TalkkariYrittäjä

Ryhdy TalkkariYrittäjäksi kasvavalle palvelualalle!

Tarjoamme 10 uudelle piha-, puutarha- ja kiinteistönhoidon tehtävistä kiinnostuneelle henkilölle mahdollisuuden kouluttautua alan yrittäjäksi.

Etsimme henkilöitä, joilla on palo auttaa ihmisiä arjen askareissa niin kotona kuin vapaa-ajan asunnoilla.

TalkkariYrittäjä -koulutuksen tavoite

Saat koulutuksessa perustiedot ja -taidot omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja itsenäisenä yrittäjänä toimimisesta. Koulutuksessa vahvistetaan opiskelijan ammatillista osaamista pihaan, puutarhaan ja kiinteistöjen pienimuotoiseen kunnostukseen ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä sekä rakennetaan omaa liikeideaa ohjatusti.

Koulutuksen aikana suoritetaan alaan liittyvät korttikoulutukset mm.

• kasvinsuojelututkinto
• työturvallisuuskortti
• ensiapukortti
• BE-ajokortti (ns. pikku-e). BE-kortti mahdollistaa työkoneiden ja pihajätteiden kuljetukset mm. perävaunulla.

TalkkariYrittäjä -koulutuksen toteutus

Koulutus toteutetaan 45 päivän lähi- ja verkko-opintoina ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjaksona. Lähi- ja verkko-opetuspäivät rytmitetään koko koulutuksen keston ajalle, joten lähiopetus ei tapahdu yhdenjaksoisesti. Tarkemmat lähiopetuspäivien ajankohdat varmistuvat ennen koulutuksen alkua.

Koulutuksen sisältö on:

Koulutukseen sisältyvän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson aikana opiskelija laatii ohjatusti:

• liiketoimintasuunnitelman
• talouslaskelmat
• myynti- ja markkinointisuunnitelmat
• tarvittavat investointilaskelmat
• yrityksen perustamisdokumentit

Koulutukseen sisältyy henkilökohtaista ohjausta. Tavoitteena on saada yritystoiminta joustavasti käyntiin ammattilaisten osaavassa ohjauksessa.

Mikäli tunnet paloa piha- ja puutarha-alan tehtäviä ja kiinteistöjen ylläpitoa kohtaan ja yrittäjyys on haaveissa, nyt on mahdollisuus laittaa suunnitelmiin vauhtia!

Olet etsimämme tuleva TalkkariYrittäjä, jos

• olet työtön tai työttömyysuhan alainen, ja olet kiinnostunut omakotitalo-, mökki- ja pihatalkkarin tehtävistä ja siihen liittyvän yritystoiminnan käynnistämisestä.

Koulutukseen valittavalta edellytetään:

• vahvaa kiinnostusta piha-, puutarha- ja kiinteistöjen ylläpito- ja kunnostustöihin
• riittävää taustaa ja työkokemusta esimerkiksi puutarha-alalta, kiinteistönhoidosta, rakennusalalta, maataloudesta, kodinhoidosta tai näihin rinnasteisilta aloilta
• kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan
• sitoutumista yrittäjäkoulutuksen suorittamiseen 
• sujuvaa suomen kielen taitoa (taitotaso vähintään B 2.1)
• B-ajokorttia
• riittäävää fyysistä kuntoa alan työtehtävien luonteen vuoksi
• asiakirjojen laatimiskykyä (mm. liiketoimintasuunnitelma, talouslaskelmat)
• sähköisten ympäristöjen käyttötaitoa (Teams)
• Valintahaastattelussa kartoitetaan edellämainittujen kriteerien lisäksi realistisia mahdollisuuksia aloittaa oma yritystoiminta koulutuksen päätyttyä sekä mahdollisuutta tehdä liikkuvaa työtä. Omakohtainen kokemus vastaavista tehtävistä edesauttaa työssä ja yritystoiminnassa menestymistä.

TalkkariYrittäjä -koulutuksen ajankohta ja paikka

Koulutus toteutetaan ajalla 28.8. – 11.12.2024. Koulutuksen kokonaiskesto on 75 pv, joka sisältää 45 päivän teoria- ja lähiopetusjakson ja 30 päivän yritystoiminnan suunnittelu- ja käynnistämisjakson suunnitteilla olevassa yrityksessä. Koulutukseen valitaan 10 henkilöä.

Koulutuspaikkana toimii TTS Työtehoseuran toimipisteet osoitteessa:

• Sarkatie 1, 01720 Vantaa karttalinkki
• Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki. karttalinkki

Lisätietoja

Tapio Mia

Koulutuspäällikkö, puutarha

044 7143 721 mia.tapio@tts.fi

Maatalousyritysten SPV-neuvontapalvelujen kehitystyö  moniäänisellä yhteistoiminnalla

Maatilojen SPVt ovat suomalaisen ruoantuotannon ja sen omavaraisuuden säilyttämisen kannalta kriittinen yhteiskunnallinen asia. Yli 90 % maatilojen omistajanvaihdoksista tapahtuu sukupolvenvaihdoksina.

Kehitystyön kohteena on maatalousyritysten valtakunnallinen sukupolvenvaihdos- eli SPV-neuvonta, jossa on havaittu ilmenevän SPV-prosessin käynnistämiseen, inhimillisten riskien hallintaan ja jälkiseurantaan liittyviä puutteita. SPVsten onnistuminen vaikuttaa voimakkaasti niin maatalousyritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn kuin maatalousyrittäjien ja heidän perheidensä hyvinvointiin sekä uusien jatkavien yrittäjien löytymiseen. 

Miten maatalousyritysten SPViin liittyvät inhimilliset riskit voidaan tunnistaa ja ennakoida?

Maatalousyritysten SPViin liittyy huomattavia taloudellisia ja inhimillisiä investointeja sekä sen myötä niihin liittyviä riskejä ja suuria tunteita. SPVta tekevät yritykset ovat perheyrityksiä, jotka ovat ensisijaisesti tunnesysteemejä. Riippumatta siitä, kuinka vakaat yritykset loogiset rakenteet ovat, emotionaalinen systeemi voi horjuttaa niiden logiikan, tehokkuuden ja aiemman päätöksenteon.

Yrittäjien inhimillisten tarpeiden, perhesuhteiden ja tulevaisuuden käsittely tuottaa SPVlle inhimillisen riskin, jonka ennakointiin ja käsittelyyn osana SPV-neuvontaprosessia ei ole olemassa rakennetta tai systemaattista ohjausta.  Tavoitteenamme on tuottaa yhteiskehittämisen keinoin SPV-neuvontaprosessiin inhimillisten riskien hallintaan soveltuvat toimenpiteet systemaattiseksi ja rakenteelliseksi osaksi SPV-neuvontaprosessia.

Inhimillisten riskien hallinta edellyttää:

• 1)  SPV-prosessin käynnistämisen ja edistämisen vaatiman prosessin osapuoliin, käsiteltäviin tietosisältöihin ja etenemisvaiheisiin liittyvää systemaattista, ymmärrettävää ja läpinäkyvää informaatiota, joka on yrittäjien saavutettavissa. Pirstaleinen tieto on koottava yhteen ja kehitettävä ohjausvälineitä maatalousyritysten SPVsten inhimillisten riskien ennakointiin ja hallintaan maatalousyrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi ja erityisesti jatkavien yrittäjien liiketoimintaedellytysten varmistamiseksi.    
• 2)  Neuvonnan asiantuntijuuden uudelleenneuvottelua huomioiden yksilölähtöisen asiaankuuluvan tietämyksen ohella asiantuntijan tilannesidonnaisen kyvyn toimia ja hyödyntää palveluverkoston yhteistyötä asiakastarpeisiin vastaamiseksi ja neuvonnan asiakaslähtöisyyden edistämiseksi.
• 3)  SPVeen liittyvien henkisten ja relationaalisten (eli suhteisiin liittyvien) asioiden käsittelyn, inhimillisten riskien ennakoinnin ja neuvonnan asiantuntijoiden yhteistoiminnan valtakunnallista ohjausta. 

Maatalousyritysten SPVsten inhimillisten riskien tunnistamisen ja ennakoinnin tavoitteena on turvata SPVn taloudellisen kestävyyden lisäksi sen inhimillinen kestävyys. Taloudellinen ja inhimillinen kestävyys kytkeytyvät toisiinsa. 

Vuosina 2020-2021 maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella toteutetussa Hallittu SPV -hankkeessa todettiin, että SPV-neuvontaprosessin alkupää on hämärä. Etenkin SPV-prosessin käynnistämiseen liittyvä eri neuvontaorganisaatioiden tuottama tieto on pirstaleista ja taloudellis-teknis-juridisiin asioihin painottuvaa. Keskeiset inhimillisiä ristiriitoja tuottavat asiat, kuten perhesuhteet ja osapuolten tulevaisuus jäävät vähälle huomiolle ja tulevat mainituiksi lähinnä (esim. asumis- ja eläköitymis)teknisinä ratkaisuina 

Neljä asiantuntijatyöpajaa neuvonnan asiantuntijoille

Ilmoittaudu mukaan!

Järjestämme vuoden 2023 aikana neljä työpajaa neuvonnan asiantuntijoille tavoitteena tutkia yhdessä, miten neuvontapalvelujärjestelmä voi ennakoida maatalousyrittäjien SPViin liittyviin inhimillisiä riskejä, ja kehittää yrittäjäperheiden tarpeisiin vastaavia palveluratkaisuja. 

Neljäs, sarjassaan viimeinen moniammatillinen työpajatyöskentely toteutettiin ke 11.10.2023. Alla olevan ohjelman mukaiseen työskentelyyn osallistui kolmisenkymmentä asiantuntijaa. Hanke kiittää kaikkia osaamisensa maatalousyritysten SPV-neuvontaprosessin kehittämiseen antaneita!

Kolmas työpaja järjestettiin to 14.9. klo 13-16. Tuolloin paneuduttiin neuvonnan asiantuntijoiden jaettuun osaamiseen verkostoissa. Ohjelma löytyy alta ja ilmoittautumislinkin täältä https://link.webropolsurveys.com/S/FF170BB09A97BF6E. (Työpajasarjan päättää ke 11.10.2023 järjestettävä työpaja, jolloin kokoonnumme koostamaan työskentelyn tulokset yhteen.) 

Toinen työpaja toteutettiin 27.4.2023 Teamsissa 17 asiantuntijan voimin pureutuen seuraavan työpajaohjelman mukaisiin teemoihin:

Ensimmäinen työpaja järjestettiin 9.3.2023 Teamsissa. Työpajan kutsu/ohjelma oli seuraava. Työpajatyöskentelyyn osallistui 24 asiantuntijaa lukuisista organisaatioista.

Tervetuloa promenadille

Promenadi kutsuu kävelyretkelle maatilayritysten sukupolvenvaihdosten maailmaan. Promenadi on blogi, verkkosivu, johon sisältöä tuottavat sukupolvenvaihdospalvelujen kehittämisestä kiinnostuneet ihmiset. Promenadilla on tarjolla ajattelua ruokkivaa seuraa sekä näköaloja maatilojen sukupolvenvaihdoksiin. Antoisaa retkeä!

Promenadilta löydät kirjoituksia seuraavista aiheita:

• Millainen on maatalousyrityksen sukupolvenvaihdosneuvonta? Julkaistu 21.9.2022 (muokattu 9.11.2022)
• Tunteet ohjaavat omistajanvaihdoksia – ohjaa sinä tunteita. Julkaistu 8.3.2023

Millainen on maatalousyrityksen sukupolvenvaihdosneuvonta?

Oletko kuullut tarinan kuudesta sokeasta miehestä, jotka eivät tienneet, millainen eläin norsu on? Kohdatessaan norsun ensi kertaa sokeat miehet tutkivat norsua tunnustellen sitä eri puolilta muodostaen jokainen oman mielikuvansa siitä. Norsun korvia koskettanut mies kuvaili eläimen muistuttavan viuhkaa. Jalkoja tunnustellut mies vertasi sitä puuhun. Hännän käsiinsä saanut mies oli sitä mieltä, että norsu on kuin köysi. Syöksyhammasta koskettanut mies kuvasi eläimen olevan kuin keihäs. Kärsään tutustunut mies esitti norsun olevan kuin käärme. Norsun kylkeä koskettanut mies oli varma siitä, että se on kuin korkea muuri. Syntyi kiihkeä väittely siitä, kuka on oikeassa, eikä sopua syntynyt.

SPV-neuvonnasta on monenlaisia käsityksiä

Norsun tavoin maatalousyrityksen sukupolvenvaihdos- eli SPV-prosessi ja siihen kohdistuva neuvonta näyttävät eri suunnista varsin erilaisilta. Kiistelykään ei ole vallan tavatonta.

SPV-prosessin vaiheet ja kesto näyttäytyvät yrittäjälle ja asiantuntijoille eri tavoin. Neuvonnan asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä siitä, millä ehdoilla SPV-neuvontaprosessin voi käynnistää ja milloin neuvontaprosessi alkaa. Samoja, prosessiin osallistuvia ihmisiä kutsutaan monilla nimillä. Toiselle sama ihminen on emäntä, toiselle myyjä tai kenties puoliso. Prosessiin liitetään eri ihmisten toimesta erilaisia asioita korostaen jotakin ja sivuuttaen jotakin muuta. Sitä, ketkä kulloinkin kuuluvat mukaan ja mitkä asiat ovat tärkeitä, saattaakin olla yllättävän hankala hahmottaa. Asioista, asiantuntemuksesta ja osallisista voi syntyä eripuraa.

Kysymys ”millainen on maatalousyrityksen SPV-neuvonta” ei olekaan yksinkertainen tai toisarvoinen. Neuvontapalvelujen yrityslähtöisen kehittämisen kannalta se on kuitenkin kovaa ydintä.

Tuskin koskaan kahden kauppa

SPV voidaan nähdä kahden kauppana: maatalousyrityksen omistajan ja ostajan välisenä asiana. Siitä huolimatta SPVeen liittyy huomattava joukko muita ihmisiä. Kahden kauppa tuskin onnistuu ilman asiantuntijoita. Lisäksi se koskettaa myös perheenjäseniä, yrityksen sidosryhmiä ja työntekijöitä.

SPVssa myyjä ja ostaja ovat sukua toisilleen, usein vanhempi/vanhemmat ja hänen/heidän kasvattamansa lapsi, jolla on (kenties) paikkansa sisaruskatraassa. Yrityskaupan näkökulmasta korostuu esimerkiksi kauppahinta, omistajien ja perillisten oikeudet materiaan ja sen hallintaan sekä yrittäjän muodolliset edellytykset harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Perheen näkökulmasta tärkeäksi nousevat muun muassa kasvatusta ohjaavat arvot ja suhteet muihin perheenjäseniin, kenties parisuhde tai lastenhoito. Suvun vuosikymmeniä, ehkä vuosisatoja viitoittama tie ja SPVta tekevien vanhempien ja jatkajaksi aikovan ”hyvään yrittäjyyteen” lataamat arvot ja käsitykset astuvat mukaan kuvaan ja saattavat joutua törmäyskurssille.

Maatalousyritysten SPV-neuvonnan prosessin toteutumista tutkineessa Hallittu SPV-hankkeessa tunnistettiin maatalousyritysten SPViin liittyvän ainakin seuraavat toimijat (kuva 1): perhe, yritys, maatalousneuvonta, veroneuvonta, tuki- ja eläkeneuvonta, perheneuvonta ja vertaisneuvonta sekä yritysneuvonta, jonka osana SPV-neuvonta toteutuu. SPV-neuvontaa tarjoavat myös rahoitus- ja vakuutuslaitokset sekä asianajajat.

MOP-hankkeen maaseutuyritysten omistajanvaihdoksiin kohdistuvassa ekosysteemitarkastelussa yrittäjistä puhutaan ostajina ja myyjinä. Asianajajien lisäksi muina tahoina mainitaan yrityksen kirjanpitäjä, tilitoimisto ja tilintarkastaja, jotka voivat herätellä yrittäjiä omistajanvaihdokseen. Myös uusyrityskeskuksilla, kehittämisyhtiöillä, kunnan elinkeinotoimella ja yrittäjien aluejärjestöillä on lusikkansa omistajanvaihdossopassa.

Hallittu SPV -hankkeessa todettiin oman lusikkansa soppaan laittavan myös useiden epämuodollisten tahojen, kuten ystävien, naapurien, tuttavien ja kylänmiesten. (Mielipide)vaikuttajia riittää, ja mielikuvaa SPVsta rakennetaan useamman ihmisen voimin.

Neuvonta injektiona elämänmittaiseen SPV-prosessiin

SPV-neuvontaprosessin näkökulmasta SPV kestää noin puolesta vuodesta muutamaan vuoteen. Perheiden näkökulmasta SPV näyttäytyy elämänmittaisena prosessina. Neuvonta on siihen kuin lääkeruiske, injektio. Se on varsin lyhytkestoinen, mutta sen vaikutukset perheeseen ja yritykseen voivat olla voimakkaat. Siksi sillä, minkälaisia neuvontapalveluja tuotetaan ja miten niitä käytetään, on väliä.

Neuvonnan asiantuntijatyö perustuu pitkälle erikoistuneeseen asiantuntijuuteen. Asiantuntija on osaaja omalla erikoistumisalueellaan. Asiantuntijuuteen kuuluu se, että asiantuntija tunnistaa niin oman erikoistumisensa tuottamat ”linssit”, joilla SPVta katsoo, kuin oman asiantuntijuutensa rajat.

Heikkoa asiantuntijuutta on aina ollut ja sitä tulee aina olemaan. Sen seurauksena syntyy ”mikä asian tuntija”-tyyppisiä Kummeli-sketsejä. Naurulla ei asiantuntijapalvelun laatua kuitenkaan paranneta. Se vaatii yhteistoimintaa.

Yhteistyötä

Palataanpa takaisin tarinaan kuudesta sokeasta miehestä ja norsusta. Tarinassa miehet eivät kiinnittäneet huomiota muiden tekemiseen, vaan uskoivat omin käsin tunnustelemalla saavansa riittävän hyvän kuvan tarkasteltavasta kohteesta, norsusta.

Työelämän kiire ja pitkälle erikoistunut asiantuntijuus saattavat johtaa asiantuntijan vastaavanlaiseen sudenkuoppaan, johon tarinan miehet kapsahtivat. Siinä missä asiantuntija, kuka tahansa meistä, myös yrittäjä voi kompastua samaan ansaan. Nojatessamme aikojen saatossa arjessa muotoutuneisiin käsityksiimme esimerkiksi siitä, millaisia perheenjäsenemme ovat, mitä kukin osaa tai haluaa ja miten asiat parhaiten hoituvat, voimme olla kuin tarinan sokeat miehet. Suvun perinteellä, luotetun tuttavan mielipiteellä ja kokemuksella tai naapurin arvioivalla katseella voi olla yllättävästi tiedostamatonta merkitystä siinä, miltä onnistunut SPV yrittäjän omaan silmään näyttää. Tällaista kutsutaan sosiaalisesti tuotetuksi ajattelun vinoumaksi.

Tarina sokeista miehistä kärjistää sen tosiseikan, että jokaisen ihmisen käsitys kokonaisuudesta on rajallinen. Epäilemättä jokainen SPVeen tavalla tai toisella osallistuvista ihmisistä on oikeassa omassa käsityksessään. Yhden näkökulman tai toisistaan irrallisten käsitysten varassa tuskin kannattaa tehdä ratkaisuja SPVn kaltaisissa, elämän suurissa kauaskantoisissa kysymyksissä.

Tarinan opetus on se, että tarvitsemme toisiamme kyetäksemme hahmottamaan asioita laajemmin ja muodostamaan SPVsta entistä täydellisemmän kuvan. Yhdessä toimien voimme välttää astumasta harhaan.

Jaettua asiantuntijuutta

Nykypäivän asiantuntijuuteen liitetään toimintaympäristön ja verkostojen hallinta. Asiantuntija tuntee ekosysteemin, jossa toimii ja osaa hyödyntää sitä. Tällöin puhumme työelämän tulevaisuuden metataidoista. Ne ovat taitoja, jotka aktivoivat ja mahdollistavat muiden taitojen, kuten yksilön hallitseman asiaosaamisen tehokkaan ja tuottavan käytön.  

Metataito sananalku ”meta” kertoo paljon, koska se tarkoittaa ”kanssa” ja ”liittyen”. Sekä jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön hallinta että verkostoissa toimiminen edellyttävät yhdessä tekemistä ja muiden kanssa toimimista. Oman alueensa taitavien asiantuntijoiden ja yrittäjien resurssien jakaminen edellyttää rakentavaa yhteistyötä ja tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä, jaettua asiantuntijuutta.

Neuvonnan palvelujärjestelmää tulee parantaa siten, että siinä toimiville, erilaisiin SPViin liittyviin asiasisältöihin pitkälle erikoistuneille asiantuntijoille rakentuu edellytykset yhdessä tarjota yrittäjäperheille ja perheyrityksille sellainen SPV-neuvontapalvelu, joka auttaa niitä kestävän omistajanvaihdosratkaisun löytämisessä ja toteuttamisessa. Asiantuntijaverkosto voi taata sen, että yrittäjä ei jää yksin.

Sukupolvenvaihdoksia tehdään erilaisissa tilanteissa. Perheet ja perheyritykset ovat erilaisia. Neuvonnan asiantuntijuuden pitää kyetä vastaamaan riittävästi tähän erilaisuuteen. Erilaisuuteen pystymme vastaamaan jaetulla asiantuntijuudella, jossa oman alansa erityiskysymyksiin perehtyneet asiantuntijat, kuten yritysneuvojat, asianajajat, rahoitusasiantuntijat ja perheneuvojat yhdessä ja tarkoituksenmukaisella palveluyhdistelmällä auttavat yrittäjää ja hänen perhettään löytämään ja toteuttamaan heitä parhaiten palvelevan omistajanvaihdosratkaisun. Parhaimmat ja kestävimmät ratkaisut lienevät sellaisia, jotka vastaavat sekä yrittäjäperheenjäsenten omiin inhimillisiin kehitys- ja kehittymistarpeisiin että maatalouden ja yrityskehittämisen strategisiin tavoitteisiin.

Kirjoittaja on Minna Mattila-Aalto,
VTT, toimijuustutkija-systeemikehittäjä ja Hallittu SPV- ja ProSPV-hankkeiden vastuullinen johtaja

Tunteet ohjaavat omistajanvaihdoksia
– ohjaa sinä tunteita

Yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa sanotaan olevan 80 % kyse tunteista ja 20 % taloudellisista, ”kylmistä” luvuista. Kun siis käsittelemme omistajanvaihdoksia, käsittelemme tunteita.

Tunteet ja intuitio on otettu liiketoiminnassa huomioon jo iät ja ajat. Useat menestyvät yrittäjät ovat paljastaneet menestyksensä takana olleen intuition. Suuret johtajat kertovat tunteiden olevan mukana päätöksen teossa. Asiasta on paljon tutkimustietoa, oppaita, kirjallisuutta, kursseja.

Omistajanvaihdoksissa tunteet voivat näyttäytyä myyjän tai luopujan kannalta esimerkiksi pelkona, epävarmuutena, arkuutena, turvattomuutena, helpotuksena, iloisuutena, suruna, häpeänä, toiveikkuutena, kateutena, kaipautena tai minä tahansa ihmisen 104 tunnistetusta tunteesta. Jatkajan tai ostajan kannalta tunnemyrskyssä voi pyöriä odotusta, toiveikkuutta, arkuutta, pelkoa, turvattomuutta, epävarmuutta, iloa, toivoa, uskallusta, jännitystä tai myöskin mitä vain tunteita. Tunteita on valtavasti!

Pienten yritysten omistajanvaihdoksissa onkin keskeistä huomata, kuinka suuresta muutoksesta ja arkielämään vaikuttavasta asiasta on kyse. Vain sillä tavoin ymmärtää, miten tärkeää on ottaa huomioon inhimilliset tekijät. Hommaa helpottaa, kun hyväksyy tunteet ja harjoittelee niistä puhumista. Esimerkiksi samassa tilanteessa oleva kollega, yrityskummi tai yritysneuvoja voivat olla ensikäden apuja. Tärkeintä on muistaa, että mikään tunne ei ole väärä.

Kannustan tuomaan tunteet avoimesti esiin omistajanvaihdostilanteissa. Rohkeutta yrityskauppoihin!

Kirjoittaja on Anneli Komi
projektipäällikkö, Suomen Yrittäjät
ProSPV-hankkeen ohjausryhmän jäsen

Bästa praxis i kustfisket

God praxis för kustfiske kan sökas från listan nedan, där lösningarna är uppdelade i lösningar riktade till fiskaren, båten och hamnen. De lösningsspecifika presentationssidorna är av olika omfattning – beskrivningen kan innehålla ett videoklipp, en 360-bild eller erfarenheter från kustfiskare som har testat lösningen på att använda lösningen i sitt eget arbete (lösningar som testades i projektet).

Lösningar relaterade till fiskaren:

• Torrdräkt mellanplagg
• Torrdräkt ytterplagg (video)
• Exoskelett (externt stödskelett)
• Hörande hörselskydd
• Radiohörselskydd skyddar mot buller och möjliggör radiolyssnande
• Viktigt med bra handskar; fingerfärdigheten finns kvar och händerna håller sig torra och varma
• Skyddsärmar en del av tröjan
• Skyddsglasögon (solglasögon/skidglasögon) skyddar mot solen och blåsten
• Huvudbonad som skyddar mot solen
• Två personer som lyfter (den ena i båten) är en bra rutin
• Två fiskare med egna båtar fiskar tillsammans i samma område
• Fiskmärket lättare att fästa i stjärtfenan än i gälarna
• Säkrare avblodningsrutin (video)
• Återhämtande pausgymnastik

Lösningar relaterade till båten:

• Katamaranbåt med port i fören (video)
• Fiskhanteringsbord (video)
• Hink med rep (video)
• Batteridriven vattenpump
• Båtshake för att lyfta linor och slangar ur vattnet
• Håv med långt skaft
• Handtag vid påskanten
• Maskinhåv (video)
• Fiskbehållare/boxar insatta i båtgolvet
• Nätdragmaskin
• Båtkran
• Rejäla linor och krokar
• Nätpåsen
• Mekanisk drag-/lyfthjälp i båten
• Nätsäcken
• Flaggställ för näten
• Båten fästs med en snabbkrok
• Kniven har en fast plats varifrån den är lätt att ta och där den återfinns
• Måttbräda för att mäta fisken
• Isolerad fisklåda
• Roterande säte med ryggstöd
• Sittmöjlighet på båtkanten
• Förhållandevis bred gångyta i fören och på kanterna underlättar
• En avsats i fören
• Hjälpstång vid båtkanten
• Praktisk ledstång på insidan av båten
• Greppmöjligheter
• Gummimatta över hela durken
• Bra akterkonstruktion: motorn ”infälld”
• Båten måste ha släta kanter för att nätet ska löpa, rör på kanterna
• Rätt stor motor sett till båten; ger snabbare färd och större fångstområde
• Rattknopp
• Bra belysning i båten underlättar arbetet och ökar säkerheten
• Taket skyddar mot sol och delvis vatten
• Båtstege

Lösningar relaterade till hamnen:

• Ministaplare
• Hamnkran
• Rymliga transportkärror med stora hjul
• En truck är praktisk i hamnen
• Travers för förflyttningar mellan båt och servicebyggnad
• Flytbryggan har bra höjd när det inte finns någon nivåskillnad mot sidan av båten
• Gångvägarna har nästan inga nivåskillnader, ledstänger på den smala landgången
• Ledstång på bryggan
• Hjälplösning då båten förtöjs med för mot bryggan
• Avsats för mindre båtar vid betongpontonbrygga
• Körbar pontonbrygga
• Galler som avleder vattnet från tvättplatsen på bryggan

Hankkeen yhteyshenkilö

Tuure Veli-Matti

Erikoistutkija

044 7143 675 veli-matti.tuure@tts.fi

Vertaistekno

Vertaiskokemuksilla ja pienryhmillä uutta teknologiaa maatiloille

Käytännönläheistä tietoa maatalousyrittäjille, -opettajille, -opiskelijoille, -neuvojille ja -tutkijoille sekä muille maatalousasiantuntijoille.

Vuosina 2024–2025 toteutettavassa valtakunnallisessa maatilojen kehittämisen yhteistyöhankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tilatason kokemuksista. Lisäksi hankkeen aikana kerätään hyviä käytäntöjä, mahdollisia haasteita ja erityisesti niiden ratkaisuita. Hanke mahdollistaa yrittäjille vertaiskokemuksista oppimisen lisäksi omakohtaisten kokemusten kerryttämisen uuden teknologian parissa. Viestinnässä pyritään monikanavaisuuteen, havainnollisuuteen ja laajaan vastaanottajakuntaan valtakunnallisella tasolla.

Hankkeen toiminta ja tiedon keruu muodostuu pienryhmätapaamisista, valtakunnallisesta kyselystä sekä pienryhmähaastatteluista. Ympäri Suomen kokoontuvat pienryhmät valitsevat heitä kiinnostavat uudet peltoviljely- ja kotieläinteknologiat, jonka jälkeen he testaavat laitteita sekä dokumentoivat testauksessa kerätyn tiedon. Pienryhmiin osallistuneita tullaan myös lopuksi haastattelemaan mielenkiintoisimmista tuloksista. Lisäksi hankkeen aikana toteutetaan laajamittainen yrittäjäkysely, jossa kartoitetaan Manner-Suomen alueen viljelijöiden uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kiinnostusta.

Tulokset ja yhteenveto kun hanke on päättynyt

Hankkeessa kerättävä ja julkistettava tieto muokataan helposti saavutettavaan ja käyttäjäystävälliseen muotoon: sähköinen, tiivis, käytännönläheinen, sisältää havainnollisia kuvia ja videoita. Kyselytulokset julkaistaan TTS:n verkkojulkaisusarjan lisäksi muun muassa havainnollisina diaesityksinä ja ammattilehtikirjoituksina. Tärkeimmistä tuloksista tullaan koostamaan sähköinen julkaisu.

Julkaisut

Facebook: www.facebook.com/uudetteknologiatmaatalous

X: https://twitter.com/UTekn_maatalous

Mahdolliset tapahtumat

Hankkeessa tullaan toteuttamaan muutamia webinaareja, joissa esitellään kulloinkin ajankohtaisia asioita, testauksia ja tuloksia. Webinaarien ajankohdista tullaan kertomaan Facebookissa (Uudet Teknologiat & Maatalous).

Toteuttajat, kumppanit

Hankkeen päätoteuttaja TTS Työtehoseura. Osatoteuttajina mukana Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Ylä-Savon ammattiopisto YSAO, Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu, Centria ammattikorkeakoulu Centria, Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ja Lapin ammattikorkeakoulu Lapin AMK.

Hankkeen yhteyshenkilö

Hulkkonen Iina

Tutkija

041 7302 268 iina.hulkkonen@tts.fi

Floristi-starttivalmennus

Tule opiskelemaan kukkasidontaa

Floristin starttivalmennus tarjoaa täydellisen mahdollisuuden aloittaa kukkasidonnan opiskelu ilman aikaisempaa kokemusta alalta. Koulutus on suunniteltu erityisesti niille, joilla on intohimoa kasveihin ja kukkasidontaan, mutta ei vielä perusosaamista.

Mitä odotamme hakijoilta?

• Sujuva suomen kielen taito
• Hyvä terveys
• Kiinnostus kasveihin ja kukkasidontaan
• Hyvät yhteistyötaidot

Miksi valita Floristin starttivalmennus?

• Opiskelu toteutetaan monipuolisesti lähi-, verkko- ja etäopiskeluna.
• Koulutuksen sisältö kattaa Myymälätyöskentelyn puutarha-alalla ja Kukkasidontatöiden tekemisen.
• Lopussa odottaa 5 viikon työssäoppimisjakso, joka syventää osaamista ja valmistaa kukkakaupan haasteisiin.

Mitä Floristin starttivalmennuksen opinnot sisältävät?

Floristi-startti on osatutkinto puutarha-alan perustutkinnosta ja se muodostuu kahdesta tutkinnon osasta:

• Myymälätyöskentely puutarha-alalla, 30 osp
• Kukkasidontatöiden tekeminen, 15 osp

Koulutuksen päätavoitteena on antaa sinulle perustiedot kukkakaupasta ja kukkasidonnan materiaaleista. Opit perustaidot kukkasidonnasta ja saat valmiudet jatkaa opintoja floristin ammattitutkintoon.

Opiskelu on maksutonta, ja suosittelemme oman kannettavan tietokoneen käyttöä. Opintotuki ja aikuiskoulutustuki ovat mahdollisia, ja opinnot voidaan katsoa lyhytkestoisiksi, jos olet yli 25-vuotias TE-toimiston tai kuntakokeilun asiakas.

Jos koko tutkinnon suorittaminen on tavoittenasi, voit oheisista linkieistä lukea lisätietoa puutarha-alan perustutkinnosta sekä floristin ammattitutkinnosta.

Alla olevasta avointen koulutusten luettelosta löydät lisätietoa tämän koulutuksen aikataulusta, ilmoittautumisesta ja hinnasta.

Kommio Anni

Opintosihteeri, metsä ja puutarha

041 7313 658 anni.kommio@tts.fi

Tapio Mia

Koulutuspäällikkö, puutarha

044 7143 721 mia.tapio@tts.fi

Bus Driver RekryKoulutus Nobina Oy

Do you want to study in English to become a bus driver and work in a well-paid customer service job?

We are looking for people interested in working as a bus driver for our English-language RekryKoulutus, in which we train new bus drivers for our depots in Helsinki (Roihupelto), Vantaa (Köysikuja) and Espoo (Klovi).

3 good reasons to become a bus driver for Nobina

• Competitive salary
• Independent work, with the support of supervisors always at hand
• A permanent job in a stable company. 

Selection criteria:

• You are unemployed or under threat of unemployment (e.g. laid off or in a temporary job)
• You are at least 23 years old
• You have at least a class B driver’s license
• You have a Finnish or EU driver’s license
• Your health meets the criteria defined in the driver’s license regulations
• You are ready to do customer service work and shift work

We offer you:

• Flexible RekryKoulutus English-language education and a job after the education
  (starting salary in the capital region 17.19 €/h, i.e. approx. 2800 €/month + benefits)
• A permanent job in a financially stable company when you have completed your education
• A thorough introduction to the driver’s work and guidance on the routes
• Occupational health care and lunch vouchers (part of employment after RekryKoulutus training).

If you don’t speak Finnish yet, you should be motivated to learn the language skills required in your profession while working, because Nobina’s company language is Finnish and the operating instructions are written in Finnish. We will initially hire you for a fixed-term employment relationship and a permanent employment relationship when your language skills are at the required level.

RekryKoulutus content and implementation:

• The training includes class D driver’s licence training, professional qualification in passenger transport, and other studies related to the work of a bus driver.
• Driving instruction and theory studies are carried out at the TTS training facility in Vantaa (90 days). Orientation and on-the-job training are carried out on Nobina’s routes in the capital region (30 days).
• Following training, the participant has the opportunity to work for Nobina.
• The training is free of charge for the participant (excluding official fees related to the training, totalling around €400).
• The student is not paid a salary during the RekryKoulutus training.
• The training is conducted in English, but Finnish language instruction is also included.

Timetable:

• You can apply for the training until 27.3.2024
• Preselection based on applications on 9.4.2024
• Interviews 17 – 18.4.2024

The training starts with an assessment stage 29.4. – 3.4.2024, for which 18 people will be chosen. Following the assessment stage, 12 people will continue with the RekryKoulutus 6.5 – 22.10.2024.

More information

Stenberg Tony

HR Business Partner

040 7176 875 tony.stenberg@nobina.fi

Koivumäki Marko

kouluttaja

041 732 5302 marko.koivumaki@tts.fi

From restaurant worker to bus driver for Nobina

When part-time layoffs in the restaurant industry hit Lea Hinnosaar started to think about what profession would always have work to offer. A friend suggested to Lea that she should become a bus driver. 

Read Lea’s story from a restaurant worker to a bus driver

Lämpöyrittäjyyden seurantaraportit

Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.

Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita  tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.

Uudessa podcast-sarjassa mukana Työtehoseuran asiantuntija

Työturvallisuuskeskus ja Luonnonvarakeskus Luke ovat julkaisseet podcast-sarjan maatalousalan työturvallisuudesta. Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Mattilan vetämissä jaksoissa keskustellaan maa- ja puutarhatilojen työturvallisuudesta, kuormitustekijöistä ja niiden hallinnasta sekä alan vetovoimaisuudesta.
”Kevennä fyysistä kuormitusta puutarhatyössä” – jakson haastattelussa on Työtehoseuran erikoistutkija Veli-Matti Tuure.

Vaikka näkökulmana on puutarha-alan työ, sopivat haastattelussa esitellyt työn kehittämisen vinkit alalle kuin alalle. Työtehoseura ry on jo 100 vuoden ajan toiminut työn tuottavuuden ja kehittämisen asiantuntijana.

Linkki Työturvallisuuskeskuksen podcast -sarjaan
https://ttk.fi/2023/12/28/uudessa-podcastissa-keskustellaan-maatalousalan-tyoturvallisuudesta/

Veli-Matti Tuure, Erikoistutkija, Työtehoseura

Yhteystiedot

Tuure Veli-Matti

Erikoistutkija

044 7143 675 veli-matti.tuure@tts.fi

Joulun alla kokataan ja kuurataan. Sähkönkulutushuiput osuvat aattopäiville, mutta pyhinä tilanne tasoittuu. Juhla-ajan hyvä etukäteissuunnittelu säästää aikaa, rahaa, sähköä ja hermoja. Mitkä ovat TTS Työtehoseuran vinkit fiksuun jouluvalmisteluun?  

Teollisuus hiljenee joulunpyhinä, joten kokonaisuudessaan joulu vähentää sähkönkulutusta. Kodeissa sähköä kuluu runsaimmin aaton liepeillä. Kulutushuiput ovat viime vuosina loiventuneet, kun joulunviettotavat ja -paikat ovat moninaistuneet. Energiatehokkuuden varmistamiseksi on hyvä tietää oma sähkönkulutus. Pörssisähkön kilowattitunnin hinta on syksyn aikana vaihdellut miinusmerkkisestä yli 50 senttiin. Ennakkoon tämän talven kWh-hinnan arvioitiin asettuvan keskimäärin 6–11 sentin väliin, mutta yllätyksiä on jo koettu. Alkutalven aikana pörssisähkön hinnat ovat kivunneet hetkellisesti jopa useisiin kymmeniin sentteihin, joten sähkönkulutuksessa kannattaa olla tarkkana. Jotta sähkönsäästön toimenpiteitä osataan kohdistaa oikeisiin asioihin, pitää tietää, mistä kodin sähkönkulutus muodostuu. Useimmilla sähköyhtiöillä on tarjolla maksuttomia sovelluksia, joista voi seurata mihin ja milloin kotona sähköä kuluu. Arkena sähköä käytetään eniten klo 8–9 sekä klo 17–19, vähiten neljältä aamuyöllä. Juhlapyhien aatot ja kylmät, tuulettomat talvisäät aiheuttavat kulutushuippuja. Sähkön hintaa nostavat kulutushuiput loivenevat, kun opetellaan toimimaan kulutusjoustavasti. Tehokas vaikuttamiskeino on käyttää sähköä kulutushuippujen ulkopuolella, kuten keskipäivällä, iltayöllä ja yöllä. Kodintekniikkaa voidaan ohjata älytekniikalla, mutta ihmisten askareiden siirtäminen kulutushuipun ulkopuolelle ei ole yhtä helppoa.  

Näin säästät 

Joulunajan sähkönkulutuksessa korostuvat ruoanvalmistus ja saunominen. Myös lämmintä vettä kulutetaan runsaasti. Sähkökiuas on teholtaan kodin suurin sähkölaite. Keittiölaitteista suuritehoisimpia ovat keittotaso ja uuni. Omaan kulutukseen voi vaikuttaa pienillä teoilla. Pienlaitteet ovat yleensä energiatehokkaita ja esimerkiksi airfryeriä, pienoisgrilliä ja vedenkeitintä kannattaa hyödyntää ruoanvalmistuksen tukena. Uusissa kodinkoneissa olevat, hyödylliset ja energiatehokkuutta tukevat ominaisuudet jäävät käyttämättä, jos koneeseen ei perehdytä. Käyttöohjeista löytyy hyviä neuvoja erilaisiin käyttötilanteisiin ja energiataloudelliseen käyttöön. Jos käyttöohjeet ovat hukassa, löytää ne yleensä netistä laitteen arvokilvessä olevien merkki- ja mallitietojen avulla.  

Säästövinkkejä kodin laitteille  

Uuni

• Kuluttaa sähköä 1,5–2 kWh/h (175–225 °C)  
• Hyödynnä esilämmitysaika: Ruoka kylmään uuniin, sähkönsäästö 10–20 %.  
• Hyödynnä jälkilämpö: jos paistolämpötila on ollut 200 °C, on se 30 min virrankatkaisun jälkeen vielä yli 100 °C. Sähkönsäästö noin 10 %. Esimerkiksi joululaatikkoja paistettaessa uunin voi sammuttaa 45 minuutin kohdalla, jos paistoaika on noin tunti.  
• Kerralla enemmän! Uunin lämmittäminen 200 asteeseen kuluttaa sähköä lähes yhtä paljon kuin tunnin lämpimänä pitäminen. Aloita paistaminen kuumimman lämpötilan vaativista ruoista. Ensin pikkupullat, sitten laatikot ja lopuksi kinkku.   
• Kiertoilmauunilla voi paistaa ruokia 2–3 tasolla ja 20–25 °C matalammassa lämmössä kuin ylä-alalämpötoiminnolla. Paistoaika lyhenee 15–50 minuuttia, sähköä säästyy jopa 30 %.  
• Valitse muodoltaan sellaiset paistoastiat, että uunitilan pinta-ala tulee tehokkaasti käytettyä.  
• Hyödynnä erikoistoiminnot. Esim. valmiit paisto-ohjelmat, ajastustoiminnot ja paistolämpömittari.  

  Keittotaso

• Lämmitystekniikka vaikuttaa sähkönkulutukseen  
• Induktiotasolla ruoka kypsyy noin 20 % pienemmällä sähkönkulutuksella kuin perinteisellä keraamisella tasolla ja noin 30 % energiatehokkaammin kuin valurautalevyllä.   
• Käytä tasapohjaisia keittoastioita ja kantta. Perinteisellä keittoalueella kattilan pohjan paksuudella ja hyvällä lämmönjohtavuudella on myös merkitystä.  
• Valitse keittolevyn tai –alueen kokoinen tai hieman suurempi keittoastia.  
• Kuumenna vettä vain tarvittava määrä.  
• Säädä teho pienemmälle, kun kiehuminen alkaa.  

  Jääkaappi-pakasti

• Kuluttaa sähköä 0,6–1,5 kWh/vrk   
• Siivoa jääkaappi, tee tilaa jouluruoille. Liian täyteen ahtaminen lisää kulutusta 15–20 %.  
• Säädä säilytyslämpötilat: jääkaappi + 5 °C, pakastin -18 °C. Jokainen aste kylmempään lisää sähkönkulutusta 5 %.  
• Jäähdytä ja peitä säilytettävät elintarvikkeet, ettei laitteeseen muodostu huurretta. Hyödynnä säilytyksessä ulkotiloja, kuten parveketta tai kuistia.  
• Huonelämpötilan noin 5 asteen lämpötilan nousu lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta 25–35 %.  
• Sulata pakasteet jääkaapissa, saat ilmaista jäähdytysenergiaa.  

  Astianpesukone

• Kuluttaa sähköä 0,5–1,5 kWh/pesukerta  
• Konepesussa kuluu vähemmän vettä kuin saman määrän käsitiskissä, kun kone täynnä.  

• Vältä astioiden esihuuhtelua.  
• Pese täysiä koneellisia, täytä korit järjestelmällisesti.  
• Valitse pesuohjelma astioiden likaisuuden mukaan. Kahvikuppitiskille ja heti pestäville astioille riittää yleensä matala pesulämpötila. Pesuveden lämpötilan laskeminen +65 asteesta 55 asteeseen vähentää koneen sähkönkulutusta 25–55 %.  
• Noudata pesuaineen annosteluohjetta ja puhdista jätesiivilä, jotta automaattiohjelmat toimivat energiatehokkaasti.  

Kokin fiksu joulu – TOP 6 

1. Kaupat ovat auki myös jouluna. Älä hamstraa – osta vain tarpeeseen. Vältä hävikkiruoan syntymistä.   

2. Tunne kodinkoneesi ja laitteesi, ota niistä ilo ja hyöty irti.  

3. Hyödynnä ruoanvalmistuksen lämpökuorma tilojen lämmittämisessä. Myös ihmisistä syntyy lämpöä. Laske huonelämpötilaa ennalta, älä tuuleta ulos!    

4. Hyödynnä puolivalmisteita ja valmiiksi kypsennettyjä tuotteita kuten juuressoseita, eineksiä, kypsää kinkkua jne.  

5. Vältä sähkön kulutushuippuja, hyödynnä yö- tai pörssisähköä. Valitse edullinen ajankohta kinkun paistolle.  Älä käytä sähkösaunaa ja paista kinkkua samanaikaisesti.  

Yhteystiedot

Vinkit kokosivat yhteen:

Marjomaa Tarja

Kouluttaja

044 7143 698 tarja.marjomaa@tts.fi

Kuusela Minna

Tutkimuspäällikkö, Rakentaminen ja asuminen

044 7143 695 minna.kuusela@tts.fi

Yritysten kannattavuus on tärkeää niin yritysten ja yrittäjien kuin koko kansantaloudenkin kannalta. Vain kannattava yritys voi suoriutua velvoitteistaan ja kasvaessaan työllistää alansa ammattilaisia. Kannattavuutta arvioitaessa pitäisi pohtia myös tuottavuutta, niin yrityksen kuin työnkin näkökulmasta. Syntyykö kannattavuus tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, inhimillisyyttä unohtamatta? Syvemmälle kannattavuuteen ja tuottavuuteen sukeltamisessa on hyvä hyödyntää myös yrityksen ulkopuolisia asiantuntijoita. TTS Työtehoseuran VALKKU- Valmennusta ja tukea yritystoiminnan uudistamiseen – hanke nostaa ekologisesti kestävän kehityksen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden luonnolliseksi osaksi. 

 
Yrityksen kannattavuus muodostuu useasta tekijästä. Oikeasta hinnoittelusta, hallituista kuluista, ammattitaitoisesta ja motivoituneesta henkilöstöstä sekä ammattitaitoisesta johtamisesta onnistunutta ennakointia ja varautumista unohtamatta. Syvemmin tarkasteltuna jokaisesta osa-alueesta voi löytyä parannettavaa, kunhan liiketoimintaa osataan katsoa hieman päivittäistä toimintaa kauempaa. Usein apuna käytetään konsultteja tai toimialalla tunnistettuja ammattilaisia, mutta yrittäjä itsekin voi kouluttautua oman liiketoimintansa kehittäjäksi.   

Asetu asiakkaan rooliin   

Yrittäjille tarjottavan koulutuksen lisäksi TTS Työtehoseuran väki myös sparraa yrittäjiä, valmentajien tavoin, eri liiketoiminnan osa-alueissa. Sparraus on usein osa kehittämis- tai koulutusprosessia ja näin yrittäjä pääsee sparraajan avulla viemään heti käytäntöön koulutuksissa omaksumaansa tietoa. Koronapandemia pakotti yrittäjiä etsimään uusia keinoja liiketoimintansa kehittämiseen ja esimerkiksi luonto- ja eläinavusteisesti toimivia Green care -yrityksiä on sparrattu tämän vuoden aikana niin markkinoinnissa kuin tuotteistamisessakin. Ilman tarkkaan rajattuja palveluja on asiakkaiden vaikea löytää tarvitsemaansa. Palveluliiketoiminnan kehittämisessä on yrittäjien kanssa tarkennettu muun muassa palvelukuvauksia niin terapiapalveluissa, luontohyvinvointipalveluissa kuin sosiaalipedagogisen hevostoiminnan palveluissakin. Asettumalla kuluttajan rooliin yrittäjä pystyy selvittämään, miten yrityksen palvelut todellisuudessa löytyvät verkkosivuilta ja päätyykö kuluttaja juuri kyseessä olevan yrityksen sivuille.   

Kauppa käy verkossa  

Verkko-ostaminen on lisääntynyt merkittävästi myös hyvinvointialalla. Nykykuluttajalle ei riitä verkkosivujen yhteydenottolomake, vaan asiakas haluaa tutustua itsenäisesti palveluvalikoimaan ennen ostopäätöstä. Palvelualojen yrittäjät kokevat usein, että voivat räätälöidä tuotteensa aina kullekin asiakkaalle sopivaksi, mutta hyvät tuotekuvaukset ja verkko-ostamisen mahdollisuus eivät kuitenkaan sulje palvelujen räätälöintiä pois. Tarkat tuotekuvaukset auttavat kuluttajaa hahmottamaan yrityksen palvelujen lisäksi myös hintatasoa, mikä taas madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä yritykseen ja tehdä tarjouspyyntö.   
 

Mielen liekki osallistujana   

Elina Lilja Hauholta on osallistunut TTS Työtehoseuran yrityssparraukseen VALKKU-hankkeessa. Yrityksensä Mielen liekki tarjoaa muun muassa valmennusta ja lyhytterapiaa ja kaikessa toiminnassa hyödynnetään luontoa monin eri tavoin. Elinan yrityksen taika näkyi asiakaspalautteissa selkeästi. Elinan persoona oli se pysäyttävä asia, mikä sai asiakkaat käyttämään Mielen liekin palveluja. Silti asiakaspalautteita tai tietoa yrittäjästä itsestään sai etsiä verkkosivuilta kissojen ja koirien kanssa. Yrityssparrauksessa tunnistettiin Elinan omaa osaamista ja tarkennettiin tätä kautta yrityksen markkinointia.   
 

”Varaustilanne on hyvä, mutta aikaa on uusillekin asiakkaille. Yrittäjän näkyminen palvelujen tuottajana on lisännyt inhimillistä otetta yrityksen viestinnässä ja se tuntuu kiinnostavan niin asiakkaita kuin muitakin sidosryhmiä,” sanoo Elina Lilja.   

Kuvassa Yrittäjä Elina Lilja. Hän on saanut Mielen liekki -yritykselleen tehokasta sparrausta. Mielen liekin palveluihin kuuluvat mm. Metsämieli®-koulutukset. 

Yhteystiedot

Suutarinen Maija

Projektipäällikkö

041 7316 260 maija.suutarinen@tts.fi