Hyppää sisältöön

Ihmissuhteet ja inhimillisen toiminnan riskit on tehtävä näkyviksi omistajanvaihdoksissa

”Maatalouspolitiikkaan halutaan täyskäännös”, uutisoi Helsingin Sanomat 7.7.2023 Maataloudella elantonsa ansaitsevien suomalaisten määrä on vähentynyt roimasti reilussa vuosikymmenessä – Talous | HS.fi. EU-komission Farm to Fork -strategiassa linjataan tavoitteiksi muun muassa alkutuottajan aseman parantaminen, pienten ja keskisuurten tilojen tukeminen ja uusien yrittäjien houkutteleminen alalle. 

Uusista maaseutuyrittäjistä on pulaa. Maatalousyritysten omistajanvaihdoksista Suomessa noin 90 % on sukupolvenvaihdoksia, jossa yritys siirtyy perheen ja suvun sisällä. Sukupolvenvaihdos (SPV) on sekä liiketoiminnan, sujuvien sosiaalisten suhteiden että inhimillisen hyvinvoinnin kannalta keskeinen elämäntapahtuma, jonka onnistumisella on kauaskantoiset seuraukset muun muassa työllisyyteen, suomalaiseen ruoantuotantoon ja ruokahuoltoon. Sen arvoa ei pidä vähätellä.

Maatilan Pellervo (6.7.2023) uutisoi hankkeemme tuloksista nostaen esiin onnistuneen prosessin ydintekijöitä:

Maatalousyrittäjäperheet arvioivat perhesuhteet tärkeimmäksi sukupolvenvaihdosta ohjaavaksi asiaksi

Hankkeen toteutti tammikuussa 2023 kyselyn sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä, sitä paraikaa toteuttaville ja sen vasta toteuttaneille maatalousyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tieto siitä, mitkä inhimilliset riskit yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä kokevat suurimpina uhkina SPVn onnistumiselle. 

Tulosten mukaan tärkein SPVta ohjaava tekijä on perhesuhteiden säilyminen. Suurimmaksi riskiksi yrittäjät kokevat jaksamisen. Toiseksi suurimmaksi riskiksi arvioitiin yrittäjäperheiden juridisen osaamisen puutteet. Suuriksi riskeiksi arvioitiin myös perheen kyky SPV-prosessin läpivientiin, kaikkien osallisten mukaan ottaminen ja pääseminen sekä kyky keskustella niin, että kaikkien osallisten näkemykset tulevat kuulluiksi ja huomioon otetuiksi. Tarkempaa tietoa tuloksista voit lukea artikkelistamme ”Keskustelemalla ja yhteistyöllä sujuvampia sukupolvenvaihdoksia” (Teho 2/2023).

Maaseudun Tulevaisuus nosti pääkirjoituksessaan inhimilliset riskit maatalousyritysten kannattavuuskysymysten rinnalle

Sukupolvenvaihdoksesta pitäisi puhua enemmän 27.1.2023 Maaseudun Tulevaisuus

Maaseudun Tulevaisuus

Vaikeneminen vaikeista asioista painaa maatilojen sukupolvenvaihdoksia – puhumattomuus murtuu avoimella yrittäjäperheiden ja asiantuntijoiden yhteistyöllä 27.1.2023 Maaseudun Tulevaisuus, Maija Ala-Siurua

Sukupolvenvaihdosten määrä romahtanut neljässä vuodessa reilusti alle puoleen 23.1.2023 Maaseudun Tulevaisuus

Sukupolvenvaihdoksissa keskitytään taloudellisiin ja teknisiin seikkoihin – sen sijaan muutoksen aiheuttamat tunteet jätetään usein käsittelemättä 9.3.2021 Maaseudun Tulevaisuus, Piia Pesola

Metsäkoulutuksen tutkimus ja kehittäminen

Metsäkoulutuksen tutkimus tuottaa tietoa ja kehittämisen apuvälineitä metsäalan koulutuksen kaikille tasoille: ammatilliselle koulutukselle, MTI- ammattikorkeakouluille ja yliopistojen metsätieteiden osastoille yhteistyössä työelämän, oppilaitosten ja viranomaisten kanssa.

Metsäkoulutuksen tutkimusjulkaisuja:

Kilpeläinen, Lautanen, 2024. Metsätalousinsinöörinen laadullinen työllisyys. TTS Tiedote 2024.

Kilpeläinen, Lautanen, 2024. Metsätalousinsinöörikoulutuksen tuottaman osaamisen ja toteutuksen työelämävastaavuus. TTS tiedote 2024.

Karhu, Lautanen, 2024. Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen soveltuvuuskokeen valmistelu ja pilotointi 2023

Lindström, 2023. Hybridimallit metsäalan ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2021 – valmistumista koulutuksen kehityshaasteisiin vuoteen 2040

Forss, Pakkala, Kärhä, 2023. Metsäalan korkeakoulutuksen kehittäminen ja tehostaminen – Pilottihanke metsäteknologisesta koulutuksesta

Seuri, Lautanen, Kärhä, Hourunranta, 2023. Sahateollisuuden osaaja- ja osaamistarpeet sekä koulutuksen vetovoima

Kilpeläinen & Lautanen, 2023. Metsäalan ammatillisesta koulutuksesta vuosina 2019-2021 valmistuneiden oppimistulosten työelämävastaavuus ja laadullinen työllisyys

Kilpeläinen, Lautanen, Kärkkäinen, Pokela, Issakainen, 2022. Metsäalan koulutusvalintaan vaikuttavat tekijät ja niiden huomioiminen koulutuksen markkinointiviestinnässä.

Kilpeläinen & Lautanen, 2022. Metsätieteiden maistereiksi 2018-2020 valmistuneiden oppimistulosten työ-elämävastaavuus ja laadullinen työllisyys

Kilpeläinen & Lautanen, 2020. Metsätalousinsinöörien oppimistulokset, työelämävastaavuus ja laadullinen työllisyys 2020

Lautanen, Kilpeläinen, Jaakkola, Sirviö. 2020. Muille aloille siirtyvät metsäkoneenkuljettajat

Lautanen & Kilpeläinen, 2019. Metsäalan ammatillisesta koulutuksesta 1.1.2016-30.6.2019 valmistuneiden oppimistulosten työelämävastaavuus ja laadullinen työllisyys 2019

Kilpeläinen & Lautanen, 2019. Metsäalan ulkopuolella työskentelevät metsätieteiden maisterit

Kilpeläinen & Lautanen, 2019. Metsätalousinsinöörien uraseuranta 2018

Kilpeläinen & Lautanen, 2019. Metsäalan lisä-, täydennys-, muunto- ja jatkokoulutustarpeet

Ketola, Kilpeläinen, Lautanen, 2017. Metsäalan korkea-asteen rakenteellisen kehittämisen esiselvitystyö

Kilpeläinen & Lautanen, 2017. MMM koulutuksen tuottaman osaamisen ja työelämävastaavuuden laadullinen arviointi

Lautanen & Kilpeläinen, 2017. Metsäalan ammatillisen koulutuksen tuottaman osaamisen ja työelämävastaavuuden laadullinen arviointi

Kilpeläinen & Lautanen, 2016. Metsätalousinsinöörikoulutuksen tuottaman osaamisen ja työelämävastaavuuden laadullinen arvoiointi

Kilpeläinen & Lautanen, 2013. Metsätalousinsinöörin ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020

Kilpeläinen & Lautanen, 2014. Metsänhoitajien ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020

Lautanen & Tanttu, 2013. Metsäalan ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020

Kilpeläinen 2014. Metsätalousinsinöörien ja maatalous- ja metsätieteiden maistereiden koulutuksen ja työn välinen vastaavuus

Kilpeläinen, Lautanen, Rekola, Rieppo, Siekkinen 2014. Metsäalan koulutuksen esiselvitys

Kilpeläinen, Rieppo, Lautanen, Rekola 2014. Sijoittumisselvitys

Lautanen, Tanttu 2012. Metsäalan laadullinen ennakointi

Tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittajat

Lisätietoja

Yhteishaku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen

Jos olet peruskoulun päättävä nuori voit hakea TTS Työtehoseuralle kevään 2024 yhteishaussa. Ammatillisen koulutuksen yhteishaku, osoitteessa www.opintopolku.fi. Meillä voit kouluttautua hyötyajoneuvomekaanikoksi, kuorma-autonkuljettajaksi, metsäkoneenkuljettajaksi, maarakennuskoneenkuljettajaksi ja palvelulogistiikkatyöntekijäksi.  

TTS Työtehoseura on ammatillinen oppilaitos, jossa pääset heti tutustumaan alan töihin. Koulutuksemme toteutetaan hyvin käytännönläheisesti, nykyaikaisin laittein ja menetelmin. 

Minkälaista opiskelu TTS:llä on?

Koulutusvaihtoehdot:

HYÖTYAJONEUVOMEKAANIKKO
Ajoneuvoalan perustutkinto


Raskaan kaluston mekaanikko työskentelee kuorma-autojen, linja-autojen tai työkoneiden huolto- ja korjaustoiminnoissa korjaamoilla tai kentällä asiakkaiden luona.

Koulutuspaikka: Kiljavantie 6, Rajamäki

KUORMA-AUTONKULJETTAJA
Logistiikan perustutkinto

Kuorma-auton kuljettaja työskentelee kaupan, teollisuuden, rakentamisen, kiertotalouden, maatalouden tai muiden logistiikan toimialojen palveluksessa kotimaassa tai halutessaan myös kansainvälisissä tehtävissä.

Koulutuspaikka: Kiljavantie 6, Rajamäki

Varastotyöntekijä trukilla

PALVELULOGISTIIKKATYÖNTEKIJÄ
Logistiikan perustutkinto

Palvelulogistiikkatyöntekijä vastaa tavaroiden ja materiaalien tehokkaasta hallinnasta ja järjestelystä kaupan alalla, jakelukeskuksissa tai teollisuudessa.

Koulutuspaikka: Nuolikuja 6, Vantaa

METSÄKONEENKULJETTAJA
Metsäalan perustutkinto


Metsäkoneenkuljettaja valmistaa puutavaraa hakkuukoneella tai kuljettaa sitä metsätraktorilla. Työtehtävät voivat liittyä myös uudistusalan maanmuokkaukseen. Metsäkoneenkuljettaja hallitsee myös koneiden kunnossapitoon liittyvät tehtävät.

Koulutuspaikka: Kiljavantie 6, Rajamäki

MAARAKENNUSKONEENKULJETTAJA
Rakennusalan perustutkinto


Maarakennuskoneenkuljettaja työskentelee kaivuukoneen tai pyöräkuormaajan kuljettajana. Työkohteina voivat olla rakennustyömaan pohjatyöt, tie- ja kadunrakennuksen työt, piharakentamisen pohjatyöt, kaapelointien maarakennustyöt ja liikennealueiden hoidon työt.

Koulutuspaikat: Kiljavantie 6, Rajamäki ja Sarkatie 1, Vantaa

Yhteishaun päivämääriä

Kysy lisää opinto-ohjaajilta!

Konekustannukset hallintaan

Kohderyhmänä ensisijaisesti maatalousyrittäjät ja koneurakoitsijat, jotka saavat hankkeesta tietoa ja työkaluja konetöiden suunnitteluun ja konekustannusten hallintaan. Huoltoyrittäjät saavat hankkeesta tietoa omien huoltopalveluidensa kehittämiseen.

Hankkeen aikataulu:1-12/2020
Hankkeen toteuttajat: TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:Maatalouskoneiden tutkimussäätiö MKTS

Tavoitteena on tuottaa tietoa ja kehittää työkaluja, joiden avulla maatalousyrittäjä tai koneyrittäjä voi arvioida koneiden omistamisesta ja käytöstä aiheutuvia kokonaiskustannuksia omassa yrityksessään. Tiedon avulla yrittäjä voi analysoida erilaisia vaihtoehtoja ja niiden edullisuutta tuotannon järjestämiseen.

Hankkeessa kartoitetaan tärkeimpien maatalouskoneiden huolto- ja korjauskäytäntöjä, huoltosopimusten sisältöjä ja kustannuksia, vuotuisia käyttömääriä ja selvitetään koneiden kunnossapitokustannuksia ja kunnossapidon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelu rajataan traktoreihin, leikkuupuimureihin ja muihin ajettaviin työkoneisiin.

Tulokset ja yhteenveto

Hankkeessa kartoitettiin viljelijöiden kyselyllä ja haastatteluilla sekä huoltoyrittäjien haastatteluilla traktoreiden ja ajettavien työkoneiden huolto- ja korjauskäytäntöjä, huoltosopimusten sisältöjä ja kustannuksia sekä selvitettiin koneiden kunnossapitokustannuksia ja kunnossapidon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä.

Lisäksi hankkeessa kehitettiin TTS-Kone -ohjelman osaksi sähköinen huoltokirja koneiden huolto- ja korjaustoimenpiteiden kirjaamiseen ja kunnossapitokustannusten seurantaan. TTS-Koneen yhteyteen kehitettiin myös ilmainen konetyötesti. Testin avulla viljelijä voi arvioida, mihin peltotöihin tilan voimavarat kannattaisi ensisijaisesti keskittää ja vastaavasti mitä töitä kannattaisi mahdollisesti ulkoistaa urakoitsijalle tai harkita tilayhteistyön mahdollisuuksia.

Tutkimuksen tulosten mukaan maatilojen koneiden hankinta- ja vaihtostrategiat vaihtelevat ja niihin vaikuttavat useat eri tekijät. Traktorit ovat poikkeuksia lukuun ottamatta omia ja ykköstraktori hankitaan muita useammin uutena. Mitä kalliimpi ajettava työkone on kyseessä, sitä todennäköisemmin se hankitaan käytettynä. Kasvinviljelyn erikoiskoneet hankitaan muita useammin yhteiskäyttöön.

Uudet maatalouskoneet ostetaan pääsääntöisesti kotimaan koneliikkeistä. Käytettyjä koneita ostetaan liikkeiden lisäksi usein myös yksityisiltä myyjiltä tai hankitaan ulkomailta joko omatoimisesti tai välittäjän kautta. Käytettyjen koneiden markkinat ovat ulkomailla huomattavasti monipuolisemmat kuin Suomessa ja netin vaihtokonepalvelut helpottavat koneisiin tutustumista.

Traktoreiden ja ajettavien työkoneiden vuokraus maatilalle on Suomessa vielä harvinaista. Vain vajaalla neljällä prosentilla vastaajista oli käytössä vuokrattu tai liisattu kone, yleisimmin traktori, kurottaja tai leikkuupuimuri. Maatalouskoneiden vuokraus on esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Keski-Euroopan maissa huomattavasti yleisempää kuin Suomessa. Koneiden vuokrauspalvelut ovat kehittyneet ja vuokrakoneiden tarjonta lisääntynyt viime vuosien aikana, joten jatkossa koneiden korvausinvestointeja suunniteltaessa on hyvä selvittää koneen hankinnan vaihtoehtoiset toteutustavat ja niiden vaikutukset konekustannuksiin.

Linkit ja julkaisut

Hankkeen yhteyshenkilö

Työtehoseura sata vuotta 1924-2024

Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia. Työtehoseuralla on tulevaisuudessakin vahva rooli kehityksen keskiössä, muuttuvan yhteiskunnan ja työn muutosten mukana. Ammattiin kouluttautuminen, työn kehittäminen, tiedon soveltaminen ja ihmisten hyvinvointi ovat aina ajankohtaisina. Lue lisää.

.

TTS TYötehoseuran opetuskäytössä oleva sähköbussi

Opiskele uusi ammatti

Haluatko uuden suunnan työelämääsi? Haastaa itsesi ja hankkia uusia taitoja? Opiskelu voi tarjota uusia mahdollisuuksia. Valittavana kokonaisia tutkintoja tai osatutkintoja kohti uutta ammattia.

Vahvista ammattitaitoasi

Vahvista osaamistasi sertifikaatti-, pätevyys-, asiantuntija- tai muilla lyhytkoulutuksilla, joita on tarjolla laajalti ja monipuolisesti.

Metsäkone työskentelee

Avaa mahdollisuuksia työllistymiseen

Työvoimakoulutus on työikäisten koulutusta. Jos olet työtön, tai olet vaarassa jäädä työttömäksi, tämä koulutusmuoto avaa mahdollisuuksia työllistymiseen.

Tutustu maahan­muuttaja­koulutuksiin

Löydä oma polkusi ja tutustu maahanmuuttajakoulutuksiin – se on askel kohti suomalaista työkulttuuria ja tutustumista suomen kieleen.  

mies ja tietokone

Löydä tukea yritystoimintaasi

Tarjoamme yrityksille apua esihenkilöiden ja työjohdon koulutuksessa, työmenetelmien kehittämisessä ja tehostamisessa, sekä työn tuottavuuteen ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyvissä asioissa liikennepalvelujen, rakentamisen sekä metsä- ja puutarha-aloilla.

Avoimet ovet 30.8.2024

Juhlavuoden kunniaksi Työtehoseuran Nurmijärven Rajamäen kampuksella vietetään avointen ovien päivää pe 30.8.2024. Tapahtumassa pääsee vierailemaan alueen opetustiloihin, ajoneuvokalustoon ja simulaattoreihin. Kahvitarjoilun lomassa voi tutustua valokuvanäyttelyyn ja historiakatsauksiin.

Tervetuloa

Haku