TTS Työtehoseura on käynnistänyt yhdessä ProAgria Etelä-Suomen ja Keski-Suomen / Maa ja-kotitalousnaisten kanssa KASVUUN – Kestävää kasvua maaseudulle – hankkeen. KASVUUN-hanke tarjoaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan maaseutualueiden mikro- ja pk-yrityksille mahdollisuuden kehittää ja uudistaa yritystoimintaansa kestävästi. Hanke on suunnattu luonto- ja elämysmatkailu- sekä luontoa toiminnassaan hyödyntäville hyvinvointialan-, ruokapalvelu- ja elintarvikealan- sekä toimintaansa aloille laajentaville yrittäjille.
Hankkeen läpileikkaavana teemana on kestävä kehitys ja kestävä yritystoiminta. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy. Lisäksi syntyy uutta kestävää yrittäjyyttä sekä verkostoituneita palveluja tuottavia yrityksiä. Hankkeessa järjestetään webinaareja sekä info- ja yrittäjätilaisuuksia. Lisäksi toteutetaan pienryhmätoimintaa, benchmarkkausvierailuja yrityksiin sekä opintomatkoja.
Etsimme mukaan hankkeeseen yrityksensä toiminnan kehittämisestä kiinnostuneita yrittäjiä. Osallistuminen on pääosin maksutonta. Kaksivuotinen hanke toteutetaan Euroopan maaseuturahaston, Pirkanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskusten rahoittamana.
Metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työuran etenemistä ja metsäalan pitovoimaa selvitettiin kyselytutkimuksella
TTS Työtehoseura ja Metsäkoulutus ry toteuttivat yhteistyössä kyselytutkimuksen vuosina 2011–2018 metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittaneille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pidempään työelämässä olleiden henkilöiden työuran etenemistä, metsäalan työtehtävissä pysymistä edistäviä sekä alan ulkopuolelle ohjaavia tekijöitä. Kyselytutkimus toteutettiin syyskuussa 2023 ja siihen vastasi 683 metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittanutta henkilöä (18,5 % kohderyhmästä).
Alle puolet työskenteli metsäalalla palkkatyössä tai yrittäjänä syksyllä 2023
Metsäalan perustutkinnon suorittaneet olivat työllistyneet hyvin: valmistuessa työssä oli 92 % ja kyselyhetkellä 88 % kyselyyn vastanneista. Metsäalalle työllistyneiden osuus oli kuitenkin pienempi ja laski työuran edetessä.
Kaikista kyselyyn vastanneista työskenteli valmistuttuaan 63 % palkkatyössä tai yrittäjänä metsäalalla, 30 % muun alan palkkatyössä tai yrittäjänä, 2 % oli työttömänä, 2 % jatkoi opiskelua ja neljällä prosentilla oli jokin muu tilanne (vanhempainvapaa, työssäolon ja opiskelun yhdistäminen, eläkkeellä olo).
Metsäalalla työskentelevien osuus laski ja metsäalan ulkopuolella työskentelevien osuus kasvoi työuran edetessä. Kyselyhetkellä metsäalalla palkkatyössä tai yrittäjänä oli 47 %, muun alan palkkatyössä tai yrittäjänä 41 %, työttömänä oli 4 %, opiskelua jatkoi 5 % ja jokin muu tilanne oli kolmella prosentilla.
Muilla aloilla työskentelevät nostivat keskeisimmiksi syiksi metsäalan ulkopuolella työskentelemiseen mm. paremman palkkauksen, työsuhteen jatkuvuuden ja ympärivuotisen tasaisen työllisyyden, päivittäiset sopivammat työmatkat ja muun alan työn paremman sopivuuden itselleen. Myös työuralla etenemisen mahdollisuudet koettiin paremmiksi metsäalan ulkopuolella.
Lisää tutkimuksen tuloksista kesäkuussa 2024 julkaistavassa tulosraportissa, joka löytyy TTS Työtehoseuran ja Metsäkoulutus ry:n nettisivuilta.
Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi
Kuvio 1. Metsäalan ammatillisen tutkinnon 2011-2018 suorittaneiden työllisyystilanne valmistuessa ja kyselyhetkellä (n=683, %)
Suomalaisen ruokajärjestelmän huoltovarmuus eri näkökulmista, alkutuottajalta kuluttajalle saakka, on Ruoka Akatemian aamiaistilaisuuden aiheena 22.3.2024. Millaisiin häiriötilanteisiin on tarpeen varautua ja mitkä ovat kriittisiä kohtia ketjun toimivuudelle?
Helsingin Musiikkitalolla ja verkkolähetyksenä järjestettävän tilaisuuden teemaan johdattaa kansanedustaja, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll (kok.). Uutisankkuri Jesse Kamraksen johdolla keskustelua käyvät eri näkökulmista Juha Mantila, Huoltovarmuuskeskus; Arto Tiitinen, Raisio Oyj; Pontus Stenberg, KiitoSimeon; Mika Kari, kansanedustaja (SDP), puolustusvaliokunnan jäsen sekä Jenna Simula, kansanedustaja (PS), maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja. Huoltovarmuus aiheena kiinnostaa, sillä paikan päälle on osallistumassa yleisöä noin 70 henkilön verran.
Huoltovarmuudesta huolta pitämiseen kuuluu ketterä ja tiivis yhteistyö läpi ruokajärjestelmän. Keskusteluissa ruoditaan ajankohtaisia puhuttavia aiheita alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, logistiikan ja kaupan alan näkökulmista. Erikoisaiheena on ruokajärjestelmän kyberturvallisuus, joka vaatii yhä tarkempaa varautumista.
TTS Työtehoseuran toteuttama Ruoka Akatemia on keskustelu- ja kohtaamispaikka, joka kokoaa yhteen eritaustaisia päättäjiä, poliitikkoja ja vaikuttajia. Ruoka Akatemia-hankkeen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Työtehoseura ry:llä on pitkät perinteet suomalaisen maa- ja metsätalouden kehittäjänä, sillä yhdistys täyttää tänä vuonna 100 vuotta.
Ruoka Akatemia-aamiaistilaisuus
Pe 22.3.2024, verkkolähetys klo 9-10:30 osoitteessa https://vimeo.com/event/4143217 Videotallenne tulossa jälkikäteen Ruoka Akatemia-YouTube-kanavalle.
Maatilojen SPVt ovat suomalaisen ruoantuotannon ja sen omavaraisuuden säilyttämisen kannalta kriittinen yhteiskunnallinen asia. Yli 90 % maatilojen omistajanvaihdoksista tapahtuu sukupolvenvaihdoksina.
Kehitystyön kohteena on maatalousyritysten valtakunnallinen sukupolvenvaihdos- eli SPV-neuvonta, jossa on havaittu ilmenevän SPV-prosessin käynnistämiseen, inhimillisten riskien hallintaan ja jälkiseurantaan liittyviä puutteita. SPVsten onnistuminen vaikuttaa voimakkaasti niin maatalousyritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn kuin maatalousyrittäjien ja heidän perheidensä hyvinvointiin sekä uusien jatkavien yrittäjien löytymiseen.
Miten maatalousyritysten SPViin liittyvät inhimilliset riskit voidaan tunnistaa ja ennakoida?
Maatalousyritysten SPViin liittyy huomattavia taloudellisia ja inhimillisiä investointeja sekä sen myötä niihin liittyviä riskejä ja suuria tunteita. SPVta tekevät yritykset ovat perheyrityksiä, jotka ovat ensisijaisesti tunnesysteemejä. Riippumatta siitä, kuinka vakaat yritykset loogiset rakenteet ovat, emotionaalinen systeemi voi horjuttaa niiden logiikan, tehokkuuden ja aiemman päätöksenteon.
Yrittäjien inhimillisten tarpeiden, perhesuhteiden ja tulevaisuuden käsittely tuottaa SPVlle inhimillisen riskin, jonka ennakointiin ja käsittelyyn osana SPV-neuvontaprosessia ei ole olemassa rakennetta tai systemaattista ohjausta. Tavoitteenamme on tuottaa yhteiskehittämisen keinoin SPV-neuvontaprosessiin inhimillisten riskien hallintaan soveltuvat toimenpiteet systemaattiseksi ja rakenteelliseksi osaksi SPV-neuvontaprosessia.
Inhimillisten riskien hallinta edellyttää:
1) SPV-prosessin käynnistämisen ja edistämisen vaatiman prosessin osapuoliin, käsiteltäviin tietosisältöihin ja etenemisvaiheisiin liittyvää systemaattista, ymmärrettävää ja läpinäkyvää informaatiota, joka on yrittäjien saavutettavissa. Pirstaleinen tieto on koottava yhteen ja kehitettävä ohjausvälineitä maatalousyritysten SPVsten inhimillisten riskien ennakointiin ja hallintaan maatalousyrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi ja erityisesti jatkavien yrittäjien liiketoimintaedellytysten varmistamiseksi.
2) Neuvonnan asiantuntijuuden uudelleenneuvottelua huomioiden yksilölähtöisen asiaankuuluvan tietämyksen ohella asiantuntijan tilannesidonnaisen kyvyn toimia ja hyödyntää palveluverkoston yhteistyötä asiakastarpeisiin vastaamiseksi ja neuvonnan asiakaslähtöisyyden edistämiseksi.
3) SPVeen liittyvien henkisten ja relationaalisten (eli suhteisiin liittyvien) asioiden käsittelyn, inhimillisten riskien ennakoinnin ja neuvonnan asiantuntijoiden yhteistoiminnan valtakunnallista ohjausta.
Maatalousyritysten SPVsten inhimillisten riskien tunnistamisen ja ennakoinnin tavoitteena on turvata SPVn taloudellisen kestävyyden lisäksi sen inhimillinen kestävyys. Taloudellinen ja inhimillinen kestävyys kytkeytyvät toisiinsa.
Vuosina 2020-2021 maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella toteutetussa Hallittu SPV -hankkeessa todettiin, että SPV-neuvontaprosessin alkupää on hämärä. Etenkin SPV-prosessin käynnistämiseen liittyvä eri neuvontaorganisaatioiden tuottama tieto on pirstaleista ja taloudellis-teknis-juridisiin asioihin painottuvaa. Keskeiset inhimillisiä ristiriitoja tuottavat asiat, kuten perhesuhteet ja osapuolten tulevaisuus jäävät vähälle huomiolle ja tulevat mainituiksi lähinnä (esim. asumis- ja eläköitymis)teknisinä ratkaisuina
Neljä asiantuntijatyöpajaa neuvonnan asiantuntijoille
Ilmoittaudu mukaan!
Järjestämme vuoden 2023 aikana neljä työpajaa neuvonnan asiantuntijoille tavoitteena tutkia yhdessä, miten neuvontapalvelujärjestelmä voi ennakoida maatalousyrittäjien SPViin liittyviin inhimillisiä riskejä, ja kehittää yrittäjäperheiden tarpeisiin vastaavia palveluratkaisuja.
Neljäs, sarjassaan viimeinen moniammatillinen työpajatyöskentely toteutettiin ke 11.10.2023. Alla olevan ohjelman mukaiseen työskentelyyn osallistui kolmisenkymmentä asiantuntijaa. Hanke kiittää kaikkia osaamisensa maatalousyritysten SPV-neuvontaprosessin kehittämiseen antaneita!
Kolmas työpaja järjestettiin to 14.9. klo 13-16. Tuolloin paneuduttiin neuvonnan asiantuntijoiden jaettuun osaamiseen verkostoissa. Ohjelma löytyy alta ja ilmoittautumislinkin täältä https://link.webropolsurveys.com/S/FF170BB09A97BF6E. (Työpajasarjan päättää ke 11.10.2023 järjestettävä työpaja, jolloin kokoonnumme koostamaan työskentelyn tulokset yhteen.)
Toinen työpaja toteutettiin 27.4.2023 Teamsissa 17 asiantuntijan voimin pureutuen seuraavan työpajaohjelman mukaisiin teemoihin:
Ensimmäinen työpaja järjestettiin 9.3.2023 Teamsissa. Työpajan kutsu/ohjelma oli seuraava. Työpajatyöskentelyyn osallistui 24 asiantuntijaa lukuisista organisaatioista.
Do you want to study in English to become a bus driver and work in a well-paid customer service job?
We are looking for people interested in working as a bus driver for our English-language RekryKoulutus, in which we train new bus drivers for our depots in Helsinki (Roihupelto), Vantaa (Köysikuja) and Espoo (Klovi).
3 good reasons to become a bus driver for Nobina
Competitive salary
Independent work, with the support of supervisors always at hand
You are unemployed or under threat of unemployment (e.g. laid off or in a temporary job)
You are at least 23 years old
You have at least a class B driver’s license
You have a Finnish or EU driver’s license
Your health meets the criteria defined in the driver’s license regulations
You are ready to do customer service work and shift work
We offer you:
Flexible RekryKoulutus English-language education and a job after the education (starting salary in the capital region 17.19 €/h, i.e. approx. 2800 €/month + benefits)
A permanent job in a financially stable company when you have completed your education
A thorough introduction to the driver’s work and guidance on the routes
Occupational health care and lunch vouchers (part of employment after RekryKoulutus training).
If you don’t speak Finnish yet, you should be motivated to learn the language skills required in your profession while working, because Nobina’s company language is Finnish and the operating instructions are written in Finnish. We will initially hire you for a fixed-term employment relationship and a permanent employment relationship when your language skills are at the required level.
The training includes class D driver’s licence training, professional qualification in passenger transport, and other studies related to the work of a bus driver.
Driving instruction and theory studies are carried out at the TTS training facility in Vantaa (90 days). Orientation and on-the-job training are carried out on Nobina’s routes in the capital region (30 days).
Following training, the participant has the opportunity to work for Nobina.
The training is free of charge for the participant (excluding official fees related to the training, totalling around €400).
The student is not paid a salary during the RekryKoulutus training.
The training is conducted in English, but Finnish language instruction is also included.
Timetable:
You can apply for the training until 27.3.2024
Preselection based on applications on 9.4.2024
Interviews 17 – 18.4.2024
The training starts with an assessment stage 29.4. – 3.4.2024, for which 18 people will be chosen. Following the assessment stage, 12 people will continue with the RekryKoulutus 6.5 – 22.10.2024.
When part-time layoffs in the restaurant industry hit Lea Hinnosaar started to think about what profession would always have work to offer. A friend suggested to Lea that she should become a bus driver.
Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.
Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.
Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
Työtehoseura 100 vuotta
Olemme jo sadan vuoden ajan kehittäneet työelämää paremmaksi
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – onneksi sitten syntyi Työtehoseura. Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Yhteistä kaikelle tekemisellemme on käytännönläheisyys – tutkimus- ja kehittämistyömme johtaa aina teoriasta käytäntöön, jotta suomalainen työelämä kehittyy kohti parempaa myös seuraavan sadan vuoden ajan.
Kehityksen keskiössä jo vuodesta 1924
Tiesitkö tämän?
Työelämän kehittäjä 100 vuotta
100 vuoden aikana olemme kouluttaneet yli 500 000 henkilöä
olemme tehneet yli 10 000 tutkimus- ja kehittämishanketta
Sadan vuoden ajan on Työtehoseura ollut kehityksen keskiössä, läsnä ja lähellä kumppaneita, opiskelijoita ja työelämää. Suosta, kuokasta ja Jussista on tultu globaaliin yhteiskuntaan, tekoälyyn ja korkeaan teknologiaan. Vaikka muutos on jatkuvaa, pysyvät työn kehittäminen, tiedon soveltaminen ja ihmisten hyvinvointi aina ajankohtaisina. Oppiminen on elinikäistä.
1948 järjestimme ensimmäisen Työtehon suurnäyttelyn Messukeskuksessa, näyttelyvieraita 150 000
Vuosikymmenten aikana työ on muuttunut valtavasti ja muuttuu edelleen. Työn tuottavuus, työolosuhteet ja työurat ovat ottaneet aimo harppaukset parempaan. Uraauurtavaa on ollut maatalous- ja metsätyön edistäminen, aloilla, jotka ovat muuttuneet käsillä tekemisestä huipputekniseksi toimialoiksi.
Arjen keksintöjä ja uusia avauksia
1930-luvulla standardoimme reen jalasvälin vetovastuksen pienentämiseksi ja metsätyön tuottavuuden parantamiseksi
1970-luvulla aloitimme maahanmuuttajien koulutukset Vietnamin venepakolaisten tullessa maahan
2004 otimme opetuskäyttöön Euroopan ensimmäiset linja-autosimulaattorit
2022 otimme sähköbussit opetuskäyttöön ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa
100 vuoden aikana meillä on kehitetty mm: astiankuivauskaappi, pyykkioksa, metsä-äes, konekustannuslaskentaohjelma, kotitalouden kierrätyskaappi
Voi sanoa, että Työtehoseura on osaltaan ollut huoltovarmuuden turvaaja, kouluttamalla ammattilaisia varmistamaan, että tavara kulkee, infraa rakennetaan ja pyörät pyörivät. Kotien omavaraisuus, energiatehokkuus ja arjen säästäväisyys ovat arvoja, jotka ovat ajankohtaisia nykyäänkin.
Tänä päivänä Työtehoseura kouluttaa ammattilaisia työelämään 14 koulutusalalla sekä toimii työn tutkijana ja kehittäjänä useilla ammattialoilla. Työtehoseuralla on tulevaisuudessakin vahva roolinsa kehityksen keskiössä – muuttuvan yhteiskunnan ja työn muutosten mukana.
Kuljetus- ja varastoalalla tarjoaa mielenkiintoista työtä ja opiskelu alalle on nopeaa
Haetko ensimmäistä työpaikkaasi alalta tai haluatko vahvistaa jo olemassa olevaa osaamistasi, koulutuksemme tarjoavat sinulle tarvittavat valmiudet.
Tiesitkö?
Kaikista kuljetettavista tavaroista yli 90 % kuljetetaan maanteitse. Ja linja-autolla kuljetaan 60 % kaikista julkisen liikenteen makoista, pääkaupunkiseudun ulkopuolella jopa 80 % matkoista.
Kuljettajia sekä varastoalan työntekijöitä siis tarvitaan!
Mitä sinä haluaisit ajaa?
Pakettiautoa
Kuorma-autoa
Yhdistelmäajoneuvoa
Linja-autoa
Olisiko varastoala kiinnostava?
Varastoala on merkittävä osa logistiikkaketjua, joka kattaa varastoinnin ja tavaroiden hallinnan erilaisissa toimintaympäristöissä. Varastoalaan kuuluvat tehtävät vaihtelevat varastonhallinnasta tavaroiden vastaanottoon, tilausten käsittelyyn ja toimituksiin erilaisissa varastoissa ja terminaaleissa.
5 syytä valita varasto- tai kuljetusalan koulutus
Saat kattavan ja ajan tasalla olevan koulutuksen alalla kokeneilta asiantuntijoilta.
Opit tarvittavat taidot ja tiedot, jotka ovat olennaisia varasto- ja kuljetustehtävissä menestymiseen.
Pääset käsiksi alan uusimpiin työkaluihin ja teknologioihin, mikä parantaa ammattitaitoasi ja työllistymismahdollisuuksiasi.
Opiskelu polut ovat joustavia ja nopeita
Koulutuksemme on suunniteltu yhteistyössä alan työnantajien kanssa varmistaaksemme, että opit juuri ne taidot, joita työelämässä tarvitaan ja työllistyminen koulutuksesta on sujuvampaa.
Millaiseen koulutukseen hakeutua?
Koulutuksia toteutetaan monella eri tavalla. Olipa tilanteesi mikä tahansa, koulutuspolku löytyy aina.
Jos olet työttömänä tai työttömyysuhan alainen voit hakeutua työvoimakoulutuksiin.
Jos olet työelämässä tai haluat vaihtaa alaa, hakeudu suoraan TTS:lle
Jos toimit jo kuljetusalan tehtävissä ja haluat saada tutkinnon ja edetä työtehtävissä eteenpäin voit päästä tavoitteeseesi oppisopimuksella. Katso tästä lisää oppisopimuskoulutuksesta.
Kohderyhmänä henkilöt, jotka ovat osallistuneet TTS Työtehoseuran järjestämiin märkätilojen vedeneristäjän, märkätilatöiden valvojan-, rakenteiden kosteuden mittaajan-, rakennusten tiiviyden mittaajan-, rakennusten lämpökuvaajan- ja kosteudenhallintakoordinaattorin koulutuksiin
Hinta
Koulutusten kirjallinen koe sisältyy teoriakoulutuksen hintaan. Kokeen uusinta 150e + alv. Kokeessa ei voi käyttää tukena opiskelumateriaaleja. Laskimen saa lainaksi oppilaitoksesta.
Seuraavat koe -päivät
Saat tarkempia tietoja kunkin koepäivän aikataulusta alla olevista yksilöidyistä tiedoista:
OPPIJA ikä kaikki
Oppilaitoksille ja kouluttajille heikot perustaidot omaavien aikuisten taitojen kehittämiseen ja tukemiseen.
TTS:n toteutuksessa yhtenä keskeisenä kohderyhmänä olivat työelämässä rakennusalalla olevat aikuiset, jotka vaihtavat työtehtävää tai työpaikkaa joko oman terveydentilan tai työn luonteen muuttumisen vuoksi ja tarvitsevat uudelleen koulutusta, mutta heillä on heikot perustaidot. Aiempaan työnkuvaan ei välttämättä ole kuulunut juurikaan luku- ja kirjoitustehtäviä, matemaattisia työtehtäviä tai digitaitoja edellyttäviä tilanteita.
Hankkeen aikataulu:
1.5.2019 – 31.5.2022
Hankkeen toteuttajat:
Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK (koordinoi hanketta), Kiipulasäätiö, Tampereen aikuiskoulutussäätiö TAKK, Työtehoseura, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä ja Valo-valmennus ry.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen Ely
OPPIJA ikä kaikki -hankkeessa oli tavoitteena kehittää pedagogisia malleja ja menetelmiä heikot perustaidot mm. digiosaamisessa omaavien aikuisten taitojen kehittämiseen työelämän vaatimusten mukaisiksi, tukemaan opinnoissa selviytymistä ja mahdollisuuksissa hakeutua jatko-opintoihin.
Toteuttajilla oli omat erilliset teemansa, jotka lähestyivät asiaa eri aloilla ja eri puolilta. Työtehoseuran osuus keskittyi rakennusalaan. TTS:n osatoteutuksessa oli tavoitteena kartoittaa ja täsmentää yhteistyössä rekrytointi- ja työpaikkavalmennusyritysten ja vakuutusyhtiöiden kanssa, mitä tietoja ja taitoja heidän asiakaskuntansa tarvitsee työllistyäkseen uudelleen, ja sen jälkeen kehittää apuvälineitä ja käytäntöön liittyviä koulutuskokonaisuuksia.
Tulokset ja yhteenveto
Työtehoseura toteutti ja tuotti hankkeessa
”Potkua tutkinnon suorittamiseen” -ryhmäohjaukset tutkinnon suorittajille ja ”Työpaikkaohjaaja tutkinnonsuorittajan tukena” -ohjaukset työpaikkaohjaajille ja mentoreille
Yhdeksän vodcastia YouTubeen ja eCampukseen (”Raportin kirjoittaminen”, Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinnon eri tutkinnon osien sisältöihin liittyvät raportit, ”Oppimisprosessi”). Vodcastien tuottamiseen päädyttiin pohdinnasta, miten opiskelijoita voitaisiin parhaiten auttaa tutkinnon suorittamisessa ja vahvistaa opiskelijoiden toimijuutta. Tavoitteena on siirtyä yhä enemmän reaktiivisesta yksilöohjauksesta proaktiiviseen ryhmäohjaukseen.
Opetuspaketit TTS:n eCampus-verkko-oppimisalustalle: Digitaidot raksalla, Työnhaku ja Rakennusalan matematiikkaa
Useita mittareita ja kartoituksia kouluttajien käyttöön
Yksi tärkeistä tuloksista TTS:n osuudessa oli tutkinnonsuorittamisväsymyksestä johtuneiden keskeyttämisten väheneminen hankkeen toimenpiteiden tuloksena 33 prosentista 21 prosenttiin.
Linkit ja julkaisut
Blogista https://blogs.tuni.fi/oppija/ löytyy laajasti OPPIJA ikä kaikki -hankkeen toteuttajien kirjoituksia, ja mm. erilaisia oppaita, pakopelejä ja kokemuksia osaamismerkeistä.
Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen
Rakennusalan oppilaitoksille koulutuksen kehittämiseen sekä rakennusalan yrityksille ja järjestöille.
Hankkeen aikataulu:
1.9.2019 – 30.8.2022
Hankkeen toteuttajat:
Hanke toteutettiin kolmen eri koulutustasoa edustavan oppilaitoksen yhteistyönä: TTS Työtehoseura (koordinoi hanketta), Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen Ely
Metataidot, itseohjautuvuus ja kyky oppia uutta ovat tulevaisuuden työn avaintekijöitä. RAKAS-hankkeen tavoitteena oli kartoittaa rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden koulutustarpeita, erityisesti ns. meta- eli työelämätaitojen osalta, ja kehittää opetustarjontaa ja kouluttajien osaamista niiden osalta tarpeita vastaavaksi. Metataidoilla tarkoitetaan muun muassa johtajuus- ja- yhteistyötaitoja, viestintätaitoja ja tietoteknisiä taitoja.
Hankkeen taustalla on rakentamisen toimintatavan muutos, jossa korostuu voimakkaasti rakentamisen toimijoiden yhdessä tekeminen. Työelämä on muuttunut intensiivisemmäksi, ja pelkkä ammattiosaaminen ei enää riitä. Oman työn suunnittelu ja hallinta ovat tärkeitä taitoja. Toimiva kommunikaatio on tärkeää tiimityöskentelyn kannalta ja työnjohtajalle on tärkeää osata ratkoa konfliktitilanteita ja hallita muutosta.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeen aluksi valittiin 24 rakennusalan kannalta oleellisinta metataitoa. Näiden osalta kartoitettiin ja analysoitiin rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden osaamista ja eri koulutustasojen koulutustarpeita. Työvälineenä olivat työntekijöiden ja työnjohdon haastattelut, rakennusalan liittojen kanssa toteutetut webropol-kyselyt ja alan ammatillisten kouluttajien haastattelut.
Tulokseksi tiivistyi, että koulutuksissa tarvetta olisi kehittää yhteistyökykyjen, itseohjautuvuuden ja ratkaisukeskeisen työotteen koulutusta. Rakennustyömaiden työntekijöillä on eniten haasteita mm. taidossa ja kyvyssä sietää haasteita, häiriöitä ja muutoksia, taidossa keskittyä käsillä olevaan ongelmaan sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Työnjohdolla taas suurimmat haasteet ovat taidossa suunnitella omaa ja muiden ajankäyttöä, taidossa hallita useista osista rakentuvaa kokonaisuutta sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Haastattelut ja kyselyt osoittivat uutuusarvoisesti, että kysyttyjä metataitoja pidetään rakennustyömailla yleisesti erittäin tärkeinä ja niiden osaamisessa koetaan olevan puutteita.
Hankkeessa havaittiin, että paras tapa on tuoda metataitojen opetus systemaattisesti muun opetuksen yhteyteen, eli ”altistaa metataidoille”, sekä ammatillisessa, ammattikorkeakoulu- että yliopistotason koulutuksessa. Metataitoja ei kannata lähteä kouluttamaan erillisinä, ilman ammatillisen osaamisen kehittämistä. Metataitojen ja niiden tärkeyden tiedostaminen oli myös kouluttajille oleellista.
Hankkeen tuloksina syntyi lukuisia kokeiltuja opetusmalleja ja työkaluja mm. yhteistyötaitojen, ajanhallinnan, itsearvioinnin ja ongelmanratkaisukyvyn kehittämiseksi. Näitä uusia opetussisältöjä ja -malleja kokeiltiin, tuotiin kunkin oppilaitoksen työkalupakkiin ja kehitetään jatkossa eteenpäin. Hanke lisäsi ymmärrystä metataitojen tärkeydestä työmaille, koulutuksiin ja viestinnän sekä toteutettujen kyselyjen kautta myös rakennusalan liittoihin.
Linkit ja julkaisut
Hankkeen loppuraportti: (liite 1) Osa 1: Rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden metataidot ja niiden mittaaminen Osa 2: Konsulttimainen projektityöskentely metataitojen oppimismenetelmänä
Colourful House – TUNIn kesäopiskelijoiden Learning Lab -projekti RAKAS-hankkeelle 2021. Miten metataitoja voidaan opettaa rakennusalalla? Lue lisää pienryhmille sopivasta Colourful House -työkalusta: (liite 4)
