SPV-prosessin tuntevien maatalousyrittäjien, SPV-neuvojien ja -asiantuntijoiden kanssa maatalousyritysten keskeiset SPV-prosessissa ilmenevät, osapuolten toimintaedellytyksiä heikentävät epäselvyydet, ristiriidat, erimielisyydet ja konfliktit, jotka tuottavat keskeisiä liiketoiminnallisia riskejä.
yhdessä Suomen Sovittelufoorumin (tai sovittelun) asiantuntijoiden kanssa etsii ja soveltaa sovinnollisia menettelytapoja eli restoratiivisia käytänteitä hankalaksi koettujen asioiden ja tilanteiden käsittelyyn tavoitteena parantaa prosessin hallintaa ja lopputulosta
Hankkeen tuloksena luodaan maatalousneuvonnan SPV-asiantuntijoille täydennyskoulutus, joka lisää heidän valmiuksiaan käsitellä neuvonnassa maatalousyrityksen johtajuuteen, yrityksen ja perheen muuttuviin suhteisiin ja rooleihin liittyviä asioita sekä käyttää niiden käsittelyssä korjaavia restoratiivisia menettelytapoja.
Tapahtumat
Työpaja syksyllä 2021:
Hanke järjesti syksyllä 2021 työpajan SPV-neuvonnan asiantuntijoille. Työpajassa käytiin läpi hankkeen tuloksia sekä keskusteltiin restoratiivisuuden käsitteestä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää SPV-neuvonnassa.
Hanke järjesti syksyllä 2020 neljä työpajaa Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työpajoissa tarkasteltiin maatalousyritysten sukupolvenvaihdosprosessia ja jäljitettiin siihen liittyviä ristiriitatilanteita.
Työpajoissa kerätyn tiedon perusteella laadittiin kysely, joka lähetettiin SPV-prosessin läpikäyneille maatalousyrittäjille sekä SPV:n asiantuntijoille. Kyselyn tavoitteena on laajentaa ja syventää ymmärrystä SPV-prosessia hankaloittavista tilanteista, jotta niihin päästään etsimään toimivia ratkaisuja. Linkki kyselyyn ja esitteeseen
Kysely toteutettiin joulukuussa 2020. Siihen vastasi 37 maatalousyrittäjää ja 24 ProAgrian kokenutta neuvonnan asiantuntijaa. Kyselyn tulokset
ProAgrian neuvonnan ja hankkeen asiantuntijat kokoontuivat maaliskuun 2021 lopulla yhteiseen työpajaan pohtimaan tarkemmin täydennyskoulutuksen tarpeita, kohderyhmiä ja rakennetta (linkki ohjelmaan) ja tarkastelemaan hankkeessa tehdyn selvityksen tuloksia ProAgrian SPV-neuvonnan asiantuntijoiden ja hanketoimijoiden kesken. Tulokset valottavat tutkimuksen katvealueella jääneitä inhimillisiä ristiriitoja. Karkeasti luokiteltuna inhimilliset ristiriidat liittyvät oletusten ja luulojen varassa toimimiseen, asioiden arvottamiseen liittyviin erimielisyyksiin ja osattomuuden kokemuksiin neuvontaprosessissa.
Työpajassa pohdimme restoratiivisen lähestymistavan käyttökelpoisuutta SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyssä. Hanke esitteli neuvonnan asiantuntijoille alustavan suunnitelman täydennyskoulutuksen elementeistä, jotka liittyvät SPV-neuvontaprosessiin liittyvien inhimillisten ristiriitojen tunnistamiseen, osallisuutta rakentaviin ratkaisuihin ja sovinnollisiin menettelyihin.
Työpaja 15.11.2021: Hankkeen viimeisin työpaja toteutettiin virtuaalisesti.Kiitos kaikille osallistuneille!
Työpajan tuloksena todettiin, että inhimillisten ristiriitojen käsittely ja inhimillisten riskien hallinta osana SPV-prosessin kokonaishallintaa on tärkeää. SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat kiinnostuneita tietämään lisää inhimillisten ristiriitojen puheeksi ottamisesta ja käsittelystä. Suunniteltava täydennyskoulutus tulee mitoittaa siten, että siihen on käytännön työelämässä edellytykset myös osallistua.
Koska SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat pitkälle erikoistuneita talousasiantuntijoita, tukea SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyyn kaivataan. Erityisesti pohditaan sitä, miten yrittäjien auttaminen inhimillisissä ristiriidoissa tapahtuisi ammatillisena asiantuntijayhteistyönä.
”Puhumattomuus pilaa maatilan sukupolvenvaihdoksen” uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Maija Ala-Siurua kävi haastattelemassa hankkeen projektipäällikköä Minna Mattila-Aaltoa ja TTS Työtehoseuran yksikön johtaja Henna Hurttalaa, joka on maatilan emäntä ja jolle sukupolvenvaihdos on myös henkilökohtainen asia. Haastattelusta syntyi kaksi sukupolvenvaihdoksia koskevaa artikkelia Maaseudun Tulevaisuuteen. Ensimmäinen niistä julkaistiin 7. kesäkuuta 2021.
”Sanoittamattomista asioista voi lopulta tulla kompastuskivi, joka ravisuttaa maatilan kannattavuuden perusteita ja perheen hyvinvointia”, kiteyttää toimittaja Ala-Siurua. Kun puhutaan rahasta, on hyvä pohtia myös sitä, minkälainen ”hintalappu” annetaan ihmissuhteille. Mitä hiertävät tai kariutuneet ihmissuhteet maksavat inhimillisesti ja taloudellisesti? Mitä kustannuksia ne aiheuttavat yritykselle, perheelle ja yhteiskunnalle?
Hallittu SPV-hanke osallistui SPV- ja omistajavaihdoksia käsitteleviin paneelikeskusteluihin Sukupolven- ja omistajanvaihdokset herättävät keskustelua. Hankkeemme projektipäällikkö Minna Mattila-Aalto sai kutsun mukaan keskusteluun ja osallistui syksyn 2021 aikana kahteen sukupolven- ja omistajanvaihdoksia käsittelevään paneeliin. Toinen keskustelu käytiin syyskuussa Maaseutuparlamentin päälavalla Kurikassa ja toinen lokakuussa KoneAgria-messujen päälavalla Tampereen messukeskuksessa. Seuraavista linkeistä pääset seuraamaan näitä keskusteluja.
Kuljetusala tarjoaa henkilöliikenteen parissa useita erilaisia työpaikkoja. Turun seudulla henkilöliikenteen pariin tarvitaan lähitulevaisuudessa sata uuttaa kuljettajaa!
Bussin kuljettajana pidät huolta koko yhteiskunnan toiminnasta. Linja-autoliikenteellä on merkittävä rooli maamme julkisen liikenteen hoitamisessa. Linja-autoissa kulkevien julkisen liikenteen matkustajien osuus on 60 %. Jos pääkaupunkiseudun vaikutus jätetään huomioimatta, lähes 90 prosenttia joukkoliikenteen matkoista kuljetaan busseilla. – Linja-autonkuljettajana olet yksi merkittävimmistä linkeistä yhteiskunnan toimivuudessa.
B-kortilla uuteen ammattiin linja-autonkuljettajaksi
Turun seutuliikenteessä linja-autonkuljettajan työ on itsenäistä ja monipuolista asiakaspalvelutyötä. Jos pidät ajamisesta ja viihdyt asiakaspavelutyössä, tämä työ voisi olla sinulle oikea. Opiskelun voi aloittaa vaikka sinulla olisi vain B-kortti. Nopeat ja joustavat opiskelupolut mahdollistavat myös nopean siirtymisen vakituiseen työsuhteeseen.
Linja-autonkuljettajan erilaiset työmahdollisuudet
Linja-autonkuljettajana voit toimia erityyppisissä työtehtävissä joita ovat aikataulun mukainen säännöllinen reittiliikenne, tilausliikenne, palveluliikenne ja kuljetusalan työnjohto.
4 syytä ryhtyä linja-auton-kuljettajaksi:
Kilpailukykyinen palkka
Itsenäinen asiakaspalvelutyö
Vakituinen työsuhde
Nopea koulutus ammattiin
Olet etsimämme henkilö, jos
olet vähintään 23 v
sinulla on B- tai BC-ajokortti
pidät vaihtelevasta työstä, ja viihdyt asiakaspalvelutehtävissä
Koulutuksen tavoitteena on tarjota laaja valikoima valmiuksia tuulivoima-alan nostotehtäviin. Ensimmäisen koulutuksen pilottivaihe on suunnattu jo alalla toimiville kuljettajille, toteuttaen mestari-kisälli -mallia, jossa kokeneet ammattilaiset jakavat tietojaan ja taitojaan uusille tulokkaille.
Osallistujat oppivat tuulivoima-alan nostotehtäviä ja harjoittelevat raskaiden nostolaitteiden käyttöä ammattilaisten ohjauksessa. Lisäksi suoritetaan tuulivoimateollisuuden vaatimat koulutukset Global Wind Organization – GWO:n kautta, mikä varmistaa standardien mukaisen osaamisen.
Osallistujat myös opettelevat nostoalan ammattikieltä englanniksi, mikä helpottaa kansainvälisessä työympäristössä kommunikointia.
Kohderyhmänä ovat jo ajoneuvonosturinkuljettajina toimivat henkilöt.
Koulutuksen alkaessa osallistuja antaa näytteen nostotyöstään (alkuvaiheen kartoitus), ja koulutuksen päättyessä osallistuja osoittaa osaamisensa teoriakokeella ja nostonäytteellä (loppuarviointi).
Koulutus on maksuton osallistujille ja heidän työnantajilleen.
Koulutus toteutetaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamana.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus eli Jotpa tukee työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta koko yhteiskunnassa.
Alkavat opinnot
Etsitkö päivitystä nykyiseen osaamiseesi? Tarjoamme laajan valikoiman ammatillisia koulutuksia. Saat tarkempia tietoja kunkin koulutuksen aikataulusta, hakeutumisesta ja hakuprosessista niiden yksilöidyistä tiedoista. Katso alkavia koulutuksia:
Floristi-starttivalmennus
Tutkinto:
Osatutkinto puutarha-alan perustutkinnosta 45 osp
Koulutusala:
Puutarha-ala
Opetusmuoto:
Päiväopetus
Paikkakunta:
Nurmijärvi
Tule opiskelemaan kukkasidontaa
Floristin starttivalmennus tarjoaa täydellisen mahdollisuuden aloittaa kukkasidonnan opiskelu ilman aikaisempaa kokemusta alalta. Koulutus on suunniteltu erityisesti niille, joilla on intohimoa kasveihin ja kukkasidontaan, mutta ei vielä perusosaamista.
Mitä odotamme hakijoilta?
Sujuva suomen kielen taito
Hyvä terveys
Kiinnostus kasveihin ja kukkasidontaan
Hyvät yhteistyötaidot
Miksi valita Floristin starttivalmennus?
Opiskelu toteutetaan monipuolisesti lähi-, verkko- ja etäopiskeluna.
Koulutuksen sisältö kattaa Myymälätyöskentelyn puutarha-alalla ja Kukkasidontatöiden tekemisen.
Lopussa odottaa 5 viikon työssäoppimisjakso, joka syventää osaamista ja valmistaa kukkakaupan haasteisiin.
Mitä Floristin starttivalmennuksen opinnot sisältävät?
Floristi-startti on osatutkinto puutarha-alan perustutkinnosta ja se muodostuu kahdesta tutkinnon osasta:
Myymälätyöskentely puutarha-alalla, 30 osp
Kukkasidontatöiden tekeminen, 15 osp
Koulutuksen päätavoitteena on antaa sinulle perustiedot kukkakaupasta ja kukkasidonnan materiaaleista. Opit perustaidot kukkasidonnasta ja saat valmiudet jatkaa opintoja floristin ammattitutkintoon.
Opiskelu on maksutonta, ja suosittelemme oman kannettavan tietokoneen käyttöä. Opintotuki ja aikuiskoulutustuki ovat mahdollisia, ja opinnot voidaan katsoa lyhytkestoisiksi, jos olet yli 25-vuotias TE-toimiston tai kuntakokeilun asiakas.
Kuusi metsäkonekoulutuksen järjestäjää ja kahdeksan metsäkonekoulua valmisteli ja pilotoi vuonna 2023 metsäkoneenkuljettajakoulutuksen yhteisen soveltuvuuskokeen saadakseen opiskelijoiksi alalle paremmin soveltuvia hakijoita.
Pilottikoe perustuu syvälliseen pureutumiseen metsäkoneenkuljettajan työn vaatimuksiin ja edellyttämään hakijan kyvykkyyteen. Koe muodostuu viidestä osasta. Esitietolomakkeella kartoitetaan hakijan alan tuntemusta ja kykyä noudattaa ohjeita. Haastattelulla mitataan hakijan motivaatiota sekä taustoitetaan edellytyksiä menestyä opinnoissa. Matematiikkatestissä arvioidaan loogista päättelykykyä ja matemaattista perusosaamista. Hahmottamisen ja tarkkaavaisuuden tehtävissä tarkastellaan havaintomotorisia kykyjä sekä työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Motoriikkatestissä taas mitataan hakijan hienomotorisia kykyjä.
Kokeen toimivuus ja mittaustulosten luotettavuus todennettiin 48 jatkuvan haun opiskelijan ja 386 yhteisvalinnan hakijan valinnassa 2023. Saaduissa mittaustuloksista on havaittavissa, että hyvät matemaattiset päättelytaidot ovat yhteydessä sekä hyviin havainto- että hienomotorisiin taitoihin. Yhteisvalinnan hakijoista 35 % sai matematiikan testistä 0 pistettä. Heikot matemaattiset taidot näkyivät kömpelyytenä ja hitautena soveltuvuuskokeen pilotinnin motoriikkatestissä sekä heikkoina tuloksina myös havainnoinnin ja tarkkaa-vaisuuden testissä.
Soveltuvuuskokeen tehneet yhteisvalinnan hakijat saavuttivat keskiarvona 7,3/10 valintapistettä lisää. Heitä, joilla on heikko peruskoulun päättötodistus, mutta korkea motivaatio ja metsäkoneenkuljettajan ammattiin tarvittavat kyvyt, tulos edistää saavuttamaan halutun opiskelupaikan. Soveltuvuuskokeeseen osallistuneet, valituksi tulleet hakijat ottivat 98,83 % varmuudella opiskelupaikan vastaan ja aloittivat opinnot. Soveltuvuuskokeella on siis mahdollista ohjata metsäkoneenkuljettajakoulutukseen enemmän alasta kiinnostuneita ja ammattiin soveltuvia, motivoituneita hakijoita. Opiskelijamääriin kokeella ei vuoden 2023 yhteisvalinnassa ollut vaikutusta.
Maa – ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimus- ja kehittämiskokonaisuudessa TTS Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimus toteuttaa yhteistyössä kaikkien mukaan haluavien metsäkonekoulutuksen järjestäjien kanssa Kansallisen metsästrategian 2035 kärkihanketta 3. ”Metsäalan uudistumista ja kilpailu -kykyä edistävät toimenpiteet: otetaan käyttöön metsäkoneenkuljettajakoulutuksen valtakunnalliset soveltuvuuskokeet.” Työ jatkuu laajentamalla pilotoijien joukkoa ja kerryttämällä monipuolista tulosdataa. Lue vuoden 2023 pilotoinnin tuloksista laajemmin täältä.
Vainion Liikenne kouluttaa ja rekrytoi uusia linja-autonkuljettajia yhteistyössä TTS Työtehoseuran kanssa. Kuljettajia rekrytoidaan ajamaan Lohjan seudun sopimusliikennettä. Asemapaikkana toimii Lohja, Kisko tai Suomusjärvi.
RekryKoulutus järjestetään Vainion Liikenteen Salon toimipisteessä ja TTS Työtehoseuran Rajamäen toimipisteessä. RekryKoulutus kestää 55 päivää, jonka jälkeen työsuhde alkaa ja jatkat oppisopimuksella opiskellen henkilöliikenteen ammattipätevyyden.
Koulutus alkaa Rajamäessä 25.3.2024 ja Salossa 8.4.2024 työviikon mittaisella kartoitusjaksolla, jossa annat ajonäytteen, kielitaitosi testataan (tarvittaessa) ja tarvittavat digitaitosi testataan. Varsinainen Rekrykoulutus (55 päivää) alkaa kartoituksesta valituille Nurmijärvellä 2.4.2024 ja Salossa 15.4.2024.
Hakijoilta toivomme ennen kaikkea motivaatiota kehittyä hyväksi ammattikuljettajaksi, halua palvella asiakkaita sekä valmiutta työskennellä eri vuorokauden aikoina.
Olet etsimämme henkilö, jos
olet vähintään 23 v
sinulla on B- tai BC-ajokortti
olet ehkä työskennellyt aiemmin asiakaspalvelutehtävissä tai sinulla voi olla harrastusten tai työn kautta hankittua osaamista autoista tai työkoneista.
pidät vaihtelevasta työstä, ja viihdyt asiakaspalvelutehtävissä
edistät omalla toiminnallasi liikenteen vastuullisuutta
Koulutus soveltuu hyvin palvelu- ja ravintola-alan esimiestehtävissä toimiville, -tehtäviin siirtyville sekä työryhmien ja projektien vetäjille.
Lähiesimiestyön ammattitutkinto
Mahdollisuus monipuoliseen opiskeluun, jossa koulutuspäivät toteutetaan verkossa. Opiskelu soveltuu hyvin työn ohessa tehtäväksi ja käytännönläheiset harjoitustehtävät liitetään osaksi päivittäisiä työtehtäviä. Erityistä huomiota kiinnitetään vertaisoppimiseen ja keskusteluihin muiden opiskelijoiden kanssa
Laajuus
Koulutus tähtää lähiesimiestyön ammattitutkinnon (150 osp) suorittamiseen. Pakollinen tutkinnon osa on lähiesimiehenä toimiminen, jonka lisäksi osallistuja valitsee kaksi valinnaista tutkinnon osaa. Valinnaiset tutkinnon osat ovat Asiakassuhteiden hoito, Toiminnan kannattavuus, Henkilöstötyö ja Kehittämissuunnitelma.
Alkavat opinnot
Saat tarkempia tietoja varastoalalle suunnatun lähiesimiestyön ammaattitutkinnon koulutuksen toteutuksesta , hakeutumisesta, aikataulusta, tutustumalla alla olevaan avoimeen koulutukseen.
Koulutus toteutetaan verkkokoulutuksena päätoimisena päiväkoulutuksena. Opiskelua on n. 7 tuntia päivässä 5 päivänä (ma-pe) viikossa. Koulutus sisältää verkko-opetuksena luentoja, vuorovaikutusta ja monipuolisia harjoitustehtäviä sekä ryhmissä että itsenäisesti tehtyinä. Kokonaisuuteen sisältyy henkilökohtainen Disc- toimintatyyliprofiili. Keskeinen osa opiskelua ovat omatoimisesti tehtävät osaamisnäyttöjä tukevat viikkoprojektit. Koulutukseen sisältyy kaksi työssäoppimisjaksoa. Työssäoppimisen tavoitteena on saattaa työntekijät ja yritykset yhteen. Lähtökohtana on, että opiskelija hankkii työssäoppimispaikan omatoimisesti.
Laajuus
Koulutuksen laajuus on noin 148 pv, josta n. 65 pv työssäoppimista.
Alkavat opinnot
Saat tarkempia tietoja varastoalalle suunnatun lähiesimiestyön ammaattitutkinnon koulutuksen toteutuksesta , hakeutumisesta, aikataulusta, tutustumalla alla olevaan avoimeen koulutukseen.
Koulutus toteutetaan verkkokoulutuksena päätoimisena päiväkoulutuksena. Opiskelua on n. 7 tuntia päivässä 5 päivänä (ma-pe) viikossa. Koulutus sisältää verkko-opetuksena luentoja, vuorovaikutusta ja monipuolisia harjoitustehtäviä sekä ryhmissä että itsenäisesti tehtyinä. Kokonaisuuteen sisältyy henkilökohtainen Disc- toimintatyyliprofiili. Keskeinen osa opiskelua ovat omatoimisesti tehtävät osaamisnäyttöjä tukevat viikkoprojektit. Koulutukseen sisältyy kaksi työssäoppimisjaksoa. Työssäoppimisen tavoitteena on saattaa työntekijät ja yritykset yhteen. Lähtökohtana on, että opiskelija hankkii työssäoppimispaikan omatoimisesti.
Laajuus
Koulutuksen laajuus on noin 148 pv, josta n. 65 pv työssäoppimista.
Alkavat opinnot
Saat tarkempia tietoja varastoalalle suunnatun lähiesimiestyön ammaattitutkinnon koulutuksen toteutuksesta , hakeutumisesta, aikataulusta, tutustumalla alla olevaan avoimeen koulutukseen.
Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.
Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.
