TTS Työtehoseura testasi LivingLab-menetelmällä valtavaan suosioon nousseita puhdistussieniä, Scrub Daddya ja Mommya. Sienet käyttäytyvät veden lämpötilan mukaan siten, että kylmässä vedessä materiaali kovettuu ja lämpimässä se pehmenee. Mommyssa on kaksi erilaista puhdistuspintaa. Daddy on kauttaaltaan samaa materiaalia. Selvitimme, ovatko sienet suosionsa veroisia.
Yhdysvalloissa kehitettyjen ja valmistettujen sienten mainokset lupaavat niiden puhdistavan ekologisesti ja tehokkaasti muun muassa astiat, liedet, kaakelit, pesualtaat ja pihakalusteet. Pinnat eivät naarmuunnu, pesuainetta ei välttämättä tarvita, ja sienet voi pestä astianpesukoneessa.
Hauskannäköisissä, pyöreissä Scrub Daddy- ja Mommy-sienissä on silmät ja suu. Sienestä saa hyvän otteen laittamalla sormet sienen silmiin ja suuaukkoa voi hyödyntää esimerkiksi aterimien molempien puolien yhtäaikaisessa puhdistamisessa. Mommyssa on kaksi puhdistuspintaa, kovempi polymeerivaahdosta valmistettu FlexTexture®-puoli ja pehmeämpi ResoFoam®-puoli. Daddy on kauttaaltaan kovempaa materiaalia. Lämpimässä vedessä Daddy ja Mommy ovat pehmeitä, mukautuvia ja imukykyisiä. Kylmässä vedessä sienet kovettuvat ja niiden hankausteho paranee. Mommy sopii kahden erilaisen pintansa ansiosta monipuoliseen päivittäiskäyttöön. Kauttaaltaan samaa materiaalia oleva Daddy muuttuu kylmässä vedessä Mommya kovemmaksi, jolloin sienellä saa irrotettua myös sitkeää likaa. Sienet maksavat noin kolme euroa ja valmistajan mukaan niillä voi puhdistaa myös arkoja pintoja. Kokeilimme myös tuoteperheeseen kuuluvaa, suorakaiteen muotoista Scour Daddya. Myyntipakkauksessa on kolme eriväristä sientä ja se maksaa noin kuusi euroa. Sienen pinta on lämpökäsiteltyä ArmorTec®-verkkomateriaalia ja pesimen luvataan hylkivän ruokajäämiä, puhdistavan pohjaan palaneen lian ja kestävän käyttöä.
Lunastavatko lupauksensa?
Vertailimme sienten ominaisuuksia ja kokeilimme rinnalla myös polyuretaanista ja synteettisestä kuidusta valmistettua yleissientä, jota myydään monella eri tuotemerkillä. Keltainen, The Original Scrub Daddy -sieni toimii hyvin kylpyhuoneessa, vaikka pyöreä muoto hankaloittaa hieman ahtaisiin tiloihin ulottumista. Sieni irrotti yllättävän hyvin kalkkia hanoista ja saunan lasiovesta jo pelkällä vedellä. Daddy soveltuu hyvin laakeille pinnoille, mutta isoilla alueilla työ on hidasta. Sieni ei naarmuta saniteettikalusteita ja tahrat irtoavat pinnoilta hyvin.
Kaksipuolinen Mommy -sieni soveltuu erityisesti keittiöön. Sillä voi puhdistaa tasopintoja, altaita, astioita, isoja uunivuokia ja -peltejä sekä muita keittiön pintoja. Sienen vaalea, pehmeä puoli on imukykyinen ja vaahdottaa pesuaineen hyvin, mutta jättää tasopinnat melko märiksi. Punainen, karkea puoli irrottaa pinttynyttä likaa tehokkaasti ja sen puhtaaksi huuhtominen oli helpompaa kuin yleissienen karkean pinnan puhdistus. Sienen pyöreä muoto ja melko iso koko osoittautuivat astianpesussa hieman epäkäytännöllisiksi. Ruokailuvälineiden puhdistus tuntui myös hankalalta ja sienen silmä- ja suuaukot eivät helpottaneet työtä. Sienen vaalea, pehmeä puoli likaantui ja värjäytyi käytössä, mutta karkea puoli pysyi siistinä.
Sekä Scrub Daddy että Mommy jättävät pinnat melko märiksi, joten siistin lopputuloksen saamiseksi pinnat saattavat vaatia kuivauksen. Sienet pysyivät siisteinä ja hajuttomina koko kuukauden testijakson ajan ja kestivät hyvin astianpesukoneessa pesemisen, joka on iso plussa. Käyttöohjeen mukaan Daddyn voi puhdistaa myös kuumentamalla sitä mikroaaltouunissa.
Scour Daddy testaajien suosikki
Testatut Daddy- ja Mommy-sienet sopivat parhaiten pienten alueiden ja kohteiden puhdistamiseen ja tahra-alueille. Pyöreiden Daddy- ja Mommy-sienten halkaisija on noin 10 senttimetriä ja paksuus noin neljä senttimetriä. Suorakaiteen muotoinen (10 x 6 cm) Scour Daddy on noin kaksi senttimetriä paksu. Moneen käteen sopiva Scour Daddy -sieni toimii sekä keittiössä että kylpyhuoneessa. Sieni on näppärä erityisesti patojen, pannujen ja keittoastioiden tiskauksessa. Lämpimän veden pehmentämällä sienellä on kätevää puhdistaa myös ahtaita koloja. Kylmään veteen kasteltuna sieni on kova ja kömpelö, mutta hankausteho paranee. Sieni irrottaa kalkkia ja tahroja pelkän veden avulla, mutta pinta jää märäksi ja saattaa vaatia kuivauksen. Sienen ripustuslenkki helpottaa säilyttämistä.
Vertailun vuoksi kokeiltu, kaksipuolinen yleissieni on kätevän kokoinen ja soveltuu monenlaiseen siivoukseen ja puhdistukseen. Yleissienen karkeaa puolta ei suositella pinnoitetuille astioille eikä sieni irrota pelkällä vedellä kalkkia niin hyvin kuin testatut hittituotteet. Yleissienet ovat huokeita, mutta myös kuluvat, likaantuvat ja muuttuvat epäsiisteiksi paljon nopeammin kuin Daddyt ja Mommyt. Hilpeiden hittituotteiden hymy ei ainakaan vielä testiaikana hyytynyt.
Joulun alla kokataan ja kuurataan. Sähkönkulutushuiput osuvat aattopäiville, mutta pyhinä tilanne tasoittuu. Juhla-ajan hyvä etukäteissuunnittelu säästää aikaa, rahaa, sähköä ja hermoja. Mitkä ovat TTS Työtehoseuran vinkit fiksuun jouluvalmisteluun?
Teollisuus hiljenee joulunpyhinä, joten kokonaisuudessaan joulu vähentää sähkönkulutusta. Kodeissa sähköä kuluu runsaimmin aaton liepeillä. Kulutushuiput ovat viime vuosina loiventuneet, kun joulunviettotavat ja -paikat ovat moninaistuneet. Energiatehokkuuden varmistamiseksi on hyvä tietää oma sähkönkulutus. Pörssisähkön kilowattitunnin hinta on syksyn aikana vaihdellut miinusmerkkisestä yli 50 senttiin. Ennakkoon tämän talven kWh-hinnan arvioitiin asettuvan keskimäärin 6–11 sentin väliin, mutta yllätyksiä on jo koettu. Alkutalven aikana pörssisähkön hinnat ovat kivunneet hetkellisesti jopa useisiin kymmeniin sentteihin, joten sähkönkulutuksessa kannattaa olla tarkkana. Jotta sähkönsäästön toimenpiteitä osataan kohdistaa oikeisiin asioihin, pitää tietää, mistä kodin sähkönkulutus muodostuu. Useimmilla sähköyhtiöillä on tarjolla maksuttomia sovelluksia, joista voi seurata mihin ja milloin kotona sähköä kuluu. Arkena sähköä käytetään eniten klo 8–9 sekä klo 17–19, vähiten neljältä aamuyöllä. Juhlapyhien aatot ja kylmät, tuulettomat talvisäät aiheuttavat kulutushuippuja. Sähkön hintaa nostavat kulutushuiput loivenevat, kun opetellaan toimimaan kulutusjoustavasti. Tehokas vaikuttamiskeino on käyttää sähköä kulutushuippujen ulkopuolella, kuten keskipäivällä, iltayöllä ja yöllä. Kodintekniikkaa voidaan ohjata älytekniikalla, mutta ihmisten askareiden siirtäminen kulutushuipun ulkopuolelle ei ole yhtä helppoa.
Näin säästät
Joulunajan sähkönkulutuksessa korostuvat ruoanvalmistus ja saunominen. Myös lämmintä vettä kulutetaan runsaasti. Sähkökiuas on teholtaan kodin suurin sähkölaite. Keittiölaitteista suuritehoisimpia ovat keittotaso ja uuni. Omaan kulutukseen voi vaikuttaa pienillä teoilla. Pienlaitteet ovat yleensä energiatehokkaita ja esimerkiksi airfryeriä, pienoisgrilliä ja vedenkeitintä kannattaa hyödyntää ruoanvalmistuksen tukena. Uusissa kodinkoneissa olevat, hyödylliset ja energiatehokkuutta tukevat ominaisuudet jäävät käyttämättä, jos koneeseen ei perehdytä. Käyttöohjeista löytyy hyviä neuvoja erilaisiin käyttötilanteisiin ja energiataloudelliseen käyttöön. Jos käyttöohjeet ovat hukassa, löytää ne yleensä netistä laitteen arvokilvessä olevien merkki- ja mallitietojen avulla.
Hyödynnä jälkilämpö: jos paistolämpötila on ollut 200 °C, on se 30 min virrankatkaisun jälkeen vielä yli 100 °C. Sähkönsäästö noin 10 %. Esimerkiksi joululaatikkoja paistettaessa uunin voi sammuttaa 45 minuutin kohdalla, jos paistoaika on noin tunti.
Kerralla enemmän! Uunin lämmittäminen 200 asteeseen kuluttaa sähköä lähes yhtä paljon kuin tunnin lämpimänä pitäminen. Aloita paistaminen kuumimman lämpötilan vaativista ruoista. Ensin pikkupullat, sitten laatikot ja lopuksi kinkku.
Kiertoilmauunilla voi paistaa ruokia 2–3 tasolla ja 20–25 °C matalammassa lämmössä kuin ylä-alalämpötoiminnolla. Paistoaika lyhenee 15–50 minuuttia, sähköä säästyy jopa 30 %.
Valitse muodoltaan sellaiset paistoastiat, että uunitilan pinta-ala tulee tehokkaasti käytettyä.
Hyödynnä erikoistoiminnot. Esim. valmiit paisto-ohjelmat, ajastustoiminnot ja paistolämpömittari.
Keittotaso
Lämmitystekniikka vaikuttaa sähkönkulutukseen
Induktiotasolla ruoka kypsyy noin 20 % pienemmällä sähkönkulutuksella kuin perinteisellä keraamisella tasolla ja noin 30 % energiatehokkaammin kuin valurautalevyllä.
Käytä tasapohjaisia keittoastioita ja kantta. Perinteisellä keittoalueella kattilan pohjan paksuudella ja hyvällä lämmönjohtavuudella on myös merkitystä.
Valitse keittolevyn tai –alueen kokoinen tai hieman suurempi keittoastia.
Kuumenna vettä vain tarvittava määrä.
Säädä teho pienemmälle, kun kiehuminen alkaa.
Jääkaappi-pakasti
Kuluttaa sähköä 0,6–1,5 kWh/vrk
Siivoa jääkaappi, tee tilaa jouluruoille. Liian täyteen ahtaminen lisää kulutusta 15–20 %.
Säädä säilytyslämpötilat: jääkaappi + 5 °C, pakastin -18 °C. Jokainen aste kylmempään lisää sähkönkulutusta 5 %.
Jäähdytä ja peitä säilytettävät elintarvikkeet, ettei laitteeseen muodostu huurretta. Hyödynnä säilytyksessä ulkotiloja, kuten parveketta tai kuistia.
Huonelämpötilan noin 5 asteen lämpötilan nousu lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta 25–35 %.
Sulata pakasteet jääkaapissa, saat ilmaista jäähdytysenergiaa.
Astianpesukone
Kuluttaa sähköä 0,5–1,5 kWh/pesukerta
Konepesussa kuluu vähemmän vettä kuin saman määrän käsitiskissä, kun kone täynnä.
Vältä astioiden esihuuhtelua.
Pese täysiä koneellisia, täytä korit järjestelmällisesti.
Valitse pesuohjelma astioiden likaisuuden mukaan. Kahvikuppitiskille ja heti pestäville astioille riittää yleensä matala pesulämpötila. Pesuveden lämpötilan laskeminen +65 asteesta 55 asteeseen vähentää koneen sähkönkulutusta 25–55 %.
Noudata pesuaineen annosteluohjetta ja puhdista jätesiivilä, jotta automaattiohjelmat toimivat energiatehokkaasti.
Kokin fiksu joulu – TOP 6
Kaupat ovat auki myös jouluna. Älä hamstraa – osta vain tarpeeseen. Vältä hävikkiruoan syntymistä.
Tunne kodinkoneesi ja laitteesi, ota niistä ilo ja hyöty irti.
Hyödynnä ruoanvalmistuksen lämpökuorma tilojen lämmittämisessä. Myös ihmisistä syntyy lämpöä. Laske huonelämpötilaa ennalta, älä tuuleta ulos!
Hyödynnä puolivalmisteita ja valmiiksi kypsennettyjä tuotteita kuten juuressoseita, eineksiä, kypsää kinkkua jne.
Vältä sähkön kulutushuippuja, hyödynnä yö- tai pörssisähköä. Valitse edullinen ajankohta kinkun paistolle. Älä käytä sähkösaunaa ja paista kinkkua samanaikaisesti.
Hyvä työvaate sopii tehtävään työhön, suojaa kemikaalisilta, mekaanisilta ja fysikaalisilta vaaroilta ja on mukava päällä. TTS Työtehoseuran opiskelijoilla ja kouluttajilla työvaatteet ovat tärkeä osa työturvallisuutta ja -hyvinvointia.
Naisten suojavaatemallisto on mitoitukseltaan miesten mallistoa suppeampi ja sopivankokoista vaatetusta esimerkiksi rakennus- ja metsätöihin voi olla hankala löytää. Epäsopiva vaatetus vaikuttaa työhyvinvointiin, heikentää työsuoritusta ja aiheuttaa vaaratilanteita.
Suojavaatteiden tekniset vaatimukset on määritelty viitestandardissa SFS-EN ISO 13688, jota täydentävät erityisstandardit muun muassa näkyville varoitusvaatteille, hitsausvaatteille, kuumuudelta ja tulelta suojaavalle vaatetukselle ja moottorisahan käyttäjien viiltosuojaimille. Vaatteeseen on merkitty EN-standardin lyhenne, standardikohtainen tunnuskuva ja suojaustaso.
Työntekijän huono näkyvyys aiheuttaa vuosittain useita tapaturmia. Varoitusvaatetus suojaa työntekijää ja auttaa havaitsemaan hänet turvallisen etäisyyden päästä. Varoitusvaatteet jaetaan näkyvyyttä parantavan materiaalin pinta-alan perusteella kolmeen luokkaan. Kolmosryhmän vaate on näkyvin ja sitä vaaditaan muun muassa liikenteenohjauksessa. Työvaatteiden näkyvyys koskettaa etenkin aloja, joilla työskennellään liikenteen, nostureiden ja muiden moottoriajoneuvojen läheisyydessä tai pimeässä. Varoitusvaatetus kuuluu henkilösuojaindirektiivin piiriin ja sen tulee olla EY-tyyppitarkastettu ja CE-merkitty.
Mitoitus miehen mukaan
TTS Työtehoseuran kouluttajat törmäävät arjessa tilanteisiin, joissa naisopiskelijoille ja pienikokoisille miehille ei löydy sopivaa työvaatetusta. Naisilla lantion ja rinnanympärys suhteessa hartioiden leveyteen ja raajojen pituuteen eroaa miesten vastaavista mitoista. Saatavilla olevien suojavaatteiden hihat ja lahkeet ovat usein liian pitkät ja hartiat roikkuvat, kun vaate on muuten sopiva. Hihojen tai lahkeiden lyhentäminen heikentää vaateen turvaominaisuuksia, jos heijastimien sijainti muuttuu tai ne leikkautuvat pois.
Teknisen kaupan erikoisliike Etra Oy:n tekninen myyjä Nina Rosenblad kertoo, että heidän valikoimissaan on useamman toimittajan suojavaatetusta ja runsaasti kokovaihtoehtoja. Naisten yläosissa kokoja löytyy väliltä XS-3XL ja satunnaisesti myös kokoa 5XL. Housujen koot ovat väliltä 34–52. ”Ehkä ongelma on se, että naisten mallistot ovat pääsääntöisesti C-mitoitettuja eivätkä sovi kaikille vartalotyypeille. Miehille löytyy normaalin C-mitoituksen lisäksi B-mitoitus hoikalle ja D-mitoitus tukevalle vartalotyypille. Pienikokoisille miehille löytyy sopivaa päällepantavaa, mutta naisten suojavaatemitoituksessa on kehitettävää”, Rosenblad tuumii. Vaikka valikoimaa on, naisten mallistoja on myymälöissä suppeasti esillä ja niitä ei pääse heti sovittamaan.
Suomen suurimman työvaatevalmistaja Image Wear Oy:n tuotekehityksen palveluyksikön päällikkö Riikka Roslin kertoo naisten suojavaatevalikoiman laajentuneen viime vuosina. ”Valmistamme naisille suojavaatteita kaikista malleistamme, pääosin C-mitoituksella. Tuotemäärä suhteessa kysyntään toisi varastointiongelmia, mikäli valikoimaa laajennettaisiin B- ja D-mitoituksella. Osa naisista löytää sopivan vaatetuksen miesten mallistosta. Mikäli naisten D-mitoituksen kysyntä kovasti kasvaa, siihen toki vastataan”, Roslin kertoo. Image Wearin myymälöissä on esillä naisten malleja ja vaatteita valmistetaan myös mittatilauksesta. Tarvittaessa tehdään esimerkiksi lahkeiden lyhennyksiä ja muita korjaustöitä. ”On tärkeää, että mitat on otettu oikein, joten myymälöistä saa myös mittauspalvelua”, Roslin vinkkaa.
Tarkkana työvaatevalinnoissa
Työvaate on tärkeä osa työhyvinvointia, työn sujuvuutta ja työturvallisuutta. Työvaatteita hankittaessa on selvitettävä työympäristön vaaratekijät, suojaustarve ja -taso. Työn ergonomiset vaatimukset kuten työasennot ja -liikkeet sekä käytettävät työvälineet ja -koneet vaikuttavat valintaan. Työvaatteiden on sovittava yhteen muiden työssä käytettävien suojainten kanssa. Valinnassa kannattaa miettiä myös vaatteiden pesu- ja kiertoprosessia. Työntekijöiden palaute ja toiveet työvaatetuksesta ovat arvokasta taustatietoa. Olemme erikokoisia ja vaihtoehtoja tarvitaan, sillä sama malli ei sovi kaikille.
TTS Työtehoseura vertaili erilaisia käsiraastimia. Testissä oli mukana kartioraastimia sekä leveitä ja kapeita viilaraastimia, neljä kustakin raastintyypistä. Kartioraastimessa on neljä erilaista raastinpintaa, joten sen käyttöalue on monipuolisempi kuin viilaraastimilla.
Testissä raastettiin porkkanaa, valkosipulia, suklaata, tuorekurkkua, sitruunankuorta sekä kolmea juustoa, jotka olivat pehmeähkö kermajuusto, keskikova emmentaljuusto ja parmesaani. Raastimista arvosteltiin käytettävyys sekä raastamistulos eri ruoka-aineilla.
Käytettävyys
Kartioraastimet olivat kauttaaltaan terästä, paitsi non-stick-pinnoitettu Kökskungen -raastin ja Maku -raastin, jonka kädensija oli muovia. Raastaminen onnistui kaikilla raastimilla hyvin, mutta käytettävyydessä oli pieniä eroja. Heirolin ja Kökskungenin kädensijan reunat olivat terävät ja Kökskungenissa oli muita kartioraastimia vähemmän tilaa kädelle ja hieman muita pienempi raastinpinta-ala. GastroMax- ja Heirol-kartioraastimet tuntuivat käytössä tukevimmilta ja niiden käyttöohjeissa mainittiin konepesun kesto. Kökskungen -raastimen tukevuutta paransi pohjan liukueste. Kartioraastimien hinnat olivat 4–9 euroa.
Testatut viilaraastimet olivat leveää GastroMax Bioa lukuun ottamatta kauttaaltaan terästä ja varressa oli reikä ripustamasta varten. GastroMax Bion tukeva kädensija oli valmistettu biopohjaisesta puukuidusta ja sokeriruo’osta. Cuisiprossa oli muista viilaraastimista poiketen kaksi raastinpintaa. Kapeissa viilaraastimissa tukevimmat kädensijat olivat Ruokailussa ja Microplanessa. Kapeissa Cuisipro- ja Herol Steely-viilaraastimissa sekä levässä GastroMax Biossa oli liukumista estävä kumi raastimen kärjessä. Kaikissa kapeissa viilaraastimissa sekä leveässä Gastromax Biossa oli teränsuojus.
Opan ja Microplanen raastimia lukuun ottamatta viilaraastinten mainitaan kestävän konepesun. Cuisiprolle ja Ruokailulle suositellaan käsinpesua. Leveät viilaraastimet maksoivat 3–11 euroa ja kapeat viilaraastimet 6–25 euroa.
Kartioraastimessa on neljä raastinpintaa
Kartioraastimissa on neljä erilaista raastinpintaa, joilla saadaan karkeudeltaan erilaisia raasteita. Porkkanan ja juustojen raastaminen sujui hyvin kaikilla kartioraastimilla, mutta kurkun raastamistuloksissa oli eroja. GastroMax ja Heirol olivat hieman terävämpiä kuin Maku ja Kökskungen ja siten kurkun raastamistulos oli näillä parempi. Suklaan raastaminen onnistui kaikilla kartioraastimilla hienointa teräkarkeutta käyttäen.
Pienireikäisellä raastinpinnalla saadaan raastettua hienojakoista murua esimerkiksi sitruunan kuoresta ja valkosipulista, joiden raastaminen onnistui kaikilla kartioraastimilla. Sitruunan kuorta raastaessa raastinlevyn pinnalle kannattaa laittaa leivinpaperi, jonka estää kuoren takertumisen raastimen reikiin ja helpottaa puhdistamista. Viipalointiterällä viipaloitiin porkkanaa, juustoa ja kurkkua. Viipalointi onnistui hyvin kaikilla kartioraastimilla, mutta joissakin tilanteissa juustohöylä ja vihannesleikkuri toimivat paremmin.
Viilaraastin on näppärä käyttää
Viilaraastimien käyttöalue on suppeampi kuin kartioraastimien. Testin kapeat viilaraastimet olivat hienoteräisiä, mutta myynnissä on myös karkeateräisiä malleja. Testiin valitut leveät viilaraastimet olivat karkeaan raastamiseen tarkoitettuja. Porkkanan raastaminen sujui kaikilla leveillä raastimilla, parhaiten Metaltex- ja Opa -viilaraastimilla. Myös valkosipulin ja juustojen raastaminen sujui leveillä viilaraastimilla hyvin, parhaita olivat Heirol ja Opa. Sitruunankuoren raastamisessa paras leveä viilaraastin oli Metaltex, kun taas GastroMaxilla työ ei onnistunut lainkaan. Suklaan raastaminen sujui leveillä viilaraastimilla vaihtelevasti, parhaiten Opan raastimella ja huonoiten GastroMaxilla. Kurkun raastamistulos oli kaikilla leveillä viilaraastimilla vetinen ja sosemainen.
Kapeilla viilaraastimilla raastettiin valkosipulia, sitruunankuorta, juustoa ja suklaata. Cuisiprossa oli muista kapeista malleista poiketen kaksi raastinkarkeutta. Erilaisten juustojen ja valkosipulin raastaminen onnistui kaikilla kapeilla viilaraastimilla, kuten myös sitruunankuoren raastaminen, Heirolia lukuun ottamatta. Suklaan raastamistulos oli paras Cuisiprolla ja Microplanella, mutta onnistui myös Heirolilla ja Ruokailulla.
Käyttötarkoitus ratkaisee valinnan
Kartioraastimista parhaaksi arvioitiin GastroMax, jonka käyttömukavuus ja raastamistulos oli hyvä kaikilla kokeilluilla raaka-aineilla. Lähes samanveroisena pidettiin Heirolia, joskin sen kädensijan terävät reunat painoivat hieman kättä. Kökskungenin kartioraastimessa oli ahdas kädensija, raastinpinta-ala oli muita pienempi ja non-stick-pinnoite naarmuuntui jo testikäytössä.
Leveistä viilaraastimista parhaaksi arvioitiin Opa, joka selviytyi raastamisesta tasaisen hyvin ja oli käyttömukavuudeltaan hyvä. Lähes samanveroisia olivat Metaltex ja Heirol. Kapeissa viilaraastimessa ei ollut suuria eroja. Cuisipron kaksi raastinpintaa teki siitä muita kapeita viilaraastimia monikäyttöisemmän. Leveällä GastroMaxin ja kapealla Heirol -viilaraastimella sitruunankuoren raastaminen ei onnistunut, joka heikensi niiden arvosanaa.
Kartioraastin on järkevä valinta, jos talouteen tarvitaan vain yksi käsiraastin. Kartioraastimen erilaiset raastinpinnat ja suikalointiterä tekevät siitä monikäyttöisen keittiövälineen. Viilaraastin on näppärä, helposti puhdistettava ja vie vähän säilytystilaa, mutta sen käyttöalue on rajattu yhteen tai joissakin malleissa kahteen raastinkarkeuteen. Viilaraastin sopii erityisesti juustojen ja sitrushedelmien kuorien raastamiseen sekä muun muassa suklaalle, muskottipähkinälle ja inkiväärille.
Tämän vuoden asuntomessut järjestettiin Loviisan Kuningattarenrannassa 7.7.–6.8.2023, noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueella oli 24 messukohdetta. Messuilla vieraili kuukauden aikana yhteensä noin 107 000 ihmistä, joista noin puolet vieraili messujen aikana ensimmäistä kertaa Loviisassa. Messukoteihin pääsee edelleen vierailulle virtuaalisesti. Kohteisiin voi palata sekä uudessa Asuntomessut-sovelluksessa, että Asuntomessujen nettisivujen www.asuntomessut.fi kautta löytyvillä virtuaalisilla messuilla. Seuraavat Asuntomessut järjestetään Oulussa heinä-elokuussa 2025.
TTS Työtehoseuran asumisen tutkijat kiersivät tuttuun tapaan alueella analysoimassa kohteita ja niiden toimivuutta. Messujen teemat olivat “Asunto on enemmän kuin koti”, “Valaistuksella on väliä” ja “Merellä on merkitystä”. Katsotaan, mitä nämä teemat käytännössä merkitsivät.
Asunto on enemmän kuin koti
Kodissa tehdään muutakin kuin asutaan. Etätyöpisteitä tai työhuoneita toimistotyöhön näkyi melkein kaikissa kohteissa. Etätyöpisteissä on huomioitava riittävä ergonomia, valaistus ja säilytystila. Hyvää asuntosuunnittelua on varautua nykytilanteen lisäksi erilaisiin elämänvaiheisiin ja eri asukkaiden tarpeisiin, jolloin taloa ei tarvitse aina remontoida tarpeiden muuttuessa. Meren rannalla sijaitseva asunto voi olla samalla myös ”kesämökki”, joka vähentää matkustamisen tarvetta.
Valaistuksella on väliä
Ihmisten lisäksi myös mm. läheisessä metsässä asuvien lepakoiden elintavat otettiin huomioon alueen valosuunnittelussa. Paras tapa huomioida sekä ihmiset että eläimet, on välttää häikäisevää valosaastetta. Tämä tehtiin käytännössä valitsemalla ulkoalueille mahdollisimman paljon epäsuoraa ja alaspäin suuntautuvaa valaistusta, joka kohdistuu vain sinne, missä sitä tarvitaan. Valaistukseen haluttiin panostaa myös siksi, että näkymä Loviisan vanhasta kaupungista lahden yli haluttiin pitää postikorttimaisena. Asuntojen valaistus hoidettiin useissa kohteissa älykkäillä, muuntuvilla valaistusratkaisuilla, joita voi ohjata vaikka puhelimella. Hyvin suunniteltu valaistus, oli sitten viimeisintä älyteknologiaa tai perinteisempää, lisää asumisviihtyisyyttä ja turvallisuutta.
Merellä on merkitystä
Asuntomessualueella asutaan aivan meren äärellä, joten asukkailla on myös vastuu ympäristön ja meren hyvinvoinnista. Rantamaiseman luonnonmukaisuutta oli pyritty vaalimaan ja pihoilla oli suosittu luonnonmateriaaleja. Messualueen kupeeseen toteutettiin hienoja luontoelämyksiä tarjoava luontopolku, jossa ”luonto saa myös rönsyillä kävelijän päälle”. Hulevesipainanteet ovat oikeissa kohdissa ja lahopuita on jätetty paikalleen.
Rakentaminen ja rakennusten lämmitys ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kestävä kehitys on oleellinen osa messuarviointia. Hiilijalanjäljeltään mainiot hirsitalot olivat näilläkin messuilla yleisiä ja aurinkopaneelit ovat jo messurakentamisen valtavirtaa. Yhdessä kohteessa (Villa Aurora) sähkökalusteiden valmistukseen oli käytetty valtameriin hylättyjä kalaverkkoja. Jätelajittelu oli huomioitu sekä jätteiden syntypaikalla messukodeissa että korttelikierrätyspisteissä.
Talo meren päällä
Suomen Asuntomessujen yhtenä tavoitteena on toimia kokeilu- ja kehitysalustana uudenlaisille asumisen ja rakentamisen tavoille. Loviisan messuille valmistui tiettävästi Suomen ensimmäinen ympärivuotisesti asuttava kelluva talo LoviSea. Messuille teetetyn selvityksen mukaan Suomessa on vuosisatojen laivan- ja veneenrakennuksen historian myötä vahva osaamispohja kelluvaan asuntorakentamiseen. Suomella voisi hyvin vesistöisenä maana olla myös luontaiset edellytykset kelluvalle asumiselle. Selvitys muistuttaa, että nykyarvioiden mukaan tämän vuosisadan jälkipuoliskolla satoja miljoonia maailman rannikkokaupunkien asukkaita joutuu hakeutumaan muualle asumaan meriveden pinnannousun aiheuttamien tulvien takia. Kelluvien asuintalojen ja kelluvien korttelien rakentamisosaaminen voisi tarjota Suomelle mittavia kansainvälisiä vientimahdollisuuksia.
Keittiöt olivat toimivia
Keittiö on usein asunnon kallein ja käytetyin tila, joten siltä odotetaan toimivuutta. Tämä on aina Työtehoseuran arvioinnissa oleellinen kohta. Keittiötrendit vaihtuvat, mutta suunnittelussa on onnistuttu silloin, kun keittiö vastaa perheen yksilöllisiin tarpeisiin. Toimivassa keittiössä toteutuu aina muutamia perusasioita, kuten esimerkiksi riittävät laskutasot tärkeimpien toimintojen vieressä.
Lähes kaikissa Loviisan messukohteissa oli saarekkeellinen avokeittiö. Keittiösaarekkeissa oli lähes poikkeuksetta tasoliesituuletin, jossa liesituuletin on integroituna keittotasoon. Lisäksi saarekkeissa oli ilahduttavan paljon vesipisteitä, joka lisää ruoanlaiton turvallisuutta ja työergonomiaa. Tasoliesituuletin ei rajaa näkyvyyttä samalla tavoin kuin katosta roikkuva tuuletin, jossa taas yhtenä etuna on työskentelyvalo. Keittiökalusteisiin oli valittu lämpimiä, murrettuja värejä ja puuta, mutta jonkin verran edelleen – tai jälleen – myös valkoista.
Esteettömyydestä oli tingitty
Monet messukohteet olivat kaksikerroksisia ja useat rantatonttien talot luonnollisesti rinneratkaisuja. Ulko- ja sisäportaikkoja oli paljon. Talojen suunnittelussa ei oltu painotettu kovin merkittävästi esteettömyysnäkökohtia. Esteettömyyden huomioiminen olisi kuitenkin kaikille käyttäjille hyvä. Vaikka itse pystyisikin käyttämään portaita ja kiipeämään ulko-ovelle, on hyvä varautua myös mahdollisiin liikkumisen muutoksiin ja huonojalkaisempiin kyläilijöihin.
Valmennusta ja tukea yritystoiminnan uudistamiseen
Tavoitteena on parantaa Uudenmaan ja Kanta-Hämeen Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien hyvinvointialan yrittäjien osaamista.
Hankkeen aikataulu:
1.8.2021 – 31.10.2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto ESR, REACT-EU
VALKKU-hankkeen tavoitteena on lisätä valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa uudessa toimintaympäristössä. Hanke edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan kohderyhmän tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Toimenpiteet, kuten yritysvalmennukset, vertaistapaamiset ja voimavisiitit tarjoavat koulutusta, neuvontaa, ohjausta ja vertaisoppimista. Toimenpiteet edistävät yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä.
VALKKU-hanke edesauttaa luontoa toiminnassaan hyödyntäviä yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa. Hanke tekee näkyväksi kasvun mahdollisuudet ja tarjoaa työkaluja yrityksen kasvun tueksi. Hanke parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti yksinyrittäjällä ja mikroyrityksissä. Yhteistyöverkostossa yrittäjä voi oppia toisilta yrittäjiltä ja verkostot mahdollistavat palvelujen tuottamisen kokonaisvaltaisesti eri osaamisia yhdistellen. Vertaistuen saaminen avaa yrityksille uusia näköaloja ja uskoa omiin selviytymismahdollisuuksiin. VALKKU-hanke nostaa ekologisesti kestävän kehityksen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden luonnolliseksi osaksi. Vastuullinen toimintatapa ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy.
Toimenpiteitä
yritysten nykytilan kartoitus ja toimenpiteiden kohdennus kartoituksen pohjalta esiin nousseisiin aiheisiin
tarjotaan yritysvalmennusta, neuvontaa ja ohjausta, joilla edistetään yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä
tarjotaan tukea jaksamiseen ja työhyvinvointiin
järjestetään vertaistapaamisia ja voimavisiittejä, joissa yrittäjät voivat vaihtaa kokemuksia, saada vertaistukea ja etsiä yhteistyökumppaneita
Hyödyt yrityksille
auttaa yrityksiä selviytymään kriisin yli sekä kehittämään toimintaansa uudessa toimintaympäristössä
edesauttaa yrittäjiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa sekä näkyväksi tekemisessä
tukee yrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista
edistää yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä
parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin
lisää tietoisuutta ja osaamista ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta
edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä
Tulokset ja materiaalit
TTS Työtehoseura on koonnut infograafin ja materiaalipaketin mikro- ja pk-yritysten käyttöön. Niissä on hyödynnetty VALKKU-hankkeen valmennusmateriaaleja sekä muita aiheeseen liittyviä aineistoja. Infograafissa on kuvattu yrittäjän kannalta tärkeät VALKKU-hankkeessa käsitellyt teemat.
Materiaalipaketista löytyy monipuolisesti tietoa yritystoiminnan kehittämiseen ja yrittäjän oman jaksamisen tueksi. VALKKU-hankkeen luontolähtöisiä palveluja tuottavien yrittäjien lisäksi materiaalipakettia voivat hyödyntää myös muiden alojen yrittäjät. Aineistot on jaoteltu hankkeessa toteutettujen teemojen alle. Materiaalit ovat tulostettavia ja tallennettavia PDF-tiedostoja sekä linkkejä.
Asumisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhtenä tavoitteena on lisätä kuluttajien taitoja ja tietoisuutta asumiseen liittyvistä valinnoista, toimivista käytännöistä ja ilmiöistä niiden takana. TTS:ssa on laajaa osaamista myös asuntojen tilasuunnitteluratkaisuista ja erityisesti keittiöiden toimivuudesta. TTS:n julkaisemat aineistot perustuvat ajantasaiseen tutkimustietoon, selvityksiin, LivingLab-testauksiin ja puolueettomiin testituloksiin.
Teemme erilaisia selvityksiä myös tilauksesta ja jaamme puolueetonta, luotettavaa tietoa muun muassa median ja neuvonnan käyttöön.
TTS:n asumisen tutkimus- ja kehitystoiminnan merkittävä painopistealue on asumisen energiatehokkuus ja sen parantaminen. Muun muassa laitetestausten sekä erilaisten menetelmävertailujen ja selvitysten avulla tarkastellaan teknologisten ratkaisujen, kodintekniikan sekä toimintatapojen vaikutusta asumisen energiatehokkuuteen. Asumiseen liittyviä energiatehokkuusselvityksiä ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä myös TTS:n rakennusalan asiantuntijoiden/kouluttajien kanssa.
TTS:n selvitykset tuottavat tietoa asiantuntijoiden, viranomaisten ja tuotekehityksen käyttöön, mutta tuloksista hyötyvät myös kuluttajat. Asumiseen liittyvien valintojen tekeminen ja asukkaiden päivittäinen toiminta, kuten lämpimän veden käyttö ja huonelämpötilojen säätö, vaikuttavat asumisen energiatehokkuuteen. Materiaalien pieni hiilijalanjälki ja kestävyys, elinkaariajattelu, kiertotalous ja energiatehokkuuden huomioiminen myös kodin laitteiden valinnassa ja käytössä ovat osa asumisen energiatehokkuutta.
TTS Työtehoseurassa on syksyn uutuutena avattu keittiö- ja kiintokalusteyrityksille ja -myymälöille suunnattu johtamiskoulutus. Kyseessä on lähiopetuksen ja verkkokoulutuksen yhdistelmä, joka soveltuu myymäläpäälliköille, kauppiaille ja vastaaville kautta maan.
TTS Työtehoseuralla on pitkäaikainen kokemus keittiö- ja tilasuunnittelun alalla. Jo vuosien ajan toteutetut keittiö- ja kiintokalusteiden myyjäkoulutukset ovat saaneet hyvän palautteen yrityksiltä. Uutena askeleena on koulutus johtamiseen, talouden ja asiakkuuksien hallintaan.
– Keittiö- ja kiintokalustemyymälöissä ja -yrityksissä on melko hyvin saatavilla tietoa oman substanssiosaamisen parantamiseen, muiden muassa tavarantoimittajien ja laitevalmistajien toimesta. Sitä vastoin keittiöalalle suunnattuna johtamiseen ja kokopaletin pyörittämiseen on vähemmän koulutustarjontaa, taustoittaa kouluttaja Tarja Marjomaa TTS Työtehoseurasta.
Tammikuussa 2024 alkavassa koulutuksessa tähtäimenä on johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Kokonaisuuteen kuuluu 15 koulutuspäivää sekä omatoimisia harjoitustehtäviä. Opiskelu onnistuu kätevästi työn ohessa verkkokoulutuksen ja lähiopetuksen yhdistelmänä.
– Koulutus on keittiömyymälöiden ammattilaisille ainutlaatuinen mahdollisuus lisätä omaa osaamista ja tavata toisia eri puolilta Suomea. Vaikka yritykset voivat keskenään olla kilpailuasemassa, ovat he samalla oman ammattikuntansa kanssa samassa veneessä, samankaltaisten kysymysten äärellä, arvioi Tarja Marjomaa.
Johtaminen ei ole pelkästään esihenkilönä toimimista, vaan myös itsensä johtamista, projektien toteutusta ja ajankäytön hallintaa. Myös talousasiat ja digitaidot ovat tärkeä osa johtajan osaamista.
– Työtehoseuran koulutuksessa onkin kyseessä ”johtamiskoulutus keittiötwistillä”. Esimerkiksi työhyvinvointi, tekoäly, myynti digitaalisissa ympäristöissä ja asiakkaiden kohtaaminen ovat erityisen pinnalla olevia aiheita.
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, Keittiö- ja kiintokalustemyymälät
30.1.2024 – 21.5.2025 Haku avoinna 31.12.2023 saakka
Hankkeen pääkohderyhmään kuuluvat ensisijaisesti maatalouspolitiikan suunnitteluun osallistuvat kansalliset ja EU-tason sidosryhmät sekä tuotantoaan kehittävät maatalousyrittäjät. Ensin mainittuihin kuuluvat ministeriöiden virkamiehet, komission työntekijät, maa- ja ympäristöpolitiikasta päättävät poliitikot sekä etu- ja kansalaisjärjestöt. Maatalousyrittäjät ja neuvontajärjestöt voivat suoraan hyödyntää tuloksia oman toimintansa kehittämisessä ja osaamispääomansa kartoittamisessa kannattavuuden, työn tuottavuuden ja hallitun rakennemuutoksen näkökulmista.
Hankkeen aikataulu:
2/2019 – 3/2022
Hankkeen toteuttajat:
Pellervon taloustutkimus PTT (hankkeen koordinointi), TTS Työtehoseura ja Luonnonvarakeskus LUKE.
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera)
Mitä ja miten menestyvät maatilayrittäjät tekevät toisin?
Hankkeen tavoitteena tunnistetaan maatalousyrittäjien menestykseen vaikuttava tekijöiden ketju:
tilakohtaisesti,
alueellisesti,
tuotantosuunnittain ja
koko maataloussektorin tasolla.
Hankkeen avulla:
Tuotetaan tietoa, miten maatilojen kannattavuutta ja menestystä voitaisiin edistää.
Tunnistetaan ne maatalousyrittäjät, jotka pystyvät vastaamaan maataloussektorille kohdistettuihin odotuksiin.
Pystytään tekemään vaihtoehtoisia politiikkasuosituksia maatalouden rakennemuutoksen edistämiseksi.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeessa toteutetun yrittäjäkyselyn (n=1342) yksityiskohtaisia tuloksia löytyy oheisesta kalvosarjasta.
Menestymiselle haluttiin löytää pelkkää taloudellista menestymistä laajempi ja yleispätevämpi selitys.
Yrittäjä luokiteltiin menestyväksi, kun
a) hänen tilansa kuului maataloustuotannon taloudellisen kannattavuuden suhteen aineiston parhaaseen viidennekseen,
b) vastaaja koki menestyneensä maatalousyrittäjänä melko tai erittäin hyvin ja
c) vastaaja koki sekä fyysisen että psyykkisen työkykynsä melko tai erittäin hyväksi verrattuna työn asettamiin vaatimuksiin.
Yrittäjä luokiteltiin ei-menestyväksi, kun edellä kuvatut kriteerit toteutuivat käänteisesti.
Ydintuloksia
Rohkaisevaa on, että menestyviä maatalousyrittäjiä löytyi peltoalaltaan kaikenkokoisilta tiloilta, kaikista mannermaakunnista ja lähes kaikista tuotantosuunnista, kun kutakin näistä muuttujista tarkasteltiin erikseen. Voi olla sattumasta kiinni, että kahdesta päätuotantosuunnasta ei tässä kyselyssä löytynyt menestyviä yrittäjiä.
Ei-menestyvien yrittäjien tilanne on monin tavoin huolestuttava ja tilan tuotannon jatkuvuus voi olla vaakalaudalla. Loput vastaajat sijoittuivat edellisten välille, josta he voivat nousta menestyvien joukkoon, pysyä paikoillaan tai tippua ei-menestyvien joukkoon.
Menestyvillä yrittäjillä on määritelmän mukaisesti hyvä työkyky ja taloustilanne. He ovat osaavia ja työssään motivoituneita yrityskokonaisuuden järjestelmällisiä johtajia. Enemmistöllä on peltoalaltaan keskikokoista suurempi kasvi- tai eläintila.
Tutkimus antaa myös viitteitä siitä, että menestymistä voi tukea myös muun muassa yrittäjän aktiivisuus eri tietolähteiden hyödyntämisessä ja hieman alhaisempi ikä sekä tilan yritystoiminnan laajentaminen ja monialaisuus sekä uuden teknologian runsaampi käyttö peltoviljelyssä, kukin muuttuja erikseen tarkasteltuna.
Ei-menestyvillä yrittäjillä on määritelmän mukaisesti huono työkyky ja taloustilanne. Heillä on haasteita osaamisen, työmotivaation ja johtamisen kanssa. Enemmistöllä on peltoalaltaan korkeintaan keskikokoinen tila, usein kasvitila.
Tulosten perusteella voidaan suositella, että maatalousyrittäjien johtamis- ja taloustaitoja sekä muuta osaamista, kuten riskienhallintaa sekä uuden teknologian sekä kirjallisten suunnitelmien ja sopimusten käyttöä, ja työkyvystä huolehtimista kannattaa ylläpitää ja kehittää.
Suomalaisten maatalouskoneita valmistavien yrityksien edustajat tuottavat osan tutkimusaineistosta, jolla vastataan yritysten tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimusaineisto kerätään kustannustehokkailla haastatteluilla, ja tuloksista laadittava käytännönläheinen raportti on vapaasti saatavilla internetistä. Raportti lähetetään kaikille tutkimuksessa haastatelluille alan asiantuntijoille ja ydintulokset raportoidaan ammattilehtikirjoituksissa. Tämä edistää tulosten jalkauttamista maatalouskoneteollisuuden lisäksi maatalousyrittäjien ja alan asiantuntijoiden keskuuteen. Kotimainen maatalouskoneteollisuus voi edistää tuloksien avulla automaatiotekniikkaan liittyvää tuotekehitystään ja kilpailukykyään. Maatalousyrittäjät ja alan asiantuntijat voivat tuloksien avulla kehittää omaa työtään.
Hankkeen aikataulu:
3-12/2018
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maatalouskoneiden tutkimussäätiö
Tässä tutkimuksessa selvitetään automaatiotekniikan käytön nykytila ja tulevaisuudennäkymät maamme maataloustuotannossa. Automaatiotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia maamme maataloustuotannon kilpailukyvyn, työolosuhteiden ja työn tuottavuuden kehittämisessä selvitetään koti- ja ulkomaisten esimerkkien avulla. Tutkimus antaa raamit siitä, missä olosuhteissa yleisimmät automaatiotekniset investoinnit ovat kannattavia.
Tulokset ja yhteenveto
Tutkimuksessa selvitettiin automaatiotekniikan nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä maamme peltokasvi- ja kotieläintuotannossa. Tutkimuksessa toteutettiin sähköinen kysely, johon vastanneet henkilöt (n=22) edustivat maatalousalan tutkimusta ja opetusta, asiantuntijapalveluita sekä maatalouskoneteollisuutta ja ‑kauppaa.
Kyselytulosten mukaan maassamme yleistä automaatiotekniikkaa ovat mm. paikannusjärjestelmät, ajolinjaopastimet, päiste- ja lohkoautomatiikka, satokartoitus-, täsmäviljely- ja ilmakuvausjärjestelmät ml. dronet, lypsy-, ruokinta- ja lannanpoistojärjestelmät, prosessien seuranta- ja säätöjärjestelmät sekä tuotantoa tukevat tietokoneohjelmat.
Lähivuosina yleistyvää automaatiotekniikkaa ovat mm. automaattiohjauksen kehittyvät sovellukset, konenäköön perustuva täsmäkasvinsuojelu, maaperäsensorit sekä itsekulkevat rehu-, puhdistus- ja pesurobotit. Täysin autonomisten traktoreiden, puimureiden ja peltorobottien markkinoille tuloa saadaan odottaa vielä useita vuosia.
Perusteltujen arvioiden mukaan automaatiotekniikan suhteellinen hankintahinta laskee lähivuosina. Sen olosuhdekestävyyden, tarkkuuden, käytettävyyden, valikoiman ja käytön suhteellisen yleisyyden odotetaan kasvavan. Samaan aikaan riippuvuus toimivista sähkö- ja tietoliikenneyhteyksistä ja laadukkaasta huoltoverkostosta kasvaa.
Automaatiotekniikan avulla kyetään perustellusti kehittämään maataloustuotannon sato- ja tuotostasoa, työkustannusten ja työkuormituksen hallintaa, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Myös tuotteiden laatua ja jäljitettävyyttä, alan julkisuuskuvaa sekä energiatehokkuutta ja ympäristökuormituksen hallintaa kyetään kehittämään.
Keskeisimpiä hyötyjä ja kannustimia automaatiotekniikan käytölle ovat sen mahdollistama positiivinen kehitys työn määrässä ja laadussa, tuotantopanosten käytössä sekä sato- ja tuotostasossa. Koko ruokaketju hyötyy tuotannon laaduntarkkailun ja kestävyyden, tuotetiedon keruun ja tuotteiden jäljitettävyyden tehostumisesta.
Keskeisimpiä haittoja ja esteitä automaatiotekniikan käytölle ovat investointi-, huolto- ja korjauskustannukset sekä eri osapuolten osaaminen ja automaatioteknisten järjestelmien yhteensopimattomuus. Tietosuojakysymykset, tiedon omistajuus ja tietokoneohjelmien käytettävyys ovat kasvavia haasteita.
Automaatioteknisten investointien taloudellista järkevyyttä voidaan arvioida suhteessa yrityksen taloudellisen tuloksen kehittymiseen. Tuloksen osatekijöitä ovat myytyjen tuotteiden määrä ja laatu sekä tuotantopanosten käyttö ml. työn määrä ja sen luonne.
Sähkö- ja tietoliikenneverkkojen toimintavarmuutta ja eri osapuolien varautumista häiriötilanteisiin tulee lisätä. Automaatiotekniikan valinnan, käytön ja huollon kehittämisessä kannattaa hyödyntää uusia virtuaaliteknisiä ratkaisuja ja simulaattoreita.
Automaatiotekniikka tarjoaa hyvät mahdollisuudet maamme maataloustuotannon kilpailukyvyn, työolosuhteiden ja työn tuottavuuden kehittämiseen. Tämä kuitenkin edellyttää, että ruokaketjun kaikkien osapuolien lisäksi myös tutkimus, koulutus ja asiantuntijapalvelut kehittävät maatalouden automaatioteknistä osaamistaan.
