Kotoudu Töihin Varastoalalle on maahanmuuttajille suunnattu koulutus
Tässä koulutuksessa opetus toteutetaan suomen kielen lisäksi arabian, englannin, saksan, somalian, kurdin sekä ruotsin ja/tai suomen kielellä tuettuna. Koulutuksen tavoitteena on oppia varastotyön perustaitoja, kuten tavaran vastaanottoa, tavaran keräilyä, tavaran lähettämistä ja trukilla ajoa (vastapaino- ja työntömastotrukki ja keräilyvaunu).
Koulutukseen sisältyy 2 kuukauden työssäoppimisjakso alan yrityksessä, jonka tavoitteena on työllistyminen varastoalan tehtäviin.
Kotoudu töihin varastoalalle -koulutus on sinulle, jos
olet maahanmuuttaja
haluat tehdä varastotyötä ja olet valmis tekemään vuorotyötä
osaat puhua esimerkiksi englantia, arabiaa, kurdia, turkkia, somaliaa, saksaa tai ruotsia
osaat vähän suomen kieltä (vähintään A1.1)
sinulla on halu oppia varastotyötä ja motivaatiota hakea työpaikkaa varastoalalta
Tarjoamme sinulle
hyvän koulutuksen varastoalan tehtäviin
suomen kielen lisäksi englannin, arabian, somalian, kurdin, saksan ja ruotsin kielistä neuvontaa ja opetusta varastotyöhön liittyvissä sanastoissa
työssäoppimispaikkoja eri yrityksissä
mahdollisuuden työllistyä varastoalan tehtäviin
Kotoudu töihin varastoalalle -koulutuksessa opit mm.:
trukilla ajo ja trukkikortti (vastapaino- ja työntömastotrukki, keräilyvaunu)
tavaran vastaanotto, keräily ja lähetys
turvallinen työnteko varastossa ja työturvallisuus
varastotyöhön liittyviä suomen kielen sanoja ”varastoslangia”
Alla olevasta luettelosta löydät koulutuksen ilmoittautumislinkin. Jos Kotoudu Töihin -koulutusta ei juuri nyt ole listalla, tiedustele seuraavaa mahdollista aloitusta tai tutustu muihin avoimiin koulutuksiin.
TTS Työtehoseura on käynnistänyt yhdessä ProAgria Etelä-Suomen ja Keski-Suomen / Maa ja-kotitalousnaisten kanssa KASVUUN – Kestävää kasvua maaseudulle – hankkeen. KASVUUN-hanke tarjoaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan maaseutualueiden mikro- ja pk-yrityksille mahdollisuuden kehittää ja uudistaa yritystoimintaansa kestävästi. Hanke on suunnattu luonto- ja elämysmatkailu- sekä luontoa toiminnassaan hyödyntäville hyvinvointialan-, ruokapalvelu- ja elintarvikealan- sekä toimintaansa aloille laajentaville yrittäjille.
Hankkeen läpileikkaavana teemana on kestävä kehitys ja kestävä yritystoiminta. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy. Lisäksi syntyy uutta kestävää yrittäjyyttä sekä verkostoituneita palveluja tuottavia yrityksiä. Hankkeessa järjestetään webinaareja sekä info- ja yrittäjätilaisuuksia. Lisäksi toteutetaan pienryhmätoimintaa, benchmarkkausvierailuja yrityksiin sekä opintomatkoja.
Etsimme mukaan hankkeeseen yrityksensä toiminnan kehittämisestä kiinnostuneita yrittäjiä. Osallistuminen on pääosin maksutonta. Kaksivuotinen hanke toteutetaan Euroopan maaseuturahaston, Pirkanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskusten rahoittamana.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maaseutualueiden luonto- ja elämysmatkailuyrittäjät sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävät hyvinvointialan yrittäjät, maaseudun ruokapalvelu- ja elintarvikealanyrittäjät sekä toimintaansa aloille laajentavat mikro- ja pk-yrittäjät.
Hankkeen aikataulu:
1.1.2024 – 31.12.2025
Hankkeen toteuttajat:
Hankkeen päätoteuttaja on TTS Työtehoseura ja osatoteuttajina ovat ProAgriat/maa- ja kotitalousnaiset Etelä- ja Keski-Suomi.
Hankkeen rahoittajat:
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskukset.
KASVUUN – hankkeen tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaa yrittäjyyttä vahvistamalla sekä tukea yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Hanke uudistaa ja monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja vahvistaa yritysten ja alan yhteistyökulttuuria sekä luo uusia verkostoja ja kumppanuuksia.
Hankkeessa tehdään yrityskohtaisia tarvekartoituksia ja järjestetään webinaareja sekä info- ja yrittäjätilaisuuksia. Lisäksi toteutetaan pienryhmätoimintaa, benchmarkkausvierailuja yrityksiin sekä opintomatkoja. Hankkeen toimenpiteet koostuvat kolmesta työpaketista: Yritysten kilpailukyky ja kasvu, Vertaissparraukset – Yritystoiminnan kehittäminen ja osaamisen lisääminen sekä Verkostojen rakentaminen ja kumppanuuksien vahvistaminen.
Tilaisuudet ja tapahtumat
Hankkeen toiminta käynnistyy tuotteistamiseen perehtymällä. Aihepiiriin tutustutaan Palvelumuotoilutoimisto Palvelupolkuja Oy:n johtavan palvelumuotoilijan Raisa Maijalan johdolla. Kevään aikana järjestetään webinaari ja aloitetaan pienryhmätoiminta.
Webinaari: Asiakaslähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen Aika: ti 7.5.2024, klo 13.00-15.00 Paikka: Teams
Ilmoittautuminen viimeistään 5.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Webinaarissa tutustutaan asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja käydään läpi mm. seuraavia teemoja:
Asiakaslähtöinen kehittäminen, tuotteistaminen. Miksi ja miten?
Palvelumuotoilun mahdollisuudet tuotteistamisessa
Tuotteistukseen sopivat työkalut
Käytännön esimerkkejä
Pienryhmätapaaminen: Palvelumuotoiluprosessin aloittaminen. Aika: ke 29.5.2024, klo 9.00-11.00 Paikka: Teams
Pienryhmätapaaminen sisältää palvelumuotoiluprosessin teoriaa, palvelumuotoilumenetelmien kokeilua käytännössä ja vertaisoppimista. Tapaamisessa käydään läpi myös webinaarissa annettu tehtävä ja kokemuksia siitä. Tehtävissä käytetyt menetelmät ovat sellaisia, joita osallistujat voivat käyttää itsenäisesti myös myöhemmin.
Ilmoittautuminen viimeistään 27.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Älysikalasta väliaikatuloksia: ”On silmiä avaavaa nähdä lukuja ja käppyröitä”
Älysikalan pilotointi on hyvässä vauhdissa Hyppösen tilalla Isossakyrössä. Millaiset ovat olleet askeleet kohti älykästä eläinkohtaista datankeruuta? Älysikala-webinaarissa 3.4.2024 klo 13.-14:15 kuullaan väliaikatuloksia ja kokemuksia pilotoinnista. Älysikala-hanke kutsuu webinaariin alan yrittäjät, neuvojat ja ammattilaiset. Aihe sopii laajasti myös muille uudesta teknologiasta kiinnostuneille.
Pilottikohteena olevalla Hyppösen tilalla Älysikala-kokeilu on saanut myönteisen vastaanoton. Vaikka projekti on vielä kesken, näkyy jo nyt datasta hyödynnettävää antia esimerkiksi eläinten kasvun ja hoitotoimenpiteiden seurantaan.
– On silmiä avaavaa nähdä lukuja ja käppyröitä. Tieto auttaa täsmätoimenpiteisiin ja mahdollisiin muutoksiin. Eläinkohtaisella tiedonkeruulla saadaan oletuksen sijaan tietoa, juttelee yrittäjä
Antti Hyppöönen
Älysikala-webinaarin aiheena on väliaikakatsaus ja keskustelu tähän mennessä tehdyistä havainnoista. Kokemuksia jakavat Niina Immonen Atrialta, Hyppösen tilan yrittäjä Antti Hyppönen ja Helsingin Yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan Mari Heinonen. Johdattelijana ja juontajana Reetta Palva, TTS Työtehoseura.
Maataloudessa ajankohtaisena keskustelunaiheena on datan hyödyntäminen tuotannossa. Dataa kertyy paljon, mutta se on usein pirstaloitunutta. Älysikala-hankkeessa (2022–2024) kehitetään uutta toteutustapaa sian elinkaaren aikaiseen tiedon keräämiseen ja yhdistämiseen. Toteuttajana on TTS Työtehoseura, yhteistyössä Hyppösen tilan sekä Atrian A-Tuottajat Oy:n ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa.Rahoituslähteenä on Euroopan maaseuturahasto, Manner-Suomen maaseutuohjelma / Maaseudun EIP-innovaatioryhmät.
#Digimaatalous-webikahvit: Älysikalasta väliaikatuloksia 3.4.2024 klo 13-14:15
Parempaa hallintaa maatalouden sukupolvenvaihdosneuvontaa kehittämällä
Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hanke pureutuu maatilojen sukupolvenvaihdosprosessien (SPV) neuvonnan kehittämiseen. Maatalousyrityksen SPV-prosessi on keskimäärin viidestä kymmeneen vuoteen kestävä liiketoiminnan kannalta kriittinen vaihe, jossa yrittäjä luovuttaa yrityksen jatkavalle sukupolvelle. SPV-prosessin hallinta vaikuttaa yrityksen tuottavuuteen, kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja jatkuvuuteen.
SPV-prosessin hallinnan tunnettuja riskejä ovat esimerkiksi yrityksen jatkajan löytyminen, perintö- ja lahjaverotus sekä arvon määritys. Yrittäjän oma tietämys, pelot ja epävarmuus tulevasta sekä SPV-prosessin osapuolten kohtaamattomuus tuottavat prosessiin omat haasteensa. Osapuolten ristiriitaiset näkemykset, erimielisyydet ja riskien hallinnan kannalta oleellisten asioiden sivuuttaminen voivat halvaannuttaa yritystoiminnan pitkäksi aikaa.
Hankkeen aikataulu:
2020 – 31.12.2021
Hankkeen toteuttajat:
TTS Työtehoseura, ProAgrian Keskusten liitto, SFF
Hankkeen rahoittajat:
Maa- ja metsätalousministeriö
Hanke
selvittää yhdessä SPV-prosessin tuntevien maatalousyrittäjien, SPV-neuvojien ja -asiantuntijoiden kanssa maatalousyritysten keskeiset SPV-prosessissa ilmenevät, osapuolten toimintaedellytyksiä heikentävät epäselvyydet, ristiriidat, erimielisyydet ja konfliktit, jotka tuottavat keskeisiä liiketoiminnallisia riskejä.
yhdessä Suomen Sovittelufoorumin (tai sovittelun) asiantuntijoiden kanssa etsii ja soveltaa sovinnollisia menettelytapoja eli restoratiivisia käytänteitä hankalaksi koettujen asioiden ja tilanteiden käsittelyyn tavoitteena parantaa prosessin hallintaa ja lopputulosta
Hankkeen tuloksena luodaan maatalousneuvonnan SPV-asiantuntijoille täydennyskoulutus, joka lisää heidän valmiuksiaan käsitellä neuvonnassa maatalousyrityksen johtajuuteen, yrityksen ja perheen muuttuviin suhteisiin ja rooleihin liittyviä asioita sekä käyttää niiden käsittelyssä korjaavia restoratiivisia menettelytapoja.
Tapahtumat
Työpaja syksyllä 2021:
Hanke järjesti syksyllä 2021 työpajan SPV-neuvonnan asiantuntijoille. Työpajassa käytiin läpi hankkeen tuloksia sekä keskusteltiin restoratiivisuuden käsitteestä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää SPV-neuvonnassa.
Hanke järjesti syksyllä 2020 neljä työpajaa Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työpajoissa tarkasteltiin maatalousyritysten sukupolvenvaihdosprosessia ja jäljitettiin siihen liittyviä ristiriitatilanteita.
Työpajoissa kerätyn tiedon perusteella laadittiin kysely, joka lähetettiin SPV-prosessin läpikäyneille maatalousyrittäjille sekä SPV:n asiantuntijoille. Kyselyn tavoitteena on laajentaa ja syventää ymmärrystä SPV-prosessia hankaloittavista tilanteista, jotta niihin päästään etsimään toimivia ratkaisuja. Linkki kyselyyn ja esitteeseen
Kysely toteutettiin joulukuussa 2020. Siihen vastasi 37 maatalousyrittäjää ja 24 ProAgrian kokenutta neuvonnan asiantuntijaa. Kyselyn tulokset
ProAgrian neuvonnan ja hankkeen asiantuntijat kokoontuivat maaliskuun 2021 lopulla yhteiseen työpajaan pohtimaan tarkemmin täydennyskoulutuksen tarpeita, kohderyhmiä ja rakennetta (linkki ohjelmaan) ja tarkastelemaan hankkeessa tehdyn selvityksen tuloksia ProAgrian SPV-neuvonnan asiantuntijoiden ja hanketoimijoiden kesken. Tulokset valottavat tutkimuksen katvealueella jääneitä inhimillisiä ristiriitoja. Karkeasti luokiteltuna inhimilliset ristiriidat liittyvät oletusten ja luulojen varassa toimimiseen, asioiden arvottamiseen liittyviin erimielisyyksiin ja osattomuuden kokemuksiin neuvontaprosessissa.
Työpajassa pohdimme restoratiivisen lähestymistavan käyttökelpoisuutta SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyssä. Hanke esitteli neuvonnan asiantuntijoille alustavan suunnitelman täydennyskoulutuksen elementeistä, jotka liittyvät SPV-neuvontaprosessiin liittyvien inhimillisten ristiriitojen tunnistamiseen, osallisuutta rakentaviin ratkaisuihin ja sovinnollisiin menettelyihin.
Työpaja 15.11.2021: Hankkeen viimeisin työpaja toteutettiin virtuaalisesti.Kiitos kaikille osallistuneille!
Työpajan tuloksena todettiin, että inhimillisten ristiriitojen käsittely ja inhimillisten riskien hallinta osana SPV-prosessin kokonaishallintaa on tärkeää. SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat kiinnostuneita tietämään lisää inhimillisten ristiriitojen puheeksi ottamisesta ja käsittelystä. Suunniteltava täydennyskoulutus tulee mitoittaa siten, että siihen on käytännön työelämässä edellytykset myös osallistua.
Koska SPV-neuvonnan asiantuntijat ovat pitkälle erikoistuneita talousasiantuntijoita, tukea SPV-neuvonnassa ilmenevien inhimillisten ristiriitojen käsittelyyn kaivataan. Erityisesti pohditaan sitä, miten yrittäjien auttaminen inhimillisissä ristiriidoissa tapahtuisi ammatillisena asiantuntijayhteistyönä.
”Puhumattomuus pilaa maatilan sukupolvenvaihdoksen” uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Maija Ala-Siurua kävi haastattelemassa hankkeen projektipäällikköä Minna Mattila-Aaltoa ja TTS Työtehoseuran yksikön johtaja Henna Hurttalaa, joka on maatilan emäntä ja jolle sukupolvenvaihdos on myös henkilökohtainen asia. Haastattelusta syntyi kaksi sukupolvenvaihdoksia koskevaa artikkelia Maaseudun Tulevaisuuteen. Ensimmäinen niistä julkaistiin 7. kesäkuuta 2021.
”Sanoittamattomista asioista voi lopulta tulla kompastuskivi, joka ravisuttaa maatilan kannattavuuden perusteita ja perheen hyvinvointia”, kiteyttää toimittaja Ala-Siurua. Kun puhutaan rahasta, on hyvä pohtia myös sitä, minkälainen ”hintalappu” annetaan ihmissuhteille. Mitä hiertävät tai kariutuneet ihmissuhteet maksavat inhimillisesti ja taloudellisesti? Mitä kustannuksia ne aiheuttavat yritykselle, perheelle ja yhteiskunnalle?
Hallittu SPV-hanke osallistui SPV- ja omistajavaihdoksia käsitteleviin paneelikeskusteluihin Sukupolven- ja omistajanvaihdokset herättävät keskustelua. Hankkeemme projektipäällikkö Minna Mattila-Aalto sai kutsun mukaan keskusteluun ja osallistui syksyn 2021 aikana kahteen sukupolven- ja omistajanvaihdoksia käsittelevään paneeliin. Toinen keskustelu käytiin syyskuussa Maaseutuparlamentin päälavalla Kurikassa ja toinen lokakuussa KoneAgria-messujen päälavalla Tampereen messukeskuksessa. Seuraavista linkeistä pääset seuraamaan näitä keskusteluja.
Kuljetusala tarjoaa henkilöliikenteen parissa useita erilaisia työpaikkoja. Turun seudulla henkilöliikenteen pariin tarvitaan lähitulevaisuudessa sata uuttaa kuljettajaa!
Bussin kuljettajana pidät huolta koko yhteiskunnan toiminnasta. Linja-autoliikenteellä on merkittävä rooli maamme julkisen liikenteen hoitamisessa. Linja-autoissa kulkevien julkisen liikenteen matkustajien osuus on 60 %. Jos pääkaupunkiseudun vaikutus jätetään huomioimatta, lähes 90 prosenttia joukkoliikenteen matkoista kuljetaan busseilla. – Linja-autonkuljettajana olet yksi merkittävimmistä linkeistä yhteiskunnan toimivuudessa.
B-kortilla uuteen ammattiin linja-autonkuljettajaksi
Turun seutuliikenteessä linja-autonkuljettajan työ on itsenäistä ja monipuolista asiakaspalvelutyötä. Jos pidät ajamisesta ja viihdyt asiakaspavelutyössä, tämä työ voisi olla sinulle oikea. Opiskelun voi aloittaa vaikka sinulla olisi vain B-kortti. Nopeat ja joustavat opiskelupolut mahdollistavat myös nopean siirtymisen vakituiseen työsuhteeseen.
Linja-autonkuljettajan erilaiset työmahdollisuudet
Linja-autonkuljettajana voit toimia erityyppisissä työtehtävissä joita ovat aikataulun mukainen säännöllinen reittiliikenne, tilausliikenne, palveluliikenne ja kuljetusalan työnjohto.
4 syytä ryhtyä linja-auton-kuljettajaksi:
Kilpailukykyinen palkka
Itsenäinen asiakaspalvelutyö
Vakituinen työsuhde
Nopea koulutus ammattiin
Olet etsimämme henkilö, jos
olet vähintään 23 v
sinulla on B- tai BC-ajokortti
pidät vaihtelevasta työstä, ja viihdyt asiakaspalvelutehtävissä
Vainion Liikenne kouluttaa ja rekrytoi uusia linja-autonkuljettajia yhteistyössä TTS Työtehoseuran kanssa. Kuljettajia rekrytoidaan ajamaan Lohjan seudun sopimusliikennettä. Asemapaikkana toimii Lohja, Kisko tai Suomusjärvi.
RekryKoulutus järjestetään Vainion Liikenteen Salon toimipisteessä ja TTS Työtehoseuran Rajamäen toimipisteessä. RekryKoulutus kestää 55 päivää, jonka jälkeen työsuhde alkaa ja jatkat oppisopimuksella opiskellen henkilöliikenteen ammattipätevyyden.
Koulutus alkaa Rajamäessä 25.3.2024 ja Salossa 8.4.2024 työviikon mittaisella kartoitusjaksolla, jossa annat ajonäytteen, kielitaitosi testataan (tarvittaessa) ja tarvittavat digitaitosi testataan. Varsinainen Rekrykoulutus (55 päivää) alkaa kartoituksesta valituille Nurmijärvellä 2.4.2024 ja Salossa 15.4.2024.
Hakijoilta toivomme ennen kaikkea motivaatiota kehittyä hyväksi ammattikuljettajaksi, halua palvella asiakkaita sekä valmiutta työskennellä eri vuorokauden aikoina.
Olet etsimämme henkilö, jos
olet vähintään 23 v
sinulla on B- tai BC-ajokortti
olet ehkä työskennellyt aiemmin asiakaspalvelutehtävissä tai sinulla voi olla harrastusten tai työn kautta hankittua osaamista autoista tai työkoneista.
pidät vaihtelevasta työstä, ja viihdyt asiakaspalvelutehtävissä
edistät omalla toiminnallasi liikenteen vastuullisuutta
Do you want to study in English to become a bus driver and work in a well-paid customer service job?
We are looking for people interested in working as a bus driver for our English-language RekryKoulutus, in which we train new bus drivers for our depots in Helsinki (Roihupelto), Vantaa (Köysikuja) and Espoo (Klovi).
3 good reasons to become a bus driver for Nobina
Competitive salary
Independent work, with the support of supervisors always at hand
You are unemployed or under threat of unemployment (e.g. laid off or in a temporary job)
You are at least 23 years old
You have at least a class B driver’s license
You have a Finnish or EU driver’s license
Your health meets the criteria defined in the driver’s license regulations
You are ready to do customer service work and shift work
We offer you:
Flexible RekryKoulutus English-language education and a job after the education (starting salary in the capital region 17.19 €/h, i.e. approx. 2800 €/month + benefits)
A permanent job in a financially stable company when you have completed your education
A thorough introduction to the driver’s work and guidance on the routes
Occupational health care and lunch vouchers (part of employment after RekryKoulutus training).
If you don’t speak Finnish yet, you should be motivated to learn the language skills required in your profession while working, because Nobina’s company language is Finnish and the operating instructions are written in Finnish. We will initially hire you for a fixed-term employment relationship and a permanent employment relationship when your language skills are at the required level.
The training includes class D driver’s licence training, professional qualification in passenger transport, and other studies related to the work of a bus driver.
Driving instruction and theory studies are carried out at the TTS training facility in Vantaa (90 days). Orientation and on-the-job training are carried out on Nobina’s routes in the capital region (30 days).
Following training, the participant has the opportunity to work for Nobina.
The training is free of charge for the participant (excluding official fees related to the training, totalling around €400).
The student is not paid a salary during the RekryKoulutus training.
The training is conducted in English, but Finnish language instruction is also included.
Timetable:
You can apply for the training until 27.3.2024
Preselection based on applications on 9.4.2024
Interviews 17 – 18.4.2024
The training starts with an assessment stage 29.4. – 3.4.2024, for which 18 people will be chosen. Following the assessment stage, 12 people will continue with the RekryKoulutus 6.5 – 22.10.2024.
When part-time layoffs in the restaurant industry hit Lea Hinnosaar started to think about what profession would always have work to offer. A friend suggested to Lea that she should become a bus driver.
Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran ja työn muutoksen satavuotista tarinaa valokuvien kautta. Työtehoseuran mielenkiintoiseen historiaan voi tutustua tarkemmin 10 vuoden takaisen ”Työtehoseura – tehokkuutta ja hyvinvointia 90 vuotta” -teoksen muodossa. Kirjassa on kuvattu matkaa yhdistyksen perustamisesta vuoteen 2014 saakka.
Voit lukea selaimessa tai ladata PDF-muotoon koneellesi.
Työtehoseura on täynnä tarinoita, arvokasta historiaa ja kiinnostavaa tulevaisuutta. Juhlavuoden aikana kerromme Työtehoseuran tarinaa valokuvien kautta. Miten ovat yhteiskunta, työ ja koulutus muuttuneet vuosikymmenten saatossa?
Alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle oli, että työtehoaate levisi teollisuudesta maatalouteen, joka työllisti ja elätti valtaosan suomalaisista. Huhtikuussa 1924 perustettu Maatalouden Työtehoseura ryhtyi viljelijöiden, tutkijoiden sekä yhdistysten ja yritysten yhdyssiteeksi.
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – jonka avuksi syntyi Työtehoseura
Torpparivapautus ja Lex Kallio itsenäistivät kymmeniätuhansia uusia pientiloja. Niiden pärjääminen oli nuorelle tasavallalle poliittinenkin kohtalonkysymys. Työtehoseuran piti sarallaan esitellä koneita sekä kohtuuhintaisia tai ilmaisia parannuksia menetelmiin. ”Työn hyödytön käyttö, työn tuhlaaminen, on pahinta tuhlausta, sillä se kohdistuu kallisarvoisimpaan kansallisomaisuuteen. Ihmistyön asettaminen sille kuuluvalle arvopaikalle, työntekijäin oikean kohtelun ja oikeudenmukaisten palkkaustapojen käytäntöön saattaminen, on työteho-asiain ajajain tarkoitus,” totesi Työtehoseuran johtokunnan jäsen, maatalousneuvos Kaarlo Johannes Ellilä vuonna 1924.
Ei askelmittareita vaan keventämisen välineitä
Ensimmäiset kotitalouden tutkimukset ovat jo vuodelta 1927. Perheenemännän työpäivä oli niiden mukaan ”järkyttävä”. Pientilan askareissa kertyi kävelyäkin 20 kilometriä päivittäin. Työtehoseuran kotitaloustutkimus helpotti arkea uusilla laitteilla ja tiedon levityksellä.
Ajokalustoa sodan ja rauhan töihin
Työtehoseura valmisti vuonna 1939 – otollisella hetkellä – hevosvetoisen yleiskärryn, joka soveltui armeijalle. Kärry kulki kumipyörillä, jotka olivat jo todistaneet tehonsa maatöissä. Sotavuosina kumin maahantuonnin katkeaminen pakotti kehittämään esimerkiksi katajaisia polkupyörärenkaita. Suomen sotatalouden pahimpia pullonkauloja oli öljypula. Työtehoseura tutki ja paranteli puukaasuttimia sekä välitti ja asensi niitä autoilijoille. Maan 6 000 traktorista joka toinen vaihtoi puupolttoaineeseen. Kun miehet ja hevoset olivat rintamalla, hukkatyö oli entistäkin pahempi vihollinen.
Kohti pyykinpesukonetta
Nykyihminen ei voi käsittää, kuinka vaivalloista pyykkääminen oli ennen koneita! Veden kanto ja lämmitys, vaatteiden veivaaminen ja hinkkaaminen, likavedestä eroon hankkiutuminen, kuivaus kylmässä, seisovassa ja kosteassa ilmassa. Kerrostalossa muija joutui jopa kovemmille kuin maalla avannon vieressä. Työtehoseuran kotitalousosasto organisoi sotavuosina pyykkäreille yhteisiä vesijohtoja. Työtehoseura on kehittänyt pesukoneen prototyypin tai esiasteen. Sähköttömässä puupytyssä mäntä ja vipu. Yksi työvaihe sentään sujui kuivin käsin.
Kirveenvarresta harvestereihin
Työtehoseuran metsäosasto aloitti toimintansa vuonna 1942 kotirintaman armottoman työvoimapulan hoputtamana. Sotien jälkeen Suomen tunnuslause oli: ”Puulla parempiin päiviin!” Työtehoseura kehitti ja standardisoi työkaluja mm. Billnäs Oy:n kanssa. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat.
“Maalaisnuorukaiset” konekursseille
Yhteiskunnan ja ihmisten aika ei riittänyt 1940–50-luvulla ammatinvalinnan pohdiskeluun ja monivuotisiin opintoihin. Sodasta toipujat ja jälleenrakentajat kävivät heti käsiksi töihin, niin tehokkaasti kuin osasivat. Läheskään kaikkia taitoja eivät vanhemmat ja isovanhemmat osanneet opettaa. Työtehoseura kurssitti nuorukaisia traktorien ja muiden tärkeimpien maatalouskoneiden käyttäjiksi. Varaosien ja uuden kaluston ostaminen ulkomailta pätki pitkään valuuttapulan vuoksi. Ikäloppujen rakkineiden korjaaminen kehittyi melkein tieteenalaksi.
Kotitalouden työn ja tehokkuuden suurnainen
Kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard oli valtaisa asennevaikuttaja 1940-luvulta alkaen. Lakkaamatta Gebhard puhui ja kirjoitti emännille, isännille, poliitikoille ja virkamiehille. Hän suomi vanhoillisuutta ja ennakkoluuloja kodinhoidossa. Maiju Gebhard oli myös keksijä. Hänen yksinkertainen, mutta mullistava ideansa oli astiankuivauskaappi.
Arvovaltaisia vieraita ja vetonauloja Työtehon suurnäyttelyissä
Työnäytökset ja suurnäyttelyt olivat merkittäviä tiedonvälityksen paikkoja. Suurnäyttely Helsingin Messuhallissa 1948 houkutti 150 000 kävijää. Näytteilleasettajia tuli 15 maasta yhteensä 370. Uutuusesineistä kauaskantoisin oli moottorisaha. Vuonna 1953 toisen Työtehoseuran Suurnäyttelyn yksi ihme olivat vesiurut. Tapahtumissa usein nähty arvovieras oli presidentti Urho Kekkonen.
Maalta kaupunkiin ja uusinta uutta
Työtehoseurassa maarakennus- ja rakennusalalla on syvät juuret jo 1950-luvulta. Rakennemuutos toi väestöä maatiloilta kaupunkiin ja tarvittiin tiestön ja infran rakentamiseen ammattilaisia. Kuvassa traktorikaivurin käyttöä vuodelta 1952 (vasemmalla), sekä asbesti-sementtilevykurssi vuodelta 1959.
Kauramoottoreista traktoreihin
Työtehoseura työskenteli tarmolla hevostyön kehittämiseksi, mutta kauramoottorit vähenivät nopeasti. Siirtymä traktoreihin ei toki tapahtunut yhdellä harppauksella. Hevosia oli enimmillä vuonna 1950 miltei 410 000. Kun metsätalouskin koneellistui, oli 1970-luvun alussa jäljellä enää 100 000.
Epämukava työ, mukavat vaatteet
Työtehoseura suunnitteli vaatetusta ”metsätyön ergonomiaan”, jossa haasteita riitti pihkasta mäkäräisiin ja rankkasateista hirmupakkasiin.
Tarvitsetko todella kotitalouskonetta?
Työtehoseura vastasi 1960–70-luvuilla kuluttajien kirjeisiin ja puhelinsoittoihin. Neuvojat kehottivat puntaroimaan koneiden hankintaa suuntaan ja toiseen: vastaavatko kustannusta oikeasti ajan ja vaivojen säästöt.
Keksintönä Metsä-äes
Metsätyöt muuttuivat ja vaativat uusia keksintöjä. Työtehoseura kehitti lisälaitteita, jotka 1960-luvulla laajensivat traktoreiden liikkuvuutta. Myös varsinaisten metsäkoneiden kehittely käynnistyi. Työtehoseuran metsäkoeasemalla syntyi 1970-luvulla metsä-äes, joka soveltui kasvualan muokkaukseen. Muita sovelluksia olivat piennaraura, piennaräes, Palleaura-äes ja Mätäs-Jussi.
Ammatillinen kurssikeskus
Työtehoseurassa ollaan ylpeästi kädet savessa ja ammatteihin opitaan käytännön työtä tekemällä. Nurmijärven Rajamäen ammatillisessa kurssikeskuksesta 1970-luvulla valmistui mm. koneistajia, hitsaajia, maatalouskoneasentajia, maanrakennuskoneiden käyttäjiä, kuorma-auton kuljettajia ja konepuuseppiä. Uudesta ammatista oltiin aidosti ylpeitä.
Linjuriauto on maantien ässä
Linja-autokuljettajien koulutus alkoi 1970-luvulla. Sittemmin siitä on tullut yksi tärkeimmistä maahanmuuttajakoulutuksista.
Turvallisempi ja mukavampi työ
Tehossa on tietenkin tärkeää, että työntekijä välttyy tapaturmilta ja jaksaa eläkeikään asti. Työtehoseura teki ja tekee edelleen tutkimusta työturvallisuudesta ja ergonomiasta. Navetoissa muuttuivat 1900-luvun mittaan satojentuhansien suomalaisnaisten työasennot. Työtehoseura oli mukana lypsykoneiden tutkimisessa.
Ketterästi kriiseissä
Työtehoseura reagoi äkisti sellaisiin vastoinkäymisiin, jotka ennustamattomasti tipahtivat taivaalta. Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi nosti 1970-luvulla arvoonsa kotimaan energialähteet, vanhan kunnon puunkin. Työtehoseura tutki pienpuun korjuuta sekä hakkeen valmistusta, kattiloita ja tulipesiä
Atk tulee!
Tietokoneet tekivät 1980-luvulla tuloaan maatiloille. Työtehoseura järjesti puolueettomia testauksia ja kokeita, jotka puntaroivat mainostajien lupausten toteutumista ohjelmistojen hyödyistä. Nämä olivat ensiaskeleita maatalouden digiloikkaan.
Toimiiko kone luvatusti?
Kodinkoneet yleistyivät, kun elintaso nousi. Ne eivät merkinneet kerskakulutusta vaan arjen ihmistyön säästöä. Sähkölaskulla oli väliä. Työtehoseura teki 1980-1990-luvuilla paljon testejä kodinkoneille ja antoi puhelinpalvelulla ”ensiapua” niiden käyttäjille.
Huoltovarmuuden puolesta
Tavara kulkee, kalusto on kunnossa, pyörät pyörivät ja varastot toimivat. Työtehoseura koulutukset edistävät osaltaan huoltovarmuutta. Ammattilaisia koulutetaan kuljetusalalle, varastologistiikkaan ja raskaan kaluston korjaajiksi.
Monessa ensimmäinen
Työtehoseura otti vuonna 2004 ensimmäisenä Euroopassa käyttöön linja-autokoulutuksen ajosimulaattorin. Simulaattorit levisivät pian hakkuukoneisiin, nostureihin ja maanrakennukseen. Uudet avaukset ovat ketteryyttä ja yhteiskunnan muutoksissa mukana elämistä. Perinteisten alojen ohessa rohjetaan tehdä uutta, kuten kouluttaa aurinkopaneelien asentajia, sähköpyörien huoltajia ja viherkattojen rakentajia.
Kestävää kehitystä
Työtehoseurassa kestävä kehitys on käytännön tekoja. Esimerkkeinä kestävän kehityksen tiestä ovat vuonna 2022 hankitut ympäristöystävälliset ja tekniikaltaan nykyaikaiset ajoneuvokalustot, mukaan lukien sähkölinja-auto, joka opetuskäytössä on maan ensimmäinen. Kestävä kehitys näkyy niin koulutusohjelmien sisällöissä kuin tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Aina yhdessä muiden kanssa
Työtehoseurassa tärkeänä arvona on tehdä tutkimusta ja kehittämistyötä yhdessä kumppaneiden kanssa. Kesällä 2023 testattiin peltorobottia Luonnonvarakeskus Luken, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen ja Apetitin kanssa. Fyysisen työn keventämiseen tarkoitettuja ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on testattu maatilaympäristöissä, navetoissa ja kalastustyössä.
Taivas rajana
Korkealle tulevaisuuteen katsoo koko Työtehoseura, jonka uusi tyyssija nousee lähivuosina Vantaan Keimolaan. Uudessa toimipaikassa yhdistyvät Sarkatien ja Nuolikujan toiminnot. Kuvat Sarkatien toimipisteestä, jossa koulutetaan rakennusalan ja kiinteistönhoidon ammattilaisia.
Kokeneen nokkamiehen tie työnjohtajaksi — Ahti Karjalaisen uratarina opintojen vaikutuksesta
Ahti Karjalaisen, SRV:n Laakson yhteissairaalan rakennustyömaalla työskentelevän työnjohtajan matka rakennusalalla on ollut mielenkiintoinen. Hän aloitti apumiehenä ja on edennyt työnjohtajaksi töitä tehden. Toukokuussa 2023 hän suoritti TTS Työtehoseuralla Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinnon, osaamisalana rakennustyömaan työnjohto (REAT). Tämä tutkinto tavallaan sinetöi hänen työelämässänsä tekemänsä valinnat.
Karjalaisen tarina alkaa muutosta Tampereelle, jonne hän saapui aikanaan ilman työpaikkaa ja asuntoa, takanaan kaupallisen ja media-alan opintoja. Saavuttuaan Tampereelle hän löysi sattuman kautta tiensä rakennusalalle, aluksi apumiehen hommiin lautoja kantamaan. Työkokemuksen kasvaessa hän alkoi tehdä vaativampia töitä ja eteni timpurin tehtäviin. Karjalainen oli aiemmin ollut jonkun verran kesätöissä rakennuksilla, joten hänellä oli jo kerääntynyt näkemystä alasta. Työt rakennuksilla edistyivät mainiosti ja myöhemmin hän siirtyi rakennuslogistiikan nokkamieheksi ja työnjohtajaksi Helsinkiin eri työmaille ennen kuin päätyi nykyiselle työnantajalle SRV:lle. TTS Työtehoseuralla hän aloitti koulutuksen puolitoista vuotta sitten. Kantakaupungissa asuva Ahti harrastaa vapaa-ajallaan mökkeilyä omalla mökillään Nuuksiossa ja nauttii luonnossa olemisesta ja retkeilystä.
— Rakennusalassa viehättää eniten sen, että asioita tapahtuu jatkuvasti, ja rakentaminen kehittyy koko ajan, jättäen konkreettisia jälkiä kaupunkiin Karjalainen toteaa alasta, johon jäi lopulta koukkuun aikaisempien opiskelukokeilujen jälkeen.
Haasteellinen ja hyödyllinen koulutus
Koulutuksen osalta hän valmistui toukokuussa 2023, ja opintoihin kului vuosi ja kahdeksan kuukautta. Koulutukseen hän hakeutui omasta aloitteestaan, ja hänelle ehdotettiin sitä myös nykyisen työnantajansa SRV:n toimesta. Motivaationa koulutukseen hänellä oli halu kehittyä omassa työtehtävässä ja ymmärtää rakennustyömaan eri osa-alueita paremmin.
Koulutukseen sisältyi paljon itseopiskelua, tehtävien tekemistä ja työssäoppimista. Ahti kertoo, että opiskelu osui osittain korona-aikaan, mikä vaikeutti tilannetta, koska hänellä oli vähän mahdollisuuksia osallistua paikan päällä tapahtuvaan opetukseen. Negatiivisena puolena koulutuksesta hän mainitseekin etäopiskelun, jota hän piti raskaana ja haasteellisena keskittymisen kannalta.
—Koulutuksen sisältöön kuului muun muassa esimiestyöskentelyä, laatua, turvallisuutta, ympäristöä, tehtävien suunnittelua, toiminnan suunnittelua, rakennustyömaan hankintaa ja logistiikkaa, luettelee Karjalainen. Opittavista aiheista häntä kiinnosti erityisesti hankinta ja logistiikka, ja hän uskoo näiden osa-alueiden olevan tärkeitä myös tulevaisuuden työtehtävissään.
Nykyinen työmaa, Laakson yhteissairaala on suuri rakennushanke, jossa mm. työntekijöitä tulee olemaan tuhatkunta. Koko kyseinen sairaala-alue uudistuu vuoteen 2030 mennessä, jolloin alueelle on rakennettu kaksi uutta sairaalarakennusta sekä peruskorjattu kaksi nykyistä.
—Kun kyseessä on sairaaloiden rakentaminen ja peruskorjaaminen on logistiikkaa suunniteltava tarkasti, sillä esimerkiksi tietotekniikkaa käytetään suunnittelu- ja toteutusvaiheessa paljon kuten mm dronekuvausta työmaalla, 3D mallinnuksia sekä laadun ja turvallisuuden seurantaa tavalliseen kerrostalotyömaahan verrattuna, Karjalainen kertoo nykyisen työmaan erityispiirteistä.
Karjalainen korostaa, että koulutuksen antoisin oppi oli laaja ymmärrys rakennusalasta ja suunnittelun merkitys alalla. Hyvällä suunnittelulla on ollut suuri vaikutus myös hänen omassa työssään, ja hän suunnitteleekin nykyään päivittäiset työtehtävänsä tarkasti.
Opintojen aikana itsensä johtaminen ja ajanhallinta olivat haasteita, kun hän yhdisti työn ja opiskelun. Hän mainitsee, että opiskelu oli melko itsenäistä, ja oli välillä keskusteltava itsensä kanssa pysyäkseen koulutuksen aikataulussa.
Koulutus sinetöi Ahdin polun apurista työnjohtajaksi
Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto opinnot muuttivat Ahti Karjalaisen työtehtäviä ja titteli vaihtui rakennustyöntekijästä työnjohtajaksi. Hänellä oli aiempaa kokemusta nokkamiehenä ja tiiminvetäjänä toimimisesta, mikä auttoi häntä urakehityksessä. Hänellä on nyt halu kehittyä edelleen ja ottaa huomioon digitaaliset innovaatiot ja ympäristökysymykset rakennusalalla.
Tulevaisuudessa Ahti Karjalainen miettii mahdollisia pienempiä opiskelukokonaisuuksia. Hän korostaa, että opiskelu ei ollut turhaa, ja kannustaa muita puristamaan opintonsa loppuun asti.
—Olisi hyvä olla valmiiksi tietotaitoa rakennusalasta ennen tähän REAT-koulutukseen lähtemistä, sillä koulutus sisältää tuhteja tietopaketteja ja tietopainotteisia päiviä, lähettää Karjalainen terveiset niille, jotka harkitsevat REATin aloittamista.
Talonrakennusalan erikoisammattitutkinnosta on räätälöity Inlook-konsernin asentajille soveltuva koulutusohjelma. Koulutus on suunniteltu vastaamaan Inlookin tarpeisiin ja tukee yrityksen pitkän aikavälin tavoitteita henkilöstön osaamisen kehittämisessä.
Inlook-konserni on Suomessa toimiva rakennusalan yritys, joka työllistää lähes 600 henkilöä ja toimii neljässä maassa. Yritys on perustettu vuonna 1967 ja se on erikoistunut rakentamispalveluihin, sisäkatto-, väliseinä- ja järjestelmäseinä- sekä julkisivu-urakointiin. Inlook-konsernin tytäryhtiö Inlook Sisustus Oy on erityisesti korjausrakentamisen pääurakointiin erikoistunut palveluyritys. Konsernin viime tilikauden liikevaihto oli 84 miljoonaa euroa. Inlookin tavoitteena on kehittää jatkuvasti henkilöstönsä osaamista vastatakseen muuttuvan maailman ja työn haasteisiin.
Talonrakennusalan erikoisammattitutkintoon johtavaan koulutuksen osallistujat ovat kokeneita asentajia, jotka haluavat laajentaa omaa osaamistaan ja vastuualuettaan. Tavoitteena on, että he voivat toimia nokkamiehinä työmailla ja tukea samalla työnjohtoa.
Koulutus kestää vuoden ja vaatii sitoutumista, mutta sen odotetaan tuottavan käytännön hyötyä ja näkyvän osallistujien työssä jatkossa.
Petri Eklund, Inlook Oy:n Etelä-Suomen aluepäällikkö.
Inlookin tarpeisiin suunniteltu koulutusohjelma
Koulutuksessa keskitytään esimerkiksi työturvallisuus- ja ergonomia-asioissa nimenomaan Inlookin asentajien ammattiryhmän näkökulmaan. Samoin tehtäväsuunnitelmissa, kustannuslaskelmissa ja kehitystehtävissä, mitä koulutuksen aikana käsitellään, työkohteet ja esimerkit ovat kaikille tuttuja. Käsitellyistä asioista on helpompi ottaa omakseen ja käytäntöön enemmän yksityiskohtia kuin ns. yleiskoulutuksesta.
Petri Eklund korostaa, että tämän yksinomaan Inlookille räätälöidyn koulutuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on se, että osallistujat voivat tuoda käytännön hyötyä työhönsä, kehittää omaa työtänsä ja myös ainakin harkita mahdollisia tehtävämuutoksia.
—Tämä juuri alkanut koulutus antaa asentajille selkeän tavoitteen ja mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Koulutus toimii selkeänä etappina heidän urapolullaan, toteaa Eklund.
Laajaa kiinnostusta ja vahvistuvaa yrityskulttuuria
Tätä ensimmäistä räätälöityä koulutusta varten valittu ryhmä on määritelty yhteistyössä organisaation sisällä. Osallistujat on valittu mukaan sen perusteella, ketkä ovat kiinnostuneita kouluttautumaan ja ottamaan vastaan tehtävänkuvan muutoksia sen myötä. Koulutuksen ensimmäisessä tapaamisessa tuli esiin, että asentajat ovat kiinnostuneita esimerkiksi pedagogiikan hyödyntämisestä, kun uusia työntekijöitä tulee työmaille.
—Koulutukseen osallistuminen vaatii halua kehittyä ja oppia uutta, ja se perustuu vapaaehtoisuuteen, muistuttaa Eklund.
Koulutuksen osallistujissa on laaja ikähaarukka, ja kaikilla on vahva työkokemus. Valittu osallistujaryhmä on motivoitunut, monimuotoinen ja kokenut joukko työntekijöitä, jotka toivovat koulutuksen avulla saavuttavansa ammatillisia tavoitteitaan ja lisäävänsä osaamistaan. Tämä luo pohjan menestykselliselle koulutusohjelmalle ja yrityksen sisäiselle yhteistyölle.
Koulutus on herättänyt suurta mielenkiintoa organisaation sisällä ja koulutukseen olisi tulijoita enemmän kuin pystyimme tähän ensimmäiseen ottamaan. Odotamme innolla, miten se vaikuttaa osallistujien tulevaisuuteen koulutuksen jälkeen.
Eija Harju, Inlook Oy:n HR-asiantuntija
Inlookin HR-asiantuntija Eija Harju kertoo, että yrityksessä halutaan panostaa ihmisiin ja oppimiseen. EAT-koulutus tukee hyvin työssäoppimisen tavoitetta ja mahdollistaa asentajille vuoden mittaisen erityisen oppimisympäristön. Inlookissa nähdään, että EAT-koulutus on olennainen osa yrityksen tarjoamaa urapolkua ja asentajien ammatillista kehittymistä.
—Tämä koulutus nähdään myös mahdollisuutena tuoda Inlookin asentajia eri paikkakunnilta yhteen, jolloin voidaan jakaa ammattilaisten kesken tietoa ja osaamista, mikä on tärkeä osa työssäoppimista, toteaa Harju koulutuksen vaikutuksista.
Inlookin räätälöity Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto on luonteva askel yrityksen pyrkimyksissä kehittää henkilöstöään ja vastata alati muuttuviin haasteisiin. Samalla se vahvistaa yrityksen kulttuuria, yhdistää työntekijöitä ja luo selkeän osan urapolkua asentajille, jotka haluavat kehittää itseään ja ottaa enemmän vastuuta työmailla.
Talonrakennusalan erikoisammattitutknto
Talonrakennusalan erikoisammattitutkinnon suorittanut on erittäin kokenut talonrakennusalan ammattilainen. Hän on suuntautunut joko työryhmän– ja ammatinohjaukseen tai oman ammatin syvälliseen ja erikoistuneeseen osaamiseen tai laaja-alaiseen ja monitaitoiseen hallintaan. Hän tekee töitä muuttuvissa toimintaympäristöissä uudis- tai korjausrakennustyömailla. Työt vaativat erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa ja niihin liittyy suuri vastuu.
