TTS Työtehoseura on käynnistänyt yhdessä ProAgria Etelä-Suomen ja Keski-Suomen / Maa ja-kotitalousnaisten kanssa KASVUUN – Kestävää kasvua maaseudulle – hankkeen. KASVUUN-hanke tarjoaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan maaseutualueiden mikro- ja pk-yrityksille mahdollisuuden kehittää ja uudistaa yritystoimintaansa kestävästi. Hanke on suunnattu luonto- ja elämysmatkailu- sekä luontoa toiminnassaan hyödyntäville hyvinvointialan-, ruokapalvelu- ja elintarvikealan- sekä toimintaansa aloille laajentaville yrittäjille.
Hankkeen läpileikkaavana teemana on kestävä kehitys ja kestävä yritystoiminta. Hankkeen myötä yrittäjien tietoisuus ja osaaminen ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästä yritystoiminnasta lisääntyy. Lisäksi syntyy uutta kestävää yrittäjyyttä sekä verkostoituneita palveluja tuottavia yrityksiä. Hankkeessa järjestetään webinaareja sekä info- ja yrittäjätilaisuuksia. Lisäksi toteutetaan pienryhmätoimintaa, benchmarkkausvierailuja yrityksiin sekä opintomatkoja.
Etsimme mukaan hankkeeseen yrityksensä toiminnan kehittämisestä kiinnostuneita yrittäjiä. Osallistuminen on pääosin maksutonta. Kaksivuotinen hanke toteutetaan Euroopan maaseuturahaston, Pirkanmaan ja Keski-Suomen ELY-keskusten rahoittamana.
Metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työuran etenemistä ja metsäalan pitovoimaa selvitettiin kyselytutkimuksella
TTS Työtehoseura ja Metsäkoulutus ry toteuttivat yhteistyössä kyselytutkimuksen vuosina 2011–2018 metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittaneille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pidempään työelämässä olleiden henkilöiden työuran etenemistä, metsäalan työtehtävissä pysymistä edistäviä sekä alan ulkopuolelle ohjaavia tekijöitä. Kyselytutkimus toteutettiin syyskuussa 2023 ja siihen vastasi 683 metsäalan ammatillisen koulutuksen suorittanutta henkilöä (18,5 % kohderyhmästä).
Alle puolet työskenteli metsäalalla palkkatyössä tai yrittäjänä syksyllä 2023
Metsäalan perustutkinnon suorittaneet olivat työllistyneet hyvin: valmistuessa työssä oli 92 % ja kyselyhetkellä 88 % kyselyyn vastanneista. Metsäalalle työllistyneiden osuus oli kuitenkin pienempi ja laski työuran edetessä.
Kaikista kyselyyn vastanneista työskenteli valmistuttuaan 63 % palkkatyössä tai yrittäjänä metsäalalla, 30 % muun alan palkkatyössä tai yrittäjänä, 2 % oli työttömänä, 2 % jatkoi opiskelua ja neljällä prosentilla oli jokin muu tilanne (vanhempainvapaa, työssäolon ja opiskelun yhdistäminen, eläkkeellä olo).
Metsäalalla työskentelevien osuus laski ja metsäalan ulkopuolella työskentelevien osuus kasvoi työuran edetessä. Kyselyhetkellä metsäalalla palkkatyössä tai yrittäjänä oli 47 %, muun alan palkkatyössä tai yrittäjänä 41 %, työttömänä oli 4 %, opiskelua jatkoi 5 % ja jokin muu tilanne oli kolmella prosentilla.
Muilla aloilla työskentelevät nostivat keskeisimmiksi syiksi metsäalan ulkopuolella työskentelemiseen mm. paremman palkkauksen, työsuhteen jatkuvuuden ja ympärivuotisen tasaisen työllisyyden, päivittäiset sopivammat työmatkat ja muun alan työn paremman sopivuuden itselleen. Myös työuralla etenemisen mahdollisuudet koettiin paremmiksi metsäalan ulkopuolella.
Lisää tutkimuksen tuloksista kesäkuussa 2024 julkaistavassa tulosraportissa, joka löytyy TTS Työtehoseuran ja Metsäkoulutus ry:n nettisivuilta.
Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi
Kuvio 1. Metsäalan ammatillisen tutkinnon 2011-2018 suorittaneiden työllisyystilanne valmistuessa ja kyselyhetkellä (n=683, %)
Hankkeen kohderyhmänä ovat Pirkanmaan ja Keski-Suomen maaseutualueiden luonto- ja elämysmatkailuyrittäjät sekä luontoa toiminnassaan hyödyntävät hyvinvointialan yrittäjät, maaseudun ruokapalvelu- ja elintarvikealanyrittäjät sekä toimintaansa aloille laajentavat mikro- ja pk-yrittäjät.
Hankkeen aikataulu:
1.1.2024 – 31.12.2025
Hankkeen toteuttajat:
Hankkeen päätoteuttaja on TTS Työtehoseura ja osatoteuttajina ovat ProAgriat/maa- ja kotitalousnaiset Etelä- ja Keski-Suomi.
Hankkeen rahoittajat:
EU:n maatalous- ja maaseuturahoitus, Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskukset.
KASVUUN – hankkeen tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaa yrittäjyyttä vahvistamalla sekä tukea yritysten kilpailukykyä ja kasvua. Hanke uudistaa ja monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja vahvistaa yritysten ja alan yhteistyökulttuuria sekä luo uusia verkostoja ja kumppanuuksia.
Hankkeessa tehdään yrityskohtaisia tarvekartoituksia ja järjestetään webinaareja sekä info- ja yrittäjätilaisuuksia. Lisäksi toteutetaan pienryhmätoimintaa, benchmarkkausvierailuja yrityksiin sekä opintomatkoja. Hankkeen toimenpiteet koostuvat kolmesta työpaketista: Yritysten kilpailukyky ja kasvu, Vertaissparraukset – Yritystoiminnan kehittäminen ja osaamisen lisääminen sekä Verkostojen rakentaminen ja kumppanuuksien vahvistaminen.
Tilaisuudet ja tapahtumat
Hankkeen toiminta käynnistyy tuotteistamiseen perehtymällä. Aihepiiriin tutustutaan Palvelumuotoilutoimisto Palvelupolkuja Oy:n johtavan palvelumuotoilijan Raisa Maijalan johdolla. Kevään aikana järjestetään webinaari ja aloitetaan pienryhmätoiminta.
Webinaari: Asiakaslähtöinen palvelujen ja tuotteiden kehittäminen Aika: ti 7.5.2024, klo 13.00-15.00 Paikka: Teams
Ilmoittautuminen viimeistään 5.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Webinaarissa tutustutaan asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja käydään läpi mm. seuraavia teemoja:
Asiakaslähtöinen kehittäminen, tuotteistaminen. Miksi ja miten?
Palvelumuotoilun mahdollisuudet tuotteistamisessa
Tuotteistukseen sopivat työkalut
Käytännön esimerkkejä
Pienryhmätapaaminen: Palvelumuotoiluprosessin aloittaminen. Aika: ke 29.5.2024, klo 9.00-11.00 Paikka: Teams
Pienryhmätapaaminen sisältää palvelumuotoiluprosessin teoriaa, palvelumuotoilumenetelmien kokeilua käytännössä ja vertaisoppimista. Tapaamisessa käydään läpi myös webinaarissa annettu tehtävä ja kokemuksia siitä. Tehtävissä käytetyt menetelmät ovat sellaisia, joita osallistujat voivat käyttää itsenäisesti myös myöhemmin.
Ilmoittautuminen viimeistään 27.5.2024 oheisen lomakkeen kautta
Maatilojen SPVt ovat suomalaisen ruoantuotannon ja sen omavaraisuuden säilyttämisen kannalta kriittinen yhteiskunnallinen asia. Yli 90 % maatilojen omistajanvaihdoksista tapahtuu sukupolvenvaihdoksina.
Kehitystyön kohteena on maatalousyritysten valtakunnallinen sukupolvenvaihdos- eli SPV-neuvonta, jossa on havaittu ilmenevän SPV-prosessin käynnistämiseen, inhimillisten riskien hallintaan ja jälkiseurantaan liittyviä puutteita. SPVsten onnistuminen vaikuttaa voimakkaasti niin maatalousyritysten kannattavuuteen ja kilpailukykyyn kuin maatalousyrittäjien ja heidän perheidensä hyvinvointiin sekä uusien jatkavien yrittäjien löytymiseen.
Miten maatalousyritysten SPViin liittyvät inhimilliset riskit voidaan tunnistaa ja ennakoida?
Maatalousyritysten SPViin liittyy huomattavia taloudellisia ja inhimillisiä investointeja sekä sen myötä niihin liittyviä riskejä ja suuria tunteita. SPVta tekevät yritykset ovat perheyrityksiä, jotka ovat ensisijaisesti tunnesysteemejä. Riippumatta siitä, kuinka vakaat yritykset loogiset rakenteet ovat, emotionaalinen systeemi voi horjuttaa niiden logiikan, tehokkuuden ja aiemman päätöksenteon.
Yrittäjien inhimillisten tarpeiden, perhesuhteiden ja tulevaisuuden käsittely tuottaa SPVlle inhimillisen riskin, jonka ennakointiin ja käsittelyyn osana SPV-neuvontaprosessia ei ole olemassa rakennetta tai systemaattista ohjausta. Tavoitteenamme on tuottaa yhteiskehittämisen keinoin SPV-neuvontaprosessiin inhimillisten riskien hallintaan soveltuvat toimenpiteet systemaattiseksi ja rakenteelliseksi osaksi SPV-neuvontaprosessia.
Inhimillisten riskien hallinta edellyttää:
1) SPV-prosessin käynnistämisen ja edistämisen vaatiman prosessin osapuoliin, käsiteltäviin tietosisältöihin ja etenemisvaiheisiin liittyvää systemaattista, ymmärrettävää ja läpinäkyvää informaatiota, joka on yrittäjien saavutettavissa. Pirstaleinen tieto on koottava yhteen ja kehitettävä ohjausvälineitä maatalousyritysten SPVsten inhimillisten riskien ennakointiin ja hallintaan maatalousyrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittämiseksi ja erityisesti jatkavien yrittäjien liiketoimintaedellytysten varmistamiseksi.
2) Neuvonnan asiantuntijuuden uudelleenneuvottelua huomioiden yksilölähtöisen asiaankuuluvan tietämyksen ohella asiantuntijan tilannesidonnaisen kyvyn toimia ja hyödyntää palveluverkoston yhteistyötä asiakastarpeisiin vastaamiseksi ja neuvonnan asiakaslähtöisyyden edistämiseksi.
3) SPVeen liittyvien henkisten ja relationaalisten (eli suhteisiin liittyvien) asioiden käsittelyn, inhimillisten riskien ennakoinnin ja neuvonnan asiantuntijoiden yhteistoiminnan valtakunnallista ohjausta.
Maatalousyritysten SPVsten inhimillisten riskien tunnistamisen ja ennakoinnin tavoitteena on turvata SPVn taloudellisen kestävyyden lisäksi sen inhimillinen kestävyys. Taloudellinen ja inhimillinen kestävyys kytkeytyvät toisiinsa.
Vuosina 2020-2021 maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella toteutetussa Hallittu SPV -hankkeessa todettiin, että SPV-neuvontaprosessin alkupää on hämärä. Etenkin SPV-prosessin käynnistämiseen liittyvä eri neuvontaorganisaatioiden tuottama tieto on pirstaleista ja taloudellis-teknis-juridisiin asioihin painottuvaa. Keskeiset inhimillisiä ristiriitoja tuottavat asiat, kuten perhesuhteet ja osapuolten tulevaisuus jäävät vähälle huomiolle ja tulevat mainituiksi lähinnä (esim. asumis- ja eläköitymis)teknisinä ratkaisuina
Neljä asiantuntijatyöpajaa neuvonnan asiantuntijoille
Ilmoittaudu mukaan!
Järjestämme vuoden 2023 aikana neljä työpajaa neuvonnan asiantuntijoille tavoitteena tutkia yhdessä, miten neuvontapalvelujärjestelmä voi ennakoida maatalousyrittäjien SPViin liittyviin inhimillisiä riskejä, ja kehittää yrittäjäperheiden tarpeisiin vastaavia palveluratkaisuja.
Neljäs, sarjassaan viimeinen moniammatillinen työpajatyöskentely toteutettiin ke 11.10.2023. Alla olevan ohjelman mukaiseen työskentelyyn osallistui kolmisenkymmentä asiantuntijaa. Hanke kiittää kaikkia osaamisensa maatalousyritysten SPV-neuvontaprosessin kehittämiseen antaneita!
Kolmas työpaja järjestettiin to 14.9. klo 13-16. Tuolloin paneuduttiin neuvonnan asiantuntijoiden jaettuun osaamiseen verkostoissa. Ohjelma löytyy alta ja ilmoittautumislinkin täältä https://link.webropolsurveys.com/S/FF170BB09A97BF6E. (Työpajasarjan päättää ke 11.10.2023 järjestettävä työpaja, jolloin kokoonnumme koostamaan työskentelyn tulokset yhteen.)
Toinen työpaja toteutettiin 27.4.2023 Teamsissa 17 asiantuntijan voimin pureutuen seuraavan työpajaohjelman mukaisiin teemoihin:
Ensimmäinen työpaja järjestettiin 9.3.2023 Teamsissa. Työpajan kutsu/ohjelma oli seuraava. Työpajatyöskentelyyn osallistui 24 asiantuntijaa lukuisista organisaatioista.
Metsätalousinsinööreistä seitsemän kymmenestä työskentelee metsäalalla koulutusta vastaavassa työssä
Metsätalousinsinöörien laadullista työllisyyttä ja koulutuksen tuottaman osaamisen työelämävastaavuutta kartoitettiin TTS Työtehoseuran toteuttamassa kyselytutkimuksessa elokuussa 2023. Kyseessä oli järjestyksessään neljäs kerta kartoittaa metsätalousinsinöörien työllisyyttä, oppimistuloksia ja kokemuksia koulutuksen toteutuksesta. Tuoreimpaan kyselyyn vastasivat vuosina 2020–2022 valmistuneet metsätalousinsinöörit (vastaajia 175, vastausprosentti 30,5).
Metsätalousinsinöörien valmistumisen jälkeinen työllisyys oli laadullisesti hyvää: metsäalalla koulutusta vastaavassa työssä oli 70 %, muussa metsäalan työssä 6 %, yrittäjänä 3 % ja muussa työssä 12 %. Yhdeksän prosenttia oli työmarkkinoiden ulkopuolella.
Metsätalousinsinöörien työtehtävät ovat laaja-alaisia ja sisällöllisesti monipuolisia. Yleisimmät työtehtävät ovat metsänomistajien neuvonta, metsänhoitotyö ja puunosto. Vastaajien arvion mukaan metsäalan asiantuntijatyön perustana on hyvä ja monipuolinen metsäalan substanssiosaaminen, mutta vähintään yhtä tärkeitä ovat ihmissuhde- ja asiakaspalvelutaidot sekä myyntiosaaminen. Esihenkilö- ja johtotehtävissä työskenteli lähes viidesosa vastaajista melko pian metsätalousinsinööriksi valmistumisen jälkeen. Metsätalousinsinöörikoulutuksen toivottiinkin antavan nykyistä enemmän valmiuksia toimia esihenkilönä tai johtamassa erilaisia verkostoja.
Säännöllisesti toteutetut työllisyyttä, koulutuksen sisältöjä ja toteutusta kartoittavat kyselytutkimukset tuottavat oppilaitosten käyttöön arvokasta tietoa. Tietoon perustuva koulutuksen kehittäminen näkyi tässä tuoreimmassa kyselytutkimuksessa oppilaitosten välisten erojen kaventumisena oppimistuloksissa ja koulutuksen toteutuksesta annetuissa hyvissä arvioissa. Kaikissa metsätalousinsinöörikoulutusta toteuttavissa ammattikorkeakouluissa tarjolla oleva korkealaatuinen metsätalousinsinöörikoulutus on keskeistä metsäalan tulevaisuuden osaamishaasteisiin vastaamisessa.
Ruoka Akatemia-aamiaistilaisuudessa 22.3.2024 kärkenä on huoltovarmuus suomalaisessa ruokajärjestelmässä. Millaisiin huoltovarmuuden häiriötilanteisiin on tarpeen varautua? Keskustelua käydään erilaisista skenaarioista ja ratkaisuista.
TTS Työtehoseuran toteuttama Ruoka Akatemia on keskustelu- ja kohtaamispaikka, joka kokoaa yhteen eritaustaisia päättäjiä, poliitikkoja ja vaikuttajia. Työtehoseura ry:llä on pitkät perinteet suomalaisen maa- ja metsätalouden kehittäjänä, sillä yhdistys täyttää tänä vuonna 100 vuotta.
– Ruoka Akatemian taustalla on tahto lisätä ruokajärjestelmän välistä yhteistyötä. Kotimaisen ruokaketjun yhteiskunnallinen merkitys on vaikuttava, työllistäähän ala kaikkiaan yli 340 000 henkilöä. Koko ketjun yhteistyö on turvana kotimaiselle elintarvikkeiden huoltovarmuudelle, taustoittaa Ruoka Akatemian projektipäällikkö
Anna-Maija Kirkkari
Ruoka Akatemia-aamiaistilaisuudessa teemaan johdattelee kansanedustaja (kok.), Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll, Keskustelijoina on mukana eri alojen asiantuntijoita muiden muassa Huoltovarmuuskeskuksesta, liike-elämästä ja politiikasta. Ruoka Akatemian järjestämät tapahtumat ovat kutsutilaisuuksia, joiden tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta toisia tapaamalla ja tietoa vaihtamalla. Verkostoitumisesta hyötyvät ruokajärjestelmän kaikki osa-alueet.
Avointa verkkolähetystä voi seurata 22.3.2024 klo 9-10:30. Ilmoittautumiset 8.3.2024 mennessä ilmoittautumislomakkeella Osallistumislinkki toimitetaan edeltävänä päivänä.
Ruoka Akatemiasta vastaava Työtehoseura ry on valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, joka täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia. Ruoka Akatemia-hankkeen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö.
Lämpöyrittäjyyden seurantaraportit
Lämpöyrittäjä on lämpöä myyvä yrittäjä, jolle vastuu tietyn kohteen lämmittämisestä on ulkoistettu. Lämpöyrittäjä vastaa lämmöntuotannosta ja saa maksun tuotetun lämmön mukaan. Pelkkä polttoaineen, esimerkiksi metsähakkeen, toimitus ei siis ole lämpöyrittäjyyttä.
Kattilateholtaan pienemmät kohteet (maks. 500 kW), kuten kyläkoulut, ovat usein paikallisten toiminimiyrittäjien lämmittämiä. Suurempia kohteita tai kokonaisuuksia (esim. yli 1 MW) lämmittävät yritykset ovat useammin osakeyhtiötä tai osuuskuntia. Lämmöntuotantoyksikkö ja lämpöverkko voivat olla lämpöyrittäjän omia, asiakkaan tai kolmannen tahon omistamia. Lämpötekniikan omistus ei siis määritä lämpöyrittäjyyttä.
Työturvallisuus on huomisen rakentamista jo tänään. Varmistaaksesi, että työntekijäsi, varastosi ja toimintasi pysyvät turvattuna, on välttämätöntä huolehtia kuormalavahyllyjen kunnosta ja turvallisuudesta. Työturvallisuuslaki 738/2008 ja valtioneuvoston asetus 403/2008 edellyttävät vuosittain suoritettavia tarkastuksia kuormalavahyllyille.
Työturvallisuuslaki 738/2002 Luku 5. 43 §
Kone, työväline tai muu laite, jonka asennus tai asennus- tai käyttöolosuhteet vaikuttavat turvallisuuteen, on tarkastettava oikean asennuksen ja turvallisen toimintakunnon varmistamiseksi ennen ensimmäistä käyttöönottoa samoin kuin uuteen paikkaan asentamisen tai turvallisuuden kannalta merkittävien muutostöiden jälkeen (käyttöönottotarkastus). Tarkastus on lisäksi suoritettava käyttöönoton jälkeen säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa myös poikkeuksellisen tilanteen jälkeen koneen, työvälineen tai muun laitteen toimintakunnon varmistamiseksi (määräaikaistarkastus). Valtioneuvoston asetus 403/2008 työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta Luku 5. pykälä 34 § Määräaikaistarkastus on tehtävä vuoden välein ensimmäisen käyttöönottotarkastuksen jälkeen tai, jollei työvälineelle ole tehtävä käyttöönottotarkastusta, vuoden välein siitä ajankohdasta, kun työnantaja otti työvälineen käyttöön.
(lähteet: Työturvallisuuslaki ja Vna 403/2008)
Miksi kuormalavahyllystöjen määräaikaistarkastukset ovat tärkeä osa varaston säännöllistä kunnossapitoa?
Vuosittainen määräaikaistarkastus varmistaa, että kuormalavahyllysi ovat edelleen turvallisia ja täyttävät kaikki työturvallisuuslainsäädännön asettamat määräykset työvälineiden asennukselle, tarkastukselle ja kunnossapidolle . Kun pidät huolta kuormalavahyllystöjesi kunnosta, vähennät myös onnettomuusriskiä ja suojaat työntekijöitäsi sekä omaisuuttasi.
Kuormalavahyllytarkastukset ammattitaidolla
TTS Työtehoseura on luotettava kumppani vuosittaisissa kuormalavahyllyjen tarkastuksissa. Meillä on pitkäaikainen ja laaja kokemus työturvallisuuden kehittämisessä varastoissa ja logistiikkakeskuksissa, ja kokeneet asiantuntijamme ovat erittäin hyvin perehtyneitä kuormalavahyllystöjen rakenteisiin ja kokoonpanoon, työturvallisuuslainsäädäntöön ja hyllystöjärjestelmiin liittyviin standardeihin.
Kun valitset meidät, varmistat, että kuormalavahyllyt tarkastetaan aina ammattitaidolla ja huolellisesti. Luotettavat tarkastuksemme auttavat sinua noudattamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja pitämään työympäristösi turvallisena. Suoritamme tarkastukset hyllystöjärjestelmien käytöstä ja kunnossapidosta laaditun standardin SFS EN 15635 mukaisesti ja saat tarkastuksesta yksityiskohtaisen ja työturvallisuuslainsäädännön edellyttämällä tavalla laaditun raportin. Suoritamme vankalla ammattitaidolla erilaiset työturvallisuuslainsäädännön edellyttämät hyllystöjen tarkastukset, kuten määräaikaistarkastukset, perusteelliset määräaikaistarkastukset ja käyttöönottotarkastukset.
Teettämällä vuosittaiset kuormalavahyllytarkastukset TTS Työtehoseuralla, teet tietoisen valinnan työturvallisuuden puolesta. Suojaa työntekijäsi, vältä onnettomuudet ja säästä kustannuksia pitkällä tähtäimellä.
Meiltä saat myös koulutukset kuormalavahyllystöjen tarkistamiseen, ja ne voidaan toteuttaa henkilöstön täydennyskoulutuksina, tai vaihtoehtoisesti myös oppisopimuskoulutuksena, jolloin koulutuksesta ei muodostu kustannuksia yritykselle tai osallistujalle.
Ota yhteyttä meihin – varmistetaan yhdessä, että kuormalavahyllysi ovat turvallisia käyttää ja täyttävät kaikki vaatimukset.
Olemme jo sadan vuoden ajan kehittäneet työelämää paremmaksi
Alussa olivat suo, kuokka ja Jussi – onneksi sitten syntyi Työtehoseura. Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Yhteistä kaikelle tekemisellemme on käytännönläheisyys – tutkimus- ja kehittämistyömme johtaa aina teoriasta käytäntöön, jotta suomalainen työelämä kehittyy kohti parempaa myös seuraavan sadan vuoden ajan.
Kehityksen keskiössä jo vuodesta 1924
Tiesitkö tämän?
Työelämän kehittäjä 100 vuotta
100 vuoden aikana olemme kouluttaneet yli 500 000 henkilöä
olemme tehneet yli 10 000 tutkimus- ja kehittämishanketta
Sadan vuoden ajan on Työtehoseura ollut kehityksen keskiössä, läsnä ja lähellä kumppaneita, opiskelijoita ja työelämää. Suosta, kuokasta ja Jussista on tultu globaaliin yhteiskuntaan, tekoälyyn ja korkeaan teknologiaan. Vaikka muutos on jatkuvaa, pysyvät työn kehittäminen, tiedon soveltaminen ja ihmisten hyvinvointi aina ajankohtaisina. Oppiminen on elinikäistä.
1948 järjestimme ensimmäisen Työtehon suurnäyttelyn Messukeskuksessa, näyttelyvieraita 150 000
Vuosikymmenten aikana työ on muuttunut valtavasti ja muuttuu edelleen. Työn tuottavuus, työolosuhteet ja työurat ovat ottaneet aimo harppaukset parempaan. Uraauurtavaa on ollut maatalous- ja metsätyön edistäminen, aloilla, jotka ovat muuttuneet käsillä tekemisestä huipputekniseksi toimialoiksi.
Arjen keksintöjä ja uusia avauksia
1930-luvulla standardoimme reen jalasvälin vetovastuksen pienentämiseksi ja metsätyön tuottavuuden parantamiseksi
1970-luvulla aloitimme maahanmuuttajien koulutukset Vietnamin venepakolaisten tullessa maahan
2004 otimme opetuskäyttöön Euroopan ensimmäiset linja-autosimulaattorit
2022 otimme sähköbussit opetuskäyttöön ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa
100 vuoden aikana meillä on kehitetty mm: astiankuivauskaappi, pyykkioksa, metsä-äes, konekustannuslaskentaohjelma, kotitalouden kierrätyskaappi
Voi sanoa, että Työtehoseura on osaltaan ollut huoltovarmuuden turvaaja, kouluttamalla ammattilaisia varmistamaan, että tavara kulkee, infraa rakennetaan ja pyörät pyörivät. Kotien omavaraisuus, energiatehokkuus ja arjen säästäväisyys ovat arvoja, jotka ovat ajankohtaisia nykyäänkin.
Tänä päivänä Työtehoseura kouluttaa ammattilaisia työelämään 14 koulutusalalla sekä toimii työn tutkijana ja kehittäjänä useilla ammattialoilla. Työtehoseuralla on tulevaisuudessakin vahva roolinsa kehityksen keskiössä – muuttuvan yhteiskunnan ja työn muutosten mukana.
Hyvä työvaate sopii tehtävään työhön, suojaa kemikaalisilta, mekaanisilta ja fysikaalisilta vaaroilta ja on mukava päällä. TTS Työtehoseuran opiskelijoilla ja kouluttajilla työvaatteet ovat tärkeä osa työturvallisuutta ja -hyvinvointia.
Naisten suojavaatemallisto on mitoitukseltaan miesten mallistoa suppeampi ja sopivankokoista vaatetusta esimerkiksi rakennus- ja metsätöihin voi olla hankala löytää. Epäsopiva vaatetus vaikuttaa työhyvinvointiin, heikentää työsuoritusta ja aiheuttaa vaaratilanteita.
Suojavaatteiden tekniset vaatimukset on määritelty viitestandardissa SFS-EN ISO 13688, jota täydentävät erityisstandardit muun muassa näkyville varoitusvaatteille, hitsausvaatteille, kuumuudelta ja tulelta suojaavalle vaatetukselle ja moottorisahan käyttäjien viiltosuojaimille. Vaatteeseen on merkitty EN-standardin lyhenne, standardikohtainen tunnuskuva ja suojaustaso.
Työntekijän huono näkyvyys aiheuttaa vuosittain useita tapaturmia. Varoitusvaatetus suojaa työntekijää ja auttaa havaitsemaan hänet turvallisen etäisyyden päästä. Varoitusvaatteet jaetaan näkyvyyttä parantavan materiaalin pinta-alan perusteella kolmeen luokkaan. Kolmosryhmän vaate on näkyvin ja sitä vaaditaan muun muassa liikenteenohjauksessa. Työvaatteiden näkyvyys koskettaa etenkin aloja, joilla työskennellään liikenteen, nostureiden ja muiden moottoriajoneuvojen läheisyydessä tai pimeässä. Varoitusvaatetus kuuluu henkilösuojaindirektiivin piiriin ja sen tulee olla EY-tyyppitarkastettu ja CE-merkitty.
Mitoitus miehen mukaan
TTS Työtehoseuran kouluttajat törmäävät arjessa tilanteisiin, joissa naisopiskelijoille ja pienikokoisille miehille ei löydy sopivaa työvaatetusta. Naisilla lantion ja rinnanympärys suhteessa hartioiden leveyteen ja raajojen pituuteen eroaa miesten vastaavista mitoista. Saatavilla olevien suojavaatteiden hihat ja lahkeet ovat usein liian pitkät ja hartiat roikkuvat, kun vaate on muuten sopiva. Hihojen tai lahkeiden lyhentäminen heikentää vaateen turvaominaisuuksia, jos heijastimien sijainti muuttuu tai ne leikkautuvat pois.
Teknisen kaupan erikoisliike Etra Oy:n tekninen myyjä Nina Rosenblad kertoo, että heidän valikoimissaan on useamman toimittajan suojavaatetusta ja runsaasti kokovaihtoehtoja. Naisten yläosissa kokoja löytyy väliltä XS-3XL ja satunnaisesti myös kokoa 5XL. Housujen koot ovat väliltä 34–52. ”Ehkä ongelma on se, että naisten mallistot ovat pääsääntöisesti C-mitoitettuja eivätkä sovi kaikille vartalotyypeille. Miehille löytyy normaalin C-mitoituksen lisäksi B-mitoitus hoikalle ja D-mitoitus tukevalle vartalotyypille. Pienikokoisille miehille löytyy sopivaa päällepantavaa, mutta naisten suojavaatemitoituksessa on kehitettävää”, Rosenblad tuumii. Vaikka valikoimaa on, naisten mallistoja on myymälöissä suppeasti esillä ja niitä ei pääse heti sovittamaan.
Suomen suurimman työvaatevalmistaja Image Wear Oy:n tuotekehityksen palveluyksikön päällikkö Riikka Roslin kertoo naisten suojavaatevalikoiman laajentuneen viime vuosina. ”Valmistamme naisille suojavaatteita kaikista malleistamme, pääosin C-mitoituksella. Tuotemäärä suhteessa kysyntään toisi varastointiongelmia, mikäli valikoimaa laajennettaisiin B- ja D-mitoituksella. Osa naisista löytää sopivan vaatetuksen miesten mallistosta. Mikäli naisten D-mitoituksen kysyntä kovasti kasvaa, siihen toki vastataan”, Roslin kertoo. Image Wearin myymälöissä on esillä naisten malleja ja vaatteita valmistetaan myös mittatilauksesta. Tarvittaessa tehdään esimerkiksi lahkeiden lyhennyksiä ja muita korjaustöitä. ”On tärkeää, että mitat on otettu oikein, joten myymälöistä saa myös mittauspalvelua”, Roslin vinkkaa.
Tarkkana työvaatevalinnoissa
Työvaate on tärkeä osa työhyvinvointia, työn sujuvuutta ja työturvallisuutta. Työvaatteita hankittaessa on selvitettävä työympäristön vaaratekijät, suojaustarve ja -taso. Työn ergonomiset vaatimukset kuten työasennot ja -liikkeet sekä käytettävät työvälineet ja -koneet vaikuttavat valintaan. Työvaatteiden on sovittava yhteen muiden työssä käytettävien suojainten kanssa. Valinnassa kannattaa miettiä myös vaatteiden pesu- ja kiertoprosessia. Työntekijöiden palaute ja toiveet työvaatetuksesta ovat arvokasta taustatietoa. Olemme erikokoisia ja vaihtoehtoja tarvitaan, sillä sama malli ei sovi kaikille.
TTS Työtehoseura vertaili erilaisia käsiraastimia. Testissä oli mukana kartioraastimia sekä leveitä ja kapeita viilaraastimia, neljä kustakin raastintyypistä. Kartioraastimessa on neljä erilaista raastinpintaa, joten sen käyttöalue on monipuolisempi kuin viilaraastimilla.
Testissä raastettiin porkkanaa, valkosipulia, suklaata, tuorekurkkua, sitruunankuorta sekä kolmea juustoa, jotka olivat pehmeähkö kermajuusto, keskikova emmentaljuusto ja parmesaani. Raastimista arvosteltiin käytettävyys sekä raastamistulos eri ruoka-aineilla.
Käytettävyys
Kartioraastimet olivat kauttaaltaan terästä, paitsi non-stick-pinnoitettu Kökskungen -raastin ja Maku -raastin, jonka kädensija oli muovia. Raastaminen onnistui kaikilla raastimilla hyvin, mutta käytettävyydessä oli pieniä eroja. Heirolin ja Kökskungenin kädensijan reunat olivat terävät ja Kökskungenissa oli muita kartioraastimia vähemmän tilaa kädelle ja hieman muita pienempi raastinpinta-ala. GastroMax- ja Heirol-kartioraastimet tuntuivat käytössä tukevimmilta ja niiden käyttöohjeissa mainittiin konepesun kesto. Kökskungen -raastimen tukevuutta paransi pohjan liukueste. Kartioraastimien hinnat olivat 4–9 euroa.
Testatut viilaraastimet olivat leveää GastroMax Bioa lukuun ottamatta kauttaaltaan terästä ja varressa oli reikä ripustamasta varten. GastroMax Bion tukeva kädensija oli valmistettu biopohjaisesta puukuidusta ja sokeriruo’osta. Cuisiprossa oli muista viilaraastimista poiketen kaksi raastinpintaa. Kapeissa viilaraastimissa tukevimmat kädensijat olivat Ruokailussa ja Microplanessa. Kapeissa Cuisipro- ja Herol Steely-viilaraastimissa sekä levässä GastroMax Biossa oli liukumista estävä kumi raastimen kärjessä. Kaikissa kapeissa viilaraastimissa sekä leveässä Gastromax Biossa oli teränsuojus.
Opan ja Microplanen raastimia lukuun ottamatta viilaraastinten mainitaan kestävän konepesun. Cuisiprolle ja Ruokailulle suositellaan käsinpesua. Leveät viilaraastimet maksoivat 3–11 euroa ja kapeat viilaraastimet 6–25 euroa.
Kartioraastimessa on neljä raastinpintaa
Kartioraastimissa on neljä erilaista raastinpintaa, joilla saadaan karkeudeltaan erilaisia raasteita. Porkkanan ja juustojen raastaminen sujui hyvin kaikilla kartioraastimilla, mutta kurkun raastamistuloksissa oli eroja. GastroMax ja Heirol olivat hieman terävämpiä kuin Maku ja Kökskungen ja siten kurkun raastamistulos oli näillä parempi. Suklaan raastaminen onnistui kaikilla kartioraastimilla hienointa teräkarkeutta käyttäen.
Pienireikäisellä raastinpinnalla saadaan raastettua hienojakoista murua esimerkiksi sitruunan kuoresta ja valkosipulista, joiden raastaminen onnistui kaikilla kartioraastimilla. Sitruunan kuorta raastaessa raastinlevyn pinnalle kannattaa laittaa leivinpaperi, jonka estää kuoren takertumisen raastimen reikiin ja helpottaa puhdistamista. Viipalointiterällä viipaloitiin porkkanaa, juustoa ja kurkkua. Viipalointi onnistui hyvin kaikilla kartioraastimilla, mutta joissakin tilanteissa juustohöylä ja vihannesleikkuri toimivat paremmin.
Viilaraastin on näppärä käyttää
Viilaraastimien käyttöalue on suppeampi kuin kartioraastimien. Testin kapeat viilaraastimet olivat hienoteräisiä, mutta myynnissä on myös karkeateräisiä malleja. Testiin valitut leveät viilaraastimet olivat karkeaan raastamiseen tarkoitettuja. Porkkanan raastaminen sujui kaikilla leveillä raastimilla, parhaiten Metaltex- ja Opa -viilaraastimilla. Myös valkosipulin ja juustojen raastaminen sujui leveillä viilaraastimilla hyvin, parhaita olivat Heirol ja Opa. Sitruunankuoren raastamisessa paras leveä viilaraastin oli Metaltex, kun taas GastroMaxilla työ ei onnistunut lainkaan. Suklaan raastaminen sujui leveillä viilaraastimilla vaihtelevasti, parhaiten Opan raastimella ja huonoiten GastroMaxilla. Kurkun raastamistulos oli kaikilla leveillä viilaraastimilla vetinen ja sosemainen.
Kapeilla viilaraastimilla raastettiin valkosipulia, sitruunankuorta, juustoa ja suklaata. Cuisiprossa oli muista kapeista malleista poiketen kaksi raastinkarkeutta. Erilaisten juustojen ja valkosipulin raastaminen onnistui kaikilla kapeilla viilaraastimilla, kuten myös sitruunankuoren raastaminen, Heirolia lukuun ottamatta. Suklaan raastamistulos oli paras Cuisiprolla ja Microplanella, mutta onnistui myös Heirolilla ja Ruokailulla.
Käyttötarkoitus ratkaisee valinnan
Kartioraastimista parhaaksi arvioitiin GastroMax, jonka käyttömukavuus ja raastamistulos oli hyvä kaikilla kokeilluilla raaka-aineilla. Lähes samanveroisena pidettiin Heirolia, joskin sen kädensijan terävät reunat painoivat hieman kättä. Kökskungenin kartioraastimessa oli ahdas kädensija, raastinpinta-ala oli muita pienempi ja non-stick-pinnoite naarmuuntui jo testikäytössä.
Leveistä viilaraastimista parhaaksi arvioitiin Opa, joka selviytyi raastamisesta tasaisen hyvin ja oli käyttömukavuudeltaan hyvä. Lähes samanveroisia olivat Metaltex ja Heirol. Kapeissa viilaraastimessa ei ollut suuria eroja. Cuisipron kaksi raastinpintaa teki siitä muita kapeita viilaraastimia monikäyttöisemmän. Leveällä GastroMaxin ja kapealla Heirol -viilaraastimella sitruunankuoren raastaminen ei onnistunut, joka heikensi niiden arvosanaa.
Kartioraastin on järkevä valinta, jos talouteen tarvitaan vain yksi käsiraastin. Kartioraastimen erilaiset raastinpinnat ja suikalointiterä tekevät siitä monikäyttöisen keittiövälineen. Viilaraastin on näppärä, helposti puhdistettava ja vie vähän säilytystilaa, mutta sen käyttöalue on rajattu yhteen tai joissakin malleissa kahteen raastinkarkeuteen. Viilaraastin sopii erityisesti juustojen ja sitrushedelmien kuorien raastamiseen sekä muun muassa suklaalle, muskottipähkinälle ja inkiväärille.
Ammatillisille oppilaitoksille ja ammatillisille kouluttajille kiertotalouden, ilmastovastuullisuuden ja yleisemminkin kestävän kehityksen edistämiseksi.
Hankkeen aikataulu:
1.2.2020 – 30.6.2023
Hankkeen toteuttajat:
Päätoteuttaja: Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Osatoteuttaja: TTS Työtehoseura.
Hankkeen rahoittajat:
Euroopan sosiaalirahasto
Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä ammatillisten kouluttajien ja opiskelijoiden kestävyys- ja kiertotalousosaamista. Kiertotalous on haluttu tuoda osaksi ammatillisten oppilaitosten koulutussisältöjä, jotta kiertotalousajattelu olisi luonteva ja vahva osa eri alojen ammattilaisten työtä tulevaisuudessa.
Tavoite on ollut kehittää uusia koulutusmalleja, -materiaaleja ja apuja kiertotalouden ja ilmastovastuullisuuden huomioimiseen ja kouluttamiseen.
Tulokset ja yhteenveto
Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet kiertotalouteen liittyvien osaamistarpeiden kartoittaminen yrityksissä, erilaiset kiertotalouskokeilut opetuksessa sekä kiertotaloutta painottavien koulutuspolkujen suunnittelu. Eri tutkintoaloilla on tehty monenlaisia kokeiluja sekä kehitetty ammatilliseen koulutukseen soveltuvia, kiertotalouden mukaisia pedagogisia sisältöjä, tehtäviä ja toimintatapoja kiertotalousosaamisen vahvistamiseksi. Työtehoseurassa yksi tärkeä toimenpide ovat olleet eri alojen opiskelijoiden kiertotalous-aamukahvitilaisuudet.
Ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnonosan opetusmateriaalit, joita on mahdollista hyödyntää kaikkialla ammatillisessa koulutuksessa, sekä tutkinnonosan arviointimittaristo.
Kiertotalouden starttikortit ammatillisille oppilaitoksille: Korteissa on yleinen osa kiertotalouden perusperiaatteista ja miten niitä kannattaa huomioida ammatillisessa koulutuksessa, sekä muutamalle erilliselle alalle täsmennetyt tarkemmat vinkit ja hyviä esimerkkejä. Kortisto on powerpoint-pohjainen ja siinä on 38 sivua.
Kiertotalouden vaikutukset työhön ja työelämään -raportti: Raportissa kuvataan kiertotalouden aikaansaamaa muutosta tulevaisuudessa, yleisesti sekä kuudella eri toimialalla: logistiikka, talonrakennus, maarakennus, puutarha-ala, metsäala ja kiinteistöala.
