Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
Digitsekki
Digitaaliset tarkistuslistat ja sopimukset maatalousyrittäjän apuna
Hankkeen kohderyhmiä ovat erityisesti nuoret ja maatalousyrittäjän työuraansa aloittelevat maatalousyrittäjät sekä suuren tuotantovolyymin tilaa pitävät tai tuotantoaan laajentavat maatalousyrittäjät. Käytännössä edellä mainituissa on usein kyse samoista tiloista. Hankkeen tuloksia voivat kuitenkin hyödyntää kaikki maatalousyrittäjät. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat maatalouden sidosryhmät, kuten tutkimus, neuvonta, koulutus, hallinto ja edunvalvonta, jotka työssään joutuvat tekemisiin maatalouden tuotantoresurssikysymysten kanssa. Kaikki edellä mainitut kohderyhmät voivat hyödyntää hankkeen tuloksia ja siinä tuotettua materiaalia kehittäessään ja edistäessään maamme maatalousyritysten johtamista ja tuotantoresurssien tehokasta käyttöä.
Hankkeen aikataulu:
1/2022-10/2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Maatalouskoneiden tutkimussäätiö
Digitsekki-kehittämishankkeessa rakennetaan ja levitetään tuotannon johtamista ja tuotantoresurssien tehokasta käyttöä edistäviä sähköisiä tarkistuslistoja ja sopimuspohjia käyttö- ja sovellusohjeineen suomeksi ja ruotsiksi. Verkkoon yhteen paikkaan vapaasti saataville tulevasta käytännönläheisestä materiaalista tiedotetaan suoraan tiloja ja tiloja lähellä olevia toimijoita perinteisillä tiedotuskanavilla ja sosiaalisen median kanavilla. Materiaali muokataan toimivaksi yhteistyökumppaneiden ja -tilojen avulla. Näin se on helposti käyttöönotettavaa. Hanke keskittyy pääosin materiaaliin, joka soveltuu hyödynnettäväksi kaikissa tuotantosuunnissa ja tilakokoluokissa.
Tulokset ja yhteenveto
Sisältää täydennettävissä, tallennettavissa ja tulostettavissa olevat pdf-muotoiset urakointisopimukset (tyypillisesti työvaiheittain tai kokonaisurakkana): kasvinsuojelu, lannanlevitys, noukinvaunu, paalaus, puinti, silppuri, yleinen (sovellettavissa kaikkiin töihin), maatalouskoneurakoinnin yleiset sopimusehdot
Alta löytyy viisi viisi työvoiman johtamista tukevaa täydennettävää, tallennettavaa ja tulostettavaa pdf-muotoista tarkistuslistaa ohjeineen. Niiden avulla kyetään kehittämään palkkatyövoiman perehdyttämistä ja työnopastusta sekä muuta päivittäisjohtamista, kuten viestintää, maa- ja puutarhatiloilla. Myös työmotivaation ja muun työhyvinvoinnin edistämiseen löytyy tarkistuslista.
Edellä mainitut tarkistuslistat perustuvat TTS:ssä toteutetun Työvoima-hankkeen (Työvoimasta tuottavuutta maa- ja puutarhatalouteen) materiaaleihin. Linkki maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen julkaisuun löytyy alta.
Hankkeessa tuotettiin tietoa vaihtoehtoisten lannankäsittelyratkaisujen käyttöönoton edellytyksistä erilaisille siipikarjatiloille: broileritiloille, kalkkunatiloille sekä kananmunia tuottaville tiloille.
Hankkeen aikataulu:
1/2015 – 12/2018
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura, Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE), Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Suomen Siipikarjaliitto
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset), Atria Suomi, HKScan Finland, Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n Siipikarjasäätiö, Maatalouskoneiden tutkimussäätiö, MTK, Metener Oy
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa suoraan käytäntöön sovellettavaa tietoa siipikarjanlannan käytön tehostamisen mahdollisuuksista. Vaihtoehtoina tarkasteltiin nykyisten käytäntöjen tehostamismahdollisuuksia ja erityisesti lannan energiasisältöä hyödyntäviä prosessointimenetelmiä: biokaasutuotantoa ja polttoa tilan olemassa olevissa lämmitysjärjestelmissä.
Tekniikoiden käytännön toimivuuden varmistamiseksi sekä kannattavuuden ja ympäristövaikutusten arviointia varten tehtiin pilot-mittakaavan prosessikokeita biokaasutuotannosta broilerinlannalla, kalkkunanlannalla ja munintakanojen lannalla sekä poltosta broilerinlannalla. Lannan polttokokeita tehtiin myös käytännön olosuhteissa maatiloilla. Lisäksi testattiin termisen kaasutuksen toimivuutta broilerinlannan prosessointina.
Koetulosten pohjalta laadittiin todellisille tuotantotiloille (pilot-tilat eri tuotantosuunnissa) esimerkkiratkaisut lannan energiakäytölle. Ratkaisut käsittivät koko toimintaketjun lannan ja mahdollisten muiden syötteiden tuotannosta prosessijäännöksen loppukäyttöön. Esimerkkiratkaisujen tilakohtaista kannattavuutta ja elinkaarisia ympäristövaikutuksia arvioitiin nykytilaan verrattuna. Lisäksi elinkaariarvioinnin avulla tarkasteltiin, miten esimerkkitilojen siipikarjatuotannosta syntyviä ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää nykyisiä tuotanto- ja lannankäsittelykäytäntöjä tehostamalla.
Tulokset ja yhteenveto
Ainoa selkeästi kannattava biokaasutuotannon malli oli munatilalle suunniteltu suotopetiprosessi, jossa biokaasu hyödynnetään liikennekaasun tuotantoon. Merkittävä tekijä on käsiteltävän lannan määrä: munatilalla lantaa muodostuu noin nelinkertainen määrä broileri- ja kalkkunatilaan verrattuna. Lisäksi sen metaanintuottopotentiaali on kalkkunan- ja broilerinlantaa korkeampi. Haasteista huolimatta kannattavuus voi olla löydettävissä myös broilerin- ja kalkkunanlannan prosessointiin biokaasutuotannossa. Broileritilalla lisäsyötteiden määrän nostaminen voisi parantaa kannattavuutta (laitokseen jäi vapaata kapasiteettia) ja kalkkunatilan suotopetiprosessi oli lähellä kannattavuutta. Tilakohtaisia erojakin kannattavuudessa voi olla eikä näiden pilot-tilojen tulosta voi yleistää kaikille tiloille.
Linkit ja julkaisut
Julkaisu Siipikarjanlannan käytön tehostaminen, TJ435
Valmennusta ja tukea yritystoiminnan uudistamiseen
Tavoitteena on parantaa Uudenmaan ja Kanta-Hämeen Green Care-, luonto- ja elämysmatkailuyrittäjien sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävien hyvinvointialan yrittäjien osaamista.
Hankkeen aikataulu:
1.8.2021 – 31.10.2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto ESR, REACT-EU
VALKKU-hankkeen tavoitteena on lisätä valmiuksia uudistaa ja kehittää yritystoimintaa selviytymään korona-ajan yli ja sitä seuraavassa uudessa toimintaympäristössä. Hanke edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä. Lisäksi hankkeessa vahvistetaan kohderyhmän tietoisuutta kestävistä ja vastuullisista palveluista. Toimenpiteet, kuten yritysvalmennukset, vertaistapaamiset ja voimavisiitit tarjoavat koulutusta, neuvontaa, ohjausta ja vertaisoppimista. Toimenpiteet edistävät yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä.
VALKKU-hanke edesauttaa luontoa toiminnassaan hyödyntäviä yksinyrittäjiä ja mikroyrityksiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa. Hanke tekee näkyväksi kasvun mahdollisuudet ja tarjoaa työkaluja yrityksen kasvun tueksi. Hanke parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti yksinyrittäjällä ja mikroyrityksissä. Yhteistyöverkostossa yrittäjä voi oppia toisilta yrittäjiltä ja verkostot mahdollistavat palvelujen tuottamisen kokonaisvaltaisesti eri osaamisia yhdistellen. Vertaistuen saaminen avaa yrityksille uusia näköaloja ja uskoa omiin selviytymismahdollisuuksiin. VALKKU-hanke nostaa ekologisesti kestävän kehityksen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden luonnolliseksi osaksi. Vastuullinen toimintatapa ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on jatkossa palveluyritykselle yhä tärkeämpi tapa toimia. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy.
Toimenpiteitä
yritysten nykytilan kartoitus ja toimenpiteiden kohdennus kartoituksen pohjalta esiin nousseisiin aiheisiin
tarjotaan yritysvalmennusta, neuvontaa ja ohjausta, joilla edistetään yritysten ja niiden henkilöstön valmiuksia, osaamista ja muutoskyvykkyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä
tarjotaan tukea jaksamiseen ja työhyvinvointiin
järjestetään vertaistapaamisia ja voimavisiittejä, joissa yrittäjät voivat vaihtaa kokemuksia, saada vertaistukea ja etsiä yhteistyökumppaneita
Hyödyt yrityksille
auttaa yrityksiä selviytymään kriisin yli sekä kehittämään toimintaansa uudessa toimintaympäristössä
edesauttaa yrittäjiä oman ammatti-identiteetin ja osaamisen vahvistamisessa sekä näkyväksi tekemisessä
tukee yrittäjien työhyvinvointia ja jaksamista
edistää yrittäjien verkostoitumista ja yhteistyötä sekä vertaistuen avulla eteenpäin selviämistä
parantaa yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin
lisää tietoisuutta ja osaamista ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä yritystoiminnasta
edistää luonnon arvojen ja luonnon tarjoamien palvelujen tunnistamista ja vahvistaa niitä toimijoiden yhteistyöllä
Tulokset ja materiaalit
TTS Työtehoseura on koonnut infograafin ja materiaalipaketin mikro- ja pk-yritysten käyttöön. Niissä on hyödynnetty VALKKU-hankkeen valmennusmateriaaleja sekä muita aiheeseen liittyviä aineistoja. Infograafissa on kuvattu yrittäjän kannalta tärkeät VALKKU-hankkeessa käsitellyt teemat.
Materiaalipaketista löytyy monipuolisesti tietoa yritystoiminnan kehittämiseen ja yrittäjän oman jaksamisen tueksi. VALKKU-hankkeen luontolähtöisiä palveluja tuottavien yrittäjien lisäksi materiaalipakettia voivat hyödyntää myös muiden alojen yrittäjät. Aineistot on jaoteltu hankkeessa toteutettujen teemojen alle. Materiaalit ovat tulostettavia ja tallennettavia PDF-tiedostoja sekä linkkejä.
Metsäkoulutuksen tutkimus tuottaa tietoa ja kehittämisen apuvälineitä metsäalan koulutuksen kaikille tasoille: ammatilliselle koulutukselle, MTI- ammattikorkeakouluille ja yliopistojen metsätieteiden osastoille yhteistyössä työelämän, oppilaitosten ja viranomaisten kanssa.
Kilpeläinen, Lautanen, Kärkkäinen, Pokela, Issakainen, 2022. Metsäalan koulutusvalintaan vaikuttavat tekijät ja niiden huomioiminen koulutuksen markkinointiviestinnässä.