Hyppää sisältöön

KASVUUN – Kestävää kasvua maaseudulle

Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maaseutualueiden luonto- ja elämysmatkailuyrittäjät sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävät hyvinvointialan yrittäjät, maaseudun ruokapalvelu- ja elintarvikealanyrittäjät sekä toimintaansa aloille laajentavat mikro- ja pk-yrittäjät.

Hankkeen aikataulu:1.1.2024 – 31.12.2025
Hankkeen toteuttajat:Hankkeen päätoteuttaja on TTS Työtehoseura ja osatoteuttajina ovat ProAgriat/maa- ja kotitalousnaiset Etelä- ja Keski-Suomi.
Hankkeen rahoittajat:EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskukset.
Työtehoseura
ProAgria logo

KASVUUN – hankkeen tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaa yrittäjyyttä vahvistamalla sekä tukea yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Hanke uudistaa ja monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja vahvistaa yritysten ja alan yhteistyökulttuuria sekä luo uusia verkostoja ja kumppanuuksia.

Hankkeessa tehdään yrityskohtaisia tarvekartoituksia ja järjestetään webinaareja sekä info- ja yrittäjätilaisuuksia. Lisäksi toteutetaan pienryhmätoimintaa, benchmarkkausvierailuja yrityksiin sekä opintomatkoja. Hankkeen toimenpiteet koostuvat kolmesta työpaketista: Yritysten kilpailukyky ja kasvu, Vertaissparraukset – Yritystoiminnan kehittäminen ja osaamisen lisääminen sekä Verkostojen rakentaminen ja kumppanuuksien vahvistaminen. 

Tilaisuudet ja tapahtumat

Hankkeen toiminta käynnistyy tuotteistamiseen perehtymällä. Aihepiiriin tutustutaan Palvelumuotoilutoimisto Palvelupolkuja Oy:n johtavan palvelumuotoilijan Raisa Maijalan johdolla. Kevään aikana järjestetään webinaari ja aloitetaan pienryhmätoiminta.

Webinaari:
Asiakaslähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen
Aika: ti 7.5.2024, klo 13.00-15.00
Paikka: Teams

Ilmoittautuminen viimeistään 5.5.2024 oheisen lomakkeen kautta



Webinaarissa tutustutaan asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja käydään läpi mm. seuraavia teemoja:


Pienryhmätapaaminen:
Palvelumuotoiluprosessin aloittaminen.
Aika: ke 29.5.2024, klo 9.00-11.00
Paikka: Teams

Pienryhmätapaaminen sisältää palvelumuotoiluprosessin teoriaa, palvelumuotoilumenetelmien kokeilua käytännössä ja vertaisoppimista. Tapaamisessa käydään läpi myös webinaarissa annettu tehtävä ja kokemuksia siitä. Tehtävissä käytetyt menetelmät ovat sellaisia, joita osallistujat voivat käyttää itsenäisesti myös myöhemmin.

Ilmoittautuminen viimeistään 27.5.2024 oheisen lomakkeen kautta

Tilaisuuksien materiaalit

Hanke-esite

Facebook linkki Kestävää kasvua maaseudulle

Hankkeen yhteyshenkilöt

TTS Työtehoseura testasi LivingLab-menetelmällä valtavaan suosioon nousseita puhdistussieniä, Scrub Daddya ja Mommya. Sienet käyttäytyvät veden lämpötilan mukaan siten, että kylmässä vedessä materiaali kovettuu ja lämpimässä se pehmenee.  Mommyssa on kaksi erilaista puhdistuspintaa. Daddy on kauttaaltaan samaa materiaalia. Selvitimme, ovatko sienet suosionsa veroisia.

Yhdysvalloissa kehitettyjen ja valmistettujen sienten mainokset lupaavat niiden puhdistavan ekologisesti ja tehokkaasti muun muassa astiat, liedet, kaakelit, pesualtaat ja pihakalusteet. Pinnat eivät naarmuunnu, pesuainetta ei välttämättä tarvita, ja sienet voi pestä astianpesukoneessa.  
 

Hauskannäköisissä, pyöreissä Scrub Daddy- ja Mommy-sienissä on silmät ja suu. Sienestä saa hyvän otteen laittamalla sormet sienen silmiin ja suuaukkoa voi hyödyntää esimerkiksi aterimien molempien puolien yhtäaikaisessa puhdistamisessa. Mommyssa on kaksi puhdistuspintaa, kovempi polymeerivaahdosta valmistettu FlexTexture®-puoli ja pehmeämpi ResoFoam®-puoli. Daddy on kauttaaltaan kovempaa materiaalia. Lämpimässä vedessä Daddy ja Mommy ovat pehmeitä, mukautuvia ja imukykyisiä. Kylmässä vedessä sienet kovettuvat ja niiden hankausteho paranee. Mommy sopii kahden erilaisen pintansa ansiosta monipuoliseen päivittäiskäyttöön. Kauttaaltaan samaa materiaalia oleva Daddy muuttuu kylmässä vedessä Mommya kovemmaksi, jolloin sienellä saa irrotettua myös sitkeää likaa. Sienet maksavat noin kolme euroa ja valmistajan mukaan niillä voi puhdistaa myös arkoja pintoja. Kokeilimme myös tuoteperheeseen kuuluvaa, suorakaiteen muotoista Scour Daddya. Myyntipakkauksessa on kolme eriväristä sientä ja se maksaa noin kuusi euroa. Sienen pinta on lämpökäsiteltyä ArmorTec®-verkkomateriaalia ja pesimen luvataan hylkivän ruokajäämiä, puhdistavan pohjaan palaneen lian ja kestävän käyttöä. 

Lunastavatko lupauksensa?    

Vertailimme sienten ominaisuuksia ja kokeilimme rinnalla myös polyuretaanista ja synteettisestä kuidusta valmistettua yleissientä, jota myydään monella eri tuotemerkillä. Keltainen, The Original Scrub Daddy -sieni toimii hyvin kylpyhuoneessa, vaikka pyöreä muoto hankaloittaa hieman ahtaisiin tiloihin ulottumista. Sieni irrotti yllättävän hyvin kalkkia hanoista ja saunan lasiovesta jo pelkällä vedellä. Daddy soveltuu hyvin laakeille pinnoille, mutta isoilla alueilla työ on hidasta. Sieni ei naarmuta saniteettikalusteita ja tahrat irtoavat pinnoilta hyvin.   

Kaksipuolinen Mommy -sieni soveltuu erityisesti keittiöön. Sillä voi puhdistaa tasopintoja, altaita, astioita, isoja uunivuokia ja -peltejä sekä muita keittiön pintoja. Sienen vaalea, pehmeä puoli on imukykyinen ja vaahdottaa pesuaineen hyvin, mutta jättää tasopinnat melko märiksi. Punainen, karkea puoli irrottaa pinttynyttä likaa tehokkaasti ja sen puhtaaksi huuhtominen oli helpompaa kuin yleissienen karkean pinnan puhdistus. Sienen pyöreä muoto ja melko iso koko osoittautuivat astianpesussa hieman epäkäytännöllisiksi. Ruokailuvälineiden puhdistus tuntui myös hankalalta ja sienen silmä- ja suuaukot eivät helpottaneet työtä. Sienen vaalea, pehmeä puoli likaantui ja värjäytyi käytössä, mutta karkea puoli pysyi siistinä.   

Sekä Scrub Daddy että Mommy jättävät pinnat melko märiksi, joten siistin lopputuloksen saamiseksi pinnat saattavat vaatia kuivauksen. Sienet pysyivät siisteinä ja hajuttomina koko kuukauden testijakson ajan ja kestivät hyvin astianpesukoneessa pesemisen, joka on iso plussa. Käyttöohjeen mukaan Daddyn voi puhdistaa myös kuumentamalla sitä mikroaaltouunissa.  

Scour Daddy testaajien suosikki  

Testatut Daddy- ja Mommy-sienet sopivat parhaiten pienten alueiden ja kohteiden puhdistamiseen ja tahra-alueille. Pyöreiden Daddy- ja Mommy-sienten halkaisija on noin 10 senttimetriä ja paksuus noin neljä senttimetriä. Suorakaiteen muotoinen (10 x 6 cm) Scour Daddy on noin kaksi senttimetriä paksu. Moneen käteen sopiva Scour Daddy -sieni toimii sekä keittiössä että kylpyhuoneessa. Sieni on näppärä erityisesti patojen, pannujen ja keittoastioiden tiskauksessa. Lämpimän veden pehmentämällä sienellä on kätevää puhdistaa myös ahtaita koloja. Kylmään veteen kasteltuna sieni on kova ja kömpelö, mutta hankausteho paranee.  Sieni irrottaa kalkkia ja tahroja pelkän veden avulla, mutta pinta jää märäksi ja saattaa vaatia kuivauksen. Sienen ripustuslenkki helpottaa säilyttämistä.  

Vertailun vuoksi kokeiltu, kaksipuolinen yleissieni on kätevän kokoinen ja soveltuu monenlaiseen siivoukseen ja puhdistukseen.  Yleissienen karkeaa puolta ei suositella pinnoitetuille astioille eikä sieni irrota pelkällä vedellä kalkkia niin hyvin kuin testatut hittituotteet. Yleissienet ovat huokeita, mutta myös kuluvat, likaantuvat ja muuttuvat epäsiisteiksi paljon nopeammin kuin Daddyt ja Mommyt. Hilpeiden hittituotteiden hymy ei ainakaan vielä testiaikana hyytynyt.  

Lisätietoja

TTS Työtehoseura vertaili erilaisia käsiraastimia. Testissä oli mukana kartioraastimia sekä leveitä ja kapeita viilaraastimia, neljä kustakin raastintyypistä. Kartioraastimessa on neljä erilaista raastinpintaa, joten sen käyttöalue on monipuolisempi kuin viilaraastimilla.  

Testissä raastettiin porkkanaa, valkosipulia, suklaata, tuorekurkkua, sitruunankuorta sekä kolmea juustoa, jotka olivat pehmeähkö kermajuusto, keskikova emmentaljuusto ja parmesaani. Raastimista arvosteltiin käytettävyys sekä raastamistulos eri ruoka-aineilla.   

Käytettävyys   

Kartioraastimet olivat kauttaaltaan terästä, paitsi non-stick-pinnoitettu Kökskungen -raastin ja Maku -raastin, jonka kädensija oli muovia. Raastaminen onnistui kaikilla raastimilla hyvin, mutta käytettävyydessä oli pieniä eroja. Heirolin ja Kökskungenin kädensijan reunat olivat terävät ja Kökskungenissa oli muita kartioraastimia vähemmän tilaa kädelle ja hieman muita pienempi raastinpinta-ala. GastroMax- ja Heirol-kartioraastimet tuntuivat käytössä tukevimmilta ja niiden käyttöohjeissa mainittiin konepesun kesto. Kökskungen -raastimen tukevuutta paransi pohjan liukueste. Kartioraastimien hinnat olivat 4–9 euroa.   

Testatut viilaraastimet olivat leveää GastroMax Bioa lukuun ottamatta kauttaaltaan terästä ja varressa oli reikä ripustamasta varten. GastroMax Bion tukeva kädensija oli valmistettu biopohjaisesta puukuidusta ja sokeriruo’osta. Cuisiprossa oli muista viilaraastimista poiketen kaksi raastinpintaa. Kapeissa viilaraastimissa tukevimmat kädensijat olivat Ruokailussa ja Microplanessa.  Kapeissa Cuisipro- ja Herol Steely-viilaraastimissa sekä levässä GastroMax Biossa oli liukumista estävä kumi raastimen kärjessä.  Kaikissa kapeissa viilaraastimissa sekä leveässä Gastromax Biossa oli teränsuojus.  

Opan ja Microplanen raastimia lukuun ottamatta viilaraastinten mainitaan kestävän konepesun. Cuisiprolle ja Ruokailulle suositellaan käsinpesua. Leveät viilaraastimet maksoivat 3–11 euroa ja kapeat viilaraastimet 6–25 euroa.   

Kartioraastimessa on neljä raastinpintaa   

Kartioraastimissa on neljä erilaista raastinpintaa, joilla saadaan karkeudeltaan erilaisia raasteita. Porkkanan ja juustojen raastaminen sujui hyvin kaikilla kartioraastimilla, mutta kurkun raastamistuloksissa oli eroja. GastroMax ja Heirol olivat hieman terävämpiä kuin Maku ja Kökskungen ja siten kurkun raastamistulos oli näillä parempi. Suklaan raastaminen onnistui kaikilla kartioraastimilla hienointa teräkarkeutta käyttäen.   

Pienireikäisellä raastinpinnalla saadaan raastettua hienojakoista murua esimerkiksi sitruunan kuoresta ja valkosipulista, joiden raastaminen onnistui kaikilla kartioraastimilla. Sitruunan kuorta raastaessa raastinlevyn pinnalle kannattaa laittaa leivinpaperi, jonka estää kuoren takertumisen raastimen reikiin ja helpottaa puhdistamista. Viipalointiterällä viipaloitiin porkkanaa, juustoa ja kurkkua. Viipalointi onnistui hyvin kaikilla kartioraastimilla, mutta joissakin tilanteissa juustohöylä ja vihannesleikkuri toimivat paremmin.  

Viilaraastin on näppärä käyttää  

Viilaraastimien käyttöalue on suppeampi kuin kartioraastimien. Testin kapeat viilaraastimet olivat hienoteräisiä, mutta myynnissä on myös karkeateräisiä malleja. Testiin valitut leveät viilaraastimet olivat karkeaan raastamiseen tarkoitettuja. Porkkanan raastaminen sujui kaikilla leveillä raastimilla, parhaiten Metaltex- ja Opa -viilaraastimilla. Myös valkosipulin ja juustojen raastaminen sujui leveillä viilaraastimilla hyvin, parhaita olivat Heirol ja Opa. Sitruunankuoren raastamisessa paras leveä viilaraastin oli Metaltex, kun taas GastroMaxilla työ ei onnistunut lainkaan. Suklaan raastaminen sujui leveillä viilaraastimilla vaihtelevasti, parhaiten Opan raastimella ja huonoiten GastroMaxilla. Kurkun raastamistulos oli kaikilla leveillä viilaraastimilla vetinen ja sosemainen.  

Kapeilla viilaraastimilla raastettiin valkosipulia, sitruunankuorta, juustoa ja suklaata. Cuisiprossa oli muista kapeista malleista poiketen kaksi raastinkarkeutta. Erilaisten juustojen ja valkosipulin raastaminen onnistui kaikilla kapeilla viilaraastimilla, kuten myös sitruunankuoren raastaminen, Heirolia lukuun ottamatta. Suklaan raastamistulos oli paras Cuisiprolla ja Microplanella, mutta onnistui myös Heirolilla ja Ruokailulla.   

Käyttötarkoitus ratkaisee valinnan  

Kartioraastimista parhaaksi arvioitiin GastroMax, jonka käyttömukavuus ja raastamistulos oli hyvä kaikilla kokeilluilla raaka-aineilla. Lähes samanveroisena pidettiin Heirolia, joskin sen kädensijan terävät reunat painoivat hieman kättä. Kökskungenin kartioraastimessa oli ahdas kädensija, raastinpinta-ala oli muita pienempi ja non-stick-pinnoite naarmuuntui jo testikäytössä.   

Leveistä viilaraastimista parhaaksi arvioitiin Opa, joka selviytyi raastamisesta tasaisen hyvin ja oli käyttömukavuudeltaan hyvä. Lähes samanveroisia olivat Metaltex ja Heirol. Kapeissa viilaraastimessa ei ollut suuria eroja. Cuisipron kaksi raastinpintaa teki siitä muita kapeita viilaraastimia monikäyttöisemmän. Leveällä GastroMaxin ja kapealla Heirol -viilaraastimella sitruunankuoren raastaminen ei onnistunut, joka heikensi niiden arvosanaa.  

Kartioraastin on järkevä valinta, jos talouteen tarvitaan vain yksi käsiraastin. Kartioraastimen erilaiset raastinpinnat ja suikalointiterä tekevät siitä monikäyttöisen keittiövälineen. Viilaraastin on näppärä, helposti puhdistettava ja vie vähän säilytystilaa, mutta sen käyttöalue on rajattu yhteen tai joissakin malleissa kahteen raastinkarkeuteen. Viilaraastin sopii erityisesti juustojen ja sitrushedelmien kuorien raastamiseen sekä muun muassa suklaalle, muskottipähkinälle ja inkiväärille. 

Yhteystiedot

Tämän vuoden asuntomessut järjestettiin Loviisan Kuningattarenrannassa 7.7.–6.8.2023, noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueella oli 24 messukohdetta. Messuilla vieraili kuukauden aikana yhteensä noin 107 000 ihmistä, joista noin puolet vieraili messujen aikana ensimmäistä kertaa Loviisassa. Messukoteihin pääsee edelleen vierailulle virtuaalisesti. Kohteisiin voi palata sekä uudessa Asuntomessut-sovelluksessa, että Asuntomessujen nettisivujen www.asuntomessut.fi kautta löytyvillä virtuaalisilla messuilla. Seuraavat Asuntomessut järjestetään Oulussa heinä-elokuussa 2025. 

TTS Työtehoseuran asumisen tutkijat kiersivät tuttuun tapaan alueella analysoimassa kohteita ja niiden toimivuutta. Messujen teemat olivat “Asunto on enemmän kuin koti”, “Valaistuksella on väliä” ja “Merellä on merkitystä”. Katsotaan, mitä nämä teemat käytännössä merkitsivät.

Asunto on enemmän kuin koti  

Kodissa tehdään muutakin kuin asutaan. Etätyöpisteitä tai työhuoneita toimistotyöhön näkyi melkein kaikissa kohteissa. Etätyöpisteissä on huomioitava riittävä ergonomia, valaistus ja säilytystila. Hyvää asuntosuunnittelua on varautua nykytilanteen lisäksi erilaisiin elämänvaiheisiin ja eri asukkaiden tarpeisiin, jolloin taloa ei tarvitse aina remontoida tarpeiden muuttuessa. Meren rannalla sijaitseva asunto voi olla samalla myös ”kesämökki”, joka vähentää matkustamisen tarvetta. 

Valaistuksella on väliä 

Ihmisten lisäksi myös mm. läheisessä metsässä asuvien lepakoiden elintavat otettiin huomioon alueen valosuunnittelussa. Paras tapa huomioida sekä ihmiset että eläimet, on välttää häikäisevää valosaastetta. Tämä tehtiin käytännössä valitsemalla ulkoalueille mahdollisimman paljon epäsuoraa ja alaspäin suuntautuvaa valaistusta, joka kohdistuu vain sinne, missä sitä tarvitaan. Valaistukseen haluttiin panostaa myös siksi, että näkymä Loviisan vanhasta kaupungista lahden yli haluttiin pitää postikorttimaisena.  Asuntojen valaistus hoidettiin useissa kohteissa älykkäillä, muuntuvilla valaistusratkaisuilla, joita voi ohjata vaikka puhelimella. Hyvin suunniteltu valaistus, oli sitten viimeisintä älyteknologiaa tai perinteisempää, lisää asumisviihtyisyyttä ja turvallisuutta.   

Merellä on merkitystä  

Asuntomessualueella asutaan aivan meren äärellä, joten asukkailla on myös vastuu ympäristön ja meren hyvinvoinnista. Rantamaiseman luonnonmukaisuutta oli pyritty vaalimaan ja pihoilla oli suosittu luonnonmateriaaleja. Messualueen kupeeseen toteutettiin hienoja luontoelämyksiä tarjoava luontopolku, jossa ”luonto saa myös rönsyillä kävelijän päälle”. Hulevesipainanteet ovat oikeissa kohdissa ja lahopuita on jätetty paikalleen. 

Rakentaminen ja rakennusten lämmitys ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kestävä kehitys on oleellinen osa messuarviointia. Hiilijalanjäljeltään mainiot hirsitalot olivat näilläkin messuilla yleisiä ja aurinkopaneelit ovat jo messurakentamisen valtavirtaa. Yhdessä kohteessa (Villa Aurora) sähkökalusteiden valmistukseen oli käytetty valtameriin hylättyjä kalaverkkoja. Jätelajittelu oli huomioitu sekä jätteiden syntypaikalla messukodeissa että korttelikierrätyspisteissä. 

Talo meren päällä  

Suomen Asuntomessujen yhtenä tavoitteena on toimia kokeilu- ja kehitysalustana uudenlaisille asumisen ja rakentamisen tavoille. Loviisan messuille valmistui tiettävästi Suomen ensimmäinen ympärivuotisesti asuttava kelluva talo LoviSea. Messuille teetetyn selvityksen mukaan Suomessa on vuosisatojen laivan- ja veneenrakennuksen historian myötä vahva osaamispohja kelluvaan asuntorakentamiseen. Suomella voisi hyvin vesistöisenä maana olla myös luontaiset edellytykset kelluvalle asumiselle. Selvitys muistuttaa, että nykyarvioiden mukaan tämän vuosisadan jälkipuoliskolla satoja miljoonia maailman rannikkokaupunkien asukkaita joutuu hakeutumaan muualle asumaan meriveden pinnannousun aiheuttamien tulvien takia. Kelluvien asuintalojen ja kelluvien korttelien rakentamisosaaminen voisi tarjota Suomelle mittavia kansainvälisiä vientimahdollisuuksia.  

Keittiöt olivat toimivia 

Keittiö on usein asunnon kallein ja käytetyin tila, joten siltä odotetaan toimivuutta. Tämä on aina Työtehoseuran arvioinnissa oleellinen kohta. Keittiötrendit vaihtuvat, mutta suunnittelussa on onnistuttu silloin, kun keittiö vastaa perheen yksilöllisiin tarpeisiin. Toimivassa keittiössä toteutuu aina muutamia perusasioita, kuten esimerkiksi riittävät laskutasot tärkeimpien toimintojen vieressä.   

Lähes kaikissa Loviisan messukohteissa oli saarekkeellinen avokeittiö. Keittiösaarekkeissa oli lähes poikkeuksetta tasoliesituuletin, jossa liesituuletin on integroituna keittotasoon. Lisäksi saarekkeissa oli ilahduttavan paljon vesipisteitä, joka lisää ruoanlaiton turvallisuutta ja työergonomiaa. Tasoliesituuletin ei rajaa näkyvyyttä samalla tavoin kuin katosta roikkuva tuuletin, jossa taas yhtenä etuna on työskentelyvalo.  Keittiökalusteisiin oli valittu lämpimiä, murrettuja värejä ja puuta, mutta jonkin verran edelleen – tai jälleen – myös valkoista. 

Esteettömyydestä oli tingitty 

Monet messukohteet olivat kaksikerroksisia ja useat rantatonttien talot luonnollisesti rinneratkaisuja. Ulko- ja sisäportaikkoja oli paljon. Talojen suunnittelussa ei oltu painotettu kovin merkittävästi esteettömyysnäkökohtia. Esteettömyyden huomioiminen olisi kuitenkin kaikille käyttäjille hyvä. Vaikka itse pystyisikin käyttämään portaita ja kiipeämään ulko-ovelle, on hyvä varautua myös mahdollisiin liikkumisen muutoksiin ja huonojalkaisempiin kyläilijöihin. 

Yhteystiedot

Valve

Valmennusta ja vertaisoppimista muuttuvassa toimintaympäristössä

Tavoitteena on parantaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien tai toimintaansa alalle laajentavien hyvinvointialan yrittäjien osaamista.

Hankkeen aikataulu:1.2. – 31.10.2023
Hankkeen toteuttajat:TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Euroopan sosiaalirahasto ESR, REACT-EU
Työtehoseuran logo

VALVE-hankkeen tavoitteena on lisätä valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa uudessa toimintaympäristössä. Osallistujia valmennetaan omaksumaan uusia toimintatapoja, kehittämään uusia palvelutuotteita sekä parantamaan tuottavuutta. Hanke edistää yrittäjien vertaisoppimista, verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä. Verkostoitumisen kautta saadaan uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen. Vertaistuen ja -oppimisen avulla voidaan jakaa kokemuksia ja ongelman ratkaisukeinoja sekä löytää uusia näkökulmia muutosprosessin toteuttamiseen. Hanke parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin.

Hankkeessa vahvistetaan yritysten tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Vastuullinen ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia ja kestävien valintojen näkyminen asiakkaalle on edellytys kilpailukykyiseen, pitkäjänteiseen toimintaan. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy. 

Hankkeen toimenpiteet, kuten yritysvalmennukset ja voimatreffit tarjoavat koulutusta, sparrausta ja vertaisoppimista. Toimenpiteet edistävät yritysten ja niiden henkilöstön osaamista ja muutoskyvykkyyttä. Hanketoimenpiteillä tuetaan yritysten ja työpaikkojen säilymistä ja yritystoiminnan elpymistä pitkään jatkuneen Covid 19 -pandemia jälkeen. Yrityksille tarjotaan konkreettista tukea yritystoiminnan uudelleen-muotoiluun ja henkilöstön työhyvinvointiin.

Liiketoimintaosaamista vahvistamalla yritysten toiminnasta saadaan kannattavaa ja taloudellisesti kestävää. Keskeistä kriisin jälkeen on keskittyä toiminnan kehittämisessä uuden ideointiin ja tulevaisuuden toimenpiteisiin.

Toimenpiteitä

Hyödyt yrityksille

Valmennusteemat

Yritysvalmennukset on rakennettu teemakokonaisuuksista tarvelähtöisesti. Koulutukset on toteutettu valmennuksellisella otteella ja niissä on hyödynnetty vertaisoppimista. Sparrauspäivien välissä yritykset ovat toteuttaneet yrityskohtaisia kehittämistehtäviä ja -toimenpiteitä yritysvalmentajien tuella. Valmennuskokonaisuuteen ovat kuuluneet:

1. Brändäys ja markkinointi
– yrityksen vision ja mission kirkastaminen ja brändäyksen merkitys oman toiminnan markkinoinnissa
– sähköinen viestintä ja markkinointi
– oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistaminen sekä näkyväksi tekeminen 

2. Uudet tuote- ja palveluideat 
– uusien palvelutuotteiden kehittäminen ja tuotteistaminen
– digitaalinen myynti
– Green Care-toiminnan periaatteet

3. Liiketoimintaosaaminen
– hinnoittelu ja kannattavuuden parantaminen liiketoiminnassa
– asiakkuuksien ja kysynnän tunnistaminen
– taloushallinnon perusteet

4.  Tuottavuusvalmennus
– itsensä johtaminen, työn organisointi, delegointi
– oman toiminnan ja toimintaympäristön kehittäminen 
– sujuvat työprosessit ja toiminnan pullonkaulat

5. Kestävä yritystoiminta
– palvelut kestävän kehityksen näkökulmasta (ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys)
– kestävä yritystoiminta viestinnässä ja markkinoinnissa
– palvelujen vaikuttavuus ja laatu

6. Työhyvinvointi ja yrittäjän oma jaksaminen
– oma jaksaminen, henkinen ja fyysinen hyvinvointi, työyhteisön hyvinvoimti
– stressin aiheuttajat ja keinot purkaa stressiä

Materiaalit

Tuottavuusvalmennukset:
Liiketoimintaosaaminen:
Työhyvinvointi:
Kestävä yritystoiminta:
Uudet tuote- ja palveluideat:
Brändäys ja markkinointi:
Muut tilaisuudet:

Linkit ja julkaisut

Hankkeen yhteyshenkilö

Valkku

Valmennusta ja tukea yritystoiminnan uudistamiseen

Tavoitteena on parantaa Uudenmaan ja Kanta-Hämeen Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien hyvinvointialan yrittäjien osaamista.

Hankkeen aikataulu:1.8.2021 – 31.10.2023
Hankkeen toteuttajat:TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:Euroopan sosiaalirahasto ESR, REACT-EU
Työtehoseuran logo

VALKKU-hankkeen tavoitteena on lisätä valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa uudessa toimintaympäristössä. Hanke edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan kohderyhmän tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Toimenpiteet, kuten yritysvalmennukset, vertaistapaamiset ja voimavisiitit tarjoavat koulutusta, neuvontaa, ohjausta ja vertaisoppimista. Toimenpiteet edistävät yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä.

VALKKU-hanke edesauttaa luontoa toiminnassaan hyödyntäviä yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa. Hanke tekee näkyväksi kasvun mahdollisuudet ja tarjoaa työkaluja yrityksen kasvun tueksi. Hanke parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti yksinyrittäjällä ja mikroyrityksissä. Yhteistyöverkostossa yrittäjä voi oppia toisilta yrittäjiltä ja verkostot mahdollistavat palvelujen tuottamisen kokonaisvaltaisesti eri osaamisia yhdistellen. Vertaistuen saaminen avaa yrityksille uusia näköaloja ja uskoa omiin selviytymismahdollisuuksiin. VALKKU-hanke nostaa ekologisesti kestävän kehityksen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden luonnolliseksi osaksi. Vastuullinen toimintatapa ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy. 

Toimenpiteitä

Hyödyt yrityksille

Tulokset ja materiaalit

TTS Työtehoseura on koonnut infograafin ja materiaalipaketin mikro- ja pk-yritysten käyttöön. Niissä on hyödynnetty VALKKU-hankkeen valmennusmateriaaleja sekä muita aiheeseen liittyviä aineistoja. Infograafissa on kuvattu yrittäjän kannalta tärkeät VALKKU-hankkeessa käsitellyt teemat.

Materiaalipaketista löytyy monipuolisesti tietoa yritystoiminnan kehittämiseen ja yrittäjän oman jaksamisen tueksi. VALKKU-hankkeen luontolähtöisiä palveluja tuottavien yrittäjien lisäksi materiaalipakettia voivat hyödyntää myös muiden alojen yrittäjät. Aineistot on jaoteltu hankkeessa toteutettujen teemojen alle. Materiaalit ovat tulostettavia ja tallennettavia PDF-tiedostoja sekä linkkejä.

1. BRÄNDÄYS JA MARKKINOINTI

Visio, missio, brändi:

Yrittäjän brändiopas – näin kehität brändiäsi – Yrittajat.fi

Uutta liiketoimintaa maaseudulle www.palma.fi

Sähköinen viestintä ja markkinointi:

Sosiaalisen median kuvakoot (Call to Action)

Tietosuoja (tietosuojaapkyrityksille.fi)

Yrittäjän pieni digiopas – somesta strategiaan (theseus.fi)

Digitaalisen markkinoinnin kasikirja mikro- ja pk-yritykselle.pdf (theseus.fi)

Digityökirja (theseus.fi)

Yrittäjän digitietosivusto

Yrittajan-digitieto-opas_ digimarkkinointi ja some

2. UUDET TUOTE- JA PALVELUIDEAT

Tuotteistaminen  ja asiakkuuksien tunnistaminen:

Uutta liiketoimintaa maaseudulle www.palma.fi

Käyttäjälähtöisten matkailupalvelujen kehittämisen opas (theseus.fi)

toimivaravintola.fi – Virtuaalinen toimintamalli ravitsemisalan liiketoiminnan kehittämiseen

Hinnoittelu ja kannattavuuden parantaminen:

Työkalut yrittäjälle – Yrittajat.fi

Yritystulkki-perustietoa yrittäjälle

10 kysymystä kasvuun (Intotalo) 

3. TUOTTAVUUS

Seitseman keinoa parantaa itsensa johtamisen taitoja TTL

Työprosessin mallintaminen työn yhteisen kehittämisen välineenä TTL

toimivaravintola.fi – Virtuaalinen toimintamalli ravitsemisalan liiketoiminnan kehittämiseen

Palveluiden laatu ja vaikuttavuus:

 Green Care -toimintatavan käsikirja & LuontoVoiman ja LuontoHoivan laatutyökirja (gcfinland.fi)

4. KESTÄVÄ YRITYSTOIMINTA

Kestävyys ja vastuullisuus:

Kestävää kasvua yrityksille kiertotalouden liiketoimintamalleista SITRA

Miksi yrityksen kannattaa asettaa tiedeperustaiset luontotavoitteet?  

Vastuullisuuden työkirja yrittäjille

Ympäristösertifikaatit ja -ohjelmat:

Sertifioinnit ja ohjelmat – Visit Finland

 Laskureita ympäristövaikutusten arviointiin ja seurantaan (syke.fi)

Matkailualan  CO2-laskuri  

 Ympäristömerkit ja -sertifikaatit yrityksille valintaopas  Ekokompassi

5. TYÖHYVINVOINTI JA YRITTÄJÄN OMA JAKSAMINEN

toimivaravintola.fi – Virtuaalinen toimintamalli ravitsemisalan liiketoiminnan kehittämiseen

Miten voit? -työhyvinvointitesti TTL

Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille -suositukset TTL

Työhyvinvoinnin portaat -työkirja TTK

Linkit ja julkaisut

Hankkeen yhteyshenkilöt

Metsäkoulutuksen tutkimus ja kehittäminen

Metsäkoulutuksen tutkimus tuottaa tietoa ja kehittämisen apuvälineitä metsäalan koulutuksen kaikille tasoille: ammatilliselle koulutukselle, MTI- ammattikorkeakouluille ja yliopistojen metsätieteiden osastoille yhteistyössä työelämän, oppilaitosten ja viranomaisten kanssa.

Metsäkoulutuksen tutkimusjulkaisuja:

Kilpeläinen, Lautanen, 2024. Metsätalousinsinöörinen laadullinen työllisyys. TTS Tiedote 2024.

Kilpeläinen, Lautanen, 2024. Metsätalousinsinöörikoulutuksen tuottaman osaamisen ja toteutuksen työelämävastaavuus. TTS tiedote 2024.

Karhu, Lautanen, 2024. Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen soveltuvuuskokeen valmistelu ja pilotointi 2023

Lindström, 2023. Hybridimallit metsäalan ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2021 – valmistumista koulutuksen kehityshaasteisiin vuoteen 2040

Forss, Pakkala, Kärhä, 2023. Metsäalan korkeakoulutuksen kehittäminen ja tehostaminen – Pilottihanke metsäteknologisesta koulutuksesta

Seuri, Lautanen, Kärhä, Hourunranta, 2023. Sahateollisuuden osaaja- ja osaamistarpeet sekä koulutuksen vetovoima

Kilpeläinen & Lautanen, 2023. Metsäalan ammatillisesta koulutuksesta vuosina 2019-2021 valmistuneiden oppimistulosten työelämävastaavuus ja laadullinen työllisyys

Kilpeläinen, Lautanen, Kärkkäinen, Pokela, Issakainen, 2022. Metsäalan koulutusvalintaan vaikuttavat tekijät ja niiden huomioiminen koulutuksen markkinointiviestinnässä.

Kilpeläinen & Lautanen, 2022. Metsätieteiden maistereiksi 2018-2020 valmistuneiden oppimistulosten työ-elämävastaavuus ja laadullinen työllisyys

Kilpeläinen & Lautanen, 2020. Metsätalousinsinöörien oppimistulokset, työelämävastaavuus ja laadullinen työllisyys 2020

Lautanen, Kilpeläinen, Jaakkola, Sirviö. 2020. Muille aloille siirtyvät metsäkoneenkuljettajat

Lautanen & Kilpeläinen, 2019. Metsäalan ammatillisesta koulutuksesta 1.1.2016-30.6.2019 valmistuneiden oppimistulosten työelämävastaavuus ja laadullinen työllisyys 2019

Kilpeläinen & Lautanen, 2019. Metsäalan ulkopuolella työskentelevät metsätieteiden maisterit

Kilpeläinen & Lautanen, 2019. Metsätalousinsinöörien uraseuranta 2018

Kilpeläinen & Lautanen, 2019. Metsäalan lisä-, täydennys-, muunto- ja jatkokoulutustarpeet

Ketola, Kilpeläinen, Lautanen, 2017. Metsäalan korkea-asteen rakenteellisen kehittämisen esiselvitystyö

Kilpeläinen & Lautanen, 2017. MMM koulutuksen tuottaman osaamisen ja työelämävastaavuuden laadullinen arviointi

Lautanen & Kilpeläinen, 2017. Metsäalan ammatillisen koulutuksen tuottaman osaamisen ja työelämävastaavuuden laadullinen arviointi

Kilpeläinen & Lautanen, 2016. Metsätalousinsinöörikoulutuksen tuottaman osaamisen ja työelämävastaavuuden laadullinen arvoiointi

Kilpeläinen & Lautanen, 2013. Metsätalousinsinöörin ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020

Kilpeläinen & Lautanen, 2014. Metsänhoitajien ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020

Lautanen & Tanttu, 2013. Metsäalan ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020

Kilpeläinen 2014. Metsätalousinsinöörien ja maatalous- ja metsätieteiden maistereiden koulutuksen ja työn välinen vastaavuus

Kilpeläinen, Lautanen, Rekola, Rieppo, Siekkinen 2014. Metsäalan koulutuksen esiselvitys

Kilpeläinen, Rieppo, Lautanen, Rekola 2014. Sijoittumisselvitys

Lautanen, Tanttu 2012. Metsäalan laadullinen ennakointi

Tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittajat

Lisätietoja

Haku