Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.
Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.
Tulisijoja käytetään monissa suomalaisissa kodeissa päälämmön tai tukilämmön lähteinä kovimpina pakkasjaksoina. Lisäksi ne turvaavat kodin lämmityksen sähkökatkojen yhteydessä. Puulämmityksessä on tärkeää puhdas ja kuiva puu, tulisijan käyttö valmistajan ohjeiden mukaan sekä tulisijan säännöllinen nuohous ja tuhkien puhdistaminen.
Säilytä puut oikein
Polttopuut tulisi säilyttää kuivassa ja ilmavassa tilassa ja paloturvallisuuden kannalta erillään asuinrakennuksen välittömästä läheisyydestä. Polttopuut voi tuoda sisälle 1—2 päivää ennen käyttöä, jotta pinnassa oleva kosteus kuivuu. Pidempiaikaista säilytystä ei kannata kuitenkaan tehdä asuintiloissa mahdollisten sieni-itiöiden takia.
Käytä lämmittämiseen kuivaa ja puhdasta puuta
Märkää puuta tai roskia ei tule polttaa, koska ne palavat epäpuhtaasti, nokeavat ja lisäävät riskiä nokipalolle. Epäpuhtaasta palamisesta syntyy kitkerästi haisevaa tumman harmaata, ruskeaa tai mustaa savua ja runsaammin terveydelle haitallisia lähipäästöjä. Vähäpäästöisemmän palamisen tunnistaa siitä, että savupiipun päästä tulee vaalean harmaata savua tai lähes väritöntä lämpöväreilyä. Tällöin lämmittäjä on onnistunut tehtävässään.
Sytytä päältä Tulisijoilla on aina valmistajan ohjeistukset, mitä tulee noudattaa. Useimmissa tapauksissa sytytys kannattaa tehdä poikittain ladottujen puiden päältä. Lado ensimmäisessä pesällisessä puut poikittain korkeintaan tulipesän puoliväliin asti ja irti seinämistä. Käytä mahdollisuuksien mukaan pienempää puuta. Sytykkeet ja pienemmät tikut ladonnan yläosaan. Sytytyksen jälkeen tulipesän yläosaan muodostuu nopeasti kuuma palotila, jossa haitalliset savukaasut palavat tehokkaasti. Seuraava pesällinen lisätään, kun puut ovat palaneet pohjatasolle ja melkein hiillokseksi. Tässä vaiheessa voidaan käyttää isompaakin klapia, kun tulipesä on tarpeeksi kuuma. Noudata valmistajan ohjetta käytettävän puumäärän suhteen.
Sopivasti ilmaa
Tehokkaassa lämmittämisessä tulipesään annetaan aluksi reilusti vetoa ja liekki palaa vauhdikkaasti. Kun tulisija on syttynyt kunnolla, pienennetään ilman saantia ja liekki palaa rauhallisesti. Huonolla ilman saannilla syntyvää “kitupolttamista” tulee aina välttää. Silloin liekit ovat laiskoja ja syntyy tummaa savua. Mikäli tulipesästä kuuluu selkeää huminaa, saa tulipesä liikaa ilmaa ja lämmitysvaikutus heikkenee. Pienennä silloin hieman vedon saantia.
Lisää tietoa: Polta puhtaastiwww.poltapuhtaasti.fi Kuivaa asiaa-hankeyhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja TTS Työtehoseura
Internet-pohjainen sähköinen ohjekansio metsäkoneisiin, puutavara-autoihin ja puunhankinnan toimihenkilöille.
Sisältää puuta hankkivan yrityksen perinteisesti paperilla työpisteisiin jakamat kirjalliset yleisohjeet, jotka käsittelevät työturvallisuutta, metsänhoidon suosituksia ja metsäsertifiointivaatimuksia.
Ohjekansiopalvelua käyttävä yritys voi luoda ja päivittää omia yrityskohtaisia ohjeita, jotka ovat luettavissa yrityksen kaikissa työpisteissä välittömästi.
Yritys voi lähettää palvelun välityksellä sähköpostien tai tekstiviestien ryhmälähetyksiä joko kaikille käyttäjille tai käyttäjäryhmittäin eli esim. vain metsäkoneisiin tai puutavara-autoihin.
Boost Site on erityisesti metsäkoneenkuljettajille, metsäkoneurakoitsijoille ja metsäpalveluyrityksille suunnattu avoin verkko-oppimisympäristö, jossa voi täydentää osaamista talousmetsien luonnonhoidon, jatkuvan kasvatuksen hakkuutyöskentelyn sekä metsäpalvelu- ja metsäkoneyritysten johtamisen parissa.
Sivuston aihepiirit on jaettu opintomoduuleihin, joiden keskiössä ovat lyhyet informatiiviset tekstiosuudet, videot, podcastit sekä erilaiset havainnollistavat 360- asteen kuvatehtävät.
Metsäkoulutuksen tutkimus tuottaa tietoa ja kehittämisen apuvälineitä metsäalan koulutuksen kaikille tasoille: ammatilliselle koulutukselle, MTI- ammattikorkeakouluille ja yliopistojen metsätieteiden osastoille yhteistyössä työelämän, oppilaitosten ja viranomaisten kanssa.
Kilpeläinen, Lautanen, Kärkkäinen, Pokela, Issakainen, 2022. Metsäalan koulutusvalintaan vaikuttavat tekijät ja niiden huomioiminen koulutuksen markkinointiviestinnässä.
TTS Työtehoseura ylläpitää valtakunnallista lämpöyrittäjätietokantaa, jonka avulla kartoitetaan kokonaiskuvaa kotimaisesta lämpöyrittäjäkentästä ja toteutetaan alan kehityskyselyitä. Tietokannan tietosuojaselosteeseen voit tutustua täällä.
Tietokannan ylläpidon lisäksi edistetään lämpöyrittäjätoiminnan edellytyksiä erinäisten tiedotusmateriaalien ja laskurien avulla.
Lämpöyrityksiä on suomessa noin 240 ja lämpöyrityskohteita noin 600 kappaletta.
Lämpöyrittäjyys on toimintamalli, jossa yksittäisten kiinteistöjen tai lämmitysverkossa olevien kohteiden lämmitys on ulkoistettu lämmittämiseen erikoistuneelle toimijalle. Useimmissa tapauksissa lämmityspolttoaineena käytetään kotimaista puuhaketta ja osassa pellettiä. Turpeen rooli on vähentynyt marginaaliin ja kevyen polttoöljyn rooli on käytännössä tukipolttoaineena huolto- ja vikatilanteissa.
TTS Työtehoseura on toteuttanut uusiutuvan energian kehityshankkeita myös kotitalouksien polttopuun käytön, liikenteen käyttövoimien, aurinkoenergian ja biokaasun parissa.
Tutustu lämpöyrittäjän hinnantarkastustyökaluun, jolla lämpöyrittäjä voi päivittää lämmönmyyntisopimuksen energia- ja perusmaksut. Linkki alla:
Valtakunnallinen lämpöyrittäjyyden seuranta ja kehittäminen
Hankkeen kohderyhmään kuuluvat lämpöyrittäjät ja alan toimijat sekä muut lämpöyrittäjyydestä ja puun energiakäytöstä kiinnostuneet.
Hankkeen aikataulu:
2022- 2024
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
VALKEA-hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa lämpöyrittäjätoiminnasta yritysten, laitosmäärien ja puunkäyttötietojen osalta sekä edelleen kehittää tähän liittyvää tiedonkeruuta. Hanke pyrkii myös edistämään kestävää ja kannattavaa lämpöyrittäjätoimintaa.
Hankkeen päätoimenpiteenä suoritetaan TTS:n ylläpitämän lämpöyrittäjärekisterin vuosittainen päivitys, kerätään seurannassa olevan pienemmän yritysjoukon kannattavuustiedot ja koostetaan Lämpöyrittäjyys Suomessa -vuosiraportti. Tämän lisäksi päivitetään Lämpöyrittäjät kartalla -palveluun kaikkien halukkaiden lämpöyrittäjien yhteystiedot.
Lämpöyrittäjien puunkäyttötiedot Luonnonvarakeskukselle osaksi valtakunnallista puunkäyttötilastointia. Samalla edelleen kehitetään TTS:n omaa tiedonkeruujärjestelmää tätä toimintaa parhaiten palvelevaksi. Osana yhteydenottoja suoritetaan myös ajankohtaiskysely.
Projektin aikana toteutetaan sosiaalisessa mediassa jaettava video lämpöyrityksestä, jossa on tehty sukupolvenvaihdos.
Kestävää ja tehokasta puun energiakäyttöä sekä monipuolisia hakkuukäytänteitä ja luonnonhoitoa
Hankkeen kohderyhmään kuuluivat työpaketissa 1 lämpöyrittäjät, alan toimijat ja muut lämpöyrittäjyydestä ja puun energiakäytöstä kiinnostuneet sekä työpaketissa 2 metsäkoneenkuljettajat, alan oppilaitokset ja yritykset.
Hankkeen aikataulu:
2022
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun ja alan muiden oppilaitosten kanssa.
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
MoniTEHO-hankkeessa edistettiin ja kehitettiin sekä kestävää ja tehokasta puun energiakäyttöä että monipuolisia hakkuukäytänteitä ja luonnonhoitoa. Toiminta jaettiin kahteen työpakettiin vuoden 2021 kestäväksi hankekokonaisuudeksi:
Työpaketti 1: kestävä ja tehokas puun energiakäyttö
Työpaketti 2: korjuukäytänteiden ekologisen kestävyyden kehittäminen ja monipuolistaminen
Tulokset ja yhteenveto
Työpaketissa 1 suoritettiin TTS:n ylläpitämän lämpöyrittäjärekisterin vuotuinen päivitys, laadittiin vuosittainen lämpöyrittäjäraportti ja laajennettiin kerätyn tiedon hyödyntämistä valtakunnallisessa tilastoinnissa. Lisäksi järjestettiin webinaareja ja osallistuttiin alan tapahtumiin. Tuotettiin video ja viestintämateriaalia, joiden välityksellä viestittiin kotitalouksille uusiutuvista ja kestävistä energiaratkaisuista.
Työpaketin 2 päätavoitteena oli testata ja pilotoida MonimuotohakkuuEXPERTTI-hankkeessa kehitetyn koulutuskonseptin toimivuus. Järjestettiin koulutusmateriaalin opiskelijapilotti sekä varsinainen koulutuspilotti, jossa jo työelämässä olevat metsäkoneenkuljettajat täydennyskoulutettiin koulutuskonseptin pohjalta. Saadun palautteen ja tehtyjen havaintojen perusteella koulutusta kehitettiin edelleen mm. materiaalien osalta.
Jatkuvan kasvatuksen koulutusmallin jalkautus ja jatkokehittäminen (JAAKKO)
Kohderyhmään kuuluivat metsäalan oppilaitokset, hakkuukoneenkuljettajat, työnantajat ja järjestöt.
Hankkeen aikataulu:
1/2022 – 3/2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
Jatkuvan kasvatuksen koulutusmallin jalkautus ja jatkokehittäminen (JAAKKO) -hankkeen tavoitteena oli tarjota täydennyskoulutuskonseptia metsäalan oppilaitosten ja toimijoiden käyttöön. Näin pyrittiin edistämään hakkuukoneenkuljettajien ja muiden alan toimijoiden kuten metsäpalveluyritysten osaamista kestävän metsänhoidon ja monipuolisten hakkuukäytänteiden osalta. Painotuksena oli jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmät. Koulutusmalli on kehitetty MonimuotohakkuuEXPERTTI-hankkeessa vuonna 2020 ja sen toimivuutta on pilotoitu MoniTEHO-hankkeessa vuonna 2021.
Hakkuukäytänteiden monipuolistaminen ja erityisesti jatkuvan kasvatuksen menetelmien hyödyntäminen siihen soveltuvilla kohteilla palvelee metsänomistajien tarpeita. Luonnonhoidon valtavirtaistaminen ja laadukas toteuttaminen ovat osa kestävää metsätaloutta hakkuutavasta riippumatta.
Tulokset ja yhteenveto
Koulutuskonseptia jalkautettiin olemalla yhteydessä metsäalan oppilaitoksiin ja järjestämällä webinaari koulutusmateriaalin hyödyntämisen lisäämiseksi. Oppilaitoksia avustettiin yksilöllisesti koulutusmateriaalin käyttöönotossa.
Olemassa olevaa materiaalipakettia täydennettiin tuottamalla videoita jatkuvan kasvatuksen hakkuiden laadukkaasta toteuttamisesta esimerkkikohteilla. Lisäksi tuotettiin metsäkoneenkuljettajan tarkistuslista jatkuvan kasvatuksen kohteissa tehtäviä hakkuita varten.
Verkko-oppimisympäristön alusta päivitettiin modernimmaksi ja käytettävämmäksi. Uuden materiaalin julkaisemisen lisäksi oppimisympäristöön päivitettiin hankkeen aikana uudistuneet PEFC-metsänhoitokriteerit.
Julkaisut ja linkit
Koulutusmateriaalit: https://tts.ccsi.io/ (luo käyttäjätunnus ja kirjaudu sisään), ks. erit. videot ja tarkistuslista jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmien opintomoduulissa
Biokaasua ja kierrätyslannoitteiden valmistusta Vihdissä
Biokaasu hankkeen kohderyhmään kuuluivat toimijat, jotka ovat kiinnostuneet tuottamaan maatalouden sivuvirroista biokaasua ja kierrätyslannoitteita.
Hankkeen aikataulu:
1/2021-3/2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura yhteistyössä Vihti Energian kanssa.
Hankkeen rahoittajat:
Hämeen ELY-keskus (yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus, EAKR) ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö.
Hankkeessa selvitettiin taloudellisia toimintaedellytyksiä maakaasun siirtoverkkoon liitettävästä PK- biokaasulaitoksesta, jonka biokaasun raaka-aineina toimisivat maatalouden sivuvirrat.
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa, että voidaanko maatalousmassoilla toimivaa keskitettyä PK-biokaasulaitosta toteuttaa kannattavasti siten, että laitos olisi liitoksissa maakaasun kansalliseen siirtoverkkoon. Tuotettu kaasu saataisiin tällöin myyntiin maantieteellisesti laajalle asiakaskunnalle siirtoverkon puitteissa.
Vaihtoehtona siirtoverkolle kaasun siirtäminen voidaan järjestää matalapaineisessa aluejakeluverkossa, pullopattereilla, kaasukonttien tai nesteytyksen avulla. Valtakunnallinen maakaasun siirtoverkko avautui kilpailulle vuonna 2020, mutta siihen ei ole vielä liittynyt mainitulla toimintamallilla laitoksia. Hanke tuottaa uutta tietoa kannattavuudesta alan toimijoille.
Hankkeen Case-laitos suunniteltiin Uudellamaalla Vihtiin alueelle, joka sijaitsee biokaasuprosessissa käytettävien peltobiomassojen lähellä sekä maakaasusiirtoverkon välittömässä läheisyydessä. Laitoksen syötteeksi kaavailtiin ensisijaisesti peltobiomassoja sekä lantaa alueen lypsykarjatiloilta.