Suomalaisen ruokajärjestelmän huoltovarmuus eri näkökulmista, alkutuottajalta kuluttajalle saakka, on Ruoka Akatemian aamiaistilaisuuden aiheena 22.3.2024. Millaisiin häiriötilanteisiin on tarpeen varautua ja mitkä ovat kriittisiä kohtia ketjun toimivuudelle?
Helsingin Musiikkitalolla ja verkkolähetyksenä järjestettävän tilaisuuden teemaan johdattaa kansanedustaja, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll (kok.). Uutisankkuri Jesse Kamraksen johdolla keskustelua käyvät eri näkökulmista Juha Mantila, Huoltovarmuuskeskus; Arto Tiitinen, Raisio Oyj; Pontus Stenberg, KiitoSimeon; Mika Kari, kansanedustaja (SDP), puolustusvaliokunnan jäsen sekä Jenna Simula, kansanedustaja (PS), maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja. Huoltovarmuus aiheena kiinnostaa, sillä paikan päälle on osallistumassa yleisöä noin 70 henkilön verran.
Huoltovarmuudesta huolta pitämiseen kuuluu ketterä ja tiivis yhteistyö läpi ruokajärjestelmän. Keskusteluissa ruoditaan ajankohtaisia puhuttavia aiheita alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, logistiikan ja kaupan alan näkökulmista. Erikoisaiheena on ruokajärjestelmän kyberturvallisuus, joka vaatii yhä tarkempaa varautumista.
TTS Työtehoseuran toteuttama Ruoka Akatemia on keskustelu- ja kohtaamispaikka, joka kokoaa yhteen eritaustaisia päättäjiä, poliitikkoja ja vaikuttajia. Ruoka Akatemia-hankkeen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Työtehoseura ry:llä on pitkät perinteet suomalaisen maa- ja metsätalouden kehittäjänä, sillä yhdistys täyttää tänä vuonna 100 vuotta.
Ruoka Akatemia-aamiaistilaisuus
Pe 22.3.2024, verkkolähetys klo 9-10:30 osoitteessa https://vimeo.com/event/4143217 Videotallenne tulossa jälkikäteen Ruoka Akatemia-YouTube-kanavalle.
Metsätalousinsinööreistä seitsemän kymmenestä työskentelee metsäalalla koulutusta vastaavassa työssä
Metsätalousinsinöörien laadullista työllisyyttä ja koulutuksen tuottaman osaamisen työelämävastaavuutta kartoitettiin TTS Työtehoseuran toteuttamassa kyselytutkimuksessa elokuussa 2023. Kyseessä oli järjestyksessään neljäs kerta kartoittaa metsätalousinsinöörien työllisyyttä, oppimistuloksia ja kokemuksia koulutuksen toteutuksesta. Tuoreimpaan kyselyyn vastasivat vuosina 2020–2022 valmistuneet metsätalousinsinöörit (vastaajia 175, vastausprosentti 30,5).
Metsätalousinsinöörien valmistumisen jälkeinen työllisyys oli laadullisesti hyvää: metsäalalla koulutusta vastaavassa työssä oli 70 %, muussa metsäalan työssä 6 %, yrittäjänä 3 % ja muussa työssä 12 %. Yhdeksän prosenttia oli työmarkkinoiden ulkopuolella.
Metsätalousinsinöörien työtehtävät ovat laaja-alaisia ja sisällöllisesti monipuolisia. Yleisimmät työtehtävät ovat metsänomistajien neuvonta, metsänhoitotyö ja puunosto. Vastaajien arvion mukaan metsäalan asiantuntijatyön perustana on hyvä ja monipuolinen metsäalan substanssiosaaminen, mutta vähintään yhtä tärkeitä ovat ihmissuhde- ja asiakaspalvelutaidot sekä myyntiosaaminen. Esihenkilö- ja johtotehtävissä työskenteli lähes viidesosa vastaajista melko pian metsätalousinsinööriksi valmistumisen jälkeen. Metsätalousinsinöörikoulutuksen toivottiinkin antavan nykyistä enemmän valmiuksia toimia esihenkilönä tai johtamassa erilaisia verkostoja.
Säännöllisesti toteutetut työllisyyttä, koulutuksen sisältöjä ja toteutusta kartoittavat kyselytutkimukset tuottavat oppilaitosten käyttöön arvokasta tietoa. Tietoon perustuva koulutuksen kehittäminen näkyi tässä tuoreimmassa kyselytutkimuksessa oppilaitosten välisten erojen kaventumisena oppimistuloksissa ja koulutuksen toteutuksesta annetuissa hyvissä arvioissa. Kaikissa metsätalousinsinöörikoulutusta toteuttavissa ammattikorkeakouluissa tarjolla oleva korkealaatuinen metsätalousinsinöörikoulutus on keskeistä metsäalan tulevaisuuden osaamishaasteisiin vastaamisessa.
TTS Työtehoseura testasi LivingLab-menetelmällä valtavaan suosioon nousseita puhdistussieniä, Scrub Daddya ja Mommya. Sienet käyttäytyvät veden lämpötilan mukaan siten, että kylmässä vedessä materiaali kovettuu ja lämpimässä se pehmenee. Mommyssa on kaksi erilaista puhdistuspintaa. Daddy on kauttaaltaan samaa materiaalia. Selvitimme, ovatko sienet suosionsa veroisia.
Yhdysvalloissa kehitettyjen ja valmistettujen sienten mainokset lupaavat niiden puhdistavan ekologisesti ja tehokkaasti muun muassa astiat, liedet, kaakelit, pesualtaat ja pihakalusteet. Pinnat eivät naarmuunnu, pesuainetta ei välttämättä tarvita, ja sienet voi pestä astianpesukoneessa.
Hauskannäköisissä, pyöreissä Scrub Daddy- ja Mommy-sienissä on silmät ja suu. Sienestä saa hyvän otteen laittamalla sormet sienen silmiin ja suuaukkoa voi hyödyntää esimerkiksi aterimien molempien puolien yhtäaikaisessa puhdistamisessa. Mommyssa on kaksi puhdistuspintaa, kovempi polymeerivaahdosta valmistettu FlexTexture®-puoli ja pehmeämpi ResoFoam®-puoli. Daddy on kauttaaltaan kovempaa materiaalia. Lämpimässä vedessä Daddy ja Mommy ovat pehmeitä, mukautuvia ja imukykyisiä. Kylmässä vedessä sienet kovettuvat ja niiden hankausteho paranee. Mommy sopii kahden erilaisen pintansa ansiosta monipuoliseen päivittäiskäyttöön. Kauttaaltaan samaa materiaalia oleva Daddy muuttuu kylmässä vedessä Mommya kovemmaksi, jolloin sienellä saa irrotettua myös sitkeää likaa. Sienet maksavat noin kolme euroa ja valmistajan mukaan niillä voi puhdistaa myös arkoja pintoja. Kokeilimme myös tuoteperheeseen kuuluvaa, suorakaiteen muotoista Scour Daddya. Myyntipakkauksessa on kolme eriväristä sientä ja se maksaa noin kuusi euroa. Sienen pinta on lämpökäsiteltyä ArmorTec®-verkkomateriaalia ja pesimen luvataan hylkivän ruokajäämiä, puhdistavan pohjaan palaneen lian ja kestävän käyttöä.
Lunastavatko lupauksensa?
Vertailimme sienten ominaisuuksia ja kokeilimme rinnalla myös polyuretaanista ja synteettisestä kuidusta valmistettua yleissientä, jota myydään monella eri tuotemerkillä. Keltainen, The Original Scrub Daddy -sieni toimii hyvin kylpyhuoneessa, vaikka pyöreä muoto hankaloittaa hieman ahtaisiin tiloihin ulottumista. Sieni irrotti yllättävän hyvin kalkkia hanoista ja saunan lasiovesta jo pelkällä vedellä. Daddy soveltuu hyvin laakeille pinnoille, mutta isoilla alueilla työ on hidasta. Sieni ei naarmuta saniteettikalusteita ja tahrat irtoavat pinnoilta hyvin.
Kaksipuolinen Mommy -sieni soveltuu erityisesti keittiöön. Sillä voi puhdistaa tasopintoja, altaita, astioita, isoja uunivuokia ja -peltejä sekä muita keittiön pintoja. Sienen vaalea, pehmeä puoli on imukykyinen ja vaahdottaa pesuaineen hyvin, mutta jättää tasopinnat melko märiksi. Punainen, karkea puoli irrottaa pinttynyttä likaa tehokkaasti ja sen puhtaaksi huuhtominen oli helpompaa kuin yleissienen karkean pinnan puhdistus. Sienen pyöreä muoto ja melko iso koko osoittautuivat astianpesussa hieman epäkäytännöllisiksi. Ruokailuvälineiden puhdistus tuntui myös hankalalta ja sienen silmä- ja suuaukot eivät helpottaneet työtä. Sienen vaalea, pehmeä puoli likaantui ja värjäytyi käytössä, mutta karkea puoli pysyi siistinä.
Sekä Scrub Daddy että Mommy jättävät pinnat melko märiksi, joten siistin lopputuloksen saamiseksi pinnat saattavat vaatia kuivauksen. Sienet pysyivät siisteinä ja hajuttomina koko kuukauden testijakson ajan ja kestivät hyvin astianpesukoneessa pesemisen, joka on iso plussa. Käyttöohjeen mukaan Daddyn voi puhdistaa myös kuumentamalla sitä mikroaaltouunissa.
Scour Daddy testaajien suosikki
Testatut Daddy- ja Mommy-sienet sopivat parhaiten pienten alueiden ja kohteiden puhdistamiseen ja tahra-alueille. Pyöreiden Daddy- ja Mommy-sienten halkaisija on noin 10 senttimetriä ja paksuus noin neljä senttimetriä. Suorakaiteen muotoinen (10 x 6 cm) Scour Daddy on noin kaksi senttimetriä paksu. Moneen käteen sopiva Scour Daddy -sieni toimii sekä keittiössä että kylpyhuoneessa. Sieni on näppärä erityisesti patojen, pannujen ja keittoastioiden tiskauksessa. Lämpimän veden pehmentämällä sienellä on kätevää puhdistaa myös ahtaita koloja. Kylmään veteen kasteltuna sieni on kova ja kömpelö, mutta hankausteho paranee. Sieni irrottaa kalkkia ja tahroja pelkän veden avulla, mutta pinta jää märäksi ja saattaa vaatia kuivauksen. Sienen ripustuslenkki helpottaa säilyttämistä.
Vertailun vuoksi kokeiltu, kaksipuolinen yleissieni on kätevän kokoinen ja soveltuu monenlaiseen siivoukseen ja puhdistukseen. Yleissienen karkeaa puolta ei suositella pinnoitetuille astioille eikä sieni irrota pelkällä vedellä kalkkia niin hyvin kuin testatut hittituotteet. Yleissienet ovat huokeita, mutta myös kuluvat, likaantuvat ja muuttuvat epäsiisteiksi paljon nopeammin kuin Daddyt ja Mommyt. Hilpeiden hittituotteiden hymy ei ainakaan vielä testiaikana hyytynyt.
Hiilijalanjälki ammatillisen opetuksen työkaluna
Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoite edellyttää mittavaa muutosta kaikilla yhteiskunnan tasoilla, mukaan lukien yritykset, oppilaitokset ja muut organisaatiot. Eri toimialat ovat jo aloittaneet reagoinnin muutostarpeeseen laatimalla toimialakohtaisia hiilineutraaliuden tiekarttoja.
Vaikka kestävä kehitys on osaamisvaatimuksena monissa tutkinnoissa, konkreettisia tavoitteita, kuten alan hiilipäästöjen tunnistaminen, laskeminen ja vähentäminen, ei ole vielä asetettu. On tärkeää, että nykyiset ammatilliset opiskelijat ymmärtävät aiheen merkityksen, oman vaikutusmahdollisuutensa ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset, sillä he ovat tulevaisuuden tekijöitä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.
Tavoitteet
Hankkeessa vahvistetaan ammatillisten opettajien osaamista ja taitoja vähähiilisyyden edistämisessä opetuksessa ja oppilaitosten toiminnassa. Erityisesti keskitytään rakentamisen ja johtamisen opetukseen. Koulutuksen myötä työkaluja ja taitoja vähähiilisyyden edistämiseen siirtyy myös em. toimialojen työpaikoille.
Hankkeen aikataulu:
5/2021–12/2022
Hankkeen toteuttajat:
Sykli, Savon koulutuskuntayhtymä, TTS Työtehoseura
Hankkeen rahoittajat:
Opetushallitus
Toteutus
Hankkeessa on viisi koulutusosiota:
Ilmasto tänään
-Hiilijalanjäljen laskenta
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Energia- ja materiaalitehokkuus vähähiilisyyden edistäjinä
Alakohtaiset osat
Vähähiilinen rakentaminen
-Vähähiilisyyden edistäminen johtamisessa
Vähähiilinen yritys
Tulokset
Tuotettu opetusmateriaali ”Hiilijalanjälki ammatillisen opettajan työkaluna”
Rakennusalan digitalisaatio etenee epätasaisesti eri toimijoiden keskuudessa, ja erityisesti digitaalisten suunnittelu-, toteutus- ja raportointimenetelmien hyödyntäminen koko rakentamisen arvoketjussa on riittämätöntä. Vaikka teknisiä työkaluja ja ohjelmia on saatavilla runsaasti, niiden laajaa käyttöönottoa hidastaa usein osaamattomuus. Rakennusyrityksissä ikääntynyt työnjohto hallitsee perinteiset työmaan toiminnot, mutta heillä on suuria puutteita digitaidoissaan. Myös pienemmissä rakennusyrityksissä yritysjohto ei hallitse moderneja tietoteknisiä apuvälineitä, mikä voi johtaa työntekijöiden syrjäytymiseen työelämästä heikkojen digivalmiuksien vuoksi. Rakennusala on kokenut voimakasta digitaalista kehitystä, mutta monet alan ammattilaiset kokevat haasteita pysyäkseen kehityksen tahdissa.
TTS Työtehoseuran ja LAB-Ammattikorkeakoulun toteuttamassa Digimestari-hankkeessa kartoitettiinUudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä eri kokokoisten rakennusalan yritysten työnjohdon sekä muiden työmaan toimihenkilöiden digitaitojen tasoa ja vallitsevaa koulutustarvetta. Kartoituksessa saatujen tulosten pohjalta hankkeen aikana laadittiin runsaasti rakennustyömaan työnjohdon digitaitoja vahvistavaa koulutusmateriaalia.
Koulutusmateriaalia myös testattiin käytännössä hankkeen puitteissa keväällä 2023 järjestetyssä Digimestari–koulutuksessa. Toteutettu pilottikoulutus keskittyi antamaan tarvittavaa perus- ja lisäkoulutusta muun muassa työjohdon digitaalisten projektipankkien käyttöön, aikatauluohjelmien hallintaan ja 3D-tietomallien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Koulutuksen yhteydessä voitiin myös verekseltään korjata materiaaleissa mahdollisesti havaittuja puutteita sekä kehittää luotua koulutusmallia edelleen saadun palautteen pohjalta.
Digimestari-koulutus, joka alkoi helmikuussa 2023 TTS Työtehoseuran ja LAB-Ammattikorkeakoulun yhteistyönä, oli kolmen kuukauden mittainen, ja siihen osallistui lähes 120 rakennusalan ammattilaista. Koulutus sisälsi 13 opetuspäivää, jotka oli mahdollista suorittaa joko lähi- tai verkko-opetuksena. Koulutuspäivät ja niihin liittyvät tehtävät hyväksytysti suorittaneilla oli mahdollisuus hankkia 5 op LAB ammattikorkeakoulun vapaasti valittavissa opinnoissa ja tätä mahdollisuutta hyödynsi 19 koulutuikseen osallistunutta.
Digimestari-hankkeelle tehtiin myös kaksi rakennustekniikan AMK-insinööriopinnäytetyötä, joista toinen LAB ammattikorkeakoulussa ja toinen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Digimestari-hankkeen yhteydessä toteutettujen rakennusalan yritysten haastatteluissa kartoitettiin myös Covid 19 pandemian vaikutuksia rakennustyömaan toimintoihin ja hankkeen toimesta laadittiin toimintaohjeistuksia vastaavanlaisten tilanteiden varalle.
Hankkeen aikataulu:
3.1.2022 – 31.8.2023
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura ja LAB-Ammattikorkeakoulu
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen Ely
Hankkeen toimenpiteet
Toimenpide 1: Rakennusalan digitaalisten menetelmien osaamistarpeiden ja osaamisen nykytason kartoitus.
Toimenpide 2: Digitaalisen osaamisen tavoitetason määrittäminen rakennustyömaalla toimivien henkilöiden osalta
Toimenpide 3. Koulutusten sisältöjen suunnittelu ja koulutusmateriaalin tekeminen paikkaamaan osaamisvajetta.
3a. Työmaan päivittäistä toimintaa tukeva digitaalisuus
3 c. Digitaaliset mittalaitteet ja laadunvarmennus
3d. Digitaalinen dokumentointi ja tiedonkeruu
Toimenpide 4: Koulutusmateriaalin testaaminen, edelleen kehittäminen ja tulosten levittäminen
Toimenpide 5. Turvalliset työmaat pandemia olosuhteissa
Hankkeen toteutus
Toimenpiteet 1 ja 2: Digitaalisen osaamisen nykytason kartoitus ja tavoitetason määrittäminen
Hankkeen aluksi haastateltiin rakennusalan tuotantojohtoa Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä tavoitetason määrittämiseksi. Haastatteluja tehtiin 18 ja täydentävänä kyselynä käytettiin Webropolia, johon vastasi 49 henkilöä. Kartoituksessa selvitettiin tuotantojohdon näkemyksiä työmaatoimihenkilöiden toimenkuvista, tarvittavasta digiosaamisesta sekä nykyisestä osaamistasosta ja tulevaisuuden kehityskohteista.
Tulosten perusteella rakennusalan pienyrittäjät ovat usein vähäisellä koulutuksella varustettuja työntekijätaustaisia, jotka ovat vaarassa jäädä digitalisaation kehityksestä jälkeen. Pienissä yrityksissä käytetään usein perinteisiä menetelmiä, ja tietotekniikkaa hyödynnetään rajallisesti. Ongelmana on myös se, että monille yrittäjille erilaiset ohjelmistot ovat vieraita, ja niiden käyttöönottoa hidastavat lisenssimaksut ja ohjelmien monimutkaisuus.
Suurissa rakennusalan yrityksissä ohjelmistoja käytetään enemmän, mutta heilläkin on osaamisvajeita ja haasteita digitalisaation hyödyntämisessä. Pienten ja suurten yritysten välillä on myös eroja sovellusten käytössä ja integroinnissa, mikä vaikeuttaa yhteistyötä hankkeissa. Myös henkilötasolla on merkittäviä eroja innostuneisuudessa ja valmiudessa käyttää uusia sovelluksia.
Hankkeessa ei päätetty vahvistaa perussovellusten käyttövalmiuksia, kuten Exceliä, Teamsia ja toiminnanohjausjärjestelmiä, koska niihin on saatavilla erillisiä koulutuksia.
Toimenpide 3: Koulutusten sisältöjen suunnittelu ja koulutusmateriaalin tekeminen paikkaamaan osaamisvajetta
Hankkeen aikana hankehenkilöstö sai asiantuntija-apua koulutusmateriaalin luomiseen, erityisesti alan ohjelmisto- ja mittalaitevalmistajilta. Materiaali kohdistettiin työnjohdolle, muille työmaan toimihenkilöille, pienyrittäjille ja alan opiskelijoille haastattelutiedon perusteella. Tuotettu koulutusmateriaali, mukaan lukien videot ja sähköinen materiaali, vastasi hankkeen alkuperäisiä tavoitteita kattavasti, sisältäen aiheet kuten aikataulut, 3D-mallit, mittalaitteet ja laadunvalvonta.
Materiaaleja hyödynnetään jatkossa erilaisissa koulutuksissa, oppilaitosten opetuksessa ja ne mahdollistavat itsenäisen opiskelun verkkomateriaalin avulla. TTS Työtehoseura käyttää materiaaleja rakennustyömaan työnjohdon REAT ja RET koulutuksissaan, kun taas LAB-ammattikorkeakoulu hyödyntää niitä rakennusmestarikoulutukseensa. Koulutusmateriaaleja päivitetään alan kehityksen mukaisesti, jotta niille varmistetaan pidempi elinkaari.
Toimenpide 4: Digimestari pilottikoulutusohjelma
Hankkeessa testattiin koulutusmateriaalia 13 avoimessa pilottikoulutuksessa, jotka toteutettiin webinaareina Lappeenrannassa, Vantaalla ja Zoomin kautta verkossa. Pilottikoulutusten päämääränä oli tukea työelämässä pitkään olleiden työnjohtajien ja muiden työmaaorganisaatiossa toimivien digitaitojen päivittämistä. Kohderyhmänä olivat myös pienyrittäjät, joilla on vähäinen koulutuspohja. Pilottikoulutusten tuloksena kehitettiin opetus- ja itseopiskelumateriaalia, joka sijoitetaan avoimelle oppimisalustalle, esimerkiksi Avointen oppimateriaalien kirjastoon.
Koulutusmateriaalin laadinnassa hankkeen henkilöstö sai arvokasta asiantuntija-apua alan ohjelmisto- ja mittalaitevalmistajilta. Materiaali kohdistettiin erityisesti työnjohdolle, muille työmaan toimihenkilöille, pienyrittäjille ja alan opiskelijoille. Materiaaleja tullaan käyttämään jatkossa jatkokoulutuksissa, oppilaitosten opetuksessa ja itsenäisessä opiskelussa. TTS Työtehoseura ja LAB-ammattikorkeakoulu hyödyntävät materiaalia omassa koulutuksessaan. Koulutusmateriaaleja päivitetään alan kehityksen mukaisesti, jotta niiden käyttöikä on pidempi.
Do you want to study in English to become a bus driver and work in a well-paid customer service job?
We are looking for people interested in working as a bus driver for our English-language RekryKoulutus, in which we train new bus drivers for our depots in Helsinki (Roihupelto), Vantaa (Köysikuja) and Espoo (Klovi).
3 good reasons to become a bus driver for Nobina
Competitive salary
Independent work, with the support of supervisors always at hand
You are unemployed or under threat of unemployment (e.g. laid off or in a temporary job)
You are at least 23 years old
You have at least a class B driver’s license
You have a Finnish or EU driver’s license
Your health meets the criteria defined in the driver’s license regulations
You are ready to do customer service work and shift work
We offer you:
Flexible RekryKoulutus English-language education and a job after the education (starting salary in the capital region 17.19 €/h, i.e. approx. 2800 €/month + benefits)
A permanent job in a financially stable company when you have completed your education
A thorough introduction to the driver’s work and guidance on the routes
Occupational health care and lunch vouchers (part of employment after RekryKoulutus training).
If you don’t speak Finnish yet, you should be motivated to learn the language skills required in your profession while working, because Nobina’s company language is Finnish and the operating instructions are written in Finnish. We will initially hire you for a fixed-term employment relationship and a permanent employment relationship when your language skills are at the required level.
The training includes class D driver’s licence training, professional qualification in passenger transport, and other studies related to the work of a bus driver.
Driving instruction and theory studies are carried out at the TTS training facility in Vantaa (90 days). Orientation and on-the-job training are carried out on Nobina’s routes in the capital region (30 days).
Following training, the participant has the opportunity to work for Nobina.
The training is free of charge for the participant (excluding official fees related to the training, totalling around €400).
The student is not paid a salary during the RekryKoulutus training.
The training is conducted in English, but Finnish language instruction is also included.
Timetable:
You can apply for the training until 27.3.2024
Preselection based on applications on 9.4.2024
Interviews 17 – 18.4.2024
The training starts with an assessment stage 29.4. – 3.4.2024, for which 18 people will be chosen. Following the assessment stage, 12 people will continue with the RekryKoulutus 6.5 – 22.10.2024.
When part-time layoffs in the restaurant industry hit Lea Hinnosaar started to think about what profession would always have work to offer. A friend suggested to Lea that she should become a bus driver.
Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.
Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.
Joulun alla kokataan ja kuurataan. Sähkönkulutushuiput osuvat aattopäiville, mutta pyhinä tilanne tasoittuu. Juhla-ajan hyvä etukäteissuunnittelu säästää aikaa, rahaa, sähköä ja hermoja. Mitkä ovat TTS Työtehoseuran vinkit fiksuun jouluvalmisteluun?
Teollisuus hiljenee joulunpyhinä, joten kokonaisuudessaan joulu vähentää sähkönkulutusta. Kodeissa sähköä kuluu runsaimmin aaton liepeillä. Kulutushuiput ovat viime vuosina loiventuneet, kun joulunviettotavat ja -paikat ovat moninaistuneet. Energiatehokkuuden varmistamiseksi on hyvä tietää oma sähkönkulutus. Pörssisähkön kilowattitunnin hinta on syksyn aikana vaihdellut miinusmerkkisestä yli 50 senttiin. Ennakkoon tämän talven kWh-hinnan arvioitiin asettuvan keskimäärin 6–11 sentin väliin, mutta yllätyksiä on jo koettu. Alkutalven aikana pörssisähkön hinnat ovat kivunneet hetkellisesti jopa useisiin kymmeniin sentteihin, joten sähkönkulutuksessa kannattaa olla tarkkana. Jotta sähkönsäästön toimenpiteitä osataan kohdistaa oikeisiin asioihin, pitää tietää, mistä kodin sähkönkulutus muodostuu. Useimmilla sähköyhtiöillä on tarjolla maksuttomia sovelluksia, joista voi seurata mihin ja milloin kotona sähköä kuluu. Arkena sähköä käytetään eniten klo 8–9 sekä klo 17–19, vähiten neljältä aamuyöllä. Juhlapyhien aatot ja kylmät, tuulettomat talvisäät aiheuttavat kulutushuippuja. Sähkön hintaa nostavat kulutushuiput loivenevat, kun opetellaan toimimaan kulutusjoustavasti. Tehokas vaikuttamiskeino on käyttää sähköä kulutushuippujen ulkopuolella, kuten keskipäivällä, iltayöllä ja yöllä. Kodintekniikkaa voidaan ohjata älytekniikalla, mutta ihmisten askareiden siirtäminen kulutushuipun ulkopuolelle ei ole yhtä helppoa.
Näin säästät
Joulunajan sähkönkulutuksessa korostuvat ruoanvalmistus ja saunominen. Myös lämmintä vettä kulutetaan runsaasti. Sähkökiuas on teholtaan kodin suurin sähkölaite. Keittiölaitteista suuritehoisimpia ovat keittotaso ja uuni. Omaan kulutukseen voi vaikuttaa pienillä teoilla. Pienlaitteet ovat yleensä energiatehokkaita ja esimerkiksi airfryeriä, pienoisgrilliä ja vedenkeitintä kannattaa hyödyntää ruoanvalmistuksen tukena. Uusissa kodinkoneissa olevat, hyödylliset ja energiatehokkuutta tukevat ominaisuudet jäävät käyttämättä, jos koneeseen ei perehdytä. Käyttöohjeista löytyy hyviä neuvoja erilaisiin käyttötilanteisiin ja energiataloudelliseen käyttöön. Jos käyttöohjeet ovat hukassa, löytää ne yleensä netistä laitteen arvokilvessä olevien merkki- ja mallitietojen avulla.
Hyödynnä jälkilämpö: jos paistolämpötila on ollut 200 °C, on se 30 min virrankatkaisun jälkeen vielä yli 100 °C. Sähkönsäästö noin 10 %. Esimerkiksi joululaatikkoja paistettaessa uunin voi sammuttaa 45 minuutin kohdalla, jos paistoaika on noin tunti.
Kerralla enemmän! Uunin lämmittäminen 200 asteeseen kuluttaa sähköä lähes yhtä paljon kuin tunnin lämpimänä pitäminen. Aloita paistaminen kuumimman lämpötilan vaativista ruoista. Ensin pikkupullat, sitten laatikot ja lopuksi kinkku.
Kiertoilmauunilla voi paistaa ruokia 2–3 tasolla ja 20–25 °C matalammassa lämmössä kuin ylä-alalämpötoiminnolla. Paistoaika lyhenee 15–50 minuuttia, sähköä säästyy jopa 30 %.
Valitse muodoltaan sellaiset paistoastiat, että uunitilan pinta-ala tulee tehokkaasti käytettyä.
Hyödynnä erikoistoiminnot. Esim. valmiit paisto-ohjelmat, ajastustoiminnot ja paistolämpömittari.
Keittotaso
Lämmitystekniikka vaikuttaa sähkönkulutukseen
Induktiotasolla ruoka kypsyy noin 20 % pienemmällä sähkönkulutuksella kuin perinteisellä keraamisella tasolla ja noin 30 % energiatehokkaammin kuin valurautalevyllä.
Käytä tasapohjaisia keittoastioita ja kantta. Perinteisellä keittoalueella kattilan pohjan paksuudella ja hyvällä lämmönjohtavuudella on myös merkitystä.
Valitse keittolevyn tai –alueen kokoinen tai hieman suurempi keittoastia.
Kuumenna vettä vain tarvittava määrä.
Säädä teho pienemmälle, kun kiehuminen alkaa.
Jääkaappi-pakasti
Kuluttaa sähköä 0,6–1,5 kWh/vrk
Siivoa jääkaappi, tee tilaa jouluruoille. Liian täyteen ahtaminen lisää kulutusta 15–20 %.
Säädä säilytyslämpötilat: jääkaappi + 5 °C, pakastin -18 °C. Jokainen aste kylmempään lisää sähkönkulutusta 5 %.
Jäähdytä ja peitä säilytettävät elintarvikkeet, ettei laitteeseen muodostu huurretta. Hyödynnä säilytyksessä ulkotiloja, kuten parveketta tai kuistia.
Huonelämpötilan noin 5 asteen lämpötilan nousu lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta 25–35 %.
Sulata pakasteet jääkaapissa, saat ilmaista jäähdytysenergiaa.
Astianpesukone
Kuluttaa sähköä 0,5–1,5 kWh/pesukerta
Konepesussa kuluu vähemmän vettä kuin saman määrän käsitiskissä, kun kone täynnä.
Vältä astioiden esihuuhtelua.
Pese täysiä koneellisia, täytä korit järjestelmällisesti.
Valitse pesuohjelma astioiden likaisuuden mukaan. Kahvikuppitiskille ja heti pestäville astioille riittää yleensä matala pesulämpötila. Pesuveden lämpötilan laskeminen +65 asteesta 55 asteeseen vähentää koneen sähkönkulutusta 25–55 %.
Noudata pesuaineen annosteluohjetta ja puhdista jätesiivilä, jotta automaattiohjelmat toimivat energiatehokkaasti.
Kokin fiksu joulu – TOP 6
Kaupat ovat auki myös jouluna. Älä hamstraa – osta vain tarpeeseen. Vältä hävikkiruoan syntymistä.
Tunne kodinkoneesi ja laitteesi, ota niistä ilo ja hyöty irti.
Hyödynnä ruoanvalmistuksen lämpökuorma tilojen lämmittämisessä. Myös ihmisistä syntyy lämpöä. Laske huonelämpötilaa ennalta, älä tuuleta ulos!
Hyödynnä puolivalmisteita ja valmiiksi kypsennettyjä tuotteita kuten juuressoseita, eineksiä, kypsää kinkkua jne.
Vältä sähkön kulutushuippuja, hyödynnä yö- tai pörssisähköä. Valitse edullinen ajankohta kinkun paistolle. Älä käytä sähkösaunaa ja paista kinkkua samanaikaisesti.
Työturvallisuus on huomisen rakentamista jo tänään. Varmistaaksesi, että työntekijäsi, varastosi ja toimintasi pysyvät turvattuna, on välttämätöntä huolehtia kuormalavahyllyjen kunnosta ja turvallisuudesta. Työturvallisuuslaki 738/2008 ja valtioneuvoston asetus 403/2008 edellyttävät vuosittain suoritettavia tarkastuksia kuormalavahyllyille.
Työturvallisuuslaki 738/2002 Luku 5. 43 §
Kone, työväline tai muu laite, jonka asennus tai asennus- tai käyttöolosuhteet vaikuttavat turvallisuuteen, on tarkastettava oikean asennuksen ja turvallisen toimintakunnon varmistamiseksi ennen ensimmäistä käyttöönottoa samoin kuin uuteen paikkaan asentamisen tai turvallisuuden kannalta merkittävien muutostöiden jälkeen (käyttöönottotarkastus). Tarkastus on lisäksi suoritettava käyttöönoton jälkeen säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa myös poikkeuksellisen tilanteen jälkeen koneen, työvälineen tai muun laitteen toimintakunnon varmistamiseksi (määräaikaistarkastus). Valtioneuvoston asetus 403/2008 työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta Luku 5. pykälä 34 § Määräaikaistarkastus on tehtävä vuoden välein ensimmäisen käyttöönottotarkastuksen jälkeen tai, jollei työvälineelle ole tehtävä käyttöönottotarkastusta, vuoden välein siitä ajankohdasta, kun työnantaja otti työvälineen käyttöön.
(lähteet: Työturvallisuuslaki ja Vna 403/2008)
Miksi kuormalavahyllystöjen määräaikaistarkastukset ovat tärkeä osa varaston säännöllistä kunnossapitoa?
Vuosittainen määräaikaistarkastus varmistaa, että kuormalavahyllysi ovat edelleen turvallisia ja täyttävät kaikki työturvallisuuslainsäädännön asettamat määräykset työvälineiden asennukselle, tarkastukselle ja kunnossapidolle . Kun pidät huolta kuormalavahyllystöjesi kunnosta, vähennät myös onnettomuusriskiä ja suojaat työntekijöitäsi sekä omaisuuttasi.
Kuormalavahyllytarkastukset ammattitaidolla
TTS Työtehoseura on luotettava kumppani vuosittaisissa kuormalavahyllyjen tarkastuksissa. Meillä on pitkäaikainen ja laaja kokemus työturvallisuuden kehittämisessä varastoissa ja logistiikkakeskuksissa, ja kokeneet asiantuntijamme ovat erittäin hyvin perehtyneitä kuormalavahyllystöjen rakenteisiin ja kokoonpanoon, työturvallisuuslainsäädäntöön ja hyllystöjärjestelmiin liittyviin standardeihin.
Kun valitset meidät, varmistat, että kuormalavahyllyt tarkastetaan aina ammattitaidolla ja huolellisesti. Luotettavat tarkastuksemme auttavat sinua noudattamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja pitämään työympäristösi turvallisena. Suoritamme tarkastukset hyllystöjärjestelmien käytöstä ja kunnossapidosta laaditun standardin SFS EN 15635 mukaisesti ja saat tarkastuksesta yksityiskohtaisen ja työturvallisuuslainsäädännön edellyttämällä tavalla laaditun raportin. Suoritamme vankalla ammattitaidolla erilaiset työturvallisuuslainsäädännön edellyttämät hyllystöjen tarkastukset, kuten määräaikaistarkastukset, perusteelliset määräaikaistarkastukset ja käyttöönottotarkastukset.
Teettämällä vuosittaiset kuormalavahyllytarkastukset TTS Työtehoseuralla, teet tietoisen valinnan työturvallisuuden puolesta. Suojaa työntekijäsi, vältä onnettomuudet ja säästä kustannuksia pitkällä tähtäimellä.
Meiltä saat myös koulutukset kuormalavahyllystöjen tarkistamiseen, ja ne voidaan toteuttaa henkilöstön täydennyskoulutuksina, tai vaihtoehtoisesti myös oppisopimuskoulutuksena, jolloin koulutuksesta ei muodostu kustannuksia yritykselle tai osallistujalle.
Ota yhteyttä meihin – varmistetaan yhdessä, että kuormalavahyllysi ovat turvallisia käyttää ja täyttävät kaikki vaatimukset.
Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
Työtehoseura 100 vuotta
Olemme jo sadan vuoden ajan kehittäneet työelämää paremmaksi
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – onneksi sitten syntyi Työtehoseura. Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Yhteistä kaikelle tekemisellemme on käytännönläheisyys – tutkimus- ja kehittämistyömme johtaa aina teoriasta käytäntöön, jotta suomalainen työelämä kehittyy kohti parempaa myös seuraavan sadan vuoden ajan.
Kehityksen keskiössä jo vuodesta 1924
Tiesitkö tämän?
Työelämän kehittäjä 100 vuotta
100 vuoden aikana olemme kouluttaneet yli 500 000 henkilöä
olemme tehneet yli 10 000 tutkimus- ja kehittämishanketta
Sadan vuoden ajan on Työtehoseura ollut kehityksen keskiössä, läsnä ja lähellä kumppaneita, opiskelijoita ja työelämää. Suosta, kuokasta ja Jussista on tultu globaaliin yhteiskuntaan, tekoälyyn ja korkeaan teknologiaan. Vaikka muutos on jatkuvaa, pysyvät työn kehittäminen, tiedon soveltaminen ja ihmisten hyvinvointi aina ajankohtaisina. Oppiminen on elinikäistä.
1948 järjestimme ensimmäisen Työtehon suurnäyttelyn Messukeskuksessa, näyttelyvieraita 150 000
Vuosikymmenten aikana työ on muuttunut valtavasti ja muuttuu edelleen. Työn tuottavuus, työolosuhteet ja työurat ovat ottaneet aimo harppaukset parempaan. Uraauurtavaa on ollut maatalous- ja metsätyön edistäminen, aloilla, jotka ovat muuttuneet käsillä tekemisestä huipputekniseksi toimialoiksi.
Arjen keksintöjä ja uusia avauksia
1930-luvulla standardoimme reen jalasvälin vetovastuksen pienentämiseksi ja metsätyön tuottavuuden parantamiseksi
1970-luvulla aloitimme maahanmuuttajien koulutukset Vietnamin venepakolaisten tullessa maahan
2004 otimme opetuskäyttöön Euroopan ensimmäiset linja-autosimulaattorit
2022 otimme sähköbussit opetuskäyttöön ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa
100 vuoden aikana meillä on kehitetty mm: astiankuivauskaappi, pyykkioksa, metsä-äes, konekustannuslaskentaohjelma, kotitalouden kierrätyskaappi
Voi sanoa, että Työtehoseura on osaltaan ollut huoltovarmuuden turvaaja, kouluttamalla ammattilaisia varmistamaan, että tavara kulkee, infraa rakennetaan ja pyörät pyörivät. Kotien omavaraisuus, energiatehokkuus ja arjen säästäväisyys ovat arvoja, jotka ovat ajankohtaisia nykyäänkin.
Tänä päivänä Työtehoseura kouluttaa ammattilaisia työelämään 14 koulutusalalla sekä toimii työn tutkijana ja kehittäjänä useilla ammattialoilla. Työtehoseuralla on tulevaisuudessakin vahva roolinsa kehityksen keskiössä – muuttuvan yhteiskunnan ja työn muutosten mukana.
Hyvä työvaate sopii tehtävään työhön, suojaa kemikaalisilta, mekaanisilta ja fysikaalisilta vaaroilta ja on mukava päällä. TTS Työtehoseuran opiskelijoilla ja kouluttajilla työvaatteet ovat tärkeä osa työturvallisuutta ja -hyvinvointia.
Naisten suojavaatemallisto on mitoitukseltaan miesten mallistoa suppeampi ja sopivankokoista vaatetusta esimerkiksi rakennus- ja metsätöihin voi olla hankala löytää. Epäsopiva vaatetus vaikuttaa työhyvinvointiin, heikentää työsuoritusta ja aiheuttaa vaaratilanteita.
Suojavaatteiden tekniset vaatimukset on määritelty viitestandardissa SFS-EN ISO 13688, jota täydentävät erityisstandardit muun muassa näkyville varoitusvaatteille, hitsausvaatteille, kuumuudelta ja tulelta suojaavalle vaatetukselle ja moottorisahan käyttäjien viiltosuojaimille. Vaatteeseen on merkitty EN-standardin lyhenne, standardikohtainen tunnuskuva ja suojaustaso.
Työntekijän huono näkyvyys aiheuttaa vuosittain useita tapaturmia. Varoitusvaatetus suojaa työntekijää ja auttaa havaitsemaan hänet turvallisen etäisyyden päästä. Varoitusvaatteet jaetaan näkyvyyttä parantavan materiaalin pinta-alan perusteella kolmeen luokkaan. Kolmosryhmän vaate on näkyvin ja sitä vaaditaan muun muassa liikenteenohjauksessa. Työvaatteiden näkyvyys koskettaa etenkin aloja, joilla työskennellään liikenteen, nostureiden ja muiden moottoriajoneuvojen läheisyydessä tai pimeässä. Varoitusvaatetus kuuluu henkilösuojaindirektiivin piiriin ja sen tulee olla EY-tyyppitarkastettu ja CE-merkitty.
Mitoitus miehen mukaan
TTS Työtehoseuran kouluttajat törmäävät arjessa tilanteisiin, joissa naisopiskelijoille ja pienikokoisille miehille ei löydy sopivaa työvaatetusta. Naisilla lantion ja rinnanympärys suhteessa hartioiden leveyteen ja raajojen pituuteen eroaa miesten vastaavista mitoista. Saatavilla olevien suojavaatteiden hihat ja lahkeet ovat usein liian pitkät ja hartiat roikkuvat, kun vaate on muuten sopiva. Hihojen tai lahkeiden lyhentäminen heikentää vaateen turvaominaisuuksia, jos heijastimien sijainti muuttuu tai ne leikkautuvat pois.
Teknisen kaupan erikoisliike Etra Oy:n tekninen myyjä Nina Rosenblad kertoo, että heidän valikoimissaan on useamman toimittajan suojavaatetusta ja runsaasti kokovaihtoehtoja. Naisten yläosissa kokoja löytyy väliltä XS-3XL ja satunnaisesti myös kokoa 5XL. Housujen koot ovat väliltä 34–52. ”Ehkä ongelma on se, että naisten mallistot ovat pääsääntöisesti C-mitoitettuja eivätkä sovi kaikille vartalotyypeille. Miehille löytyy normaalin C-mitoituksen lisäksi B-mitoitus hoikalle ja D-mitoitus tukevalle vartalotyypille. Pienikokoisille miehille löytyy sopivaa päällepantavaa, mutta naisten suojavaatemitoituksessa on kehitettävää”, Rosenblad tuumii. Vaikka valikoimaa on, naisten mallistoja on myymälöissä suppeasti esillä ja niitä ei pääse heti sovittamaan.
Suomen suurimman työvaatevalmistaja Image Wear Oy:n tuotekehityksen palveluyksikön päällikkö Riikka Roslin kertoo naisten suojavaatevalikoiman laajentuneen viime vuosina. ”Valmistamme naisille suojavaatteita kaikista malleistamme, pääosin C-mitoituksella. Tuotemäärä suhteessa kysyntään toisi varastointiongelmia, mikäli valikoimaa laajennettaisiin B- ja D-mitoituksella. Osa naisista löytää sopivan vaatetuksen miesten mallistosta. Mikäli naisten D-mitoituksen kysyntä kovasti kasvaa, siihen toki vastataan”, Roslin kertoo. Image Wearin myymälöissä on esillä naisten malleja ja vaatteita valmistetaan myös mittatilauksesta. Tarvittaessa tehdään esimerkiksi lahkeiden lyhennyksiä ja muita korjaustöitä. ”On tärkeää, että mitat on otettu oikein, joten myymälöistä saa myös mittauspalvelua”, Roslin vinkkaa.
Tarkkana työvaatevalinnoissa
Työvaate on tärkeä osa työhyvinvointia, työn sujuvuutta ja työturvallisuutta. Työvaatteita hankittaessa on selvitettävä työympäristön vaaratekijät, suojaustarve ja -taso. Työn ergonomiset vaatimukset kuten työasennot ja -liikkeet sekä käytettävät työvälineet ja -koneet vaikuttavat valintaan. Työvaatteiden on sovittava yhteen muiden työssä käytettävien suojainten kanssa. Valinnassa kannattaa miettiä myös vaatteiden pesu- ja kiertoprosessia. Työntekijöiden palaute ja toiveet työvaatetuksesta ovat arvokasta taustatietoa. Olemme erikokoisia ja vaihtoehtoja tarvitaan, sillä sama malli ei sovi kaikille.